Ajatus ainakin ennakkoluuloton.
"Om nu de finskspråkiga anser att det svenska språket är något av det värsta i hela Finland - varför inte helt ta bort möjligheten till att studera svenska i finska skolor?
Svenskan är ju så onödig, så varför skall vi lägga några skattepengar på att undervisa finskspråkiga i detta marginella språk?"
"Om nu de finskspråkiga anser att det svenska språket är något av det värsta i hela Finland - varför inte helt ta bort möjligheten till att studera svenska i finska skolor?
Svenskan är ju så onödig, så varför skall vi lägga några skattepengar på att undervisa finskspråkiga i detta marginella språk?"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja toisaalla suru ehdottelee Katalonian mallia suomeen:
--------------
" Monikielisyysasiantuntija Johan Häggmanin mielestä samaa filosofiaa Suomikin voisi noudattaa.
- Olen joskus ehdottanutkin sitä. Enemmistön pitäisi saada vähemmistökielen kielikylpy. Paikkakunnilla, missä kielet ovat tasaväkisiä, kuten Pietarsaaressa kaksikieliset koulut ovat toimiva ratkaisu. Kumpikaan kieli ei ole hallitsevassa asemassa. Mutta Helsingissä ja Turussa suomi tulisi vallitsevaksi, jos kouluissa alettaisiin opettaa osa aineista suomeksi.
- Sen sijaan mielestäni olisi hyödyllistä, jos pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa voitaisiin opettaa tiettyjä aineita ruotsiksi suomenkielisissä kouluissa. Toimittaisiin suunnilleen niin kuin Kataloniassa. Se on kielikylvyn idea Kataloniassa. He käyttävät siitä sanaa immersio.
- Katalaanista halutaan yhtä vahva kuin espanjasta, käytetään termiä normalisointi. Ajatuksena on se, että koska espanja hallitsee kotona, kaduilla ja urheiluseuroissa, kouluopetuksen on oltava kaikissa aineissa katalaaninkielistä, jotta lapset saavat vahvan sanavaraston.
- Se nähdään myös tasa-arvokysymyksenä tai oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Jos lapset eivät opi katalaania täydellisesti, he ovat huonommassa asemassaa, heistä ei tule kaksikielisiä. Katalaaninkieliset taas puhuvat yleensä täydellistä espanjaa.
- Espanjankankieliset lapset saavat samat mahdollisuudet, kun kaikkia aineita opetetaan katalaaniksi. Samalla tavalla suomenkieliset Jyväskylässä tai Joensuussa saisivat vahvemman ruotsin kielen taidon ja paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla, jos tiettyjä aineita opetettaisiin ruotsiksi. Esimerkiksi maantietoa tai historiaa tai vaikka voimistelua. Ruotsiksi ei aina tarvitse opettaa samaa ainetta. Se voisi vaihdella koulujen ja luokkatasojen välillä."
Suomeen sovitettuna tuon mallin normalisointi tarkoittaisi ruotsin kielen aseman dramaattista heikentämistä. Ruotsin kieli on aina ollut se pakkokieli ja historiallisesti vieraampi kieli jonka asema on keinotekoinen ja ylikorostunut.
Tuo malli tarkoittaisi että ruotsinkieliset oppisivat enemmän suomea. Mikä olisi hyvä asia. Se voitaisiin toteuttaa niin että pääkaupungin alueenruotsinkieliset opiskelisivat ammattiinsa suomen kielellä. Jotta kykenevät toimimaan koko maassa ammatillisesti.
"- Katalaanista halutaan yhtä vahva kuin espanjasta, käytetään termiä normalisointi. Ajatuksena on se, että koska espanja hallitsee kotona, kaduilla ja urheiluseuroissa, kouluopetuksen on oltava kaikissa aineissa katalaaninkielistä, jotta lapset saavat vahvan sanavaraston.
- Se nähdään myös tasa-arvokysymyksenä tai oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Jos lapset eivät opi katalaania täydellisesti, he ovat huonommassa asemassaa, heistä ei tule kaksikielisiä. Katalaaninkieliset taas puhuvat yleensä täydellistä espanjaa. "
Tuossa unohtuu sellainen pikku-juttu, että katalaani ja kastilia (espanja) ovat käytännössä samojen paikalliskielten kaksi eri varianttia. Periaatteessa puhuttuina kielinä nämä varsin lähellä toisiaan muutamia terminologisia poikkeuksia lukuunottamatta, suurin ero on lähinnä kirjakielessä, eli nämä kirjoitetaan erilaisin kielioppisäännöin. Ero on lähempänä tätä Norjan kahden norjankielen mallia, kuin Suomen tilannetta jossa on täysin kaksi eri kieltä.
