Sen sijaan, että suomenruotsalaiset KIITTÄISIVÄT

suomalaisia etuoikeutetusta asemastaan, selkeästi helpommasta pääsystä opiskelemaan ja työelämään kuin enemmistönedustajan, he haukkuvat suomalaiset senkin edestä! Tiedättekö mihin sellainen ylimielisyys johtaa ? Suomalaisten silmät aukeavat ja suomalaiset tulevat entistä tietoisemmiksi kielipolitiikan eriarvoistavuudesta. Se johtaa siis siihen, että Suomesta tulee normaali yksikielinen demokratia - - ei ole enää "työttömien lusmu"-suomalaisten haukkumista, kun vähemmistöasema on normaali ja olette itsekin niitä tavallisia kansalaisia, joiden itse täytyy tehdä jotain leipänsä eteen.
3563
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Tuleeko sitten kaikille nefenössöille palkkaa 10 000 euroa kuukaudessa tekemättä mitään?

Äänestä
  • juuri tuota sillä ylimielisyydellä tarkoitetaan. T. absolutisti, kuten suurin osa suomalaisista.

    Äänestä

  • huhhuh. kirjoitti:

    juuri tuota sillä ylimielisyydellä tarkoitetaan. T. absolutisti, kuten suurin osa suomalaisista.

    Fenno ei ota viinaa kuin kahdessa tapauksessa. Jos itsellä on tai joku muu tarjoaa.

    Äänestä

Juuri tuon ilmiön takia minä jäin aikoinani koukkuun kielikeskusteluun ja tulin kieliaktiiviksi.

JOS surut olisivat edes hieman osoittaneet kiitollisuutta etuoikeutetusta asemastaan, niin olisin varmasti jättänyt kielikeskustelun heti alkuun. MUTTA surusvekojen täysi kiittämättömyys ja vielä lisättynä suomalaisten halveksunnalla teki tehtävänsä.

Minä vedin herneen nenään ja päätin omistautua kielivapauden asialle.

Äänestä

Samoin!! Voin oikeasti sanoa, että ruotsin kielessä lukioaikana muutama vuosi sitten todella hyvin pärjänneenä olen oikeasti LOUKKAANTUNUT suomenruotsalaisten ja myös ruotsalaisten asenteesta. Minäkin omistaudun kielivapauden asialle omalta osaltani niin hyvin kuin kykenen!

Äänestä

Tiedä nyt tuosta. Mannerheimin palvonta on aivan liian vahvaa ja vittumaiset svekkulit jaksavat muistuttaa puupäitä kyseisen roiston korostamista "kansallisen yhtenäisyyden" ja "kaksikielisyyden" teeseistä.

Äänestä
  • Mannerheim kyllä sanoi : "Suomi tarvitsee kansansa yhtenäistämiseksi yhden yhteisen kielen : suomen."

    Äänestä

  • Jopa Mannerheim kirjoitti:

    Mannerheim kyllä sanoi : "Suomi tarvitsee kansansa yhtenäistämiseksi yhden yhteisen kielen : suomen."

    .

    Marski ei ollut impivaaralainen svekomaani vaan mitä suurimmassa määrin kosmopoliitti

    .

    Äänestä

Kyllä mekin käymme töissä ja maksamme veroa. Yritykset päättävät itse ketkä ottavat töihin niin en kutsuisi sitä etuoikeukseksi että ruotsinkieliset pääsevät helpommin töihin. En kommentoi siitä mikäli pääsemme helpommin opiskeleman, mutta tietysti se on etu jos osaa ruotsia niin voi myös hakea ruotsinkielisiin korkeakouluihin.

Äänestä
  • Etu meille on etuoikeus sellaisille, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään. Vain todella yksinkertainen ei voi ymmärtää niin yksinkertaista asiaa. Koko Suomen kielupolitiikka johtaa automaattisesti kansanryhmänne etuoikeutettuun asemaan. Tästä on syntynyt rasismin oravanpyörä.

    Äänestä

  • Olen kai yksinkertainen sitten. Voisitko hieman tarkemmin selittää mitä tarkoitat?

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Olen kai yksinkertainen sitten. Voisitko hieman tarkemmin selittää mitä tarkoitat?

