Olla uskosta vanhurskas voidaan ilmaista myös puhumalla Jumalan hyväksymänä ja tuomion kestävänä olemisesta, yhteydestä Jumalaan ja Pyhän Hengen saamisesta. "Uskon vanhurskaus on sama asia kuin syntien anteeksiantamus ja sovinto Jumalan kanssa" (Tunnustuskirjat).
Mikään näistä sanonnoista ei kuitenkaan kattavammin pysty selvittämään armahdetun syntisen perussuhdetta elävään, iankaikkiseen Jumalaan kuin USKON VANHURSKAUS.
Uskon isän Aabrahamin koko elämä ja sisältö ilmaistaan Raamatussa sanomalla: "Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi" (1 Moos 15:6, KR38). Samoilla sanoilla voidaan ilmaista jokaisen kristitynkin koko elämän ja toivon sisältö.
Luterilaisen tunnustuksen piirissä on erityisesti käytetty tätä Roomalaiskirjeen ja Galatalaiskirjeen keskeistä sanontaa kuvaamaan Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden syntymistä ja siinä pysymistä ja tämän suhteen keskeisimpiä luonteenpiirteitä. Sanoihin uskosta vanhurskaus sisältyy kaikki mitä tarkoitetaan ihmisen pelastumisella. Se on yleisnimitys nimenomaan silloin kun ihmisen pelastumista tarkastellaan Jumalan näkökulmasta.Peltola
Mikään näistä sanonnoista ei kuitenkaan kattavammin pysty selvittämään armahdetun syntisen perussuhdetta elävään, iankaikkiseen Jumalaan kuin USKON VANHURSKAUS.
Uskon isän Aabrahamin koko elämä ja sisältö ilmaistaan Raamatussa sanomalla: "Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi" (1 Moos 15:6, KR38). Samoilla sanoilla voidaan ilmaista jokaisen kristitynkin koko elämän ja toivon sisältö.
Luterilaisen tunnustuksen piirissä on erityisesti käytetty tätä Roomalaiskirjeen ja Galatalaiskirjeen keskeistä sanontaa kuvaamaan Jumalan ja ihmisen välisen yhteyden syntymistä ja siinä pysymistä ja tämän suhteen keskeisimpiä luonteenpiirteitä. Sanoihin uskosta vanhurskaus sisältyy kaikki mitä tarkoitetaan ihmisen pelastumisella. Se on yleisnimitys nimenomaan silloin kun ihmisen pelastumista tarkastellaan Jumalan näkökulmasta.Peltola
Vastaukset 7
Vanhimmat
----
---
----
Herra Peltolan kirjoituksessa on vain esim. se erityisesti protestanttisen kristinopin perusongelma, että pelastushan perustuu sen mukaan nimenomaan ja ainoastaan uskoon, joka kohdistuu Jeesuksen Golgatalla suorittamaan sovitustyöhön. Aabraham-parallahan ei ymmärrettävistä syistä ollut mitään tietoa tästä asiasta, joten eipä hänellä tietysti voinut sitä pelastavaa uskoakaan olla, kuten ei tietysti muillakaan vt:n hurskailla. Alakerran puolellehan sikäli tietysti joutuvat.
Tämä hankala asioiden tilahan on osaltaan seurausta siitä, että suuret kirkkoisät halusivat myös vt:n kristittyjen pyhäksi kirjaksi. Palapelihän oli tietysti kovin mutkikas, ja kun Paavalin kirjeet tulivat ut:n keskiöön, valtavilta opillisilta ongelmilta ei voitu välttyä. Kovin outoahan on sekin, ettei Jeesuksen ja Paavalin opetuksissa ole juuri mitään yhteneväisyyttä. "Uskonpuhdistus" sitten pyrki varmistamaan Paavalin voiton herra Nasaretilaisesta.
Joh 3:3 Jeesus vastasi ja sanoi (Nikodeemukselle) Totisesi, totisesti minä sanon sinulle; joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"
Jae 5: Totisesti, totisesti minä sanon sinulle; jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
Tämä vesi on se pelastava usko jota Jeesus lupasi antaa naiselle Syykarin kaivolla,
joka muuttuu hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Onkohan nämä puhdistettu pois uskonpuhdistuksessa,
Hieman outoja ovat mielestäni Westsiderin valitsemat Raamattu-sitaatit, kun hän toisaalta vaikuttaa haluavan puolustaa uskonpuhdistusta. Kuten sanottu reformaatiossa pyrittiin tekemään uskosta Jeesuksen lunastustyöhön syntiemme anteeksisaamiseksi pelastuksemme kaikki kaikessa. Jeesuksen ut:ssa esiin tuoma uskonto ja pelastusoppi ovat sen sijaan nimenomaan linjassa vt:n uskonnon kanssa, kuten Peltolan esittämä Aabraham-sitaatti ja Westsiderin esittämät Johanneksen evankeliumin jakeetkin osaltaan osoittavat.
Jos reformaatiota haluaa puolustaa, niin kannattaa toki tutkia Paavalia ja ottaa sitaatteja nimenomaan häneltä. Herra tarsolainen kun ei Jeesus Nasaretilaisen opeista välittänyt ja/tai tuntenut niitä juuri pätkääkään. Protestantit sitten kaivoivat Paavalin opin entistä paljon selkeämmin esiin ja tekivät siitä osaltaan uskonnollisen terrorin välikappaleen. En toki väitä, etteikö asiaan liittyisi mitään positiivista, mutta jos rakennuksen pohja on pahasti mätä, ei se voi kokonaisuudessakaan olla vahva ja kestävä, vaikka vahvoja osia sisältäisikin.
Tietenkin protestantismi toi mukanaan paljon muutakin kuin pelastusoppinsa ja sikäli myös hyvät puolensa kuten kehoituksen omakohtaiseen uskonasioiden tutkimiseen. Tämän vuoksi protestanttinen kristinusko on sisältänyt vahvasti oman tuhonsa siemenen, ja senhän näemme esim. tyhjyyttä ammottavissa kirkoissamme.
....