Kokoomuksen kansanedustaja Jere Lahti kirjoittaa viisaasti maanantaisen Kauppalehden mielipidesivulla. Kirjoituksen viimeinen kappale kuuluu näin:
"Suomen ja erityisesti aitojen kasvukeskusten kilpailukyky ei kestä sitä, että niiden kehittämiseen tarvittavia resursseja siirretään kohtuuttomassa määrin Suomen pirstaleisen ja raskaan kuntarakenteen ylläpitämiseen:"
Toivoa sopii, että Lahden kanta kuvastaa yleisemminkin Kokoomuksen aluepoliittisia näkemyksiä. Alkaa vihdoin näkyä entistä useampia merkkejä sekä taloustieteellisellä että poliittisella tasolla siitä, että harjoitetun keskustalaisen aluepolitiikan tie alkaa olla loppuunkaluttu, jos mieli viedä Suomea eteenpäin. Yhdessä vaiheessa näytti jo pahalta, kun oli kaiken maailman kansanliikkeitä motolla "pidä Suomi pirstaleisena ja tehottomanan". Onneksi näiden kulttuuriperinteen vaalijoiden ei annettu nyt sentään ihan huuhaa myyttiä luoda asiasta. Se alkoi jo kovasti muistuttaakin Maon varpusjahdin järkeä. Järkeä ollaan ottamassa käteen ja se on hyvä se.
"Suomen ja erityisesti aitojen kasvukeskusten kilpailukyky ei kestä sitä, että niiden kehittämiseen tarvittavia resursseja siirretään kohtuuttomassa määrin Suomen pirstaleisen ja raskaan kuntarakenteen ylläpitämiseen:"
Toivoa sopii, että Lahden kanta kuvastaa yleisemminkin Kokoomuksen aluepoliittisia näkemyksiä. Alkaa vihdoin näkyä entistä useampia merkkejä sekä taloustieteellisellä että poliittisella tasolla siitä, että harjoitetun keskustalaisen aluepolitiikan tie alkaa olla loppuunkaluttu, jos mieli viedä Suomea eteenpäin. Yhdessä vaiheessa näytti jo pahalta, kun oli kaiken maailman kansanliikkeitä motolla "pidä Suomi pirstaleisena ja tehottomanan". Onneksi näiden kulttuuriperinteen vaalijoiden ei annettu nyt sentään ihan huuhaa myyttiä luoda asiasta. Se alkoi jo kovasti muistuttaakin Maon varpusjahdin järkeä. Järkeä ollaan ottamassa käteen ja se on hyvä se.
Vastaukset 72
Vanhimmat
... sitä, että pidetään käytössä maan kaikki jo olemassa olevat voimavarat. Lipponen yritti keskittämispolitiikkaa erityisesti Helsingin seudulle. Tänne jouduttiin rakentamaan uutta infraa uusia yrityksiä ja asukkaita varten, uudet asunnot ja palvelut. Toisaalta maakuntiin jopa niiden keskuksiin jäi valmiit rakenteet ja siellä olivat jo valmiiksi asutettuna ne samat ihmiset, jotka siirrettiin Helsingin seudulle.
Tämä köyhdytti seudun kunnat ja valtion. Myös liian nopea muuttoliike kurjisti muuttotappioalueet; sinnekin piti ohjata valtion ja Helsingin seudun kuntien varoja, jotta säljelle jääneille vähäväkisille oltaisiin voitu tarjota perustuslain takaamat vähimmäispalvelut.
Lipponen siis järkytti maan alueellista tasapainoa tuhoisin seurauksin. Uusi hallitus on hillinyt keskittämistä ja alkanut kehittää maata tasapainoisemmin. Aluepolitiikka on erikoisesti meidän Helsingin seudun asukkaiden etu. Me joudumme maksumiehiksi keskittämisen seurauksista.
" Aluepolitiikka on ...
Kirjoittanut: oivahärkönen 23.11.2004 klo 14.16
... sitä, että pidetään käytössä maan kaikki jo olemassa olevat voimavarat."
Kepulainen aluepolitiikka on sitä, että Suomen kasvukeskukset tuhotaan syytämällä rahat uuninpankolla makaileville kepulaisille.
Kun uusi Keskustajohtoinen hallitus on alkanut mukaasi kehittämään maata tasapuolisemmin kuin Lipposen hallitukset, ensimmäisenä merkkinä siitä on kunnallisverojen nostobuumi. Ennätyksellisesti neljännes kunnista nostaa ensi vuonna verojaan yhden laskiessa. Kalliiksi käy tämä keskustalainen tasapuolisuus - kaikille.
Oiva, aluepolitiikkaa on se että tuetaan kasvavia ja menestyviä voimavaroja, riippumatta siitä missä ne sijaitsee. Jos olisimme tukeneet olemassa olevia voimavaroja, meillä olisi edelleen hevosvetoinen maatalous ja höyrykoneilla toimiva teolisuus.
Pitää tukea uudistumista, ei olemassa olevaa, Oiva hyvä
Pääkaupunkiseudun kuntia ei köydyttänyt mikään mainitsemistasi syistä, vaan Lipposen hallituksen epäonnistunut verojentasaus joka vie alueen kaupungeilta satoja miljoonia euroja muun maan tehottomien rakenteiden ylläpitoon.
Ja kerro meille mistä löydämme ne yhteiskunnan varoilla rakennetut asunnot, ainakaan Helsingissä niitä ei ole
Miksi muuttoliike on viime vuosina hiljentynyt? Yksinkertaisesti siksi, että työmarkkinoilla ei ole enää tarjota uusia työpaikkoja samalla vauhdilla kuin aikaisemmin.
Oiva H:n mainostama Vanhasen hallituksen "aluepolitiikka" on yksinkertaisesti sitä, että alhainen talouskasvu on pitänyt työntekijät nykyisillä asuinsijoillaan.
Hallituksen suureen ääneen mainostama alueellistaminen eli hajasijoitus on muutamien kymmenien työpaikkojen näpertelyä, millä ei ole mitään tosiasiallista merkitystä. Lähinnä sillä on propaganda-arvoa.
Jos talouskasvu lähtee kiihtymään, niin samalla taas muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja muihin maakuntakeskuksiin alkaa taas kiihtyä.
Kumpaa pääministeri Vanhanen mahtaa toivoa: 1)alhaista talouskasvua ja alhaista muuttoliikettä vai 2) nopeaa talouskasvua ja kiihtyvää muuttoliikettä. Siinäpä pulma. Ja miten sen vielä selittä ääänestäjille parhain päin.
Sanoutuuko Lahti irti kokoomuksen ohjelmista,
ja omista puheistaan toimiessaan SOK:n pääjohtajana ?
...
