http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194951551799/artikkeli/yhteisvaluutta eurosta ei voi erota sanotaan euroopan komissiosta.html
"Yhteisvaluutta eurosta ei voi erota", sanotaan Euroopan komissiosta
COLOURBOX
COLOURBOX3644682wwwULKOMAAT | 5.1.2015 | 17:36 | PÄIVITETTY 17:3794
STT, Aamulehti
Suomessakin on spekuloitu mahdollisesta erosta eurosta. Nyt erosta puhuneiden haaveille tuli takapakkia.
- Yhteisvaluutta eurosta ei voi erota, toteaa Euroopan komission tiedottaja spekulaatioihin Kreikan euroerosta. Tiedottaja Annika Breidthardtin mukaan Kreikan jäsenyys yhteisvaluutassa on peruuttamaton Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Breidthardt kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa kysyttäessä.
Komission tiedottajat kieltäytyivät kuitenkin spekuloimasta, voisiko Kreikan euroero olla mahdollista.
Saksalainen viikkolehti Der Spiegel kertoi viikonloppuna, että Saksan hallitus varautuisi Kreikan lähtöön yhteisvaluutasta. Kreikan lähtö olisi lehden mukaan edessä, jos säästöjä vastustava puolue Syriza voittaa tammikuun lopussa pidettävät ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Syriza johtaa tällä hetkellä suosiomittauksia. Puolue on uhannut lopettaa maan säästökuurin ja neuvotella EU:n tukisopimukset uusiksi. Kreikan pääministeri Antonio Samaras on niin ikään todennut, että vaalien tulos ratkaisee, pysyykö maa eurossa.
Euroalue kestäisi Kreikan irtaantumisen, Kreikka ei
Kreikan lähtö eurosta olisi pahempi isku Kreikalle itselleen kuin koko euroalueelle, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Siksi Kreikan irtaantumista yhteisvaluutasta pidetään yhä hyvin epätodennäköisenä, vaikka vasemmistolainen Syriza-puolue voittaisikin vaalit.
– Lähtö euroalueesta lievittäisi kreikkalaisten tilannetta vain hetkellisesti, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni.
– He saisivat leikattua velkoja ja devalvoitua valuuttansa. Saavutettujen etujen ylläpitäminen edellyttäisi kuitenkin hyvin kurinalaista talouspolitiikkaa, johon he tuskin kykenevät, kun poliittinen tilanne on niin sekava.
– Kreikka olisi yhtä pahassa kurimuksessa muutaman vuoden päästä uudestaan. He eivät saisi ulkomailta lainaa, ja apu olisi varmasti paljon nihkeämpää kuin nyt.
Samaa mieltä on Aktian pääekonomisti Anssi Rantala, joka huomauttaa myös Syriza-puoleen omien tavoitteiden olevan ristiriitaisia.
– Halutaan lopettaa Kreikan talouden tasapainotus ja menokuri, lisätä menoja ja nostaa palkkoja. Lisäksi halutaan leikata velkoja ja samalla kuitenkin pysyä eurossa, Rantala sanoo.
– Kaikkia näitä ei voi saada, ja pysyminen kansainvälisten tahojen avun piirissä on heille ensiarvoisen tärkeää.
Kriisimekanismit toimivat
Kreikan lähdöllä olisi toki kielteisiä vaikutuksia myös muun euroalueen talouteen. Ne olisivat kuitenkin rajallisia ja paremmin hallittavissa kuin silloin, kun Kreikan erolla viimeksi spekuloitiin.
– Euroalueen kriisimekanismit ovat sen jälkeen kehittyneet huomattavasti ja pankkien tilanne on kohentunut, sanoo Suni.
Entistä vahvempien talousinstituutioiden ansiosta yhden maan talousongelmien ei pitäisi enää levitä muualle euroalueelle sillä tavoin kuin kävi eurokriisin alkuvaiheessa.
Rantalan mukaan tämä näkyy myös siinä, kuinka Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinat ovat reagoineet tietoon Kreikan uusista vaaleista.
– Ainoastaan Kreikan lainojen korot ovat nousseet, eivät aiempien muiden kriisimaiden. Sijoittajat ovat nähneet, että nämä ongelmat koskevat tällä hetkellä vain Kreikkaa, Rantala sanoo.
