Lukekaapas allaoleva ajatuksella - läs med omtanke
Itse inarinsaamelaisena, Inarin kunnassa asuvana, en puhu inarinsaamea äidinkielenäni koska pappani on pakotettu lähtemään kotoaan suomenkieliseen kouluun ja asuntolaan. Kotiin pääsi jouluksi. Saamea ei saanut puhua vaan siitä rankaistiin, lapsille opetettiin että rauhassa, syrjässä asuneet saamelaiset ovat likaisia metsäläisiä ja vähempiarvoisia kuin suomalaiset. Vaatteita pilkattiin, kieltä pilkattiin, perheitä pilkattiin - niin muiden lasten kuin opettajien ja muun henkilökunnan puolesta. Mitäs luulet että tämä aiheutti? Pappa vannoi, niin monen, monen muunkin tavoin, että mikäli hän ikinä lapsia saisi, niin heille hän ei siirtäisi saamelaisuuden tuomaa taakkaa ja niinhän siinä sitten kävi, että hurjan moni inarinsaamelaisperhe ja kokonaiset suvut menettivät kielensä.
Tämän kaiken jälkeen, 1997 tarkalleen ottaen, perustettiin ensimmäiset kielipesät eli pitkästi kerrottuna kielikylpyryhmäperhepäiväkodit, joissa lapsille puhuttiin vain ja ainoastaan inarinsaamea. Kieli alkoi pikkuhiljaa elpyä ja minä mukaan lukien lapset pääsivät hiljalleen inarinsaamenkielen opetukseen. Kieltä oli toki opetettu jo aiemmin kouluissa vieraana kielenä, mutta nyt oppilaita tuli monta aina yhdelle luokka-asteelle aiempien 1-3 oppilasryhmien sijaan. Tästä huolimatta esim. Ivalossa, jossa itse kävin ala-asteeni, saamelaisia pilkattiin edelleen eikä loppujenlopuksi kieltä ollut mahdollista lukea yläasteella, jolloin alkoi pakkoruotsi.
Miten inarinsaamen (ja muidenkin saamenkielten) opiskelu liittyy pakkoruotsiin? Siten, että kun väitetään ettei ruotsin opiskelu ole pois muilta kieliltä niin kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä, se nimenomaan on pois muilta kieliltä. Miltä kuulostaa esim. tämä: yläasteella luin inarinsaamea, sukuni kieltä, kieltä jonka olisi pitänyt olla minun äidinkieleni, 0 tuntia viikossa. Ruotsia luin 5 tuntia viikossa. Lukiossa parhaimmillaan kävin kahta ruotsinkurssia päällekäin (10 tuntia viikossa) ja samalla inarinsaamea opiskelin hatarien nettiyhteyksien avulla 2 tuntia viikossa (jos yhteys ei pätkinyt tai opettaja ei ollut sairas). Suoritin lukion aikana muistaakseni 8 vai 9 ruotsin kurssia (voin olla väärässä, en muista tarkkaan, voi olla mitä vain 7-10 väliltä) ja inarinsaamea nippanappa sen verran että pääsin kirjoituksiin eli 3 kurssia. Lukion jälkeen menin ammattikorkeakouluun, jossa opiskelin kaksi kurssia ruotsia enkä tietenkään ainuttakaan kurssia saamea, sitä ei olisi voinut hyväksilukea opintoihin vaikka olisi kursseja suorittanut toisessa oppilaitoksessa, vaan toinen kieli englannin lisäksi oli automaattisesti ruotsi.
Nyt aikuisena työskentelen kielipesässä, kasvatan saamenkielistä tytärtäni ja opiskelen yliopistossa saamea. En ole puhunut sanaakaan ruotsia koulun seinien ulkopuolella. Käydessäni Norjassa ja Ruotsissa puhun saamea ja selviän sillä huomattavasti näppärämmin kuin kankealla kouluruotsillani.
