1. Jeesus ei kuollut ristillä. Hän oli vankkarakenteinen nuori puuseppä, joka kykeni kestämään niin roomalaisen ankaran ruoskinnan, ristin kantamisen, piikkikruunun, mukiloinnin sekä käsien ja jalkojen lävistykset nauloin. Lisäksi hän oli syömättä ja juomatta yli puoli vuorokautta ja lopulta keihäskin tuikattiin hänen oikeaan kylkeensä. Kaikesta tästä hän lopulta pyörtyi, joutui shokkiin ja vaipui jonkinlaiseen koomaan.
2. Roomalainen teloitusvartiosto harhautui kuvittelemaan hänet kuolleeksi ja antoi sukulaisten vapaasti nostaa hänet alas ristiltä ja viedä haudattavaksi. Lähellä oli uusi kalliohauta, jonka tunnettu ja varakas jerusalemilainen neuvosmies, Joosef Arimatialainen, omisti. Oli perjantai-ilta ja pääsiäissapatti. Jeesus asetettiin hautalavitsalle tässä puolikuolleessa tilassa käärinliinoihin kiedottuna. Sitten hautakammio suljettiin ja sinetöitiin. Sen edustalle määrättiin sotilasvartiosto, koska epäiltiin, että opetuslapset saattaisivat varastaa rabbinsa ruumiin.
3. Tähän aikaan vuodesta yöllä oli vielä kylmää. Ja vielä kalseampaa oli hautakammiossa. Ja tästä kylmyydestä johtuen Jeesus meni yhä syvemmälle koomaan. Merkillistä kylläkin, hän oli yhä jotenkuten hengissä. Kului koko seuraavakin päivä, lauantai, ja yhä kehossa oli kipinäinen elämää. Siitäkin huolimatta, että pienen hautakammion happi oli käytännöllisesti katsoen kulutettu loppuun ja ilma oli täynnä hiilidioksidia.
4. Varhain kolmantena päivänä aamuyöllä tapahtui ihme: elintoiminnot alkoivat vähitellen palata ja voimistua. Pilkkopimeässä ja lähes hapettomassa kolossa Jeesus nousi istumaan laverilleen ja alkoi hitaasti riisua kääreitä yltään. Joka paikkaa särki aivan jumalattomasti. Hän oli kuitenkin säntillinen juutalainen ja jaksoi viikata käärinliinat siistisi laverille ennen kuin alkoi valmistautua poistumaan tästä ahdistavasta paikasta. Eikä auttanut muu kun lähteä sieltä ihmisten ilmoille aivan alastomana. Se olikin pahinta, koska juutalaiset jos ketkä häpeävät silmittömästi alastomuutta.
5. Ensin piti kuitenkin vierittää hautakammion sulkeva kivi pois tieltä. Siihen tuhrautuikin aikaa, koska kivi oli monta tonnia painava, eikä sisäpuolella ollut kerrassaan mitään ripaa tai uloketta mistä kierittää sitä sivuun. Eikä siinä kaikki, hautakammioiden sulkevat kivet oli tehty vieritysuraan, joka vietti alaspäin oviaukon eteen. Vaikka joka paikkaa särki aivan jumalattomasti, onnistui Jeesuksen lopulta parin tunnin kovan ähellyksen jälkeen ja aivan epäinhimillisin ponnistuksin vierittää kiveä sivuun sen verran, että hän pääsi kierittämään kehonsa oviaukosta ulos. Hän puuskutti vimmatusti ja lysähti haudan edessä olevaan portaikkoon.
6. Kun Jeesus hirvittävästi särkevin jaloin nousi ylös, hän näki, että vartijat nukkuivat. Mikä tuuri. Riemuiten hän lähti klenkkaamaan eteenpäin, vain kaatuakseen vähän väliä. Pari vartijaa kuuli jotakin kun hän kaatui ulvahtaen. Silmäluomiaan raottaen he näkivät ruhjoutuneen ja alastoman hahmon liikkuvan nytkähdellen eteenpäin. Näyn täytyi olla unta ja he jatkoivat kuorsaamistaan.