Hän ei usko, että Kreikan tilanne vaikuttaa myöskään Euroopan keskuspankin elvytyspäätöksiin. EKP:n neuvosto on koolla juuri Kreikan vaalien alla, 22. tammikuuta.
Velkojen summaa tuskin leikataan
Kreikka muodostaa vain pari prosenttia koko euroalueen taloudesta. Pitkällä tähtäimellä sen mahdollinen euroero nakertaisi kuitenkin koko euroalueen uskottavuutta ja lisäisi epävarmuutta.
Tavallista suomalaista veronmaksajaa kiinnostanee myös se, mitä Kreikan lainojen mahdollinen leikkaaminen vaikuttaisi Suomen saataviin. Valtiovarainministeriöstä arvioidaan, että Suomen Kreikka-vastuut nousevat yhteensä yli seitsemään miljardiin euroon. Suurimman osan niistä muodostavat Euroopan rahoitusvälineen ERVV:n kautta annetut takaukset. ERVV-mekanismin edellyttämän niin sanotun ylitakauksen vuoksi vastuiden määrä on huomattavasti suurempi kuin Suomen Kreikkaan liittyvä lainaosuus, ja sen täsmällistä määrää on hankala arvioida.
– Ilman muuta jos velkojen leikkaamiseen päädyttäisiin, se aiheuttaisi tappioita myös Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille. Itse en tällä hetkellä kuitenkaan usko, että Kreikan velkojen nimellissummia leikattaisiin, Rantala sanoo.
Jos velkoja ryhdyttäisiin järjestelemään uudelleen, todennäköisempi vaihtoehto olisi niiden takaisinmaksuaikojen pidentäminen.
"Yhteisvaluutta eurosta ei voi erota", sanotaan Euroopan komissiosta
COLOURBOX
COLOURBOX3644682wwwULKOMAAT | 5.1.2015 | 17:36 | PÄIVITETTY 17:3794
STT, Aamulehti
Suomessakin on spekuloitu mahdollisesta erosta eurosta. Nyt erosta puhuneiden haaveille tuli takapakkia.
- Yhteisvaluutta eurosta ei voi erota, toteaa Euroopan komission tiedottaja spekulaatioihin Kreikan euroerosta. Tiedottaja Annika Breidthardtin mukaan Kreikan jäsenyys yhteisvaluutassa on peruuttamaton Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Breidthardt kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa kysyttäessä.
Komission tiedottajat kieltäytyivät kuitenkin spekuloimasta, voisiko Kreikan euroero olla mahdollista.
Saksalainen viikkolehti Der Spiegel kertoi viikonloppuna, että Saksan hallitus varautuisi Kreikan lähtöön yhteisvaluutasta. Kreikan lähtö olisi lehden mukaan edessä, jos säästöjä vastustava puolue Syriza voittaa tammikuun lopussa pidettävät ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Syriza johtaa tällä hetkellä suosiomittauksia. Puolue on uhannut lopettaa maan säästökuurin ja neuvotella EU:n tukisopimukset uusiksi. Kreikan pääministeri Antonio Samaras on niin ikään todennut, että vaalien tulos ratkaisee, pysyykö maa eurossa.
Euroalue kestäisi Kreikan irtaantumisen, Kreikka ei
Kreikan lähtö eurosta olisi pahempi isku Kreikalle itselleen kuin koko euroalueelle, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Siksi Kreikan irtaantumista yhteisvaluutasta pidetään yhä hyvin epätodennäköisenä, vaikka vasemmistolainen Syriza-puolue voittaisikin vaalit.
– Lähtö euroalueesta lievittäisi kreikkalaisten tilannetta vain hetkellisesti, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Paavo Suni.
– He saisivat leikattua velkoja ja devalvoitua valuuttansa. Saavutettujen etujen ylläpitäminen edellyttäisi kuitenkin hyvin kurinalaista talouspolitiikkaa, johon he tuskin kykenevät, kun poliittinen tilanne on niin sekava.
– Kreikka olisi yhtä pahassa kurimuksessa muutaman vuoden päästä uudestaan. He eivät saisi ulkomailta lainaa, ja apu olisi varmasti paljon nihkeämpää kuin nyt.
