SUUR-SUOMI
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 28.10.2004 klo 17.20
1910-luvulla älyllinen nuoriso (ylioppilaat) innostui haavailemaan romanttisesta Suur-Suomesta, mihin olisi liitetty itärajan takana olevat suomensukuiset karjalaisheimot asuinalueineen. Suur-Suomen rajat olisivat kulkeneet vanhaa rajaa pitkin Laatokkaan, mistä oltaisiin edetty Syväriä pitkin Äänisjärvelle. Äänisjärveltä raja olisi kulkenut vedenjakajan yli Uikujärvelle, mistä taas oltaisiin edetty Uikujokea pitkin Vienanmeren Äänislahdelle. Suur-Suomen uuden alueen pohjoisraja olisi kulkenut Vienanmeren Kantalahden pohjukasta suorana linjana vanhalle rajalle, eli Savukosken tienoille.
Voi vain kuvitella miten elinvoimaisempi Suur-Suomi olisi ollut nykyiseen Suomeen verrattuna, sillä se olisi antanut elinvoiman nykyisin näivettyneille itä- ja pohjoisosille. Yhteydet Vienanmereen ja vanha yhteys Petsamon kautta jäämereen, olisivat jo yksistään riittäneet tekemään nämä reuna-alueet elinvoimaisiksi.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Kirjoittanut: Mannerkorpi, 28.10.2004 klo 17.20
1910-luvulla älyllinen nuoriso (ylioppilaat) innostui haavailemaan romanttisesta Suur-Suomesta, mihin olisi liitetty itärajan takana olevat suomensukuiset karjalaisheimot asuinalueineen. Suur-Suomen rajat olisivat kulkeneet vanhaa rajaa pitkin Laatokkaan, mistä oltaisiin edetty Syväriä pitkin Äänisjärvelle. Äänisjärveltä raja olisi kulkenut vedenjakajan yli Uikujärvelle, mistä taas oltaisiin edetty Uikujokea pitkin Vienanmeren Äänislahdelle. Suur-Suomen uuden alueen pohjoisraja olisi kulkenut Vienanmeren Kantalahden pohjukasta suorana linjana vanhalle rajalle, eli Savukosken tienoille.
Voi vain kuvitella miten elinvoimaisempi Suur-Suomi olisi ollut nykyiseen Suomeen verrattuna, sillä se olisi antanut elinvoiman nykyisin näivettyneille itä- ja pohjoisosille. Yhteydet Vienanmereen ja vanha yhteys Petsamon kautta jäämereen, olisivat jo yksistään riittäneet tekemään nämä reuna-alueet elinvoimaisiksi.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth
In memoriam 26.02.04
Kuva: Puolustusvoimien arkisto
JALKAVÄENKENRAALI ADOLF EHRNROOTHIN LAUSUNTO 17.12.2003
Rajoja on muutettu Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. On voinut olla oikeutettuja ja toisia vääriä.
ProKarelia taistelee vääriä rajoja ja niiden pitämistä vastaan.
Minä mukana ollen niin talvi- kuin jatkosodassakin, voisin sanoa painopistesuunnassa, tiedän varsin hyvästi, miten sodat rintamalla päättyivät.
Eritoten jatkosota päättyi torjuntavoittoon sanan tärkeimmässä mielessä.
Kaikki puheet muitten avustamisesta, en laske paljolti tähän voittoon [vaikuttaviksi]. On ilman muuta selvä, että pieni valtio Suomi, ei pysty hankkimaan nykysodan vaatimia aseita.
Yllä olevan johdosta olen sitä mieltä, että rajat, jotka solmittiin Tarton rauhassa, ovat oikeita rajoja ja jotka ehdottomasti pitäisi palauttaa.
Minkä takia me katsoisimme, että tällainen alueriisto olisi oikeudenmukainen? Minä en näe tähän mitään muuta kuin suurpoliittisia eli maailmanpoliittisia näkemyksiä.
Suomen rajat ovat maailman suurille toisarvoinen asia, ei meille suomalaisille. En näe mitään aihetta, että kerran solmitut rajat eli Tarton rauhan rajat muutettaisiin. Poliittisiin syihin minä en mene. Minä katson vain, mikä on minun silmissäni oikein.
Olen sitä mieltä, että saattaa olla, että nykysuomalainen ei ajattele samalla tavalla. Minä en voi sille mitään. Samoin kuin en voi sille mitään, että puolustamani rajat eivät sijaitse nykyrajoina, vaan Tarton rauhan rajoina.
Lopetan sanoillani monien vuosien takaa: „Jumala varjelkoon Suomen maata ja sen kansaa".
Adolf Ehrnrooth
Jalkaväenkenraali
Mannerheimristin ritari
Esitin karjalaisten heimojen huhtikuuussa vuonna 1917 määrittelemän itärajan autonomiselle alueelle. Näitä Suur-Suomen rajoja voidaan pitää alkuperäisinä ja oikeina.
Matti-Keränen taitaa olla vaatimaton mies, kun nämä Suur-Suomen rajat eivät tuntuneet riittävän aikoinaan kovin monelle. Suur-Suomeen kaavailtiin useasti koko Kuolan niemimaata, mikä olisi vastannut pinta-alaltaan lähes kokonaan jo aiemmin mainittua rajalinjaa. Itse olen sitä mieltä, että Kuolan niemimaa voidaan unohtaa, sillä alkuperäinen Suur-Suomen raja Vienanmeren Kantalahden pohjukasta Suomen rajalle olisi riittänyt hyvin. Ahneen loppu yleensä tiedetään.
M.S.
Nuoren maan kreationisti, Jyväskylä
[email protected]