Kokoomuksen aluepolitiikka taas on sitä ,että Suomen kasvukeskukset tuhotaan syytämällä rahat työttömille Helsinkiläisille. On käsittämätötä, että asuntopulasta kärsivällä pääkaupunkiseudulla voi edes olla työttömiä, joille yhteiskunta kustantaa esim. törkeän kalliin asunnon. Ja kun asuntoja ei pk-seudulla ole, niitä rakennetaan koko ajan lisää, samaan aikaan kun sadan km:n päässä Helsingistä niitä puretaan.
Kun kepuroistot palautetaan Kainuuseen niin täällä on ihmisille sekä töitä että asuntoja.
Silloin, kun yhteiskunnan yhteistä rahaa panostetaan yhteiseen talouskasvuun, jotta yhteiskunnan veropohja lujittuisi tuottamaan ne voimavarat, jotka yhteiskunta tarvitsee yhteisiin menoihin, niin kasvua varten pitää panostaa aina vain sellaisiin asioihin, joissa panostus tuottaa eniten kasvua.
Panostusta ei siis kohdisteta sinne, missä panostustuottaa vähiten kasvua.
Kaikkein vähiten pitää panostaa sellaiseen toimintaan, jolla ylläpidetään täysin tuottamattomia rakenteita, kuten liian pirstaleisen kuntarakenteen rahoittaminen.
Näin se vaan on, Oiva. Kepulainen aluepolitiikka, että parinsadan ylimääräisen pikkukunnan ylläpito maksatetaan kaupunkilaisilla palkansaajilla ja yrittäjillä ei tulevaisuudessa toimi.
Tulet vielä näkemään senkin, että politiikassa mennään kuntien pakkoliitoksiin, kun naapurikateelliset kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu yhdistymään nurkkakuntaisen kyttäilyn vuoksi.
Kuntien turhat hallintomenot on nimittäin kohdistettava palvelutuotannon rahoittamiseen, joten tarve on äkkiä väjhentää kuntien lukumäärä 300 kuntaan ja siitäkin vielä aikaa myöden jonnekin 150-200 kunnan välimaille.
Historialliseen kotiseutuhallintoon tuhlaaminen on vihdoinkin järkeistettävä ja todella panostettava enemmän kasvukeskuksiin kuin kepulaiseen paikallishallinnon nostalgiaan.
Kuntien hallinosta ja luottamustoimista vapautuu näinollen runsaasti aktiivia kepulaista väestöä vaikkapa nuorisoseuratyöhön ja muuhun hyödylliseen kotiseutupuuhasteluun, kun sen ei enää tarvitse riidellä kunnanvaltuustoissa siitä, miten paljon pitää saada valtionapuja tyhjien teollisuushallien rakentamiseen ja yrittäjien lahjomiseen, että ne sijoittuisivat sellaisiin syrjäkuntiin, mihin niiden ei muuten olisi viisasta sijoittua.
Ei kai Vanhanenkaan ole taikuri, että pystyy hetkessä elvyttämään taloutta, jonka Niinistö/Lipponen pani alasajoon.
Järki käteen Mielipidenikkari/kok/lip.
... koko maassa ei ole mitään tekemistä aluepolitiikan suhteen. Vain se, että nousu olisi suurempi ilman aluepolitiikkaa.
Verojaen nousu johtuu siitä, että Lipposen hallitukset lisäsivät kuntien velvotteita ja samalla vähensivät valtionosuuksia. Siinä kävi niin, että valtion veroja voitiin pienentää, mutta jouduttiin kuntien verotusta vastaavasti korottamaan.
Nykyhallitus on kääntänyt tämänkin
väärän politiikan, mutta se ei yht'äkkiä korjaa tilannetta, mutta ilman korjauksia kuntien verotuksen nousu olisi vielä suurempi.
..., on tuettava uudistumista kaikkialla maassa ei vain Helsingin seudulla. Tukeminen on halvempaa maakunnissa ja etenkin niiden keskuksissa, kun siellä ei tarvitse kaikkea uutta varten rakentaa kaikkea ja kun siellä ovat jo nuo uudistavat työntekijätkin valmiina. Maakunnissa myös kaikki asiat ovat halvempia kuin ruuhkaisella Helsingin seudulla.
Lipposen hallituksen myös pääkaupunkiseudun kunnat köyhdyttävä politiikka oli tosiaan verontasaus maakuntiin, jotka olivat köyhtyneet liian nopeasta muuttoliikkeestä. Verontasaus on pakko suorittaa lainsäädäntömme mukaan. On vain pidettävä huolta, että maan alueellista tasapainoa ei järkytetä liiaksi jotta joudutaan verontasaukseen.
Valtion asuntomäärärahoista menee valtaosa pääkaupunkiseudulle. Nyttemmin on ruvettu maksamaan seudun kunnille myös valtiontukiaisia kunnallistekniikan rakentamisesta. Lisäksi kunnat satsaavat valtavasti asumisen rakentamiseen.
Kyllä Oiva ymmärtää oikein oivasti, että kaikki kunnon ihmisten rahat on tungettava Kainuuseen ja Ilomantsiin kouluttamalla joulupukkeja ja sisävesilaivan kapteeneja ynnä torninosturinkuljettajia Kälviällä... niin saadaan Suomi nousuun.
Et tainnut Oiva vieläkän ymmärtää.
Uutta ja kasvavaa tuotantoa täytyy tukea mm. riskirahoituksella ja vero-ohjauksella, mutta samalla on karsittava rajusti nykyisen kaltaista rahan vastikkeetonta syytämistä aluepolittikan nimissä kunnille joilla ei ole haluakaan laittaa asioita kuntoon.
Palkitaan hyvin asiansa hoitaneita, ei jaeta rahaa niille jotka jätävät asiansa hoitamatta.
Valtion asuntomäärärahoilla taidat tarkoittaa Asuntorahastoa. Tutustuppa hiukan sen toimintaan ja rahoitukseen.
Katso vaikka kuinka ARAn korjausavustukset jakautuvat suhteessa asukasmääriin. Tai mitkä kunnat niitä infra avustuksia ovat saaneet.
Ja katso myös ATT:ltä rahoitustiedot.
Kerro sitten mikä on saldo, eli paljonko veronmaksajat maksavat vai kerrassaan hyötyvät näistä.
Jos yhteisöverojen siirto Helsingistä muuhun maahan saadaan Vanhasen toimesta loppumaan lupaan äänestää Kepua
Lapsellista höpinää kuntien pakkoliitoksista.
Miksihän niitä ei toteutettu kokoomuksen ollessa hallituksessa ?
Se tilaisuus meni jo !
Ei kai se aluepolitiikkakaan miksikään ole muuttunut reilun vuoden aikana ?
Ja mitä aluepolitiikkaa noudattiin tämän hallituksen aikaa edeltävinä kahdeksana vuotena ?