    Äidinkieleen perustuva etuoikeus teille voi toki olla "etu" meille suomenkielisille ruotsin taitoisille. Tiesitkö, että myös ruotsinkielinen voi halutessaan hakea suomenkieliseen tai vaikka arabinkieliseen korkeakouluun? Se ei poista Suomen äidinkieleen perustuvan etuilususteemin epäoikeudenmukaisuutta. Vielä kun niissä suomenkielisissäkin korkeakouluissa on ylimitoitut kiintiöt ruotsia äidinkielenään puhuville!!

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Olen kai yksinkertainen sitten. Voisitko hieman tarkemmin selittää mitä tarkoitat?

    Jag vet då inte varför jag borde tacka,,jag städade i nästan 40 år och inte märkte jag detvar något mera priviligerat jobb för att jag var svenskspråkig.Nåjo,kanske jag hade litet lättare än vissa finskspråkiga att komma överens med alla våra utländska arbetstagare som vi de senaste åren hade i firman.Jag vet själv hur det känns att höra till en minoritet,att vara invandrare eller hurri har vissa likheter hos vissa människor.

    Äänestä

  • SuomiYksikieliseksi kirjoitti:

    Äidinkieleen perustuva etuoikeus teille voi toki olla "etu" meille suomenkielisille ruotsin taitoisille. Tiesitkö, että myös ruotsinkielinen voi halutessaan hakea suomenkieliseen tai vaikka arabinkieliseen korkeakouluun? Se ei poista Suomen äidinkieleen perustuvan etuilususteemin epäoikeudenmukaisuutta. Vielä kun niissä suomenkielisissäkin korkeakouluissa on ylimitoitut kiintiöt ruotsia äidinkielenään puhuville!!

    Kiintiöt eivät ole ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan opiskelijoille jotka tulevat opiskelemaan ruotsiksi. Suomenkieliset voivat myös hakea näihin paikkoihin, mitkä monet fiksut suomenkieliset tekee. Se että on muulla kielellä kuin äidinkielellä opiskellut on suuri kilpailuetu työmarkkinoilla. Kaikki osaavat suomea, siksi on fiksua opiskella muilla kielillä erottuakseen joukosta työnhaussa. Kielitaito on etu, se ei ole etuoikeus.

    Äänestä

  • nupensionär kirjoitti:

    Jag vet då inte varför jag borde tacka,,jag städade i nästan 40 år och inte märkte jag detvar något mera priviligerat jobb för att jag var svenskspråkig.Nåjo,kanske jag hade litet lättare än vissa finskspråkiga att komma överens med alla våra utländska arbetstagare som vi de senaste åren hade i firman.Jag vet själv hur det känns att höra till en minoritet,att vara invandrare eller hurri har vissa likheter hos vissa människor.

    Så trevligt det vore att någon gång få en liten bit av den här "privilegiekakan " som vi svenskspråkiga enligt fennona får njuta av.Jag fyller snart 70 och ännu har det inte skett.

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Kiintiöt eivät ole ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan opiskelijoille jotka tulevat opiskelemaan ruotsiksi. Suomenkieliset voivat myös hakea näihin paikkoihin, mitkä monet fiksut suomenkieliset tekee. Se että on muulla kielellä kuin äidinkielellä opiskellut on suuri kilpailuetu työmarkkinoilla. Kaikki osaavat suomea, siksi on fiksua opiskella muilla kielillä erottuakseen joukosta työnhaussa. Kielitaito on etu, se ei ole etuoikeus.

    Jep. Olet yksinkertainen, tosiaan.

    Äänestä

  • snällabarnväntar kirjoitti:

    Så trevligt det vore att någon gång få en liten bit av den här "privilegiekakan " som vi svenskspråkiga enligt fennona får njuta av.Jag fyller snart 70 och ännu har det inte skett.

    Ei se aina yksilötasolla näy! Mutta yhteiskuntamme joka tapauksessa suosii ruotsia äidinkielenään puhuvia, se on fakta. Syrjintä äidinkieleen, ihonväriin, kansallisuuteen jne. perustuen on rasismia ja aina väärin.

