Tutkintapyyntö on termi ja esitutkintaprosessin vireillepanotoimi, jota käytetään joissakin yhteyksissä rikosilmoitus-termin sijasta. Tutkintapyynnöllä ja rikosilmoituksella ei ole poliisin kannalta mitään eroa. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi arvioi ensin, onko syytä epäillä rikosta, ja jos on, aloitetaan asiassa esitutkinta. Syytä epäillä -kynnys on matalin rikosprosessin tuntemista toimenpidekynnyksistä.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli poliisille annetut tiedot ovat perättömiä, myös tutkintapyyntö voi tulla kunnianloukkauksena arvioitavaksi, mikäli tietojen antajalla ei ole ollut perusteita pitää antamiaan tietoja paikkansapitävinä.[1]
Kirjassa Suuri kaalihuijaus Tommi Uschanov kirjoittaa, että laki ei tunne termiä tutkintapyyntö ja että ei ole olemassa erillistä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta. Poliisille ei siis voi tehdä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta, vaan ainoastaan ilmoittaa mahdollisesta rikoksesta.[2] Kansalainen ilmoittaa poliisille mahdollisesta rikoksesta ja poliisi sitten kirjaa ilmoituksen rikosilmoituksena (R-ilmoitus), jos poliisin mielestä on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Jos selvää syytä epäillä ei ole, poliisi kirjaa ilmoituksen sekailmoituksena (S-ilmoitus). Ilmoituksen tekijä ei siis voi valita, tekeekö hän rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön, vaan kansalainen tekee ainoastaan ilmoituksen poliisille. Uschanovin mukaan termi tutkintapyyntö on rikosilmoituksen eufemismi.
Lähteet
KKO 2006:10
Tommi Uschanov, "Suuri kaalihuijaus", s 142, 2. Painos 2010
Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli poliisille annetut tiedot ovat perättömiä, myös tutkintapyyntö voi tulla kunnianloukkauksena arvioitavaksi, mikäli tietojen antajalla ei ole ollut perusteita pitää antamiaan tietoja paikkansapitävinä.[1]
Kirjassa Suuri kaalihuijaus Tommi Uschanov kirjoittaa, että laki ei tunne termiä tutkintapyyntö ja että ei ole olemassa erillistä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta. Poliisille ei siis voi tehdä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta, vaan ainoastaan ilmoittaa mahdollisesta rikoksesta.[2] Kansalainen ilmoittaa poliisille mahdollisesta rikoksesta ja poliisi sitten kirjaa ilmoituksen rikosilmoituksena (R-ilmoitus), jos poliisin mielestä on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Jos selvää syytä epäillä ei ole, poliisi kirjaa ilmoituksen sekailmoituksena (S-ilmoitus). Ilmoituksen tekijä ei siis voi valita, tekeekö hän rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön, vaan kansalainen tekee ainoastaan ilmoituksen poliisille. Uschanovin mukaan termi tutkintapyyntö on rikosilmoituksen eufemismi.
Lähteet
KKO 2006:10
Tommi Uschanov, "Suuri kaalihuijaus", s 142, 2. Painos 2010
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.