Aika paljon lapsiperheiden sosiaalitukien tarpeista korjaantuisi pelkästään siirtymällä perheverotukseen, sillä perheiden sisäinen tulojakautuma (puoleen tai toiseen) ei todellakaan ole niin homogeeninen, kuin meille on annettu ymmärtää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000005055425
Ei siinä seuraavanlaisia poppakonsteja tarvita:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id3147.html
Lapsilisän(kin) regressoimisesta: En ymmärrä, miksi pienempituloisen lapsi olisi arvokkaampi, kuin suurempituloisen lapsi. Toisaalta en ymmärrä sitäkään, miksi toinen lapsi on arvokkaampi, kuin ensimmäinen lapsi jne. - isompi auto tai talo ei voi olla perusteena.
Se, joka väittää, että lapsiperheitä ei Suomessa arvosteta voisi pohtia, miksi 10 alaikäisen lapsen kotiäitiä arvostetaan niin, että hänen "nettotulonsa" ovat enemmän, kuin 50 000 €/v ansaitsevan työntekijän. Tietysti menotkin ovat suuret, mutta paljon päällekkäisiäkin investointeja löytyy - esimerkiksi samoja vaatteita voi käyttää useampikin lapsi (meillä ainakin tehdään niin), ei niitä moneen kertaan täydy ostaa. Suurimmat todelliset yksikkökustannukset lienevät 3-4 lapsen perheissä, kun niin sille uudelle autolle, kuin talollekin on todellinen tilaus - noin niinkuin valtiontalouden tila huomioiden. Eikä sen lapsiperheen tarvitse saada sitä uusinta mallia, mekin ostimme 7-8 vuotta vanhan mallin. Miksei siis todella suurten lapsiperheiden lapsilisiä voitaisi leikata tia sitten siirtyö tasalapsilisä-systeemiin?
Suurin säästö yhteiskunnalle kuitenkin tulee, kun lapsia rakastetaan aidosti heinä itsenään. Se pitäisi kaikkien vanhempien sisäistää.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että perusäitiysraha on täysin naurettava.
Esittämäni mallit eivät tietenkään ota huomioon yh-talouksia, mutta minulla ei ole niitä kokemuksia. Viisaammat saavat pohtia niiden perheiden tukimuotoja.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000005055425
Ei siinä seuraavanlaisia poppakonsteja tarvita:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id3147.html
Lapsilisän(kin) regressoimisesta: En ymmärrä, miksi pienempituloisen lapsi olisi arvokkaampi, kuin suurempituloisen lapsi. Toisaalta en ymmärrä sitäkään, miksi toinen lapsi on arvokkaampi, kuin ensimmäinen lapsi jne. - isompi auto tai talo ei voi olla perusteena.
Se, joka väittää, että lapsiperheitä ei Suomessa arvosteta voisi pohtia, miksi 10 alaikäisen lapsen kotiäitiä arvostetaan niin, että hänen "nettotulonsa" ovat enemmän, kuin 50 000 €/v ansaitsevan työntekijän. Tietysti menotkin ovat suuret, mutta paljon päällekkäisiäkin investointeja löytyy - esimerkiksi samoja vaatteita voi käyttää useampikin lapsi (meillä ainakin tehdään niin), ei niitä moneen kertaan täydy ostaa. Suurimmat todelliset yksikkökustannukset lienevät 3-4 lapsen perheissä, kun niin sille uudelle autolle, kuin talollekin on todellinen tilaus - noin niinkuin valtiontalouden tila huomioiden. Eikä sen lapsiperheen tarvitse saada sitä uusinta mallia, mekin ostimme 7-8 vuotta vanhan mallin. Miksei siis todella suurten lapsiperheiden lapsilisiä voitaisi leikata tia sitten siirtyö tasalapsilisä-systeemiin?
Suurin säästö yhteiskunnalle kuitenkin tulee, kun lapsia rakastetaan aidosti heinä itsenään. Se pitäisi kaikkien vanhempien sisäistää.
Siitä olen täysin samaa mieltä, että perusäitiysraha on täysin naurettava.
Esittämäni mallit eivät tietenkään ota huomioon yh-talouksia, mutta minulla ei ole niitä kokemuksia. Viisaammat saavat pohtia niiden perheiden tukimuotoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.vaestoliitto.fi/tiedotus/sisaltosivut/2004/baro04.htm
Lapsiperheiden tuloveroalennus palautettava
Perhebarometri osoittaa selkeästi, että valtion 1989 poliittisesti valitsema perhevähennysten poistolinja on perinpohjaisessa ristiriidassa väestön mielipiteiden kanssa. Lapsiperheiden tuloveroalennuksia kannatti neljä viidesosaa ja kolmasosa ehdottomasti. Lapsiperheissä eläneistä verovähennysten takana oli jopa 90 prosenttia vastaajista. Mikäli kansalaismielipiteellä on perhepolitiikassa mitään merkitystä, tulee lapsiperheiden verovähennykset ottaa pikaisesti uudelleen harkintaan.
