Patriarkka Bartholomeos: “Kristillinen perhe perusta lapsen kehittymiselle”
Pyhän Basileoksen perhe kuvattuna yhteiseen ikoniin.
Uusi vuosi tai vuoden ensimmäinen päivä ei sinällään ole varsinainen kirkollinen juhlapäivä. Samalle päivälle maallisen kalenterivuoden alkuun tammikuun 1. päivälle tosin osuu joitain kirkollisia muistopäiviä kuten mm. Kristuksen ympärileikkauksen muistopäivä ja ko. päivänä muistellaan ortodoksisessa kirkossa merkittävää kirkkoisää, pyhää Basileios Suurta.
Tuolle päivälle on merkitty kirkoissa muisteltavaksi myös muita pyhän Basileioksen perheenjäseniä, isää, äitiä ja sisaria sekä veljiä.
Kreikassa vuonna 1998 ortodoksisen kirkon piispainkokous, Kreikan ortodoksisen kirkon Pyhä synodi, perusti tälle pyhälle perheelle ihan oman kirkollisen muistopäivänsä, jonka tarkoituksena oli alun alkaen edistää ja siunata yleisemminkin perinteisen perheen pyhää instituutiota. Synodi määräsi juhlapäiväksi aina vuosittain tammikuun toisen sunnuntain. Tänä vuonna (2015) se sattuu tammikuun 11. päivälle.
Ko. muistopäivästä ja sen erikoisista vaiheista on hieman laajempi esittely Ortodoksi.netissä ja siltä selviää keitä seitsemää muuta perheenjäsentä muistellaan ko. päivän pyhän Basileios Suuren lisäksi.
Perinteiset perhearvot ovat olleet esillä ortodoksisessa kirkossa muutoinkin etenkin joulun, Kristuksen syntymäjuhlan aikaan. Mm. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos I otti edellisenä jouluna kantaa asiaan omassa jouluviestissään.
Hän sanoi tuossa paimenkirjeessään mm. että “Herra määritti siunatun perheen miehen ja naisen avioliitoksi. Kristillinen perhe muodostaa elämän perussolun ja kasvualustan lasten hengelliselle ja fyysiselle kehittymiselle. Siksi niin kirkko kuin jokaisen maan hallituskin on vastuullinen ja velvoitettu osoittamaan kaikinpuolista tukeaan perheen instituutiolle.”
Patriarkka jatkoi vielä: “Jotta lapsi voisi kasvaa ja kehittyä terveellä ja luonnollisella tavalla, tarvitaan perheitä joissa mies ja nainen elävät harmonisesti, yhtenä ruumiina ja yhtenä sieluna tukien toinen toistaan.”
Paimenkirjeessään tämä kanonisessa mielessä myös Suomen ortodoksisen kirkon korkein piispa ja kirkkomme päämies peräsi vastuuta Kirkon jäseniltä, kun hän sanoi: “Kutsumme ja kehotamme jokaista pyhän ortodoksisen Kirkkomme jäsentä elämään kutsumuksensa arvoisesti ja tekemään kaiken voitavansa avioliiton instituution tukemiseksi.”
Varsin ajankohtaisia asioita pohdittavaksi tänäkin päivänä ja uutena alkavana vuonna 2015.
Ortodoksi.net
1.1.2015
Kts. Ortodoksi.net: Pyhän Basileios Suuren pyhän perheen juhla
Kts. Ortodoksi.net: Basileios Suuri
Pyhän Basileoksen perhe kuvattuna yhteiseen ikoniin.
Uusi vuosi tai vuoden ensimmäinen päivä ei sinällään ole varsinainen kirkollinen juhlapäivä. Samalle päivälle maallisen kalenterivuoden alkuun tammikuun 1. päivälle tosin osuu joitain kirkollisia muistopäiviä kuten mm. Kristuksen ympärileikkauksen muistopäivä ja ko. päivänä muistellaan ortodoksisessa kirkossa merkittävää kirkkoisää, pyhää Basileios Suurta.