Kokoomuksen puoluekokouskin otti pakkoliitoksiin kielteisen kannan.
Hillut jälleen yksiksesi.
Tietääkseni tämä on keskustelupalsta, jonne on tarkoitus kirjoittaa mielipiteitä keskustan politiikasta.
Jos minun mielipiteeni ovat sinun mielestäsi vääriä, niin onko sillä yhtään mitään väliä?
Joku papu sulla sieraimeen on kuitenkin mennyt, kun noin kovin ärhäkkäästi kommentoit miltei jokaista viestiäni ja vielä lainaten itse käytöstä pois jättämääni nimimerkkiä.
Käyppä Oiva katsomassa Mielipidepankin avaama mielenkkintoinen keskustelu Keskustan suosio. Siellä Mielipidepankin, Kalevi-pojan ja Jaba43:n keskustelu ihan huutaa sinun väliintuloasi! Siellä isot pojat puhuvat viisaita, jotka sinun mielestäsi eivät varmaan ole viisaita. Meneppä väliin ja koeta puolustaa sielläkin näkemyksiäsi! Vai etkö uskalla?
Käyppä Oiva katsomassa Mielipidepankin avaama mielenkkintoinen keskustelu Keskustan suosio. Siellä Mielipidepankin, Kalevi-pojan ja Jaba43:n keskustelu ihan huutaa sinun väliintuloasi! Siellä isot pojat puhuvat viisaita, jotka sinun mielestäsi eivät varmaan ole viisaita. Meneppä väliin ja koeta puolustaa sielläkin näkemyksiäsi! Vai etkö uskalla?
... rahaa aluepolitiikan nimissä, vaan valtionosuuksien jaon yhteydessä tasataan kuntien tuloja hieman yksinkertaistettunaa sanoen niin, että kaikille kansalaisille taataan 90 % keskimääräisestä kunnallisiin peruspalveluihin.
Aluepolitiikka on taas tuotantoelämän edistämistä myös kehitysalueilla. Tällä toiminnalla tähdätään mm. siihen, että tuo yllä mainittu tasauksen tarve vähenee.
... alkoi jo Lipposen viimeisenä vuotena osoitti, että Helsingin seudulle oli perustettu uusia työpaikkoja löysin perustein. Pienikin taantuma vähensi voimakkaasti työpaikkoja seudulla ja täällä on työttömyys kasvanut merkittävästi. Sen sijaan pohjoisessa ja itäisessä Suomessa ja muilla kehitysalueilla työpaikat ovat lisääntyneet ja tyttömyys on laskenut.
Yritykset luottivat Lipposen ideaan suuresta eurooppalaisesta metropolista pääkaupunkiseudulla eivätkä luottaneet enää muuhun. Nyt kun on nähty, että Lipposen utopia ei toiminutkaan, yritykset luottavat muuhun Suomeen ja ovat saaneet uutta uskoa toiminnalleen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
KUn seuraavan kerran talouskasvu alkaa taas kiihtyä, yritykset viisastuneena eivät enää lähde hötkyilemään ruuhkaseuduille, vaan pureutuvat entistä tanakammin kotiseutunsa maaperään. Lipposen aikaista muuttoliikettä ei tule eikä tarvita.
Yhteiskunnan panostusta on tehtävä sinne ja niihin kohteisiin, jotka antavat parhaan hyödyn kansantaloudelle. Kasvu ei ole ainoa kriteeri. Ei ole kansantalouden kannalta edullisinta, että pääkaupunkiseudulla haetaan vallatonta kasvua, kun se vaatii suhteettoman suurta panostusta yhteikunnalta ja rampauttaa muun maan, jolloin taas alkaa yhteikunnan raha palamaan. Se nähtiin Lipposen aikana.
Sinä et vieläkään ole päässyt yli tuosta ajatuksesta, että Suomen asiat hoidetaan pakkoliittämällä kuntia. Ei missään ole todistettu, että pienet kunnat tuottaisivat palveluita kalliimmalla kuin suuret. Totuus on päinvastainen. Eikä pienissä kunnissa hallintomeneot ole sen suuremmat vaikkapa suhteutettuna tuotettuihin palveluihin tai asukasmäärään kuin suurissakaan. Kuntaliitoksia tehdään koko ajan, mutta niitä tehdään vain siellä, missä ne ovat kannattavia.
En minä jaksa nyt siihen keskusteluun puuttua. Siellä "jäbäpankit" yrittivät selittää asiantuntemattomasti Keskustan menestyksestä. Mitä nämä tietävät toisaalta maakuntien kepulaisesta ajattelutavasta. Heillä ei myöskään ole mitään tuntumaa niiden ihmisten ajattelutavasta, jotka suurissa keskuksissa kannattavat kepua.
Huvittavinta oli väite, että kepulaiset ovat yleensä sellaisia, jotka eivät seuraa politiikkaa eivätkä niin ymmärrä siitä mitään. Maakuntien kepulaiset, toiminevat missä ammateissa hyvänsä, ovat hyvin poliittisesti valistuneita ja tietävät mitä tekevät. Erityisen valistuneita ovat suurten keskusten kepulaiset, jotka ympäristön paineista huolimatta pitävät kiinni poliittisesta vakaumuksestaan.
Keskustalaisia yhdistää alkiolainen ajattelu (vaikkei välttämättä jokainen kepun kannattaja ole koskaan kuullutkaan tuota nimeä): Ahkeruus, yrittäjyys, valistus, isänmaa ja sosiaalisuus.
niinkuin muuallakin maaseudulla on kuntien talous heikkenemässä kovaa vauhtia.Oman kuntani kunnanjohtaja sanoi että nyt on tulossa kovien päätösten aika ja kipeää kuulemma tekee monelle.Tämä vuosi oli ensimmäinen ja ensi vuosi on toinen kun eletään Vanhasen Budjetin mukaan,eikä hyvältä näytä.Pakkolunastusministeri Manninen on täysi valehtelija kun on kehunut nyt kunnilla menevän paremmin.
Kyllä Oiva nyt on niin ettei sinunkaan kannata puolustella ainakaan tässä asiassa Vanhasen hallituksen tekoja,siinä ei munaa muuta kun itsensä.Koti kunnassani jätetään nyt syrjäkylien teitä hoitamatta,siinä on ensimmäisiä toimenpiteitä alueellisen tasapainon kehittämisen tiellä.Tuollaiset teitten hoitamatta jättämiset eivät kylläkään minun mielestäni asioita ratkaise,kysymys on nimittäin niin suurista alijäämistä.Sellaista kuntien veroäyrien nostopainetta ei ole tainnut olla koskaan ennen,ja huomaa Kepulainen on Pääministerinä.