    Hienoa, että tämäkin on jo huomattu eduskunnassa. Siitä se lähtee, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo voittaa!

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Kiintiöt eivät ole ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan opiskelijoille jotka tulevat opiskelemaan ruotsiksi. Suomenkieliset voivat myös hakea näihin paikkoihin, mitkä monet fiksut suomenkieliset tekee. Se että on muulla kielellä kuin äidinkielellä opiskellut on suuri kilpailuetu työmarkkinoilla. Kaikki osaavat suomea, siksi on fiksua opiskella muilla kielillä erottuakseen joukosta työnhaussa. Kielitaito on etu, se ei ole etuoikeus.

    Aiheesta eduskunnassa jo:

    https://m.youtube.com/watch?v=0O5xEoyPHkM

    Äänestä

  • Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

    Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

    -

    Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
    STT 21.11.2011

    Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
    Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
    Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
    Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
    Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

    Äänestä

  • YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
    Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

    Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

    http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
    --- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

    Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

    SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

    Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

    Äänestä

  • ihmisarvo- kirjoitti:

    Ei se aina yksilötasolla näy! Mutta yhteiskuntamme joka tapauksessa suosii ruotsia äidinkielenään puhuvia, se on fakta. Syrjintä äidinkieleen, ihonväriin, kansallisuuteen jne. perustuen on rasismia ja aina väärin.

    Hienoa, että tämäkin on jo huomattu eduskunnassa. Siitä se lähtee, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo voittaa!

    Det att få mycket få tjänster på sitt modersmål är väl en av de privilegier som vi svenskspråkiga har.Ändå säger lagen att vi borde få myndighetstjänster tex.på svenska det fungerar bara inte i praktiken.Alltför många tjänstemän blir anställda på tvåspråkiga orter trots att de inte behärskar svenska (nog på pappret )de borde testas innan de får sina skyddsarbetsplatser på falska grunder.

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Kiintiöt eivät ole ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan opiskelijoille jotka tulevat opiskelemaan ruotsiksi. Suomenkieliset voivat myös hakea näihin paikkoihin, mitkä monet fiksut suomenkieliset tekee. Se että on muulla kielellä kuin äidinkielellä opiskellut on suuri kilpailuetu työmarkkinoilla. Kaikki osaavat suomea, siksi on fiksua opiskella muilla kielillä erottuakseen joukosta työnhaussa. Kielitaito on etu, se ei ole etuoikeus.

    Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

    Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

    Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen.

    Suomenkielisen ei kannata opiskella ruotsia, turhaa kieltä, opiskelemaan pääsemisen vuoksi.
    Ruotsinkielisen kannatta opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä.

    Äänestä

  • SuomiYksikieliseksi kirjoitti:

    Etu meille on etuoikeus sellaisille, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään. Vain todella yksinkertainen ei voi ymmärtää niin yksinkertaista asiaa. Koko Suomen kielupolitiikka johtaa automaattisesti kansanryhmänne etuoikeutettuun asemaan. Tästä on syntynyt rasismin oravanpyörä.

    Aivan. Jos kielen saisi valita ja suomenkieliset osaisivat ranskaa, saksaa tai venäjää pakkoruotsin sijaan. Niin mitään etua ruotsia osaavalle hur rille ei syntyisi. Siksi pakkoruotsista pidetään kynsin ja hampain kiinni.

    Äänestä

  • huusiann kirjoitti:

    Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

    Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

    Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen.

    Suomenkielisen ei kannata opiskella ruotsia, turhaa kieltä, opiskelemaan pääsemisen vuoksi.
    Ruotsinkielisen kannatta opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä.

    Siihen mitä eduskunta ja hallitus on päättänyt en voi vaikuttaa. Totta kai opiskelu suomeksi olisi hyvää, mutta meille kuuluu silti oikeus opiskella äidinkielellä myös.

    Äänestä

  • Lugge kirjoitti:

    Siihen mitä eduskunta ja hallitus on päättänyt en voi vaikuttaa. Totta kai opiskelu suomeksi olisi hyvää, mutta meille kuuluu silti oikeus opiskella äidinkielellä myös.

    Siinä tapauksessa suomenkielisille Ruotsissa kuuluu myös oikeus opiskella äidinkielellään.