Tuolle päivälle on merkitty kirkoissa muisteltavaksi myös muita pyhän Basileioksen perheenjäseniä, isää, äitiä ja sisaria sekä veljiä.
Kreikassa vuonna 1998 ortodoksisen kirkon piispainkokous, Kreikan ortodoksisen kirkon Pyhä synodi, perusti tälle pyhälle perheelle ihan oman kirkollisen muistopäivänsä, jonka tarkoituksena oli alun alkaen edistää ja siunata yleisemminkin perinteisen perheen pyhää instituutiota. Synodi määräsi juhlapäiväksi aina vuosittain tammikuun toisen sunnuntain. Tänä vuonna (2015) se sattuu tammikuun 11. päivälle.
Ko. muistopäivästä ja sen erikoisista vaiheista on hieman laajempi esittely Ortodoksi.netissä ja siltä selviää keitä seitsemää muuta perheenjäsentä muistellaan ko. päivän pyhän Basileios Suuren lisäksi.
Perinteiset perhearvot ovat olleet esillä ortodoksisessa kirkossa muutoinkin etenkin joulun, Kristuksen syntymäjuhlan aikaan. Mm. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos I otti edellisenä jouluna kantaa asiaan omassa jouluviestissään.
Hän sanoi tuossa paimenkirjeessään mm. että “Herra määritti siunatun perheen miehen ja naisen avioliitoksi. Kristillinen perhe muodostaa elämän perussolun ja kasvualustan lasten hengelliselle ja fyysiselle kehittymiselle. Siksi niin kirkko kuin jokaisen maan hallituskin on vastuullinen ja velvoitettu osoittamaan kaikinpuolista tukeaan perheen instituutiolle.”
Patriarkka jatkoi vielä: “Jotta lapsi voisi kasvaa ja kehittyä terveellä ja luonnollisella tavalla, tarvitaan perheitä joissa mies ja nainen elävät harmonisesti, yhtenä ruumiina ja yhtenä sieluna tukien toinen toistaan.”
Paimenkirjeessään tämä kanonisessa mielessä myös Suomen ortodoksisen kirkon korkein piispa ja kirkkomme päämies peräsi vastuuta Kirkon jäseniltä, kun hän sanoi: “Kutsumme ja kehotamme jokaista pyhän ortodoksisen Kirkkomme jäsentä elämään kutsumuksensa arvoisesti ja tekemään kaiken voitavansa avioliiton instituution tukemiseksi.”
Varsin ajankohtaisia asioita pohdittavaksi tänäkin päivänä ja uutena alkavana vuonna 2015.
Ortodoksi.net
1.1.2015
Kts. Ortodoksi.net: Pyhän Basileios Suuren pyhän perheen juhla
Kts. Ortodoksi.net: Basileios Suuri
Vastaukset 11
Vanhimmat
Todella typerä kirjoitus.
Entäs ne jotka on jätetty yksinhuoltajiksi, heitä ei ortodoksinen kirkko noteeraa mitenkään.
Yh-jat eivät kelpaa puolisoiksi eivätkä he kelpaa mihinkään muuhunkaan.
Yh-jilta odotetaan jatkuvasti jotain näyttöä että heidät ymmärrettäisiin ihmisiä.
On paljon yh-jia jotka on jätetty ja se ei ole heidän syytään.
Silti kastijako toimii tehokkaasti.
Ortodoksikirkon arvot on suoraansanottuna täysin perseestä mitä tulee kristillisyyteen ja kaikkien tasa-arvoiseen hyväksymiseen.Tai sanottaisiinko vaikka näin että ortodoksisen yhteisön tapakulttuuri on perseestä ja täysin päinvastainen kuin kristinuskon esimerkki.
Typerä vastaus, ja oikeastaan täällä on ihan turha keskustella mistään asiasta. Useimmat kirjoittajat eivät kuitenkaan asennoidu oikein. Tietenkin on vielä henkilöitä, jotka haluavat johdatella omaa asiaansa lainaamalla jotain vanhaa kirkkoisää ja kuvitella hänen kirjoituksistaan lainatun lauseen jotenkin kumoavan kaiken muun ja olevan iänikuinen suuri ja ainoa totuus.