Mietinpähän tässä vaan, että jos olisin kaiken sen ruotsiin käytettävän ajan voinut lukea saamea - tai edes norjaa, jonka olisin myös voinut hyvinkin valita - niin olispa kivaa. Koska nyt olen käyttänyt huomattavan määrän tunteja opiskellen kieltä, jolle minulla ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä. En sano, että se oli täysin turhaa, koska tuskin opiskelu on koskaan täysin turhaa, mutta en nyt tiedä mikä on "turhasta" seuraava. Ehkä se käyttökelvoton? Ja paskapuhetta, sori vaan, ettei se muka vie aikaa muilta. Tottakai se vie! Ei siihen koululaisen lukujärjestykseen ihan ihmeitä mahdu. Sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että sen toisen pitkän kielen saisi valita itse. Saattaisi yläasteen ruotsintunnitkin vähän rauhoittua, kun porukka olisi saanut tulla sinne vapaaehtoisesti.
Tämä ei ole vain minun tarinani, tämä on valitettavan monen inarin-, pohjois- ja koltansaamenkielisen tarina. Siinä systeemissä, joka pakottaa meidät opiskelemaan oman kielemme sijaan toista, tärkeämpää vähemmistökieltä, on jotain äärimmäisen mätää.
Itse inarinsaamelaisena, Inarin kunnassa asuvana, en puhu inarinsaamea äidinkielenäni koska pappani on pakotettu lähtemään kotoaan suomenkieliseen kouluun ja asuntolaan. Kotiin pääsi jouluksi. Saamea ei saanut puhua vaan siitä rankaistiin, lapsille opetettiin että rauhassa, syrjässä asuneet saamelaiset ovat likaisia metsäläisiä ja vähempiarvoisia kuin suomalaiset. Vaatteita pilkattiin, kieltä pilkattiin, perheitä pilkattiin - niin muiden lasten kuin opettajien ja muun henkilökunnan puolesta. Mitäs luulet että tämä aiheutti? Pappa vannoi, niin monen, monen muunkin tavoin, että mikäli hän ikinä lapsia saisi, niin heille hän ei siirtäisi saamelaisuuden tuomaa taakkaa ja niinhän siinä sitten kävi, että hurjan moni inarinsaamelaisperhe ja kokonaiset suvut menettivät kielensä.
Tämän kaiken jälkeen, 1997 tarkalleen ottaen, perustettiin ensimmäiset kielipesät eli pitkästi kerrottuna kielikylpyryhmäperhepäiväkodit, joissa lapsille puhuttiin vain ja ainoastaan inarinsaamea. Kieli alkoi pikkuhiljaa elpyä ja minä mukaan lukien lapset pääsivät hiljalleen inarinsaamenkielen opetukseen. Kieltä oli toki opetettu jo aiemmin kouluissa vieraana kielenä, mutta nyt oppilaita tuli monta aina yhdelle luokka-asteelle aiempien 1-3 oppilasryhmien sijaan. Tästä huolimatta esim. Ivalossa, jossa itse kävin ala-asteeni, saamelaisia pilkattiin edelleen eikä loppujenlopuksi kieltä ollut mahdollista lukea yläasteella, jolloin alkoi pakkoruotsi.
Miten inarinsaamen (ja muidenkin saamenkielten) opiskelu liittyy pakkoruotsiin? Siten, että kun väitetään ettei ruotsin opiskelu ole pois muilta kieliltä niin kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä, se nimenomaan on pois muilta kieliltä. Miltä kuulostaa esim. tämä: yläasteella luin inarinsaamea, sukuni kieltä, kieltä jonka olisi pitänyt olla minun äidinkieleni, 0 tuntia viikossa. Ruotsia luin 5 tuntia viikossa. Lukiossa parhaimmillaan kävin kahta ruotsinkurssia päällekäin (10 tuntia viikossa) ja samalla inarinsaamea opiskelin hatarien nettiyhteyksien avulla 2 tuntia viikossa (jos yhteys ei pätkinyt tai opettaja ei ollut sairas). Suoritin lukion aikana muistaakseni 8 vai 9 ruotsin kurssia (voin olla väärässä, en muista tarkkaan, voi olla mitä vain 7-10 väliltä) ja inarinsaamea nippanappa sen verran että pääsin kirjoituksiin eli 3 kurssia. Lukion jälkeen menin ammattikorkeakouluun, jossa opiskelin kaksi kurssia ruotsia enkä tietenkään ainuttakaan kurssia saamea, sitä ei olisi voinut hyväksilukea opintoihin vaikka olisi kursseja suorittanut toisessa oppilaitoksessa, vaan toinen kieli englannin lisäksi oli automaattisesti ruotsi.