    Äänestä

  • diskriminering kirjoitti:

    Det att få mycket få tjänster på sitt modersmål är väl en av de privilegier som vi svenskspråkiga har.Ändå säger lagen att vi borde få myndighetstjänster tex.på svenska det fungerar bara inte i praktiken.Alltför många tjänstemän blir anställda på tvåspråkiga orter trots att de inte behärskar svenska (nog på pappret )de borde testas innan de får sina skyddsarbetsplatser på falska grunder.

    Jep, samanlainen ruotsinvaatimus suomenkielisille kuin mitä Ahvenanmaalla on ruotsinkielisille suomen osalta.

    Yliopistokoulutusasia on päivän selvä. Pitäisi testata oppiainetta, eikä syntymäperhettä eli kaikki eriarvoistavat pääsylinjat heti pois. Koulutuspaikan ansaitsevat kyllä pänttäävät ja lukevat ja pääsevät, ei siihen tukiaisia tarvita!

    Pääsykoekirjoista käännökset ajoissa aikaiseksi.

    Niin se Pytagoraankin lause on ihan sama kummallakin kotimaisella.

    Äänestä

  • ns.YhteinenHistoria kirjoitti:

    Siinä tapauksessa suomenkielisille Ruotsissa kuuluu myös oikeus opiskella äidinkielellään.

    Ruotsi on yksikielinen, en näe syytä miksi heidän pitäisi järjestää koulutusta maahanmuuttajille ja heidän lapsille. Eihän virolaisetkaan Suomessa saa koulutusta äidinkielellä.

    Äänestä

  • nupensionär kirjoitti:

    Jag vet då inte varför jag borde tacka,,jag städade i nästan 40 år och inte märkte jag detvar något mera priviligerat jobb för att jag var svenskspråkig.Nåjo,kanske jag hade litet lättare än vissa finskspråkiga att komma överens med alla våra utländska arbetstagare som vi de senaste åren hade i firman.Jag vet själv hur det känns att höra till en minoritet,att vara invandrare eller hurri har vissa likheter hos vissa människor.

    Allt skall man då höra,tacka för att man blir diskriminerad och smutskastad för att man råkade födas i en svenskspråkig familj ?Jag har ALDRIG haft några flera privilegier än min finskspråkiga sambo,det är nog tvärtom.

    Äänestä

Mikä on leppäkertun värinen, näyttää usein sialta mutta on kuitenkin täys käärme ?
Sellainen se on. On se sellainen.

Äänestä

.

Fasismiin ei ole koskaan kuulunut arvonanto niille joille se oikeasti kuuluisi

Koska ärkkofasismilta menisi heti jalat alta

.

Äänestä

Ruotsi on pääkieli Suomessa - Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsi
.

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieras kieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta itämerensuomen kantakielestä Virossa. Olemme olleet Suomenlahden molemmin puolin virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Suomenruotsi on tuotu tänne hiljattain. Todisteena siitä on että suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.

Tästä kaikesta huolimatta Ruotsi on Suomen pääkieli! Maailmassa on kaksi kokonaan ruotsinkielistä maata, mutta yksi vain osaksi suomenkielinen maa. Tämä siksi että Ahvenanmaa on ruotsinkielinen mutta ei suomenkielinen alue. Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsin kieli. Ahvenanmaa on yksikielinen ruotsin kielellä eikä monessa paikassa siellä saa edes puhua suomea.

Suomi on ruotsinkieliselle ruotsin kielellä yksikielinen, koska hän voi asua ja toimia koko maassa yksikielisesti ruotsin kielellä. Suomenkielisen on oltava kaksikielinen ja osattava ruotsia Ahvenanmaalla voidakseen toimia koko maassa. Suomenkielinen ei voi omistaa Ahvenanmaalla mitään kiinteää omaisuutta jos ei osaa ruotsia. Siksi hän voi omistaa edes asuntoa vaan joutuu asumaan vuokralla jos ei osaa ruotsia.