Samaa mieltä on Aktian pääekonomisti Anssi Rantala, joka huomauttaa myös Syriza-puoleen omien tavoitteiden olevan ristiriitaisia.
– Halutaan lopettaa Kreikan talouden tasapainotus ja menokuri, lisätä menoja ja nostaa palkkoja. Lisäksi halutaan leikata velkoja ja samalla kuitenkin pysyä eurossa, Rantala sanoo.
– Kaikkia näitä ei voi saada, ja pysyminen kansainvälisten tahojen avun piirissä on heille ensiarvoisen tärkeää.
Kriisimekanismit toimivat
Kreikan lähdöllä olisi toki kielteisiä vaikutuksia myös muun euroalueen talouteen. Ne olisivat kuitenkin rajallisia ja paremmin hallittavissa kuin silloin, kun Kreikan erolla viimeksi spekuloitiin.
– Euroalueen kriisimekanismit ovat sen jälkeen kehittyneet huomattavasti ja pankkien tilanne on kohentunut, sanoo Suni.
Entistä vahvempien talousinstituutioiden ansiosta yhden maan talousongelmien ei pitäisi enää levitä muualle euroalueelle sillä tavoin kuin kävi eurokriisin alkuvaiheessa.
Rantalan mukaan tämä näkyy myös siinä, kuinka Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinat ovat reagoineet tietoon Kreikan uusista vaaleista.
– Ainoastaan Kreikan lainojen korot ovat nousseet, eivät aiempien muiden kriisimaiden. Sijoittajat ovat nähneet, että nämä ongelmat koskevat tällä hetkellä vain Kreikkaa, Rantala sanoo.
Hän ei usko, että Kreikan tilanne vaikuttaa myöskään Euroopan keskuspankin elvytyspäätöksiin. EKP:n neuvosto on koolla juuri Kreikan vaalien alla, 22. tammikuuta.
Velkojen summaa tuskin leikataan
Kreikka muodostaa vain pari prosenttia koko euroalueen taloudesta. Pitkällä tähtäimellä sen mahdollinen euroero nakertaisi kuitenkin koko euroalueen uskottavuutta ja lisäisi epävarmuutta.
Tavallista suomalaista veronmaksajaa kiinnostanee myös se, mitä Kreikan lainojen mahdollinen leikkaaminen vaikuttaisi Suomen saataviin. Valtiovarainministeriöstä arvioidaan, että Suomen Kreikka-vastuut nousevat yhteensä yli seitsemään miljardiin euroon. Suurimman osan niistä muodostavat Euroopan rahoitusvälineen ERVV:n kautta annetut takaukset. ERVV-mekanismin edellyttämän niin sanotun ylitakauksen vuoksi vastuiden määrä on huomattavasti suurempi kuin Suomen Kreikkaan liittyvä lainaosuus, ja sen täsmällistä määrää on hankala arvioida.
– Ilman muuta jos velkojen leikkaamiseen päädyttäisiin, se aiheuttaisi tappioita myös Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille. Itse en tällä hetkellä kuitenkaan usko, että Kreikan velkojen nimellissummia leikattaisiin, Rantala sanoo.
Jos velkoja ryhdyttäisiin järjestelemään uudelleen, todennäköisempi vaihtoehto olisi niiden takaisinmaksuaikojen pidentäminen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaikesta ihmisen keksimästä paskasta voi erota, se ei vaadi kun armeijan käyttöä niin ero tulee varmasti
Kreikan tarvitsee vain tehdä natsit, haistattaa kansainvälisille juutalais-koronkiskureille.
Sitten perustetaan oma valuutta voimaan, jota jaetaan työläisille kulutusta varten.
Siitä se lähtee, Weimar-saksa oli paljon pahemmassa kunnossa kuin Kreikka nyt, ja seitsemässä vuodessa Saksa oli jo hyvinvointivaltio..
Tuommoisen uutisen takana ovat juuri nämä sijoittajakeinottelijat, pelkäävät tuottojensa romahtamista, eli koronkiskonnan heikkenemistä.
Juutalaiseliitti taitaa olla johtavana koronkiskonnassa? Samalla sanelee ehdot maailmanmenolle nämä kultasormet, näpit on kaikessa kiinni.