44. Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä,
45. ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
46. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
47. kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. (Apost. 2:44-47)
31. Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32. Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. (Apost. 4:31,32)
”olivat yhdessä”, ”pitivät kaikkea yhteisenä”, ”jakelivat kaikille”, ”kenkään ei sanonut mitään omakseen”
Alkuseurakuntaa ei yhdistänyt yhteinen oppi, vaan yhteinen ja Yksi Elämä. Jeesus Kristus. Alkuseurakunnalla oli Yksi ja keskinäinen rakkaus ja tämä rakkaus oli Kristus Jeesus. Heillä ei ollut hienoja temppeleitä, ei kuoroja eikä edes raamattuja. Mutta heillä oli Pyhä Henki, joka ei ollut mikään sielua kiihottamalla saatu ”tuhnu” vaan Herra Kristus Jeesus heidän keskellään.
Tämä alkuseurakunnan usko, joka on Kristuksen Jeesuksen uskoa on täysin tuntematon tämän päivän seurakunnille, kirkoille ja lahkoille. Näitä kun yhdistää ”raamatullinen” ja ”oikea” oppi, mutta muuten kaikki elävät itselleen ja ovat mukana maailmassa ja mammonan palveluksessa.
Pyhä Henki sanoo, että kun huomaamme olevamme Kristuksessa niin tulemme Yhdeksi jälleen. Kun luemme kolossalaiskirjeen niin saatamme joutua uskonnollisuuttamme ohittamaan nopeasti ne kohdat, joissa selvästi sanotaan että kaikki ovat luodut Kristukseen. Kaikki ovat luodut Hänen kauttaan ja Häneen ja Hänessä kaikki pysyy voimassa. Kristuksen ulkopuolella ei ole mitään, sillä Hän On Jumalan Sana. Muistan ajan jolloin minun uskonnollisuuteni pakotti minut ohittamaan nämä Totuudet, jotka ovat raamattuihinkin kirjattu. En hyväksynyt että kaikki olisivat Kristuksessa, vaikka se luki raamatussa. Minut olit suggeroitu ”kristillisen” opetuksen taholta, mutta nyt olen vapaa. Kunnia Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.
Kristillinen opetus on siirtynyt armon julistuksesta tuomion julistukseen ja tämä on johtanut ihmiset näissä laumoissa paikkailemaan vanhaa vaatetta. Saarnataan armoa uskon tähden eikä Kristuksen tähden ja näin ihmiset maalataan seurakunnissa valkealla maalilla, mutta sisus pysyy samana. Maali juuri ja juuri kestää seuraavaan kokoukseen, jossa sitten ylistetään ”oma minä” hurmoksiin. Nyt sanot, että ”meidän pastorimme julistaa armoa”. Eikä julista! Hän julistaa armon sinulle joka kannat vähät rahasi (sillä paljoistasi et anna) seurakunnan kolehtiin, mutta maailman ihmisen hän tuomitsee. Jeesus ei tuominnut ketään. Hän ei tänäkään päivänä tuomitse, vaan antaa anteeksi kaikkien synnit. Ja tässä armon ilmapiirissä tapahtuu todellinen muutos, joka kestää. Kyllä kadotuksen ja rangaistuksen pelossa saattaa myös tulla ulkoisesti pyhäksi, mutta se on ensimmäisen kasvattajan lain alla olemista. Jumalan armo on aina ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Kaikki muu armo on sittenkin omavanhurskautta.
Ystävä, sinä tarvitset Jumalan armoa, jos haluat tuntea kirkastetun minuutesi jo tässä ajassa. Jumalan valtakunta on tullut lähelle Kristuksessa Jeesuksessa. Se on tunkeutunut jokaisen pienimmänkin langenneen atomin ytimeen. Emme uskalla lähteä Herraa vastaan oikeaan suuntaan, jos ajattelemme että jollekin ihmiselle on tuomio. Langennut minuutemme sisältää näet koko langenneen ihmiskunnan ja koko maailman pahuuden. Kun tulet Yhdeksi Kristuksen kanssa Hänen kuolemassaan, niin tulet vihdoin Yhdeksi Hänen kanssaan myös Ylösnousemuksessa. Ja siellä on koko ihmiskunta. Ja kaikki ja kaikissa on Kristus!
Tutkikaa I T S E Ä N N E
Koetelkaa I T S E Ä N N E
Vai ettekö tunne I T S E Ä N N E
Että J E E S U S K R I S T U S on T E I S S Ä!
45. ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
46. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella,
47. kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. (Apost. 2:44-47)
31. Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32. Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. (Apost. 4:31,32)
”olivat yhdessä”, ”pitivät kaikkea yhteisenä”, ”jakelivat kaikille”, ”kenkään ei sanonut mitään omakseen”
Alkuseurakuntaa ei yhdistänyt yhteinen oppi, vaan yhteinen ja Yksi Elämä. Jeesus Kristus. Alkuseurakunnalla oli Yksi ja keskinäinen rakkaus ja tämä rakkaus oli Kristus Jeesus. Heillä ei ollut hienoja temppeleitä, ei kuoroja eikä edes raamattuja. Mutta heillä oli Pyhä Henki, joka ei ollut mikään sielua kiihottamalla saatu ”tuhnu” vaan Herra Kristus Jeesus heidän keskellään.