Nyt aikuisena työskentelen kielipesässä, kasvatan saamenkielistä tytärtäni ja opiskelen yliopistossa saamea. En ole puhunut sanaakaan ruotsia koulun seinien ulkopuolella. Käydessäni Norjassa ja Ruotsissa puhun saamea ja selviän sillä huomattavasti näppärämmin kuin kankealla kouluruotsillani.
Mietinpähän tässä vaan, että jos olisin kaiken sen ruotsiin käytettävän ajan voinut lukea saamea - tai edes norjaa, jonka olisin myös voinut hyvinkin valita - niin olispa kivaa. Koska nyt olen käyttänyt huomattavan määrän tunteja opiskellen kieltä, jolle minulla ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä. En sano, että se oli täysin turhaa, koska tuskin opiskelu on koskaan täysin turhaa, mutta en nyt tiedä mikä on "turhasta" seuraava. Ehkä se käyttökelvoton? Ja paskapuhetta, sori vaan, ettei se muka vie aikaa muilta. Tottakai se vie! Ei siihen koululaisen lukujärjestykseen ihan ihmeitä mahdu. Sen vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että sen toisen pitkän kielen saisi valita itse. Saattaisi yläasteen ruotsintunnitkin vähän rauhoittua, kun porukka olisi saanut tulla sinne vapaaehtoisesti.
Tämä ei ole vain minun tarinani, tämä on valitettavan monen inarin-, pohjois- ja koltansaamenkielisen tarina. Siinä systeemissä, joka pakottaa meidät opiskelemaan oman kielemme sijaan toista, tärkeämpää vähemmistökieltä, on jotain äärimmäisen mätää.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lappalainen mongoloidi fenno taas vetänyt pitkäripasesta tuotu ilolientä oikein urakalla ennen tämän kirjoittamista.
Noinko koville ottaa, kun tajuaa olevansa rasisti.
Nettisveko näyttää jälleen oikein malliesimerkkiä pakkoruotsittajan rasismista.
Freukka olisi sinusta ylpeä.
Tosi hyvä teksti!
Hyvä aloitus. Pakkoruotsia opetetaan mistään muusta piittaamatta väkisin jopa äidinkielen kustannuksella!
RKP lahjoi saamelaisjohtajat kelkkaansa. MUTTA tuossa tekstissä ilmeni totuus!
Saamelaisjohtajat täyttävät taskunsa, kun tavalliset saamelaiset kärsivät pakkoruotsituksen ikeessä.
Tietysti saamelaisille pakkoruotsi on VIELÄ pahempi rasite ja turhake, koska heidän tietysti pitää opetella suomi ensiksi hyvin, siiten tulee pakkoruotsi ja vasta sitten voivat keskittyä omaan äidinkieleensä.
AINA tässä maassa svekojohtajat pettävät kansansa, oli kyse suomalaisista, mamuista tai saamelaisista!
Miksi saamelaisten pitäisi opiskella suomea? Kyllä Suomessa pitäisi perustuslain mukaan pärjätä sekä saamella että ruotsilla, ei siihen enää mitään pakkosuomea tarvita. Saamella ja ruotsilla pärjää myös Ruotsissa ja Norjassa, ruotsilla jopa välttävästi Tanskassakin. Mihin saamelaiset enää suomea tarvitsisivat? Pois pakkosuomi saamelaisilta!
Mistä te juntit oikein tulette?
Siis tuon on PAKKO olla provo tai vitsi?! Kysyä nyt, mitä tekee maan ylivoimaisella pääkielellä!?
Nettisvekot alkavat mennä jo sekaisin, kun epätoivoissaan yrittävät puolustella kielisikailua!