Olisi kaikki kunnat saaneet nostaa veroprosenttia. Kaupungit sen takia, että väki olisi lisääntynyt räjähdysmäisesti tuoden slummit kaupunkeihin ja pienet kunnnat siten, että sinne olisi jääneet vain eläkeläiset kuolemaan.
Silloin, kun johonkin panostetaan, odotetaan, että panostus tulee mahdollisimman "kasvaneena" takaisin. On siis järkevää panostaa ainoastaan kasvuun tai sitten jakaa pelkkiä tulonsiirtoja joillain sosiaalisilla perusteilla.
Aluetuki ei ole millään kriteereillä perusteltuna kannattavaa, koska kasvuun panostaminen ei liity mitenkään maantieteeseen, joten parhaan mahdollisen talouskasvun luominen Suomelle ei käy, Oiva, aluetuen perusteluksi.
Mutta, jos katsot, että maan syrjäseutuja on tuettava sosiaalisin perustein, niin se on eri asia. Puhutaan sitten sosiaalisten tulonsiirtojen oikeutuksesta, koska näihin tulonsiirtoihin käytetty raha on joka tapauksessa pois talouskasvun edellytysten parantamisesta.
Sinun logiikkasi mukaan siis maksimaaliseen talouskasvuun panostaminen on aiheuttanut sosiaalisten tulonsiirtojen tarvetta, mutta tuossa logiikassasi et perustele, että vähäisempään talouskasvuun tyytyminen olisi pienentänyt tulonsiirtojen tarvetta enemmän, mitä vähäisempi talouskasvu vaikutti siihen, että verotuotot jäivät alhaisemmiksi.
Kun kirjoitan kuntien yhditymisestä, en hae säästöjä säästöjen vuoksi, vaan ainoastaan sitä, että turhaa rinnakkaista pienkuntien hallintoa purkamalla vapautetaan siihen nyt kuluvaa rahaa palvelujen tuottamiseen, johon kuntien oma raha ei nyt riitä, vaan sitä täytyy tulonsiirtää niille kaupunkikunnista.
On hyvä, että kuntaliitoksia tehdään, mutta niitä tehdään liian hitaasti johtuen siitä, että eri kunnissa on hyvin erilaisia, usein tunnepohjaisia muutosvastarinnan paineita, mikä hidastaa kuntaliitosprosesseja, kun yhdistymisen vastustaminen on niin ihanan populistista, että sillä saa kunnissa kaikkein helpoimmin poliittista kannatusta.
Kuntaliitosten "kannattavuus" lienee yksi yhdistymisten jarru, jos joku yhdistyvistä kunnista pääsee väittämään, että se on muille yhdistyville kannattavampaa kuin heille.
Oletko analysoinut mistä se verojen nostaminen johtuu? Se olisi hyvin asiallista kun esitätä tällaisia mielipiteitä. Kirjoita se analyysisi muidenkin luettavaksi. Sinulla on varmaan siellä kassaholvissa talessa se analyysi.
mihinkään tosiasiaan.Pohjanmaalla asuvana kyllä hyvin tiedän tilanteen maaseudulla.Lipposen hallituksen ajan esim. maataloudessa rakennettiin erittäin voimakkaasti,tehtiin navettoja,sikaloja,broilereille halleja,nyt on investoinnit aikalailla jäissä.
Vanhasen hallitus ei ole pystynyt vakuuttamaan ihmisiä uskomaan tulevaisuuteen.Kaikkein pettyneimpiä ovat vanhat Keskustan kannattajat,siitä kertoo parhaiten kaksinumeroiset vaalitappionumerot viime vaalissa.
Nämä kaikki vaikuttavat kuntien talouteen,paikallinen kysyntä pienenee,verotuloja jää saamatta,pitää nostaa äyrin hintaa että jollain lailla selvittäisiin.
Verojen pitäminen korkealla on kylläkin ainut Keskustan vaalilupaus jonka se näyttää pystyvän toteuttamaan,aluksi se näytti vähän heikolta,mutta nyt on linja selvennyt.
... ainoana kriteerinä hinnalla millä hyvänsä. Kyllä Lipposen aikana saatiin Helsinginseudulla kasvua, mutta hirvittävällä yhteiskunnan maksamalla hinnalla eli aluetuella.
Sana aluetuki on teidän koklipien päässä pyörivä sana, jonka luulette tarkoittavan rahojen heittämistä kankkulan kaivoon maakuntiin. Aluepolitiikka ei ole sama asia kuin teidän aluetukenne, vaan sillä tarkoitetaan kansantalouden kannalta edullisinta tapaa kehittää valtakuntaa tasapuolisesti. Esimerkiksi keinotekoinen yhteiskunnan valtavin panostuksin tapahtuva Helsingin seudun kasvu ei ole edullisin tapa.
Sosiaalipolitiikka on kokonaan toinen asia kuin aluepolitiikka. Sosiaalipitiikka pyörii olevien sääntöjen puitteissa. Maan tasapainoisella kehittämisellä vain vähennettäisiin sosiaalisista syistä tapahtuvaa tulonsiirtoa. Se säästö pitää ottaa huomioon panostusten kansantaloudellisessa vertailussa.
Et edelleenkään tajua, että kuntien hallinto on sitä kevyempi, mitä pienempi kunta. Hyvä esimerkki oli Enestamin kertomus siitä, kun hän oli pienen Västänfjärdin kunnan johtajana. Hän hoiti samalla neljää muuta virkaa. En tiedä, mitä ne olivat, mutta kunnissahan on esim. elinkeinoasiamies, koulutoimenjohtaja, sosiaalijohtaja, jne. Suurissa kunnissa näillä on vielä apulaisjohtajia ja suuret kanstiahenkilökunnat. Pienessä kunnassa sama kanslisti hoitaa monen hallinnonalan asioita.
Pienissä kunnissa on pienet kunnanvaltuustot ja pienet palkkiot. Tiedetäänpä joissakin kunnissa hoidettavan valtuustotehtävää ilman palkkiota.
Eri kuntien kohdalla veronnostot johtuvat hieman eri syistä. Yksi yhteinen syy on kuitenkin kunnallisveroon lisättyjen vähennysten määrä. Toinen syy on lakisääteisten palvelujen lisääminen. Kolmas syy on se, että menestyvät kunnat kärsivät valtionosuuksien tasausjärjestelmästä. Eli syitä kyllä löytyy.
Pointti oli kuitenkin se, että Oiva Härkönen on mainostanut täällä useaan otteeseen Keskustajohtoisen hallituksen kompensoivan nämä kuntien menetykset kokonaisuudessaan. Näin ei Oivan mukaan kuulemma tapahtunut Lipposen hallitusten aikana. Jos tämä Oivan väite pitäisi paikkansa, on aika kummallista, että nostot tapahtuvat juuri aikana, jolloin Keskustajohtoisella hallituksella on hallitustaivalta takanaan jo 1,5 vuotta.