7. Alaston Jeesus lähti harhailemaan jonnekin Emmauksen tielle päin. Hän oli yhä alasti, verinen ja äärimmäisen heikossa kunnossa muutenkin. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin käveleminen, koska molemmat jalkapöydät olivat naulojen lävistämät. Lopulta hänen ei auttanutkaan muu kuin ottaa tien pielestä pitkät kepakot kainalosauvoiksi ja lähteä niillä eteenpäin. Jonkin matkaa edettyään hän tavoitti kaksi matkamiestä, jotka keskustelivat hänestä, mutta eivät kuitenkaan tunnistaneet HÄNTÄ. Ilmeisesti haavoittuneet ja alastomat kainalosauvoilla eteenpäin klenkkaavat kulkurit eivät olleet mikään järin epätavallinen näky, koska hänet hyväksyttiin muina miehinä näiden matkamiesten seuraan aina Emmaukseen saakka. Siellä he kävivät yhdessä aterialle ja siellä, aivan yks’ kaks nuo matkalaiset tajusivat, että hei, ei voi olla TOTTA, sinähän olet Jeesus! Tuossa kunnossa ja yhä hengissä! Niin he kirmasivat saman tien kertomaan tämän ilosanoman Jerusalemiin opetuslapsille.
2. Roomalainen teloitusvartiosto harhautui kuvittelemaan hänet kuolleeksi ja antoi sukulaisten vapaasti nostaa hänet alas ristiltä ja viedä haudattavaksi. Lähellä oli uusi kalliohauta, jonka tunnettu ja varakas jerusalemilainen neuvosmies, Joosef Arimatialainen, omisti. Oli perjantai-ilta ja pääsiäissapatti. Jeesus asetettiin hautalavitsalle tässä puolikuolleessa tilassa käärinliinoihin kiedottuna. Sitten hautakammio suljettiin ja sinetöitiin. Sen edustalle määrättiin sotilasvartiosto, koska epäiltiin, että opetuslapset saattaisivat varastaa rabbinsa ruumiin.
3. Tähän aikaan vuodesta yöllä oli vielä kylmää. Ja vielä kalseampaa oli hautakammiossa. Ja tästä kylmyydestä johtuen Jeesus meni yhä syvemmälle koomaan. Merkillistä kylläkin, hän oli yhä jotenkuten hengissä. Kului koko seuraavakin päivä, lauantai, ja yhä kehossa oli kipinäinen elämää. Siitäkin huolimatta, että pienen hautakammion happi oli käytännöllisesti katsoen kulutettu loppuun ja ilma oli täynnä hiilidioksidia.
4. Varhain kolmantena päivänä aamuyöllä tapahtui ihme: elintoiminnot alkoivat vähitellen palata ja voimistua. Pilkkopimeässä ja lähes hapettomassa kolossa Jeesus nousi istumaan laverilleen ja alkoi hitaasti riisua kääreitä yltään. Joka paikkaa särki aivan jumalattomasti. Hän oli kuitenkin säntillinen juutalainen ja jaksoi viikata käärinliinat siistisi laverille ennen kuin alkoi valmistautua poistumaan tästä ahdistavasta paikasta. Eikä auttanut muu kun lähteä sieltä ihmisten ilmoille aivan alastomana. Se olikin pahinta, koska juutalaiset jos ketkä häpeävät silmittömästi alastomuutta.
5. Ensin piti kuitenkin vierittää hautakammion sulkeva kivi pois tieltä. Siihen tuhrautuikin aikaa, koska kivi oli monta tonnia painava, eikä sisäpuolella ollut kerrassaan mitään ripaa tai uloketta mistä kierittää sitä sivuun. Eikä siinä kaikki, hautakammioiden sulkevat kivet oli tehty vieritysuraan, joka vietti alaspäin oviaukon eteen. Vaikka joka paikkaa särki aivan jumalattomasti, onnistui Jeesuksen lopulta parin tunnin kovan ähellyksen jälkeen ja aivan epäinhimillisin ponnistuksin vierittää kiveä sivuun sen verran, että hän pääsi kierittämään kehonsa oviaukosta ulos. Hän puuskutti vimmatusti ja lysähti haudan edessä olevaan portaikkoon.