Tämä alkuseurakunnan usko, joka on Kristuksen Jeesuksen uskoa on täysin tuntematon tämän päivän seurakunnille, kirkoille ja lahkoille. Näitä kun yhdistää ”raamatullinen” ja ”oikea” oppi, mutta muuten kaikki elävät itselleen ja ovat mukana maailmassa ja mammonan palveluksessa.
Pyhä Henki sanoo, että kun huomaamme olevamme Kristuksessa niin tulemme Yhdeksi jälleen. Kun luemme kolossalaiskirjeen niin saatamme joutua uskonnollisuuttamme ohittamaan nopeasti ne kohdat, joissa selvästi sanotaan että kaikki ovat luodut Kristukseen. Kaikki ovat luodut Hänen kauttaan ja Häneen ja Hänessä kaikki pysyy voimassa. Kristuksen ulkopuolella ei ole mitään, sillä Hän On Jumalan Sana. Muistan ajan jolloin minun uskonnollisuuteni pakotti minut ohittamaan nämä Totuudet, jotka ovat raamattuihinkin kirjattu. En hyväksynyt että kaikki olisivat Kristuksessa, vaikka se luki raamatussa. Minut olit suggeroitu ”kristillisen” opetuksen taholta, mutta nyt olen vapaa. Kunnia Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.
Kristillinen opetus on siirtynyt armon julistuksesta tuomion julistukseen ja tämä on johtanut ihmiset näissä laumoissa paikkailemaan vanhaa vaatetta. Saarnataan armoa uskon tähden eikä Kristuksen tähden ja näin ihmiset maalataan seurakunnissa valkealla maalilla, mutta sisus pysyy samana. Maali juuri ja juuri kestää seuraavaan kokoukseen, jossa sitten ylistetään ”oma minä” hurmoksiin. Nyt sanot, että ”meidän pastorimme julistaa armoa”. Eikä julista! Hän julistaa armon sinulle joka kannat vähät rahasi (sillä paljoistasi et anna) seurakunnan kolehtiin, mutta maailman ihmisen hän tuomitsee. Jeesus ei tuominnut ketään. Hän ei tänäkään päivänä tuomitse, vaan antaa anteeksi kaikkien synnit. Ja tässä armon ilmapiirissä tapahtuu todellinen muutos, joka kestää. Kyllä kadotuksen ja rangaistuksen pelossa saattaa myös tulla ulkoisesti pyhäksi, mutta se on ensimmäisen kasvattajan lain alla olemista. Jumalan armo on aina ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Kaikki muu armo on sittenkin omavanhurskautta.
Ystävä, sinä tarvitset Jumalan armoa, jos haluat tuntea kirkastetun minuutesi jo tässä ajassa. Jumalan valtakunta on tullut lähelle Kristuksessa Jeesuksessa. Se on tunkeutunut jokaisen pienimmänkin langenneen atomin ytimeen. Emme uskalla lähteä Herraa vastaan oikeaan suuntaan, jos ajattelemme että jollekin ihmiselle on tuomio. Langennut minuutemme sisältää näet koko langenneen ihmiskunnan ja koko maailman pahuuden. Kun tulet Yhdeksi Kristuksen kanssa Hänen kuolemassaan, niin tulet vihdoin Yhdeksi Hänen kanssaan myös Ylösnousemuksessa. Ja siellä on koko ihmiskunta. Ja kaikki ja kaikissa on Kristus!
Tutkikaa I T S E Ä N N E
Koetelkaa I T S E Ä N N E
Vai ettekö tunne I T S E Ä N N E
Että J E E S U S K R I S T U S on T E I S S Ä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
nyky yhteskunta säädösten piirissä,
Vois tulla suuret huolet jos ihan apostollisessa linjassa pysyttäs ilman yhteiskunnan siteitä.
Jo nää vero pykälät on nii hauskat et ne laittas meidät "parhaassa" tapauksessa "polvilleen".
Aiemmin ajatuksen tuosta "orjuudesta" toin.
Ihmisen tulemiset ja menemiset ovat joskus ihmeenkin rajoitetut muiden ulko puolisten johdosta.
Kyllä onnistuu. Apostolinen yhteiselo onnistuisi aivan hyvin, jos siihen olisi halua.
Nykyaikaa vaivaa ainoastaan uskon puute. Niin sanotut uskovat pitävät rahaa ja omaisuutta jumalanaan aivan samalla tavoin kuin muutkin.
Jos ihminen luopuisi omaisuudestaan yhteiseksi hyväksi, tapahtuisi Jeesuksen opetus. Muutoin ei voi olla Jeesuksen opetuslapsi.
Nykyaikana Jeesuksella on siis hyvin vähän opetuslapsia. Rahalla ja omaisuudella eli maailmalla sen sijaan riittää opetuslapsia.