"Koti kunnassani jätetään nyt syrjäkylien teitä hoitamatta,siinä on ensimmäisiä toimenpiteitä alueellisen tasapainon kehittämisen tiellä."
Ei kuntarahoituksella ole mitään tekemistä tiehoidon kanssa. Ne ovat tielaitoksen hoitoon kuuluvia asioita.
Täällähän menee puurot ja vellit sekaisin.
tasausjärjestelmästä pääasiassa. Eli rahan palauttaminen sinne missä se raha tehdään.
Yhteisövero menee siihen kuntaan jossa yrityksellä on kotipaikka, riippumatta siitä missä se tuotanto on. Tämän tasausta se rahansiirteleminen pääasiassa on. Kuntien on vain huomioitava tämä tasaus budjetoinnissaan. Lipponen siirti tämän jakovelvollisuuden kunnille. Ennen Lipposen yhetisöveromuutosta vero tuli suoraan siihen kuntaan jossa tuotantolaitos oli.
Veronkevennysten vaikutus kuntaverokertymään on olut tiedossa. Lipposen hallitus sitä ei tasannut sen vuoksi että kunnissa meni "hyvin", josta syystä Lipponen leikkasi kuntien tuloja valtion hyödyksi. Lipponen maksatti valtionvelan kunnille ja pakotti kunnat ottamaan lainaa valtion sijasta. Se Lipposen temppu kumuloituu ensi vuonna. Sitten alkaa nykyisen hallituksen tekemät uudistukset vaikuttaa kuntarahoituksen tasapainottumiseksi.
Lipposen hallitukset olivat kauttaaltaan "ongelmien vyöryttäjä" hallituksia. Teki jotkain helpotuksia johonkin ja otti rahat pois toisaalta. Joten ongelmat kiersi kohteesta toiseen koko ajan. Tämä sama kierrätys näkyy vielä.
Lisäksi kunnat ovat tähän asti ottaneet lainaa ja kuluttaneet käyttöpääomaa. Kuntien maksuvalmius on nyt niin heikko että on pakko alkaa korottamaan veroja. Kunissa valtion toimenpiteet vaikuttavat viiveellä. Kuntien lainamäärä on nyt niin korkea että sitä ei enää voi lisätä.
Koetin edellä perustella, että kasvuun panostaminen ei ole maantieteellinen asia. kasvu voi tapahtua ihan missä osassa maata tahansa ja tapauhtuu aina siellä, missä kasvulle on edellytyksiä.
Edellytyksiä ei yleensä luoda tulonsiirroilla eikä ainakaan yritystuilla.
Leikipä Oiva ajatuksella, että kuntia yhdistetään niin, että 100 kuntaa poistuu. Siitä vapautuu 100 kunnan hallintoon kulutettujen rahojen valtaosa käytettäväksi palvelujen parantamiseen.
Näin se vaan on.
Unohdin kommentoida viestisi lähtökohtaa:
>>Kasvun pitäminen ainoana kriteerinä hinnalla millä hyvänsä.
Ei ole mitään järkeä kasvattaa veropohjaa yhä suuremmilla satsauksilla keskittämiseen, koska sen seurauksena on yhä suurempien verotulojen tarve keskittämisen negatiivisten seurausten korjaamiseksi sekä muuttovoitto- että tappioalueilla. Vanhaslainen nöyrän tasainen ja koko kansakuntaa ja kansantaloutta silmällä pitävä politiikka on tulevaisuutta.
Talouskasvua ei pidäkään tasoittaa sen tasoituksen vuoksi koko maahan, mutta vain siten, mikä on koko kansantalouden kannalta edullisinta. Ja edullisinta ei ole se, että kaikki kasvu ohjataan Helsingin seudulle vaan siten että koko maan olevat voimavarat otetaan käytössä.
Sinä, jos kuka jaksat kinata.
Kirjoittelet vaikka tuhat viestiä.
Mutta väliäkö tuolla, tämähän on vapaa saitti.
Tuolta Kuntaliiton sivuilta löytyy asukaskohtaiset vartailut kaikkien kuntien sivuilta.
Käypä tutustumassa niihin niin huomaat, että Oivan ajatukset ovat täysin perusteltuja.
Kuntien menoista ylivoimaisesti suurimmat muodostuvat terveys-, sosiaali- ja opetusmenoista, ne ovat käsillä ja sydämmellä tehtäviä palveluksia, niissä ei yksikön koko ratkaise.
Sieltä mainitsemistani taulukoista näkyy se, että useimmat pienet kunnat selviytyvät niistä pienemmin asukaskohtaisin kustannuksin kuin suuremmat naapurinsa.
Hallintomenojen osuus on n 4 prosenttia kaikista kuntien menoista.
Kotikunnassani on kunta hoitanut kaikki sivutiet joissa on vähintään asutusta kolmessa talossa.Näistä teistä on nyt kysymys,mikään tielaitos ei täällä ainakaan ole koskaan kyläteitä hoitanut.
Kuntarahoituksella onmitä suuremmassa määrin vaikutusta sivukylillä.
Jos olet, niin miksi et enää kirjoita reilusti omalla nimelläsi?
Jos otan kiinni esittämistäsi luvuista, niin pidän hyvin merkittävänä sitä, että vaikkapa sadan kunnan vähentämisellä saisimme aikaan 4% säästön noiden kuntien kustannuksissa.
Tuo 4% ilmeisesti sisälsi vain kuntien yleishallinnon? Sen lisäksi tule paljon paljon lisää vapautuvaa rahaa palvelutuotannon parantamiseen, kun eniten rahaa tarvitsevien sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoa (johto ja esimiesporrasta) päästään yhdistämään ja järkeistämään.
Otapa vertailupohjaksi jokin iso palveluyritys, esim. toimipaikkaravintolatoimintaa harrastava Sodexho. Se on monikansallinen suuryritys, jolla on keskitetty hallinto nimenomaan kustannusten säästämiseksi, jotta toiminnan olennainen osa - palveluntuotanto - on mahdollista hajauttaa joustavasti toimiviin pieniin yksiköihin jokaiseen yritykseen, jossa Sodexho hoitaa toimipaikkaruokailun.
Aivan samalla periaatteella voidaan hoitaa vaikkapa vahusten palvelut: harvoja isoja keskusorganisaatioita keveline hallintoineen ja kaikki liikenevät resurssituseisiin pieniin palveluyksiköihin - joissa ei tarvita enää erillistä hallintoa - kun tavoitteena pitää olla, että vanhuksia hoidetaan mahdollisimman hyvin.
