14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. (Jaakob 2:14)
Nyt on vallalla sellainen käsitys, että usko voisi pelastaa ihmisen. Tämä on täydellisesti väärää opetusta, sillä ilman tekoja usko on kuollut. Jos ihminen uskoo, seuraavat teot. Ja ilman tekoja usko on kuollut.
Nämä teot eivät ole kuitenkaan mitään superihmisen ihmeitä vaan lähimmäisen palvelemista rakkaudessa. Kuinka helppo onkaan rakastaa kielellä ja puheella (”voi kun minä rakastan teitä…”), mutta teot ja totuus puuttuvat. Tällainen rakkaus ilman tekoja on yhtä kuollut kuin mitä usko ilman tekojakin on kuollut.
Kun katsomme kenelle Jeesus osoittaa Gehennan liekkiä, niin huomaamme ettei koskaan ns. uskomattomille vaan uskoville. He huutavat kyllä ”Herra, Herra…”, mutta teot puuttuvat. Ei ole armahdettu vaivaista ja muistettu köyhää. On eletty itse itsekkäästi loistossa, mutta Lasarus on saanut maata rapulla paiseissaan. Tämä tällainen usko on kuollutta uskoa.
18. Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
19. heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä. (Fil. 3:19)
Kristuksen ristin viholliset eivät ole hyväksyneet kuoleman tuomiota omalle itsekkäälle minälleen, vaan elävät uskonnollista elämää haalien tavaraa ja lihoen kuin syöttöporsaat. Seurakuntamme ovat täynnä mammonan palvelijoita ja temppelit muuttuneet markkinapaikoiksi. Jokainen kokoaa itselleen ja kärsivästä lähimmäisestä ei välitetä yhtään mitään.
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' (Matt. 25:44-45)
”Olette jättäneet TEKEMÄTTÄ yhdelle näistä vähimmistä, olette jättäneet TEKEMÄTTÄ MINULLE…” Jeesus puhuu tässä teoista, jotka seuraavat totista uskoa.
Turha on kerskata uskostaan kenenkään, jos on toinen jalka mammonan juoksujalkana, sillä kun toista vihaa niin toista rakastaa. Jos palvelee mammonaa, rahaa ja omaisuutta niin on hylännyt Jumalan ja päinvastoin. Älä eksy Jumalan kansa.
Hoettu usko ei pelasta ketään. Uskoa seuraavat rakkauden teot ja luopuminen omastaan toisten hyväksi.
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. (Jaakob 2:14)
Nyt on vallalla sellainen käsitys, että usko voisi pelastaa ihmisen. Tämä on täydellisesti väärää opetusta, sillä ilman tekoja usko on kuollut. Jos ihminen uskoo, seuraavat teot. Ja ilman tekoja usko on kuollut.
Nämä teot eivät ole kuitenkaan mitään superihmisen ihmeitä vaan lähimmäisen palvelemista rakkaudessa. Kuinka helppo onkaan rakastaa kielellä ja puheella (”voi kun minä rakastan teitä…”), mutta teot ja totuus puuttuvat. Tällainen rakkaus ilman tekoja on yhtä kuollut kuin mitä usko ilman tekojakin on kuollut.
Kun katsomme kenelle Jeesus osoittaa Gehennan liekkiä, niin huomaamme ettei koskaan ns. uskomattomille vaan uskoville. He huutavat kyllä ”Herra, Herra…”, mutta teot puuttuvat. Ei ole armahdettu vaivaista ja muistettu köyhää. On eletty itse itsekkäästi loistossa, mutta Lasarus on saanut maata rapulla paiseissaan. Tämä tällainen usko on kuollutta uskoa.
18. Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
19. heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä. (Fil. 3:19)
Kristuksen ristin viholliset eivät ole hyväksyneet kuoleman tuomiota omalle itsekkäälle minälleen, vaan elävät uskonnollista elämää haalien tavaraa ja lihoen kuin syöttöporsaat. Seurakuntamme ovat täynnä mammonan palvelijoita ja temppelit muuttuneet markkinapaikoiksi. Jokainen kokoaa itselleen ja kärsivästä lähimmäisestä ei välitetä yhtään mitään.
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' (Matt. 25:44-45)
”Olette jättäneet TEKEMÄTTÄ yhdelle näistä vähimmistä, olette jättäneet TEKEMÄTTÄ MINULLE…” Jeesus puhuu tässä teoista, jotka seuraavat totista uskoa.
Turha on kerskata uskostaan kenenkään, jos on toinen jalka mammonan juoksujalkana, sillä kun toista vihaa niin toista rakastaa. Jos palvelee mammonaa, rahaa ja omaisuutta niin on hylännyt Jumalan ja päinvastoin. Älä eksy Jumalan kansa.
Hoettu usko ei pelasta ketään. Uskoa seuraavat rakkauden teot ja luopuminen omastaan toisten hyväksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...Jeesukseen on kaiken pohja!!!
>>Kirjoitit-
>>Usko ei pelasta ketään!!!
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?>Jaak. 2:18
Joku ehkä sanoo:
"Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
"USKO" on uskominen Kristuksen golgatan uhrityöhön meidän edestämme sovitukseksi Jumalan edessä! Usko on perus'olemus Kristillisen tekemisen vakuttimeksi, joka on Jumalallinen ja pyyteetön lähimmäisen rakastamiseksi, Jumalan Pyhän Hengen vaikuttamalla rakkaudella.
"USKO" on kaiken pohja!