Ortodoksisessa kirkossa yleensä ajatellaan sekä-että -periaatteella, ja jos jossain kohdassa ylistetään jotain, se ei silti tarkoita, että kaikki muut asiat olisivat huonoja ja kelvottomia. Ortodoksinen näkemys huomioi koko elämän monimuotoisuuden.
Miten tämän nyt sanoisin, ettei sitten taas joku entinen herännäinen hermostuisi?
Ja vielä pitää muistaa sekin, etteivät vanhat kirkkoisät eivätkä nykyiset patriarkatkaan puhu nykysuomalaisesta ydinperheestä, jossa on isä, äiti ja kaksi lasta. Koko perhekäsitys on paljon laajempi, sillä perhe on käsitetty aina suurperheeksi, johon on kuulunut lähisukua useammassa polvessa ja vielä setien ja tätien perheet siinä sivussa. Jokaisessa suurperheessä on ollut perheen jäseninä myös naimattomia henkilöitä, kuinkas muutenkaan. Ja sellainen suurperhe on todellakin ollut vielä sata vuotta sitten talonpoikaisissa kulttuureissa vallalla useissa paikoissa, myös Karjalassa ja muuallakin Ortodoksisen kirkon kulttuuripiirissä.
Älä viitsi selitellä olen tasan nähnyt tämän kaiken miten homma toimii.
Se on kaikkialla sama ei vain ortodoksisessa kirkossa.
Lue uudestaan avoimin silmin patriarkan kirje jossa puhutaan isästä ja äidistä.
Ei tarvitse kuin ympärilleen katsoa miten yh- jat pärjää ortodoksisessa ympäristössä.
Ainoa ortodoksiseen kirkkoon liittynyt yh-ja jonka tiedän on pärjännyt kirkon organisaatiossa oli siinä vain siksi että seurustelukumppani oli ylempää ortodoksista kastia.
osoita minulle yksikin ortodoksisessa kirkossa oleva tavallinen yh joka on kelvannut jollekkin puolisoksi ja jopa papille puolisoksi ei siis nyt puhuta mistään duunarijoukosta.
Eli yh joka ei ole taustaltaan mikään tv-julkkis tai rikas tai huippukoulutettu tai sukujuuriltaan tai yhteiskunnalliselta asemaltaan jo jotain erityistä.
Juttelin kerran erään naisen kanssa jonka tuttu oli erään papiston jäsenen lapsi.Tuo lapsi oli eronnut ja kertonut että koko ortodoksinen yhteisö alkoi sen eron jälkeen karttaa häntä ja piti häntä poikkeuksellisena tapauksena.
Rienaaja! Patriarkan kirjoitus on täysin linjassa Pyhän, iankaikkisen ja muuttumattoman ortodoksisen opin kanssa. Näinä sodomiittien terrorisoimina aikoina viesti on erityisen tärkeä ja ajankohtainen meille kaikille Oikean Uskon Sotureille!
Mitä tulee yksinhuoltajiin, niin tähän asiaan täysin oikeutetusti vaikuttaa, että mistä syystä henkilö on yksinhuoltaja. Mikäli hän elää hurskaassa leskeydessä, ei asiassa tietenkään ole mitään pahaa. Mutta jos hän on omasta tahdostaan eronnut, niin tulee lähes takuuvarmasti kärventymään helvetin tulessa! Jumala EI hyväksy avioeroa ja sen kaltainen iljettävä huorintekijä tulee kohtaamaan ankarista ankarimman tuomarin! Jos taas puoliso on jätetty, niin silloin hän toki on periaatteessa syytön, mutta siinäkin tapauksessa on kyllä syytä katsoa peiliin, katua vakavasti ja miettiä, että minkälainen luuseri ei onnistu edes ukkoa tai akkaa pitämään, tai millaisen ihmisen kanssa on himoissaan langennut naimisiin! Eniten säälin niiden äitien lapsia, jotka ovat avioliiton ulkopuolella syntyneet. Tämmöisille naisille on muuten olemassa nimitys... Kotona ainakin sellaiselle lapsiraukalle on ortodoksisen kasvatuksen puitteet aikalailla olemattomat ja todennäköisesti tulee kärventymään hutsun synnyttäjänsä seurassa kadotuksen ikuisessa liekissä!