Valtio ei satsaa yhtään mitään mihinkään keskittämiseen. Niin kauan kuin pidät kiinni tuosta harhasta, et kykene ymmärtämään olennaisinta.
Yritykset valitsevat aina automaattisesti sijaintinsa sen mukaan, missä niille on parhaat toimintaedellytykset.
Tästä SEURAA, että tarvitaan mm. teitä ja asuntoja siellä, minne yritykset ovat jo sijoittuneet. Teitä ja asuntoja ei ole tässä maassa koskaan rakennettu etukäteen minnekään siksi, että "Lipponen halusi keskittää kaiken pääkaupunkiseudulle", niin kuin olet aiemmin usein sanonut.
Kun sitten talouskasvu tapahtuu epätasaisesti eri toimialoilla sen mukaan, minkä toimialojen kysyntä kasvaa eniten, niin kasvu "keskittyy" niille paikkakunnille, joissa tuon toimialan yritykset jo sijaitsivat, ja sinne tarvitaan mahdollisesti myös yhteiskunnan toimia (leveämpiä teitä, enemmän asuntoja, uusia satamia), ettei kasvu jäisi turhan takia pienemmäksi kuin se muuten voisi olla.
Yritysten kasvussa ja sitä kautta koko maan talouskasvussa ei ole valtipon toimenpiteillä mitään tekemistä eikä valtio ole siis millään tavalla "keskittänyt" yhtään mitään, joten siitä seuraa, ettei valtion pidä pyrkiä myöskään luonnollista kasvua rajoittamaan yrittämällä "hajauttaa keskittymistä".
Tämän kun ymmärrät, niin asia alkaa olla pulkassa, Oiva.
Turha toivo että Oiva tai kukaan muukaan kepulainen tämän ymmärtäisi, tai vaikka joku fiksu olisi kepujoukkoon eksynytkin, niin ei hän sitä julkituo.
Oiva lukee liikaa Laatikaisen ja Hokkasen kirjoituksia ja imee vaikutteensa sieltä. Niitä kirjoituksia ei voi nimetä "nyt on totuuden aika" vaikka eräs entinen kepujohtaja kirjansa niin nimesikin.
vai yleisiä, jos on yksityisiä niin on sitten kunnallasi ollut paljon rahaa käytössä.
Lipposen ykkönen lopetti ykstyisteiden, jotka ovat muuta kuin yhden asumuksen teitä, avustamisen lähes kokonaan.
on kunta hoitanut täällä kaikki yksitystiet jos on ollut vähintäin kolme tupaa tienpäässä.Nyt on kuitenkin tulossa tähän vaikeuksi,niitä ei kyllä ollut Lipposen hallituksen aikana.En nyt kuitenkaan nostaisi tästä meteliä,olisi monta tietä joka voisi isännät hoitaa,aurata lumet ja kaivaa ojat sekä lanaukset suorittaa.Joskus tuntuu vähän turhalta kun taloissa on hyvät traktorit,mutta tiet hoidetaan kunnan palkkaamilla koneilla.
kasvukeskusten kilpailukyky ei kestä niin revetköön!
Niitä viimeisenä kannattaa alkaa tukemaan.
Pätkä-Jeren näkemys siitä, että muun Suomen veronmaksajien rahat pitäisi kaataa pääkaupunkiseudulle helsinkiläisten elintason ylläpitämiseksi ja jättää muut alueet huolehtimatta, johtuu siitä, että tämä pätkä katselee maailmaa niin matalalta.
Onhan hän toki velkaa S-ryhmälle siitä, että yli-investoituihin kulutuspalatseihin pitää saada kuluttajia bonuskorttia heiluttamaan.
Nostakaa Jere Torniin katselemaan niin hän ehkä huomaa, että Helsinki on tuppukylä eikä mikään city. Helsinki pyörii muun Suomen verovaroilla ja kuppaa Suomen elinvoimaa pärjäämättä Itämeren oikeiden kaupunkien kisassa.
t:jarmo
"Pätkä-Jeren näkemys siitä, että muun Suomen veronmaksajien rahat pitäisi kaataa pääkaupunkiseudulle helsinkiläisten elintason ylläpitämiseksi ja jättää muut alueet huolehtimatta, johtuu siitä, että tämä pätkä katselee maailmaa niin matalalta."
Koska Kepu maksaa punamullan vuosikymmenien velan meille kunnon ihmisille - veronmaksajille, jotka olemme kepuluusereiden pankollamakoilun kustantaneet... vastaan itse: ei koskaan, ei tietenkään koskaan.
...
Jos puhutaan panostamisesta kasvuun, niin silloin ei puhuta panostamisesta alueille - ei pääkaupunkiseudulle eikä muuallekaan - vaan pelkästään panostamisesta kasvuun.
Sillä, millä maantieteellisillä alueilla kasvu tapahtuu ei ole asiassa mitään merkitystä, ei pienintäkään, koska kasvuun panostamalla haetaan parasta mahdollista tuottoa panostukselle, eli niin hyvää kasvua, kuin kulloisessakin toimintaympäristössä on mahdollista saavuttaa.
Tässä siis se logiikka, millä yhteiskunta panostaa kasvuunsa ei tippaakaan eroa siitä logiikasta, millä firmat panostavat kasvuunsa, joten Jere Lahti on tasan oikeassa.
Saa sanoa mitä vain, niin kaikki ovat hyviä ja järkeviä ajatuksia.
Miksi kokoomus kun oli hallituksessa, ei toteuttanut pelkästään hyviä asioita, eli ei mitään.
Niin se vain on. Ei me saatu paljon tehtyä.
Helsinki keskuspankkeineen kuppasi maakuntien rahat 90 -luvun lamavuosina. 90 % väärinkäytöksistä tehtiin pääkaupunkiseudulla.
Yleensä kuntapolitiikka ja aluepolitiikka sekoitetaan käsitteenä. Niin tässäkin.
Aluepolitiikka ei ole kuntien rahoitusta. Se on elinkeinorahoitusta.
Siinä pitääkin olla tasapuolinen alueesta ja seutukiunnasta riippumatta. Kaikille alueille on annettava tasapuoliset resurssit kehittää omaa aluettaan ja sen elinkeinoja. Tai sitten vaihtoehtoisesti on luovuttava kaikista tulkitoimista myös kasvukeskuksissa. Jos Nokia saa tukea lähes valtion vuosibudjetin verran ja vie sitten sen jälkeen työpaikat Kiinaan, ei se ainakaan ole resurssien oikeaa suuntaamista. Parempi on suunnata ne resurssit sinne missä on kasvupotentiaalia, ali ainne missä sitä rahaa tarvitaan.