6. Kun Jeesus hirvittävästi särkevin jaloin nousi ylös, hän näki, että vartijat nukkuivat. Mikä tuuri. Riemuiten hän lähti klenkkaamaan eteenpäin, vain kaatuakseen vähän väliä. Pari vartijaa kuuli jotakin kun hän kaatui ulvahtaen. Silmäluomiaan raottaen he näkivät ruhjoutuneen ja alastoman hahmon liikkuvan nytkähdellen eteenpäin. Näyn täytyi olla unta ja he jatkoivat kuorsaamistaan.
7. Alaston Jeesus lähti harhailemaan jonnekin Emmauksen tielle päin. Hän oli yhä alasti, verinen ja äärimmäisen heikossa kunnossa muutenkin. Kaikkein vaikeinta oli kuitenkin käveleminen, koska molemmat jalkapöydät olivat naulojen lävistämät. Lopulta hänen ei auttanutkaan muu kuin ottaa tien pielestä pitkät kepakot kainalosauvoiksi ja lähteä niillä eteenpäin. Jonkin matkaa edettyään hän tavoitti kaksi matkamiestä, jotka keskustelivat hänestä, mutta eivät kuitenkaan tunnistaneet HÄNTÄ. Ilmeisesti haavoittuneet ja alastomat kainalosauvoilla eteenpäin klenkkaavat kulkurit eivät olleet mikään järin epätavallinen näky, koska hänet hyväksyttiin muina miehinä näiden matkamiesten seuraan aina Emmaukseen saakka. Siellä he kävivät yhdessä aterialle ja siellä, aivan yks’ kaks nuo matkalaiset tajusivat, että hei, ei voi olla TOTTA, sinähän olet Jeesus! Tuossa kunnossa ja yhä hengissä! Niin he kirmasivat saman tien kertomaan tämän ilosanoman Jerusalemiin opetuslapsille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei näin, sillä haudan suuaukon kokonaan peittänyt kivi on täytynyt vierittää ulkopuolelta.Tämän työn tekivät todennäköisesti Jeesuksen seuraajat ja vartijat oli tavalla tai toisella eliminoitu ennen tätä toimenpidettä.
Sen faktan puolesta, että Jeesus ei kuollut ristillä puhuu hänen kirjatut näyttäytymiset kuolemansa jälkeen - haavat olivat edelleen olemassa ja mies koostui fyysisestä materiasta. Kaikki teologia mitä tähän faktaan on liitetty on jälkikäteen lisättyä - Jeesus oli ristiinnaulitsemisen jälkeen nopeasti muuttumassa jumalaksi seuraajiensa silmissä. Tämä on aivan inhimillistä, kun ottaa huomioon hänen ihmetekonsa ja kiehtovat, totuudelliset opetuksensa.
"näyttäytymiset kuolemansa jälkeen"
Voiko kuoleman jälkeen näyttäytyä? Nykytiedon mukaan se ei ole mahdollista. Olisiko se ollut mahdollista 2000 vuotta sitten? Ehkäpä on ollut. Tällöin voisi kuvitella että se on ollut jo aikaisemminkin.
Tutkijoiden mielestä ihminen on ollut liki nykyisen lainen ainakin 500 000 vuotta. Olikohan kyky näyttäytyä jo tuolloin olemassa? Vai tuliko se myöhemmin, esim. 200 000 vuotta myöhemmin ja sittemmin on taas menetetty.
Mitä ovat nuo kirjaukset? Meillähän on viimeisen 50 vuoden ajalta miljoonia UFO -kirjauksia. Ovatko ufot totta? Ehkäpä ovat.
Kivi haudalla ei voinut olla painava, koska sunnuntaiaamuna kaksi naista tuli voitelemaan Jeesuksen ruumista hankkimillaan hyväntuoksuilla yrttivoiteilla. He olivat nähneet hautauksen ja sen kiven. Eivät he olisi tulleet voitelemaan Jeesuksen ruumista, elleivät olisi arvioineet voivansa itse vierittää kiven.
Ihanko itse sepitit tuon vaihtoehtoisen ylösnousemuskertomuksen?