Kielikylpy sinänsä on hyvä metodi, mutta miksi siinä pitää aina kylvetäää suomenkielisiä ruotsiksi, parempi olisi että nämä kielet olisivat näitä suurempia maailmankieliä, ja mieluiten näitä vähemmän yleisiä kuten saksa, ranska tai venäjä. Ja ehdottomasti vain niille jotka ottavat sen vapaaehtoisena, laajenevasta kielikylvystä ei saa tulla pakkoruotsin uusi muoto.
"Se nähdään myös tasa-arvokysymyksenä tai oikeudenmukaisuuskysymyksenä."
Tämä perustelu uudelle muodolle pakkoruotsia on eräänlaisen mustan huumorin läpi katsottuna suorastaan hilpeä, eli yhdenlaista sanojen uudelleenmäärittelyä.
Katalaani on alkuperäiskieli tuhansien vuosien takaa Espanjassa. Mutta ruotsi tuli vasta keskiajan lopulla meille naapurimaasta. Eli katalaania ja ruotsia ei voi verrata keskenään. Oikeastaan ruotsin kielen asemasta huolehtiminen kuuluu ruotsalaisille ei suomalaisille. Kuten suomalaiset ainoana huolehtivat inkeriläisistä.
Mutta tietysti vähemmistön kielipolitiikan voi lainata sieltäkin, JOS se muuten on kohtuullinen.
Tuossa ensimmäisessä lauseessa taas surusveko heittäytyy marttyyriksi!
Sen mukaan suomalaisten mielestä ruotsi on "pahinta maailmassa" ja kysellään, miksei suomalaiset "ota pois mahdollisuutta lukea ruotsin kieltä"!?
Voi voi tuota pateettisuutta! Ei kyse ole ruotsin kielen vihaamisesta ja sen opetuksen kieltämisestä. Kyse on vain pakkoruotsituksen lopetuksesta eli kielivapaudesta.
Muutenkin kaksinaamaisuus ja hurskastelu paitaa läpi. Suomalaiset on pakkoruotsitettu juuri surutahojen voimalla! Lahjonta, uhkailu ja kaikenlainen ei-parlamentaarinen toiminta on siihen johtanut.
Suruloogikko on tasan ja kerrankin, varmaan vahingossa, osunut naulan kantaan, tai sitten hän on opiskellut innokkasti aiempia viestejäni, ja jopa oppinut jotain:
Mielestäni alkaa kyllä nyt jo olla aika esittää myös se perimmäinen kysymys: tarvisevatko suomalaiset ruotsia ollenkaan? Siis koulussa vapaaehtoisenakaan oppiaineena. Kansainvälinen bisneskieli on englanti, myös Ruotsissa ja Suomessa. Ja ruotsin osaajia Suomessa on jo luonnostaan riittävästi, jopa liikaakin tarpeeseen nähden.
Vapaaehtoisenkaan ruotsin opetusta ei voi perustella millään todellisella tarpeella sen enempää kuin viron, norjan, latvian tai serbokroaatinkaan...
Eli mitä kieliä tulee tarjota suomalaisille koulujen valinnaisessa kielipaletissa, kun ei sitä palettiakaan voi äärettömästi kasvattaa?
Pitääkö siellä tarjota englannin lisäksi muitakin tärkeitä kieliä, kuten venäjää, saksaa, ranskaa, vai pitääkö resursseja edelleen tuhlata myös turhimmasta turhimpaan ruotsiin?
Missä muussa maassa ruotsia tarjotaan edes vapaaehtoisena oppiaineena? Miksi sitä pitäisi tarjota vapaaehtoisena oppiaineena Suomessakaan? Onko Ruotsissa suomi vapaaehtoinen oppiaine?
Jos joku haluaa harrastaa pienten ja suomalaisille tarpeettomien kielten (kuten ruotsin tai iirin) opiskelua, tehköön sen omalla kustannuksellaan ja ajallaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
Vapaaehtoinen kouluruotsi on tietenkin koululaisten kannalta parempi kuin pakollinen kouluruotsi; vapaaehtoisena sen voi ohittaa pelkällä olankohautuksella.
Sen sijaan veronmaksajan kannalta vapaaehtoinenkin ruotsi on tuhlausta, koska sitä ei tarvita. Ruotsia ei tarvita Suomen kouluissa.
Mutta omana vapaa-ajan harrastuksena toki voi opiskella ruotsia tai vaikka iiriä; silloin se ei ole keneltäkään pois, vaikka turhaa onkin. Mutta harrastuksethan saavat ollakin "turhia".
Kaikan maailman reservaatit ja itsehallinto-alueet nostavat svekoleirissä aina päätään kun nykytilanteen ylläpitäminen näyttää mahdottomalta.