Tuossa katselin yhtä tilastoa jossa maaseudun asukkaista oli yrittäjiä yli 30 %, kun taas kaupungeissa tämä prosentiluku oli alle 10 %. Tässä se suunta on miten nämä yritystuet olisi suunnattava. Eli kun tämä tasataan niin asukkaista on yhtä monta yrittäjää paikakunnasta riippumatta. Kaupungeissa on enemmän asukkaita ja vähemmän yrittäjiä asukaisiin suhtautettuna joten yrittäjät jakautuvat aika tasaisesti koko maahan. Kasvukeskuksiin "korvamerkityt" aluetuet ei ole tahokkain tapa edistää yritystoimintaa koska sitä rahaa tarvitaan muuallakin.
Se Mielipidepankin peltovertaus muutama päivä sitten oli hyvä esimerkki siitä miten viisas maanviljelijä ei tee. Ei niin tee myöskään viisas valtio.
Viljelijäkin sen huonosti tuottavan pellon kunnostaa hyvätuottoiseksi, niin tekee myös viisaasti toimiva valtio. Saa isomman tuoton kuin sillä pienellä hyvin tuottavalla, alueella kun se tuottavuus saadaan hyväksi koko alueella.
... niinkuin Keikki K:lla yleensäkin.
Seuraavassa lauseessa kiteytyy se Kepun ajattelun ydin (lainaus Heikki K):
"Kaikille alueille on annettava tasapuoliset resurssit kehittää omaa aluettaan ja sen elinkeinoja". Huomaa: maantieteellisille alueille!
Muut taas ajattelevat, että tukea pitää antaa sellaisille innovaatioille ja tuotannolle joilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa ja menestyä, ja jotka näin tuovat lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Sillä ei tule olla väliä missä nämä sijaitsevat.
Viime vuosina nuo menestyjät ovat löytyneet kasvukeskuksista, tai paremminkin tietyistä alueista on tullut kasvukeskuksia kun siellä on satsattu osaamiseen ja oikeaan elinkeinopolitiikkaan.
Näitä alueita (Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin seutu) tulee edelleen vahvistaa ja varmistaa kansantalouden vetureiden kunto jotta vaurautta riittää jaettavaksi niillekin joilla menestys on vaatimattomampaa. Jaettava loppuu Kepun mallilla hyvin nopeasti ja sehän tarkoittaa kaikkien maan alueiden kurjistumista.
Heikki K:n jutussa lainaamaastasi seuraava lause kuului: tai sitten on luovuttava kaikista tukitoimista myös suurissa kasvukeskuksissa. Ainakin Lipposaen hallitusten aikana yritystukitoimia ohjattiin erityisesti Helsingin seudulle Lipposen unelman toteuttamiseksi suuresta eurooppalaisesta metropolista toteuttamiseksi.
Heikki K. vaatii taspuolista suhtautumista yritystukiin. Itse vielä lisään, että yritysten tukemisessa on otettava myös huomioon kansantalouden kokonaisetu. Se ei puolla tuen keskittämistä Helsingin seudulle.
Pieni yksityiskohta: pari vuotta sitten EU:n myöntämistä kehitysaluepolitiikkaan tarkoitetuista teknologiatuista Lipposen hallitus ohjasi kolmanneksen Uudellemaalle.
Ei näytä menevän perille.
Se mistä on luovuttava on tukí maantieteellisin perustein. Jos Uudellamalla tai Helsingissä on kasvupotentiaalia, sitä on tuettava, ei sen takia että se on täällä vaan siksi että se tuo jaettavaa koko kansantaloudelle.
Ei Uudenmaan tai Oulun seudun menestys ole tukipolitiikan aikaansaamaa, vaan siellä tehtyjen oikeiden satsausten mahdollistamaa. Kasvualoja on tuettu sopivasti ja lopputulos on hyvä, alueet ovat vetäneet koko maan huomattavasti muuta euroaluetta nopeampaan kasvuun.
Satsaukset kasvualoille (jotka sattuivat sijaitsemaan mm. Uudellamalla), ovat tuoneet sitä
kakkua joilla on ruokittu myös muuttotappio alueita. Oivan teesejä toteuttamalla kaikki olisi vielä paljon paljon huonommin, kaikilla meillä. Valitettavasti
Ei elinkeinoelämää tosiaan pidä kehittää maantieteellisin perustein niin kuin Lipposen hallitusten aikana tehtiin. Silloin kehitettiin vain "suurta eurooppalaista metropolia", Helsingin seutua.
Suomen kasvu muuta Eurooppaa nopeammin ei johdu siitä Lipposen keskittämispolitiikasta vaan siitä, että laman aiheuttaneen Holkerin sinipunahallitus syöksi Suomen muuta Eurooppaa syvempään lamaan. Siitä nouseminen alkoi heti Ahon hallituksen aikana. Prosenttuaalisesti pääseminen jaloilleen näkyy siis helposti suurina lukuina kun lähtökohta oli muita alhaisempi.
"Pieni yksityiskohta: pari vuotta sitten EU:n myöntämistä kehitysaluepolitiikkaan tarkoitetuista teknologiatuista Lipposen hallitus ohjasi kolmanneksen Uudellemaalle."
Sehän on mennyt ihan oikein. Uudellamaalla on lähes kolmannes Suomen asukkaista ja selvästi yli kolmannes Suomen tuotannon volyymista, kun mukaan luetaan myös tuotannon edellyttämä koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta.
kun kasvua mitataan sitä verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ei 90-lukuun - paitsi Kepun propagandassa.
"Suomen kasvu muuta Eurooppaa nopeammin ei johdu siitä Lipposen keskittämispolitiikasta vaan siitä, että laman aiheuttaneen Holkerin sinipunahallitus syöksi Suomen muuta Eurooppaa syvempään lamaan. Siitä nouseminen alkoi heti Ahon hallituksen aikana."
Miksi katkaiset hyvän ketjun kesken? Pitäisi jatkaa, että varsinaisesti kasvu pääsi vauhtiin Lipposen I hallituksen aikana ja vakiintui korkealle tasolle Lipposen II hallituksen aikana. Nyt Vanhasen hallituksen aikana on sitten taannuttu koko ajan, ja suunta jatkuu niin kauan, kunnes taas toiset miehet toisenlaisin ajatuksin astuvat puikkoihin.
... ryhtyä opettamaan, miten kansantaloutta mitataan tai miten se toimii. Tuossakin on kyse siitä, että kun me olimme sinipunan jäljiltä 90-luvun alussa vajonneet syvemmälle kuin muut euroopan maat, voitiin kymmenen vuotta "nauttia" keskimääräistä suuremmasta kasvusta. Tämä palaaminen samalle tasolle vaati voin kauan ja se näkyy jokaisen vuoden tilastossa verrattuna edelliseen.
Harvoin täällä saa myönteistä palautetta.