Pelastaa voi vain paasto ja rukous!
Toivottavasti tuollainen ihminen kuin sinä saa osakseen joskus samanlaisen kohtalon kuin monella muullakin yksinhuoltajalla on joilla on vaikkapa väkivaltainen tai mielenterveysongelmainen puoliso.
Ei sellaisessa liitossa voi ketään pakottaa elämään!!!
Ja kaikkein viimeisimmäksi se on synti sille joka on pieksettävänä!
Kuka käskee hypätä sänkyyn ensimmäisen vastaantulijan kanssa ja sitten mennä omantunnontuskissa naimisiin? Jos puoliso on mielenterveysongelmainen tai väkivaltainen, niin oikea teko on auttaa häntä parantumaan ongelmistaan, ei missään nimessä hylätä! Se on alhainen ja häpeällinen teko! Suurin osa avioeroista johtuu juuri tuollaisesta omahyväisyydestä ja haluttomuudesta suorittaa avioliitton Pyhintä velvollisuutta seisoa puolisonsa rinnalla! Äärimmäisissä tapauksessa voi tulla kysymykseen kirkollinen avioero - minkään muun maailman avioeroa ei ortodoksi saa KOSKAAN hyväksyä!
Aivan niin! Jokainen voi todellakin ottaa itselleen sellaisen nimimerkin kuin itse haluaa! Rukoileva ortodoksi voi olla nimimerkkinä, vaikka ajattelu olisi lähinnä ääriprotestanttista fanatismia! Tai paremminkin typeryyttä! En tunnista tuota näkemystä ortodoksiseksi, paremminkin nimimerkki edustaa mielen sairautta! Niin ja voihan typeryksiä tietenkin olla myös meidän kirkossamme. Mutta oikeasti meillä ei ole tapana antaa kenellekään maallikkosaarnaajalla äänivaltaa, siitäkin päätellen Rukoileva "ortodoksi" lienee jotain karismaattista liikettä edustava häirikkö.
Blaa blaa blaa... Jos et sinä tunnista avioeron ehdottomassa kiellossa mitään ortodoksista, niin sinä se et ole mikään ortodoksi! Ortodoksisuus ei ole luterilaista yltiösuvaitsevuutta, vaan ankaran kurin ja Herran nuhteen uskonto! Ortodoksille on olemassa vain Kirkko ja sen opin tiukka noudattaminen! Me kaikki Rukoilevat Ortodoksit Oikeassa Uskossa olemme Jumalan maanpäällisen tuomion vasara! Lähimmäisenrakkautemme velvoittaa meitä paljastamaan kaiken synnin, jotta syntinen voi ryhtyä parannukseen ja ankaraan katumukseen!
Pelastaa voi vain paasto ja rukous!
....sekä Moskovan patriarkaatin seurakunnat Helsingissä!
Minun ortodoksisen käsityksen mukaan mikään ei pelasta sinua.
Sinäkin joutaisit oikeisiin töihin siitä hautomasta rusina pippeliäsi tietsikan ääressä, se ei kuitenkaan kasva vaikka kuinka rukoilisit jeesuksen rukousta ja manaisit lähimmäisiäsi.Se on surkastunut juuri siksi kun sitä ei käytetä.
Parisuhteeseen ja seksiin kykenemättömät ortodoksi fundamentalistit vaikuttavat itseasiassa jotenkin erikoiselta.Kompensoikohan se tavallaan sitä alikehittynyttä sukupuolielintä?