>>Hepr. 11:6
Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
>>Kirjoitat-
>>Turha on kerskata uskostaan kenenkään, jos on toinen jalka mammonan juoksujalkana, sillä kun toista vihaa niin toista rakastaa. Jos palvelee mammonaa, rahaa ja omaisuutta niin on hylännyt Jumalan ja päinvastoin.
Vastasin jo toisessa paikassa:
Lyhyt ote linkistä:
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm
Uudestisyntymisessä syntyy hengellinen elämä, yhteys Jumalaan.
Mitä tällainen elämä on ?
Sitä ei kukaan voi tarkkaan määritellä. Mutta ei kukaan voi myöskään määritellä, mikä meidän fyysinen elämämme on, vaikka tiedetään elämän ja ruumiimme toiminnoista erittäin paljon. Elämä ei voi syntyä kuolleesta aineesta. Se on Jumalan lahja. Elän, toimin ja teen monenlaisia asioita, vaikka en tiedä, miten se on mahdollista. Ymmärrykseni pohjalta tämä toiminta on "järjetön", johon en voi "uskoa". Mutta silti elän ja tiedän, että elän. Hengellinen elämä on mielestäni jotain samantapaista. Tärkein kysymyksemme : Elänkö tätä elämää ? Kukaan muu ei voi ratkaista tätä kysymystä puolestamme. Emme voi elää sitä, jos hylkäämme Jumalan pelastussuunnitelman Jeesuksen sovitustyön kautta. Ainoastaan Jumala voi tällaisen elämän antaa.
PELASTUS on siis Jumalan teko, jonka ihminen saa lahjana uskossa ottaa vastaan (hyväksyä). Tämä itse asiassa tapahtuu hetkessä, vaikka se ihmisen tietoisuudessa joskus vaatii tiettyä kypsymistä. Tämän uudestisyntymisen jälkeen on sitten tärkeä, että uusi hengellinen elämä Jumalan yhteydessä pääsee raittiilla tavalla kehittymään ja kasvamaan siten, että Jumalan tahto pääsee tapahtumaan arkielämämme kautta. Tärkeitä elementtejä tässä yhteydessä on Jumalan Sana, rukous sekä uskovien yhteys. Vaelluksessamme olemme vajavaisia ja teemme jatkuvasti virheitä, mutta asemamme suhteen olemme täydellisiä. Perustanamme onkin Kristuksen täytetty työ edestämme, eikä Pyhän Hengen keskeneräinen työ meissä. Muista, etteivät hairahduksemme tee tyhjäksi Jumalan armoa ja työtä meissä. Pelastuksen lahjaa ei kukaan voi riistää meiltä pois. (Joh.6:35-40)
Tämä pelastava sydämen usko (Room. 10) palauttaa ihmisen alkuperäisen yhteyden Jumalaan. Tämä on pystysuora yhteys ylöspäin. Ihminen ei voi parhaimmillakaan teoillaan korvata Jumalan sovitustyötä Jeesuksen kautta. Kysymys on siitä, hyväksymmekö vai hylkäämmekö sanoman ?
Mutta uskovaisella ihmisellä on myös yhteyksiä vaakasuorassa eli kontaktit muitten ihmisten kanssa. Tällä tasolla aidon uskon tulisi vaikuttaa tekoihin ja käyttäytymiseen. Jos usko ei kanna minkäänlaisia hedelmiä tässä suunnassa, voidaan aiheellisesti epäillä uskon aitoutta. Hengen hedelmä on lueteltu Gal.5:22. Hedelmä kuitenkin joskus kypsyy hitaasti. Me emme kuitenkaan saa olla toistemme tuomareita tässä asiassa.
Raamattu puhuu käyttäytymisestä ja teoista paljon ja antaa monenlaisia ohjeita ja neuvoja, joten ne ovat tärkeitä, mutta eivät ratkaise pelastuskysymystä.
Kun Jumala antaa syntimme anteeksi, tulee meidänkin antaa toisillemme anteeksi. Matt. 6: 14. "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. 15. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”
Muista antaa itsellesi myös anteeksi !
Lue myös:
http://www.nic.fi/~jlindell/pelastusvarmuus.htm
Usko on seuraus yksin Jumalan teosta ihmisen hyväksi. Koska Jumala rakasti ihmistä, hän kutsuu jokaista omakseen. Kun ihminen vastaa tuohon kutsuun, hän uskoo ilosanoman Jeesuksesta. Tällöin hän myös uskoo, että Jeesus ristillä sovitti hänenkin syntinsä.
Tästä seuraavat rakkauden teot lähimmäisiä kohtaan. Ne ovat armahdetun syntisen tekoja, jotka Jumala vaikuttaa hänen kauttaan. Ei siksi, että niistä tulisi mainetta ja kunniaa, vaan siksi, että hän haluaa tehdä niitä, vaikka ei saisikaan "mainetta ja kunniaa". Uskova rakastaa kaikkia ja haluaa kaikkien parasta. Hänen rakkautensa kaksoissisar on velvollisuus. Iloiten hän käy velvollisuuden tietä, jonka Jumala hänen eteensä viitoittaa.
Pelkkä rakkaus on sana ja vain sanan helinää, ellei siihen sisälly mitään muuta. Näytä minulle usko, niin minä näytän teot. Usko ilman tekoja on kuollut, joten Jumalan "rakkaus vaatii meitä", jotka olemme hänet vastaanottaneet, tekemään samoja tekoja kuin hän täällä eläessään teki. Seuraa minua, oli Jeesuksen sana, joka kutsuu seuraamaan myös teoissa.