Lipposen hallituksen aikana tuet korvamerkittiin TE- keskuksittain ja Helsingin seudulla tukia jäi käyttämättä ja palautui valtion kassaan. Sitä "ylimääräistä" tukirahaa ei siirretty sellaisille alueille jossa sille oli tarvetta. Josta syystä meni paljon hyviä yrityshankkeita jäihin. Vasta nyt jopa kahdeksan vuoden odottelun jälkeen niitä on saatu eteenpäin ja se alkaa jo nyt näkyä täälläkin. Työttömyys on alkanut pienentyä ja muuttoliike on kääntymässä eri suustaan kuin Lipposen hallituksen aikana.
Syy siihen on se että yritykset saaavat nyt tasapuolkisesti tukia kaikialla maassa ja kasvukeskusten ulkopuolella on vapaata työvoimaa. Kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin kasvukeskuksissa.
Tukipolitiikalla on suuri ohjaava vaikutus, suurempi kuin monet uskovat. Lipposen hallituksien aikana tukia sai eniten juuri kasvukeskuksissa josta syystä yritykset sijoittuivat sinne. Nyt kun tuet ovat samat joka paikassa yritykset sijoittuvat kasvukeskusten ulkopuolelle.
Kasvun alkamisen ja jatkumisen voit lukea linkistä
www.etla.fi/suhdanne/Gif/t02a.gif
Lipposen hallituksen viimeisinä aikoina alkoi pieni taantuma, mikä jatkui nykyisenkin hallituksen aikana. Aivan viime aikoina on alkanut taas orastaa pientä noususuhdannetta.
Nämä nousut ja laskut ovat aina yhteydessä maailmanlaajuisiin nousu- ja laskusuhdanteisiin. Lipposen hallitukset purjehtivat melkein koko ajan voimakkaan kansainvälisen noususuhdanteen mukana. Hän vain hukkasi Suomen etsikkoajan ryhtymällä tuhlaamaan nousun hedelmät älyttömään keskittämispolitiikkaan. Nykyhallitus kyllä osaa tempoilemattomalla politiikallaan hoitaa Suomen jaloilleen tulevassa nousussa.
... kehitysaluetta, jonne piti ohjata hehityaluetukeen varattuja varoja samassa suhteessa kuin muuhun maahan?
Uusimaalla on niin paljon muita etuisuuksia, joiden tasoittamiseksi kehitysaluevarat on tarkoitettu. Kun nyt nekin työnnettiin Helsingin seudulle, täällä tuli ylikuumeneminen, jolloin kaikesta alkoi olla puutetta ja hinnat nousivat kunnes romahdus tapahtui. Nyt täällä moni yritys huomaa laajentaaneensa heppoisin perustein ja otetaan takapakkia.
Löytyihän se totuus.
Taas piti perikepulaiseen tapaan kiemurrella kymmeniä viestejä, sitten se tuli.
Kehitysaluevarat.
Siinäpä se.
Niistä se kehitys alkaa
Hyvä Kepu
rahasta ollut pulaa missään päin Suomea ja tukia on saanut järkevät hankkeet,asiat ovat olleet siinä mielessä kunnossa.
Koitappas nyt nimetä jotakin kongreettisia hankkeita mitä on tullut kasvukeskusten ulkopuolelle,minä en ole huomannut mitään,hiljaisuuden kyllä olen huomannut varsinkin maataloutta lähellä olevana.
Vielä kylläkin pitää huomioida ettei" kannettu vesi pysy kaivossa."
Kirjoittelet sellaista josta et mittää tiiä.
Olen itse ollut tekemässä rahoitussuunnitelmaa ja hakemusta v. 2000 johon tuli vastaus TE- keskuskelta että rahat on käytetty ja seuraavat ovat käytettävissä tammikuussa 2001. Silloin oli menossa toukokuu. Eli Lipposen aikana yritysrahoitus riitti meidän alueella kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Samaan aikaan lehdessä oli tieto että Uudenmaan alueella on palautettu edellisen vuoden tukia valtion kassaan mijoonia euroja, ja niitä ei voinut siirtää muualle koska ne oli korvamerkitty juuri uudellemaalle.
Kyse oli silloin 10 000 euron tukiosuudesta jolla olisi työllistetty kaksi henkilöä pysyvästi. Koska TE- keskuksesta ei saanut tukea, pankin päätös oli myös ei. Samoin Finveran rahat oli sidottu samaan aikaan, joten sieltäkään ei saanut.
Nimenomaan tällä näivetettiin näitä pienempiä kuntia. Uusia yrityksiä ei voinut perustaa, eikä entisiä kehittää, koska rahoitusta ei saanut millään. Kaikki rahat keskitettiin kasvukeskuksiin ja sielläkin ennenkaikkea Nokialle.
huonosti asiat ettei pankki anna näinä aikoina lainaa ei ole edellytyksiäkään yrityksen perustamiseen.
Itse yrittäjänä kyllä ihmettelen tätä keskustelua,nyt ei ole se ongelma ettei rahaa saisi,vaan se uskaltaako sitä ottaa.
TE-keskusten rahat eivät ole siinä lisääntyneet että se asiaan vaikuttaisi,mutta kun eletään epävarmaa aikaa rahat riittää pitempään kun hakioita on vähemmän.
Ethän sinä osaa pysyä edes ajantasalla.
Nykyisinhän on asia ihan toisin. Lipposen- Niinistön aikana oli ihan toisin kuin nykyisin.
Ei näitä sekoiluja kannata ihmetellä kun ei pysytä edes keskustelun aikajänteellä. vuosi 2000 on ihan eri kuin vuosi kuin 2004. Eikö vain?
on halijoita kolminkertainen määrä, mutta rahat riittävät. Rahhaa jaetaan sinne missä sitä tarvitaan.
Yritystuki on pankille ikään kuin takaus. Jos yritys ei sitä saa, pankki katsoo hankkeen olevan kannattamaton vaikka olisi kuinka hyvästä hankeesta kysymys. Siihen ei vaikuta onko sitä tukirahaa jaettavan vai ei.
Yritystuki on minimi mitä pankki vaatti ennen kuin rahoittaa yritystä. Silloin pamkkien ei tarvitse itse tarkistaa hankeen laskelmia koska TE- keskus sen tekee. Eikä pankeissa lainankäsittelijöillä usein edes ole tieto- taitoa yritysanalyysien tekemiseen.
Lipposen/Niinistön aikan,ja ainakaan parempaan suuntaan ei ole menty.
Minun ajan seuraamisessa on tuskin puutteita,nuo sinun esimerkit vain ovat kovin hataria.
Toistan vielä että ei ennen edellisten hallitusten eikä nykyisen hallituksen aikana ole hyvät hankkeet rahan puutteeseen kaatuneet,sitä kyllä löytyy,sitä tunnutaan aivan tyrkytettävän.