Verovähennys mahdollistaisi nykyistä paremman vaihtoehdon lasten kotihoidolle ja olisi tukena monilapsisille lapsiperheille. Kunnallisveroon kohdennettuna lapsiperheiden tuloverovähennys kohdentuisi tehokkaana myös pienituloisiin perheisiin. Äidit voisivat päättää, kumman puolison veroista vähennys tehdään.
Toivottavasti tuo viimeinen kappale muotoillaan lakitekstissä niin, että "kotiin jäävä vanhempi voi päättää", sillä voihan se kotiin jäävä vanhempi olla myös mies. Olisihan se hullua, että vaimo pitää rahat omissa näpeissään ja päättää vielä siitä, kenelle verovähennyksetkin kohdennetaan (aivan realistinen, joskin harvinainen, vaihtoehto). Tai sitten perheverovähennyksestä tehdään automaattinen avo- ja avioliitossa elävien lapsiperheiden vanhempien välillä.
Olet käsittänyt väärin. Progressio on kaikissa muodoissaan positiivinen asia. Kouluissa pitäisi ottaa käyttöön sellainen koemenettely, jossa hyvät oppilaat tekevät vaikeamman kokeen kuin vähemmän hyvät, niin että kaikki saavat seiskan. Näin minulle Lipponen eilen huuteli, vai liekö ollut Sailas.
Lapsilisien verotus olisi varmaan yksinkertaisin ja oikeudenmukaisinkin toteutettava. Tunnesyistä varmaan myös eniten vastustettu.
Lapsirikkaille kunnille se olisi myös jonkin asteinen pirisrysruiske verotulojen osalta. Lapsilisätulon jakamisoikeus vanhempien kesken olisi varmaan myös järkevää.
"Lapsilisien verotus olisi varmaan yksinkertaisin ja oikeudenmukaisinkin toteutettava."
Ei hullumpi ajatus, jos samalla siirrytään perheverotukseen. Itseasiassa näin äkkiseltään sellainen yhdistelmä kuulostaa varsin erinomaiselta ehdotukselta.
"Se, joka väittää, että lapsiperheitä ei Suomessa arvosteta voisi pohtia, miksi 10 alaikäisen lapsen kotiäitiä arvostetaan niin, että hänen "nettotulonsa" ovat enemmän, kuin 50 000 €/v ansaitsevan työntekijän"
Mihinkä laskelmaan tuo väite perustuu. Näyttäisi olevan hihasta vedetty.
Tuo tiestysti riippuu siitä, kuinka monta 0-3 vuotiasta ja 3-6 vuotiasta on perheessä. Mutta oletetaan, että kaikki kymmenen lasta on tullut "liukuhihnalta", eli vuosittain.
1) Lapsilisät:
1515,00 € / kk
2) Kotihoidontuki ja (perus)äitiysraha
571,84 € / kk (ensi vuonna 42 €/kk korotus)
3) Hoitolisä
168,19 € / kk
= 1515,00 € / kk 571,84 € / kk 168,19 € / kk
= 2255,03 € / kk
Veronalaista tuloa tuosta on 8 880,36 €/v, josta maksetaan veroja n. 876 €/v = 73 €/kk.
NETTOkassavirta on siis n. 2 200 € / kk, eli 26 400 €/v
26 400 € / v oli muuten tänä vuonna palkansaajien keskimääreäinen BRUTTOpalkka...
Vuoden 2001 Veronmaksajien keskusliiton tulotilaston perusteella tuollaiset nettotulot ovat 48 000 €/v tuloilla. ( en aiemmin huomioinut tuota 73 €/kk vähennystä ).
Verolaskuri ( http://www.vero.fi ) antaa 26 000 €/v nettotuloa vastaavaksi bruttotuloksi tälle vuodelle n. 39 000 €/v. ( Pitääpä jatkossa alkaa käyttämään sitä verohallinnon webbiä referenssinä näissä brutto/nettovertailuissa. )
Ensi vuonna teoreettinen "maksimipotti" 17 alaikäisellä lapsella tekee ( www.vero.fi:n ja KELA:n sivuilta löytyvien tietoja yhdistelemällä ) sitten jo 68 000 €/v bruttotuloa vastaavan tulonsiirron.
Ei siis mitään hihasta vetoja, mutta vääriä referenssejä kuitenkin - ei se verotus noin paljon ole laskenut. Pitääpä korjata taulukko kohdalleen tuolta osin...
---
Pitää muistaa myös, että neljä alle kouluikäistä lasta oikeuttaa osa-aikaiseen kotihoitajaan. Ainakin lain mukaan. Ei sekään ihan ilmainen, vaikkakin tietääkseni harvoin käytetty, etu ole.
Eli oletit vielä, että hänellä ei ole puolisoa tai jos on niin hän ansaitsee alle 1700 e/kk.
Lisäksi vertasit ansaittua tuloa lapsettomaan työssäkäyvään. Muutenhan lapsilisä olisi laskettava myös hänen tuloihinsa.
Eli vertailu menee; pitääkö 11 henkistä yh-perhettä arvostaa niin että se vastaa yhtä lapsetonta työssäkävijää joka ansaitsee 39 000 e/v.