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Pääkieli ei ole ainut kieli jolla Suomessa pitää lain mukaan pystyä elämään ja asioimaan - oli pakkoruotsia tai ei. Sen sijaan suomella pärjää vain Suomessa, ei muualla. Pakkosuomen poisto ja ruotsin opiskelu antaa saamelaisille mahdollisuuden opiskella muita, kannattavampia kieliä kuten vaikka venäjää, espanjaa, saksaa tai kiinaa sillä aikaa kun tahkoaisivat pakkosuomea. Ruotsilla pärjää 20 miljoonan ihmisen talousalueella (Suomi, Ruotsi ja Norja), suomella vain melkein koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla!)
Englannilla pärjää lähes koko maailmassa, skandinavia mukaanluettuna. Ruotsilla vain Närpiössä, Ahvenanmaalla ja osassa Ruotsia.
Suomalaisten pitää pärjätä koko Suomessa suomella. Ja siksi suomen kielen opetuksen on oltava pakollinen koko Suomessa, myös Närpiössä ja Ahvenanmaalla.
Ja lisäksi Suomella tietenkin pärjää myös osassa Ruotsia.
Ruotsin kielen opetukselle ei Suomessa ole asiallisia perusteluja. Siksi ne jotka haluavat Suomessa opetella ruotsia, voivat tehdä sen harrastuksena omalla ajallaan ja kustannuksellaan.
Ruotsalainen näkökulma Suomen kielipolitiikkaan ei ole pätevä.
Ruotsilla pitää lain mukaan pärjätä koko Suomessa, se on tällä hetkellä suomalaisten laatimaa lainsäädäntöä. Ei ruotsalainen näkökulma. Ja mistä sen englannin tähän vedit, tässähän keskustellaan suomesta ja ruotsista. Tuolla argumentillahan voisi sekä suomen että ruotsin opettamisen lopettaa ja tehdä viralliseksi kieleksi englannin, sitten pärjäisimme koko maailmassa! Silti Espanjassa (Aurinkorannikolla) pitää saada palveluja suomeksi! Looserit, Espanjassa puhutaan espanjaa, ja jollei sitä osaa, on pysyttävä kotona.
Laulan englanniksi, syön kotimaista leipää.
"kysyn vaan"
"Miksi saamelaisten pitäisi opiskella suomea? Kyllä Suomessa pitäisi perustuslain mukaan pärjätä sekä saamella että ruotsilla"
Saamenkielet eivät ole perustus ja kielilain mukaan samalla viivalle ruotsin kanssa. Pitäisi kyllä olla, eli vähemmistökielinä.
Maassa täytyy olla joku kieli joka sitoo ihmiset yhteen. Suomessa tämä olisi aika luonnollisesti suomenkieli, jota puhuu 90% kansasta äidinkielenään ja osaa 99, 6% kansalaisista. Lisäksi Pohjoismaissa on n. 600 000 ihmistä jotka osaavat suomea.
Saamelaisia on Suomessa n.6000, josta saamenkieliä puhuu äidinkielenään 3000 henkeä.
Saamenkieliset ovat vähemmistö jopa niissä kunnissa jotka luetaan "saamelaiskunniksi". Esim. Enontekijöllä ( se Suomen "käsivarsi") saamelaisia on 10,9% ja suomenkielisiä 87,4% ja jopa Utsjoella heitä on vähemmän kuin suomenkielisiä, 47% vs 50%.
Saamelaisten, jotka puhuvat 10 eri saamenkieltä lasketaan olevan yhteensä Pohjoismaissa ja Venäjällä 100 000 korkeintaan... Suurin osa heistä asuu Norjassa.
Pitäisikö Norjan saamelaisten ( väkimäärä ainakin 60 000) luopua opettelemasta "pakkonorjaa"?
Entä Pohjoisen toinen suuri vähemmistö Ruotsissa ja Norjassa, suomenkieliset ( meän kieliset ja kveenit) joita on vähintään 35 000, pitäisikö heidän saada vapautus "pakkoruotsista" ja "pakkonorjasta"?
Itse asiassa saamen kielilaki takaa saamelaisille täsmälleen symmetriset oikeudet äidinkielisiin palveluihin kuin kielilaki takaa suomen- ja ruotsinkielisille.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-laki-todella-sanoo-kielitilanteestamme
Silti saamelaisillakin on pakkoruotsi!