Ainoa koko maassa virallinen kieli on ruotsi. Suomi virallisesti vasta toinen kieli, kun ainoa valtakieli on ruotsi. Ahvenanmaalla on suomen kieli monessa paikassa kielletty, mm. sairaaloissa. Ruotsia saa puhua kaikkialla, suomea taas ei saa puhua ruotsinkielisessä tilassa. Näihin tiloihin kuuluvat ruotsinkieliset koulut, ruotsinkieliset siirtolapuutarhat, Ahvenanmaa, ruotsinkieliset nuorisotalot, ruotsinkieliset terveyskeskukset.

Ruotsinkielinen saa mennä suomenkieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsinkieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä.

Suomenkielisten asema kotimaassaan, mm. Ahvenanmaalla on syrjitty. Lastentarhassa Ahvenanmaalla oli laulettu säännöllisesti puoli tuntia viikossa suomalaisia lastenlauluja, koska osa lapsista oli suomenkielisiä. Paikallinen Landsting (paikallinen kansanedustuslaitos) nimenomaisesti teki päätöksen jolla se kiellettiin. Lasten identiteettiin kajottiin kun kiellettiin suomenkielisten laulujen laulaminen.

Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua puhumattakaan että annettaisiin äidinkielen opetusta suomenkielellä. Sairaanhoitajat Maarianhaminan sairaalassa ei saa puhua suomea edes kahvipöytäkeskusteluissa kahvitunnilla. Mitä jos ei osaa ruotsia? Pitääkö olla mykkänä? Millä kielellä saavat muun maalaiset esim. englantilaiset tai somalialaiset työntekijät puhua jos eivät osaa ruotsia?

Onko vain suomalaisten puhuttava ruotsia?

kartta oikeasti yksikielisestä Suomesta

http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Äänestä

Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

Etuisuuksien juuret jo historiassa

Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa. ...................jatkuu.......

Äänestä

Tärkeää on että saisi tehdä lopputyönsä suomenkielellä kuten ruotsinkielinen saa tehdä suomenkielisessä koulussa.

Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.

Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsakin ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Koska monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??

Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.

Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.

Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai vähintään kaksikielisiä.

Suomenkielinen joutuu aina kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen koulutukseen. Suomen kieli on myrkkyä ruotsin kielisessä ympäristössä. Kaksikielisyys on valheellinen hokema ruotsin kielisessä Suomessa.

Åbo Akademi eikä Hanken järjestä pääsykokeita ruotsiksi. Niiden ei tarvitse. Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa on ruotsinkielisten omat kiintiöt.

Äänestä

Ai, ettäkö KUN puhuu MUULLA kielellä, niin erottuu joukosta???, ja sinumielestäsi se "MUU" kieli ON AINOSTAAN RUÅTTINKIELI???

KIELET, joilla taatusti pärjää globaalissa työmaailmassa, ovat ENGLANNIN-, RANSKAN-, SAKSAN-, ESPANJAN JA KIINAN(kin) KIELET :)

Mutta jokainen voi lukea kieltä, jota tuntee tarvitsevansa, mutta TÄLLÄHAAVAA SUOMALAISILLE KOULULAISILLE JA OPISKELIJOILLE ENGLANNIN KIELI ON TAKUUVARMA TIE TYÖNSAANTIIN :), NIIN KOTI- KUIN ULKOMAILLAKIN :)

Äänestä

Ja,inte vet jag..inte är det alltid så trevligt att arbeta och slita vid fabriksbandet när vissa andra bara lyfter stöd härifrån och därifrån.Man är inte intresserad av "skitjobb".Man få lika mycket pengar utan att sätta två strån i kors.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


mihin se johtaa? kirjoitti:

suomalaisia etuoikeutetusta asemastaan, selkeästi helpommasta pääsystä opiskelemaan ja työelämään kuin enemmistönedustajan, he haukkuvat suomalaiset senkin edestä! Tiedättekö mihin sellainen ylimielisyys johtaa ? Suomalaisten silmät aukeavat ja suomalaiset tulevat entistä tietoisemmiksi kielipolitiikan eriarvoistavuudesta. Se johtaa siis siihen, että Suomesta tulee normaali yksikielinen demokratia - - ei ole enää "työttömien lusmu"-suomalaisten haukkumista, kun vähemmistöasema on normaali ja olette itsekin niitä tavallisia kansalaisia, joiden itse täytyy tehdä jotain leipänsä eteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu