Kiitos kokoomuslaiset! Te menitte sellaiseen harhaan viime kesän puoluekokouksessa, että siitä saa olla kiitollinen koko Suomen kansa viimeistään vaalien jälkeen.
Valitsitte Stubbin puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, koska ette voineet olla yrittämättä hyötyä hänen "kansansuosiostaan".
Näin ajattelitte te, jotka luulitte pääsevänne vaikka kansanedustajiksi hyvässä nosteessa, kun puolue pärjäisi vaaleissa.
Mutta järkenne ei riittänyt tämän "kansansuosion" analysointiin.
Eihän vaaleissa saatu kannatus kerro mistään todellisesta kansansuosiosta, vaan lähinnä omien kannattajien fanaattisuudesta. Yhtä lailla Väyrynen ja Halla-ahokin saivat suuren äänimäärän eurovaaleissa ja heidänkin kohdallaan voisi puhua "kansansuosiosta".
Mutta millainen "kansansuosio" on tässä kysymyksessä. Tyypillisesti hyvin äärilinjoja vetävät, paljon esillä olevat tyypit saavat fanaattisia kannattajia. Tällöin äänimäärä kasvaa suureksi ja luullaan että on "kansansuosiota".
Mutta näillä äärityypeillä on myös usein vahva vastustus. Jos Stubbilla on kannattajia vaikka 15 % kansasta, saattaa n.60-70 % kansasta olla vahvasti häntä vastaan. Jos vaaleissa olisi mahdollisuus äänestää vaikka sellaista ehdokasta, jonka valitsemisen voisi estää suurella kansanjoukolla, olen varma, että Stubb olisi menestynyt tässäkin vaalissa ja olisi tullut estetyksi. Sama logiikka koskee myös Väyrystä ja Halla-ahoa. Suuri "kannatus", mutta suuri on myös vastustus.
Varmaan Stubb tietynlaisena äärihörhönä, lähes uskonnollisena hahmona tietyntyyppisille federalisteille saa vaaleissa henkilökohtaisesti kymmeniätuhansia ääniä Uudellamaalla. Puhutaan "kansansuosiosta", mutta samalla ihmettelette Kokoomuksen kannatuksen laskua alle 15 prosentin. Miten se on mahdollista? Siihen tyhmään jankutukseen voi taas vaalivalvojaisissa varautua...
Kiitos teille Kokoomuslaiset, että ette tajua yksinkertaista logiikkaa, mikä vaalien tulosten analysoinnissa on. Nyt nautimme tilanteesta, että Stubbin vastustus realisoituu ja Kokoomuksen kannatus laskee alas. Alkaa Kokoomuksen oppositiokausi ja pääsemme teistä rauhaan.
Ilo katsella niitä murheellisia ehdokasnaamoja, joiden eduskuntapaikka jääkin saamatta, kun Kokoomuksen eduskuntapaikat jäävät alle kolmenkymmenen.
Vielä kerran kiitos!
Valitsitte Stubbin puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, koska ette voineet olla yrittämättä hyötyä hänen "kansansuosiostaan".
Näin ajattelitte te, jotka luulitte pääsevänne vaikka kansanedustajiksi hyvässä nosteessa, kun puolue pärjäisi vaaleissa.
Mutta järkenne ei riittänyt tämän "kansansuosion" analysointiin.
Eihän vaaleissa saatu kannatus kerro mistään todellisesta kansansuosiosta, vaan lähinnä omien kannattajien fanaattisuudesta. Yhtä lailla Väyrynen ja Halla-ahokin saivat suuren äänimäärän eurovaaleissa ja heidänkin kohdallaan voisi puhua "kansansuosiosta".
Mutta millainen "kansansuosio" on tässä kysymyksessä. Tyypillisesti hyvin äärilinjoja vetävät, paljon esillä olevat tyypit saavat fanaattisia kannattajia. Tällöin äänimäärä kasvaa suureksi ja luullaan että on "kansansuosiota".
Mutta näillä äärityypeillä on myös usein vahva vastustus. Jos Stubbilla on kannattajia vaikka 15 % kansasta, saattaa n.60-70 % kansasta olla vahvasti häntä vastaan. Jos vaaleissa olisi mahdollisuus äänestää vaikka sellaista ehdokasta, jonka valitsemisen voisi estää suurella kansanjoukolla, olen varma, että Stubb olisi menestynyt tässäkin vaalissa ja olisi tullut estetyksi. Sama logiikka koskee myös Väyrystä ja Halla-ahoa. Suuri "kannatus", mutta suuri on myös vastustus.
Varmaan Stubb tietynlaisena äärihörhönä, lähes uskonnollisena hahmona tietyntyyppisille federalisteille saa vaaleissa henkilökohtaisesti kymmeniätuhansia ääniä Uudellamaalla. Puhutaan "kansansuosiosta", mutta samalla ihmettelette Kokoomuksen kannatuksen laskua alle 15 prosentin. Miten se on mahdollista? Siihen tyhmään jankutukseen voi taas vaalivalvojaisissa varautua...
Kiitos teille Kokoomuslaiset, että ette tajua yksinkertaista logiikkaa, mikä vaalien tulosten analysoinnissa on. Nyt nautimme tilanteesta, että Stubbin vastustus realisoituu ja Kokoomuksen kannatus laskee alas. Alkaa Kokoomuksen oppositiokausi ja pääsemme teistä rauhaan.
Ilo katsella niitä murheellisia ehdokasnaamoja, joiden eduskuntapaikka jääkin saamatta, kun Kokoomuksen eduskuntapaikat jäävät alle kolmenkymmenen.
Vielä kerran kiitos!
Vastaukset 32
Vanhimmat
On kyllä ihme jos ei kansalaisien silmät avaudu näistä Kokoomuspoliitikoista, enpä olis itsekkään heti uskonut kuinka yleviä sisäänpäinkääntyneitä ylimielisiä snobeja ovat, Tosiaan suuren palvelun Suomelle tekivät ketun jättäessä pääministerinpaikan toiselle ,nyt puolue ei muutamaan vuoteen tule olemaan hallituksessa ja se on hyvä se.
Ja kiitos myös Stubbin pätkäministeri valinnoille. Ne varmistavat sen, että ylimielinen puolue on täydellisesti eksyksissä ja hukassa.
Erityis kiitokset ansaitsee pätkäministeri Laura Räty.
Miten täydellisen ylimielinen idiootti tarvii politikon olla, jos menee julkisesti tokaisemaan ministeri Laura Rädyn tapaan. "Kuka muka tienaa alle 2500e kuussa?"
Tämänpäiväisessä Ilta-Sanomissa on verrattu Juha Sipilää ja Alexander Stubbia luetellen kummankin vahvuudet ja heikot kohdat.. Lainaan tuon juttuosion tähän alle sellaisenaan ilman omia kommenttejani:
Sipilän plussat:
Hyvä imago. Pidetään rauhallisena, sympaattisena ja sovittelevana henkilönä.
Julkisuuden lellipoika. Hänestä ei ole varmaan yhtään kriittistä juttua, pidetään liki presidentti Sauli Niinistön kaltaisena politiikan yläpuolella olevana viisaana miehenä.
Ulkona päivittäisestä julkisuudesta ja ei tee hallituksessa ikäviä päätöksiä. Ei ryvety.
Kansansuosio ropisee osin ilmaiseksi. Hallittus on huonomaineinen, oppositiossa oleva keskusta kerää kyllästyneen kansan pinnat perussuomalaisten sijasta.
Tullut politiikan ulkopuolelta, ollut myös oikeissa töissä.
Sipilän miinukset:
-Olematon poliittinen kokemus. Ei oikeasti tietoa tai näyttöä Sipilän talouspoliittisesta tai ulkopoliittisesta osaamisesta.
-Harmaa ja melko kehno esiintyjä. Vaalitenteissä ei penaalin terävin kynä.
-Onko keskustalla uskottava vaihtoehto? Oppositiossa puolue on voinut ajaa kaksilla rattailla tilanteen mukaan - yksi sanoo puolueen haluavan tiukkaa talouskuria ja toinen vannoo puolueen antavan rahaa kutakuinkin kaikkiin hyviin kohteisiin.
-Sipilän johtajuus testaamatta. On ollut säästeliäästi keskustan äänenä ja keskustan perinteiset, vahvat miehet ovat vetäneet puolueen linjaa.
-Kestääkö terveys? Päääministerin työ on stressaavaa, työaika on 24/7 ja matkapäiivä tulee paljon. Oppositiojohtajan työ on siihen verrattuna lepokotihommaa.
Stubbin plussat:
Kansainvälinen. Suomella nyt ensi kertaa pääministeri, jota ei pitäisi hävetä kansainvälisen median edessä ja ulkomailla. Haastattelu suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi.
Hyvä ja rutinoitunut esiintyjä. On vetänyt eri yleisöille oman Alex-shownsa tuhansia kertoja.
Kova kamppailija. Ei pitänyt olla mahdollisuuksia kokoomuksen puheenjohtajaksi, mutta niin vain tuli valituksi ja kiri lopussa muiden ohitse.
Hyvä ihmisten kanssa. Kerää todennäköisesti suurimmat yleisöt vaalikentillä ja on helposti lähestyttävä.
Suuri kansansuosio edelleen. Eurovaaleissa 148000 henkilökohtaista ääntä.
Stubbin miinukset:
-Olemus ja persoona ärsyttävät monia, hyvin pukeutuva suomenruotsalainen juppi.
-Ei perinteinen poliitikkotyyppi, vaan positiivinen ja lapsenomainen. Vaikeina aikoina yrmympi habitus toisi ehkä enemmän uskottavuutta vaikeiden aikojen pääministerille.
-Pätkäpääministerinä ei ole onnistunut luomaan äänestäjille pitkän synkkyyden jälkeen positiivisia uutisia tai mielikuvaa jämäkästä valtionjohtajasta.
-Sisäpoliittisesti edelleen kokematon. Ei oikein tietoa Stubbin talouspoliittisesta linjasta.
-Kokoomuksen julkikuva kolhiintunut, kannattajakatoa eläkeläisissä, yritäjissä ja keskiluokassa.
Lisätä tuohon voi vielä, että keväällä realisoituu myös Kataisen/Stubbin tekemä Suomen talouspolitiikka.
Eläkeläisistä asti aivan pikkulapsiin saakka suomalaiset ovat joutuneet kokoomuksen tylyn tulojen leikkauksien kohteiksi, mutta yrittäjiä ja muita keinottelijoita kokoomus on palkinnut suurilla verohelpotuksilla, puhumattakaan siitä että nämä pitävät omaisuuksiaan piilossa verottajan ulottumattomissa veroparatiiseissa.
Siis kyllä keväällä löytyy kokoomuksen politiikan tuomitsijoita riittämiin.
Itse arvioin tuota sinänsä mielenkiintoista Ilta-Sanomien listaa siten, että varsinkin Stubbin ns. kansainvälisyys on monille jopa negatiivista, koska samalla sen kääntöpuolena on pahat puutteet tavallisen suomalaisen arjen tuntemisessa. Eli tulee kuva arjesta etääntyneestä EU-herrasta. Vähentää kokoomuksen suosiota.
Nämä Alex-show hommat luultavasti kääntöpuolenaan tympivät monia. Itserakkaat selfiet ja twitter touhut ovat samaa lajia. Tulee mieleen pinnallisesta vouhkaajasta, joka puhuu kyllä, mutta asiaosaamista ei silti ole. Tavallinen suomalainen kestää hitaammankin puheen, kunhan puhujalla on vakaata asiaa.
Voi olla omiensa joukossa hyvä lähestyttävä, niiden osalta jotka ihailevat kansainvälistä menestystä. Mutta epäilen lähestyttävyyttä hieman toisenlaisissa piireissä, joissa eletään tavallista junttielämää. He eivät edes yritä lähestyä tällaista herraspoikaa.
Eli kokonaisuutena: "kansansuosio" on suhteellinen käsite, Alexin todellisesta KANSANSUOSIOSTA kertoo mm.karut lukemat arvosana 4 kansalta pääministeri eli todellinen pohjanoteeraus. Oma äänimäärä voi olla kova, mutta tämä on tavallista henkilöiden kohdalla joilla on fanaattiset faninsa. Kyllä Soininkin äänimäärä luultavasti tulee olemaan suuri, mutta silti Soinilla on valtavasti vastustajiakin.
Eli tahdon selittää sitä käänteistä vaalimatikkaa, että todellista kansansuosiota ei oikeastaan mitata henkilökohtaisella äänimäärällä, vaan sitä varten pitäisi olla omat mittarinsa. Eli lähinnä se selviäisi siten, että jokainen suomalainen äänestäjä antaisi henkilölle arvosanan 4-10 väliltä ja näistä laskettaisiin keskiarvo. Luulen, että silloin Stubbin arvosana eli todellinen kansansuosio jäisi tällä mittarilla noin vitosen luokkaan, jos ei jopa alle.
No, Kokoomus saa omasta harkinnastaan kärsiä nyt. Väitän jopa, että vaikka esim. jopa Vapaavuori ei saakaan henkilökohtaisesti Stubbin kaltaisia äänimääriä, hänen keskimääräinen kansansuosionsa olisi paljon korkeampi kaikissa äänetäjissä. Tämä olisi merkinnyt Kokoomukselle kevätvaaleissa paljon parempaa tulosta joka tapauksessa.
Mutta itse olette valintanne tehneet ja henk.kohtaisesti minua ei Kokoomuksen vaalitappio haittaa, vaan on aika antaakin pääministeriys uudelle yrittäjälle.
Sipilällä on sentään yrittäjätausta, joten hän tuntee suomalaista elämää ja liike-elämää ja osoittanut, että pystyy onnistuneesti organisaatiota johtamaan yritysmaailmassa. Niitä samoja oppeja voi hyvin soveltaa politiikassa, asioita politiikan asiatkin vain ovat. Ja mieluummin niitä pitää hoitaa jalat maassa -arkityylilllä kuin jotain federalistisia pilvilinnoja tavoitellen.
Vaalimatikkaa kirjoitti: ”Itse arvioin tuota sinänsä mielenkiintoista Ilta-Sanomien listaa siten, että varsinkin Stubbin ns. kansainvälisyys on monille jopa negatiivista, koska samalla sen kääntöpuolena on pahat puutteet tavallisen suomalaisen arjen tuntemisessa. Eli tulee kuva arjesta etääntyneestä EU-herrasta. Vähentää kokoomuksen suosiota.”
Kyllä tuossa väitteessäsi on perää. Mutta kokoomuslaisten kiinnostus Euroopan Unioniin ja yleensäkin kansainvälisiin asioihin on merkittävästi keskivertosuomalaista suurempaa. Se selittää osaltaan Stubbin huikeaa äänisaalista EU-vaaleissa. Häntä pidetään herra EU:na.
Vaalimatikkaa: ”Nämä Alex-show hommat luultavasti kääntöpuolenaan tympivät monia. Itserakkaat selfiet ja twitter touhut ovat samaa lajia. Tulee mieleen pinnallisesta vouhkaajasta, joka puhuu kyllä, mutta asiaosaamista ei silti ole. Tavallinen suomalainen kestää hitaammankin puheen, kunhan puhujalla on vakaata asiaa.”
Kaikki eivät pidä Alexin show-virityksistä, mutta kukin taaplaa tyylillään, ja Stubb on tuolla tyylillään päässyt pitkälle. En sanoisi, että Alexin selfiet ja twitterviestit olisivat sinällään merkki itserakkaudesta. Hän vain on uudentyylinen poliitikko, ja peruutuspeiliin yhtenään katsovia sellainen ärsyttää. Stubbiin asiaosaaminen kestää vertailun, EU-asioissa hän on guru.
Vaalimatikkaa: ”Voi olla omiensa joukossa hyvä lähestyttävä, niiden osalta jotka ihailevat kansainvälistä menestystä. Mutta epäilen lähestyttävyyttä hieman toisenlaisissa piireissä, joissa eletään tavallista junttielämää. He eivät edes yritä lähestyä tällaista herraspoikaa.”
Totta, mutta aivan kaikkia ei voi koskaan miellyttää.
Vaalimatikkaa: ”Eli kokonaisuutena: "kansansuosio" on suhteellinen käsite, Alexin todellisesta KANSANSUOSIOSTA kertoo mm.karut lukemat arvosana 4 kansalta pääministeri eli todellinen pohjanoteeraus. Oma äänimäärä voi olla kova, mutta tämä on tavallista henkilöiden kohdalla joilla on fanaattiset faninsa. Kyllä Soininkin äänimäärä luultavasti tulee olemaan suuri, mutta silti Soinilla on valtavasti vastustajiakin.”
Nyt johdat lukijoita harhaan. Tuo arvonsana ei ole mitattu missään mielipidetutkimuksessa, vaan lehden lukijoita pyydettiin esittämään mielipiteensä. Lukijat ottivat yhteyttä lehteen, eikä päinvastoin. Tämä vinoutti tulosta pahasti, koska äänessä olivat pääasiassa hallituksen kriitikot.
Vaalimatikkaa: ”Eli tahdon selittää sitä käänteistä vaalimatikkaa, että todellista kansansuosiota ei oikeastaan mitata henkilökohtaisella äänimäärällä, vaan sitä varten pitäisi olla omat mittarinsa. Eli lähinnä se selviäisi siten, että jokainen suomalainen äänestäjä antaisi henkilölle arvosanan 4-10 väliltä ja näistä laskettaisiin keskiarvo. Luulen, että silloin Stubbin arvosana eli todellinen kansansuosio jäisi tällä mittarilla noin vitosen luokkaan, jos ei jopa alle.”
Minusta nykyinen malli on aika toimiva. Jos kielteiset äänet otettaisiin mukaan kuvioon, niin se jähmettäisi yhtiskunnallista uudistustyötä pahasti. Säilyttäjillä olisi todella vankka etu uudistajiin nähden. Kokoomuksen asema tuossa esittämässäsi mallissa käytännössä romahtaisi.
Vaalimatikkaa: ”No, Kokoomus saa omasta harkinnastaan kärsiä nyt. Väitän jopa, että vaikka esim. jopa Vapaavuori ei saakaan henkilökohtaisesti Stubbin kaltaisia äänimääriä, hänen keskimääräinen kansansuosionsa olisi paljon korkeampi kaikissa äänetäjissä. Tämä olisi merkinnyt Kokoomukselle kevätvaaleissa paljon parempaa tulosta joka tapauksessa.”
Jos Risikko tai Vapaavuori olisi valittu Kokoomuksen puheenjohtajksi Stubbin asemasta, Kokoomuksen kannatus voisi nyt olla hieman korkeampi, muttei paljon. Sekä Risikon että Vapaavuoren persoonaa ja linjaa kohtaan olisi myös esitetty ankaraa kritiikkiä. Vaaleja ajatellen Stubbin valtava voitontahto, ulospäin suuntautuneisuus ja kampanjaosaaminen kääntävät tilannetta Alexin eduksi. Kampanjaveturina Stubb on käsittääkseni ylivoimainen muihin puoluejohtajiin nähden. En kiistä Soinin kyvykkyyttä tällä sektorila, mutta hän ei ole koskaan ollut ministerinä ja jää siksi tietopuolessa pahasti Stubbin jalkoihin. Sama ongelma on Sipilälläkin, mutta hänellä on rankkoja puutteita myös TV-esiintyjänä. Soini on tässä suhteessa häntä kokeneempi.
Vaalimatikkaa: ”Mutta itse olette valintanne tehneet ja henk.kohtaisesti minua ei Kokoomuksen vaalitappio haittaa, vaan on aika antaakin pääministeriys uudelle yrittäjälle.
Sipilällä on sentään yrittäjätausta, joten hän tuntee suomalaista elämää ja liike-elämää ja osoittanut, että pystyy onnistuneesti organisaatiota johtamaan yritysmaailmassa. Niitä samoja oppeja voi hyvin soveltaa politiikassa, asioita politiikan asiatkin vain ovat. Ja mieluummin niitä pitää hoitaa jalat maassa -arkityylilllä kuin jotain federalistisia pilvilinnoja tavoitellen.”
Juha Sipilä on menestynyt yritysjohtajana. Siitä ei kuitenkaan voida suoraan vetää sitä johtopäätöstä, että hän olisi yhtä hyvä myös pääministerinä. Hän voi sitä olla, mutta se ei ole varmaa.
Arvostan sitä, että olet paneutunut omiin arvioihini. Haluan vain todeta asioita faktana. Totta kai tosiasiallisesti Stubb tuntee EU:n, on hyvä esiintyjä, eikä kaikkia tarvitsekaan miellyttää. Ne on faktoja.
Mutta käänteisellä vaalimatikalla tarkoitan vain sitä, että ne piirteet, jotka faneille ovat plussaa, voivat olla vastustajille juuri se punainen vaate. Ihan politiikan sisällöstäkin monet kokevat, että eivät vain halua sellaista kehitystä, jota Stubb haluaisi edistää eli entistä syvempää federalisoitumista Euroopassa.
En nyt tarkoita käänteisellä vaalimatikalla sitä, että onko itse asia hyvä vai huono vaan sitä, millaiset seuraukset siillä on äänestyskäyttäytymiseen.
Stubb on varmasti hyvä ja selkeä edustaja kannattajilleen, ainakin sanoo suoraan mitä ajattelee.
Mutta kääntöpuolena kannatukselle, jota virheelllisesti mielestäni nimitetään "kansansuosioksi" tulee myös armoton vastustus, lähes jopa kansanviha tai kansaninhokki -asema. Ja väitän, että Stubbin tapauksessa vastustus on suurta luokkaa. Ja uskon sen olevan suurimman syyn Kokoomuksen heikkoihin galluplukuihin.
Eli torjunta merkitsee sitä, että on suurin osa äänestäjistä on puolueisiin sitoutumattomia ja liikkuvia. Heidän käyttäytymisensä on vaaleissa se ratkaisevin tekijä. Tällainen hahmo kuin Stubb, jolla on suuri vastutus, aiheuttaa sen reaktion, että moni liikkuva äänestäjä ajattelee, että en ainakaan halua Stubbin jatkavan pääministerinä ja siksi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Kokoomusta.
Jos Stubbin johdolla Kokoomus saa esim.15-16 % kannatuksen, uskon että hieman vähemmän vastustusta aiheuttavan puheenjohtajan johdolla Kokoomus voisi yltää esim. 18-19 % kannatukseen. Tämä on vain tietysti oma vaistonvarainen arvioni eikä tietenkään perustu mihinkään tutkimukseen, enkä sellaista väitäkään.
Uskon vain tähän vastustusteoriaan, joka on näkyvillä hahmoilla usein suuri. Samoin varmasti olisi Keskustan vaikea pärjätä nykypäivänä esim. Väyrysen johdolla, koska vaikka hänkin sai n.70000 ääntä eurovaaleissa, niin hänen vastustuksensa olisi kansan keskuudessa suuri. Sen sijaan Sipilän oma kannatus ei välttämättä ole henkilökohtaisesti valtavan suuri, mutta vastustus on vähäistä, eikä Sipilä toimi pääministeriehdokkaana, josta kansalaiset suurin joukoin ajattelisivat, että tuota en ainakaan halua pääministerkiksi .
Eli pidän kiinni ajatuksestani, että keskimääräinen kansansuosio on tärkeämpää, ei yksilön, mutta puolueen kannalta. Se puolue voittaa, jonka puheenjohtaja herättää vähiten vastustusta, eikä se puolue, jonka puheenjohtaja kerää uskollisilta kannattajiltaan eniten henkilökohtaisiä ääniä.
Saat nähdä tämän teorian käyvän toteen ensi vaaleissa. Stubb kyllä kerää suuren äänimäärän itse, mutta silti puolue ei menesty. Ja siinä riittää ihmettelemistä, että miksi "kansansuosio" ei realisoidu puolueen kannatukseen. Selityshän on, että puolueen kannatukseen realisoituukin "kansan vastustus", koska Stubbin tyyli, mielipiteet ja politiikka aiheuttavat liikkuville äänestäjille liian suuren kynnyksen ja vastustuksen äänestää Kokoomusta.
Vaalitapaan en ole kirjoittanut haluavani muutosta, pidän nykyistä hyvänä, mutta vaalitulosten analysoinnissa tulisi nähdä myös niiden taakse.
Vaalimatikkaa kirjoitti: ”Arvostan sitä, että olet paneutunut omiin arvioihini. Haluan vain todeta asioita faktana. Totta kai tosiasiallisesti Stubb tuntee EU:n, on hyvä esiintyjä, eikä kaikkia tarvitsekaan miellyttää. Ne on faktoja.”
Niin ovat. Vain niitä on miellytettävä, jotka voivat joissakin oloissa äänestää meitä.
Vaalimatikkaa: ”Mutta käänteisellä vaalimatikalla tarkoitan vain sitä, että ne piirteet, jotka faneille ovat plussaa, voivat olla vastustajille juuri se punainen vaate. Ihan politiikan sisällöstäkin monet kokevat, että eivät vain halua sellaista kehitystä, jota Stubb haluaisi edistää eli entistä syvempää federalisoitumista Euroopassa.”
Stubbin EU-poliittinen linja on erittäin lähellä sitä, joka on jo pitkään ollut Kokoomuksen linja. Kaksi viidestä suomalaisesta haluaisi kuitenkin Suomen ajavan täysin toisenlaista linjaa.
Vaalimatikkaa: ”En nyt tarkoita käänteisellä vaalimatikalla sitä, että onko itse asia hyvä vai huono vaan sitä, millaiset seuraukset siillä on äänestyskäyttäytymiseen.
Stubb on varmasti hyvä ja selkeä edustaja kannattajilleen, ainakin sanoo suoraan mitä ajattelee.”
Maksimaalisen vaalituloksen aikaansaamiseksi kovin korkea profiili on haitaksi. Se voi auttaa omien mobilisoinnissa, mutta se auttaa myös vastustajia.
Vaalimatikkaa: ”Mutta kääntöpuolena kannatukselle, jota virheelllisesti mielestäni nimitetään "kansansuosioksi" tulee myös armoton vastustus, lähes jopa kansanviha tai kansaninhokki -asema. Ja väitän, että Stubbin tapauksessa vastustus on suurta luokkaa. Ja uskon sen olevan suurimman syyn Kokoomuksen heikkoihin galluplukuihin.”
Osa vastustaa Stubbin persoonaa ja tyyliä, osa vastustaa hänen NATO-linjaansa ja/tai EU-tavoitteitaan. Tällä on jonkinverran merkitystä Kokoomuksen heikkoon kannatukseen, mutta pääsyy on Kokoomuksen perusäänestäjien turhautuminen hallitukseen, joka ei saa riittävästi tuloksia aikaan. Perustelen tätä sillä, että Kokomuksen kannatus lähti laskuun vasta kuukausia Stubbin valinnan jälkeen.
Vaalimatikkaa: ”Eli torjunta merkitsee sitä, että on suurin osa äänestäjistä on puolueisiin sitoutumattomia ja liikkuvia. Heidän käyttäytymisensä on vaaleissa se ratkaisevin tekijä. Tällainen hahmo kuin Stubb, jolla on suuri vastutus, aiheuttaa sen reaktion, että moni liikkuva äänestäjä ajattelee, että en ainakaan halua Stubbin jatkavan pääministerinä ja siksi äänestää jotain muuta puoluetta kuin Kokoomusta.”
Tuollaisiakin äänestäjiä varmaan on. Mutta sitten on kansainvälisesti orientoituneita ”puolueettomia porvareita” ja arvoliberaaleja, joille Kokoomus Stubb puheenjohtajanaan on aiempaa kiinnostavampi. Stubb on esiintyjänä kovaa luokkaa, ”massahurmaaja”.
Vaalimatikkaa: ”Jos Stubbin johdolla Kokoomus saa esim.15-16 % kannatuksen, uskon että hieman vähemmän vastustusta aiheuttavan puheenjohtajan johdolla Kokoomus voisi yltää esim. 18-19 % kannatukseen. Tämä on vain tietysti oma vaistonvarainen arvioni eikä tietenkään perustu mihinkään tutkimukseen, enkä sellaista väitäkään.”
Stubb on kuitenkin koko ajan ollut selvästi suositumpi kuin johtamansa puolue. Ei Alex blaskaa Kokoomusta, vaan Kokoomuksen saavutusten vähäisyys tällä vaalikaudella blaskaa Stubbia. Jos kuntauudistus olisi saatu läpi, Sote-uudistus edennyt meidän tavoitteidemme mukaisesti, ja vienti olisi saatu kunnolla vetämään, niin hommahan olisi OK.
Vaalimatikkaa: ”Uskon vain tähän vastustusteoriaan, joka on näkyvillä hahmoilla usein suuri. Samoin varmasti olisi Keskustan vaikea pärjätä nykypäivänä esim. Väyrysen johdolla, koska vaikka hänkin sai n.70000 ääntä eurovaaleissa, niin hänen vastustuksensa olisi kansan keskuudessa suuri. Sen sijaan Sipilän oma kannatus ei välttämättä ole henkilökohtaisesti valtavan suuri, mutta vastustus on vähäistä, eikä Sipilä toimi pääministeriehdokkaana, josta kansalaiset suurin joukoin ajattelisivat, että tuota en ainakaan halua pääministeriksi.
Eli pidän kiinni ajatuksestani, että keskimääräinen kansansuosio on tärkeämpää, ei yksilön, mutta puolueen kannalta. Se puolue voittaa, jonka puheenjohtaja herättää vähiten vastustusta, eikä se puolue, jonka puheenjohtaja kerää uskollisilta kannattajiltaan eniten henkilökohtaisiä ääniä.
Saat nähdä tämän teorian käyvän toteen ensi vaaleissa. Stubb kyllä kerää suuren äänimäärän itse, mutta silti puolue ei menesty. Ja siinä riittää ihmettelemistä, että miksi "kansansuosio" ei realisoidu puolueen kannatukseen. Selityshän on, että puolueen kannatukseen realisoituukin "kansan vastustus", koska Stubbin tyyli, mielipiteet ja politiikka aiheuttavat liikkuville äänestäjille liian suuren kynnyksen ja vastustuksen äänestää Kokoomusta.”
Et ole täysin väärässä, mutta oma teoriani perustuu toisenlaisiin argumentteihin. Väitän, että tuo vaalitulos tulee Kokoomuksen kohdalla olemaan OLEELLISESTI parempi kuin mitä gallupit nyt näyttävät. Ja yksi tuon kannatusnousun takuumies on Alexander Stubb, innostava vaaliveturi.
Sinua tuntuu innostavan Alex Stubbin persoona ja politiikka niin kovasti henkilökohtaisella tasolla, ettet taida oikein tavoittaa viestiäni.
Tietenkin vasta vaalit näyttävät, mitä tapahtuu ja vasta silloin olisi lopullisen analysoinnin aika.
Mutta yksi perusväitteesi kyllä on sellainen, että oma vaistoni sanoo toista. Kumpi on muna vai kana -asetelma, haittaako Stubb Kokoomusta vai Kokoomus Stubbia. Itse sanoisin, että Stubb Kokoomusta, mutta en tietenkään voi sitenkään mitenkään todistaa. Nämä ovat vain arvioita, jotka perustuvat ihmisten tunnetilojen ja äänestyskäyttäytymisen arviointiin.
Mutta se, että hehkutat, miten erinomainen politiikko on Aleksander Stubb, ei yllätä. Näitä kaltaisiasi kannatajia toki löytyy Alexille Uudeltamaalta kymmeniätuhansia. Ja on niistä valtaosa toki liikkuvia eli puolueisiin sitoutumattomia äänestäjiä, mutta kuitenkin tietyllä tapaa fanijoukkoa.
Mutta se ei muuta käsitystäni tästä vastustusteoriastani. Yleensä on näin, että tietyllä tavalla hyvin selkeästi jotain viestiä edustavat henkilöt keräävät suuria äänestäjä- ja kannattajajoukkoja. Esim. Stubb, Väyrynen, Halla-aho, Olli Rehn jne. Ääniharavia löytyy tavallaan joka puolueesta, jotka saavat OMIEN KANNATTAJIENSA ÄÄNET.
Mutta entä ne puolueen menestyksen ratkaisevat äänet?? Perustuvat usein jopa torjuntaan. Kun ihminen valitsee ketä äänestää, hän toimii usein, että ei sitä ainakaan -periaatteella. Liikkuvat äänestäjät harvoin äänestävät niin kuin vannoutuneet fanit äänestävät, eli eivät äänestä innoissaan omaa ehdokastaan, vaan etsivät jonkinlaisella karsintaperiaatteella, että en ainakaan tuota, enkä tuota, kunnes joku jää jäljelle, joka parhaiten vastaa omia periaatteita.
Eli "kansansuosion" riski, joka nyt saattaa Kokoomukselle realisoitua, on se, että "kansan vastustus" laskee koko puolueen kannatusta.
Alkuperäinen tarkoitukseni oli se, että pidän puheita jonkin ehdokkaan "kansansuosiosta" vain osatotuutena. Eli jos on oman kannattajakuntansa suosiossa, ei välttämättä ole kovin suuressa suosiossa koko kansan keskuudessa.
Jokseenkin huvittavaa on ollutkin viime aikoina seurata galluppien tulkintaa ja ihmettelyä siitä, että miksi Stubbin "kansansuosio" ei realisoidu puolueen kannatukseen.
Jos käy niin, että Kokoomus nyt menestyykin ja saa esim. yli 20 % kannatuksen, sitten olen arvioinut Stubbin merkityksen väärin. Silloin perusteoriani näistä "kansansuosioista" ei muutu, mutta henkilönä olisin vain arvioinut Stubbin suosion KOKO ÄÄNESTÄJAKUNNAN parissa matalammaksi kuin nyt olen arvioinut.
Tällä hetkellä vain näyttää, että Stubbin suosio koko kansan keskuudessa on todellakin matala, ja vaistoni kyllä sanoo, että Stubb vetää Kokoomusta alaspäin eikä toisinpäin.
Vielä tarkennus: eihän sitä tietenkään tietääkseni ole missään tutkimuksessa prosenttiluvuin osoitettu, että mikä osuus, kun puhutaan esim. jonkin puolueen 18% kannatuksesta, että mikä osuus siitä on suoranaisesti puolueen puheenjohtajan vaikutusta ja mikä osuus on yleistä puolueen politiikan vaikutusta.
Uskon silti, että puolueen puheenjohtajien vaikutus on aina ollut erityisen merkittävä ja on vain korostunut viime aikoina, kun eduskuntavaalit ovat suoranaiset pääministerivaalit samalla käytännössä.
Puolueiden puheenjohtajat ovat henkilöitä, joiden ympärille puolueiden imago ja linja kertakaikkiaan ainakin yleisön silmissä rakentuu. Käytännössä keskusta on yhtä kuin Sipilä, demarit tulee olemaan yhtä kuin Rinne, persut yhtäkun Soini, kokoomus yhtä kuin Stubb jne. Näin puheenjohtajan rooliksi kuitenkin arvoiisin, että se 2/3 puolueen kannatusluvuista, ja loppu tulee muusta puolueen politiikasta.
Tähän arvioon perustan väitteeni edelleenkin, että Stubbin "kansansuosio" vetää Kokoomusta alaspäin.
Vaalimatikkaa kirjoitti: ”Sinua tuntuu innostavan Alex Stubbin persoona ja politiikka niin kovasti henkilökohtaisella tasolla, ettet taida oikein tavoittaa viestiäni.”
Tunnen varsin hyvin oman puolueeni.
Vaalimatikkaa: ”Tietenkin vasta vaalit näyttävät, mitä tapahtuu ja vasta silloin olisi lopullisen analysoinnin aika.”
Olen samaa mieltä. On aivan turha jankata tätä asiaa.
Vaalimatikkkaa: ”Mutta yksi perusväitteesi kyllä on sellainen, että oma vaistoni sanoo toista. Kumpi on muna vai kana -asetelma, haittaako Stubb Kokoomusta vai Kokoomus Stubbia. Itse sanoisin, että Stubb Kokoomusta, mutta en tietenkään voi sitenkään mitenkään todistaa. Nämä ovat vain arvioita, jotka perustuvat ihmisten tunnetilojen ja äänestyskäyttäytymisen arviointiin.”
En minäkään voi sitovasti osoittaa käsitystäni oikeaksi. Huomautan kuitenkin, että Kokookmuksen kannatus kävi jo vuoden 2013 lopulla 18%:ssa, mistä se viime vuoden kesään mennessä nousi lähelle 22%:a. Runsaan vuoden takaisella kannatuskuopalla tuskin oli mitään tekemistä Alexander Stubbin kanssa. Jo ennen puheenjohtajavaalia pidimme todennäköisenä, että valitsimmepa kenet noista kolmesta ehdokkasta hyvänsä, niin uuden puheenjohtajan olisi erittäin vaikea säilyttää Kokoomuksen kannatusta Kataisen nostamalle tasolle.
Vaalimatikkaa: ”Mutta se, että hehkutat, miten erinomainen politiikko on Aleksander Stubb, ei yllätä. Näitä kaltaisiasi kannattajia toki löytyy Alexille Uudeltamaalta kymmeniätuhansia. Ja on niistä valtaosa toki liikkuvia eli puolueisiin sitoutumattomia äänestäjiä, mutta kuitenkin tietyllä tapaa fanijoukkoa.
Mutta se ei muuta käsitystäni tästä vastustusteoriastani. Yleensä on näin, että tietyllä tavalla hyvin selkeästi jotain viestiä edustavat henkilöt keräävät suuria äänestäjä- ja kannattajajoukkoja. Esim. Stubb, Väyrynen, Halla-aho, Olli Rehn jne. Ääniharavia löytyy tavallaan joka puolueesta, jotka saavat OMIEN KANNATTAJIENSA ÄÄNET.
Mutta entä ne puolueen menestyksen ratkaisevat äänet?? Perustuvat usein jopa torjuntaan. Kun ihminen valitsee ketä äänestää, hän toimii usein, että ei sitä ainakaan -periaatteella. Liikkuvat äänestäjät harvoin äänestävät niin kuin vannoutuneet fanit äänestävät, eli eivät äänestä innoissaan omaa ehdokastaan, vaan etsivät jonkinlaisella karsintaperiaatteella, että en ainakaan tuota, enkä tuota, kunnes joku jää jäljelle, joka parhaiten vastaa omia periaatteita.”
Teoriasi pätee lähinnä presidentinvaalien toisella kierroksella, jossa äänestetään pienempää pahaa kahdesta finalistista. Nyt kuitenkin pääministerivaali saattaa kiteytyä kahden ehdokkan väliseksi, josta tilanteesta sekä Keskusta että Kokoomus hyötyisivät. En kiistä sitä, etteikö tällä hetkellä Stubbin vastustus olisi suurempaa kuin Sipilän vastustus, mutta tämä johtuu pitkälle hallitustilanteesta. Stubbin linjanvedot tiedetään, mutta Sipilän ei. Sipilä ei vielä ole ehtinyt ärsyttää ihmisiä kannanotoillaan.
Vaalimatikkaa: ”Eli "kansansuosion" riski, joka nyt saattaa Kokoomukselle realisoitua, on se, että "kansan vastustus" laskee koko puolueen kannatusta.
Alkuperäinen tarkoitukseni oli se, että pidän puheita jonkin ehdokkaan "kansansuosiosta" vain osatotuutena. Eli jos on oman kannattajakuntansa suosiossa, ei välttämättä ole kovin suuressa suosiossa koko kansan keskuudessa.”
Oma käsitykseni on se, että Kokoomuksella on paljon luonnollista vastustusta, mutta Stubbilla suhde hänen tuomiensa äänien ja hänen karkottamiensa henkilöiden välillä on meidän kannaltamme positiivinen. Kuitenkin Stubbin hyvin korkean EU-äänimäärän osalta teoriasi pitää paikkansa. Alexia arvostetaan nimenoman EU-asioiden osaajana, ja siksi hänen äänestämisensä ei ollut toukokuun 2014 EU-vaaleissa kovin raju kannanotto.
Vaalimatikkaa: ”Jokseenkin huvittavaa on ollutkin viime aikoina seurata galluppien tulkintaa ja ihmettelyä siitä, että miksi Stubbin "kansansuosio" ei realisoidu puolueen kannatukseen.”
Suomi voidaan jakaa stubbilaiseen Suomeen ja muuhun Suomeen. Ensin mainutussa osassa Alex vaikuttaa meidän kannatukseemme positiivisesti, jälkimmäisessä tapauksessa negätiivisesti. Kokoomuksen äänestäjiä on enemmän stubbilaisessa osassa kuin muussa Suomessa, Keskustan kohdalla tilanne on päinvastainen.
Vaalimatikkaa: ”Jos käy niin, että Kokoomus nyt menestyykin ja saa esim. yli 20 % kannatuksen, sitten olen arvioinut Stubbin merkityksen väärin. Silloin perusteoriani näistä "kansansuosioista" ei muutu, mutta henkilönä olisin vain arvioinut Stubbin suosion KOKO ÄÄNESTÄJAKUNNAN parissa matalammaksi kuin nyt olen arvioinut.
Tällä hetkellä vain näyttää, että Stubbin suosio koko kansan keskuudessa on todellakin matala, ja vaistoni kyllä sanoo, että Stubb vetää Kokoomusta alaspäin eikä toisinpäin.”
Sipilä on tällä hetkellä omissa sfääreissään, mutta Stubbia tukee joka neljäs uudeksi pääministeriksi. Ei ollenkaan hullummin näissä ankeissa talousoloissa. Stubbin kannatus on yhtä suurta kuin Rinteen ja Soinin yhteenlaskettu kannatus.
Käytännössä vaaliasetelma on menossa pääministerivaaliksi Sipilän ja Stubbin välillä. Rinne ja Soini ovat puolueineen niin paljon jäljessä, etteivät ne todellakaan enää tunnu varteenotettavilta vaihtoehdoilta. Tosin vaaleihin on vielä sen verran aikaa, eikä vaalikamppailu ole kunnolla alkanut, että vielä voi tapahtua muutoksiakin tilanteeseen, yllättäviäkin nousuja ja laskuja.
En enää lainkaan puutu näiden ehdokkaiden heikkouksiin ja vahvuuksiin tai politiikan sisältöön sinänsä, koska niistä saa jokainen vapaasti muodostaa oman mielipiteensä.
Olin kuitenkin lukevinani, että ymmärsit kyllä tämän vastustusteoriankin merkityksen vaaleissa. Tosin sen todellinen merkityskin jää lopulta hämäräksi, koska vaaleihin vaikuttaa niin monet tekijät. Eivät nämäkään vaalit kuitenkaan ole kaikille äänestäjille pääministerivaalitkaan, vaan monet saattavat äänestää niin, että jotkin muut seikat ovat päällimmäisiä vaikuttimia, esim. oma tuttu mieliehdokas tms., jolloin valintaan ei vaikuta minkään puolueen puheenjohtajan persoona ja linja niinkään paljon.
Mutta aika suuri merkitys tällä vastustusteorialla on. Esim.presidentinvaalit viimeksi ratkesivat paljolti siihen, että VASTUSTETTIIN Haavistoa enemmänkin kuin siihen että KANNATETTIIN Niinistöä. Oli todellakin monelle kahdesta pahasta se vähemmän paha. Olen jokseenkin varma, että ainakin yksi suurimmista syistä Haaviston yllättävänkin selvään tappioon oli siinä, että oli parisuhteessa miehen kanssa. Se oli yksinkertaisesti liikaa monille äänestäjille ja sitä ainakin VASTUSTETTIIN, eikä voitu kuvitellakaan, että Suomen presidentti eläisi parisuhteessa miehen kanssa. Tällä perusteella Niinistö sai jopa vasemmistoliittolaisten ääniä, erityisesti miesväestöstä ainakin, koska eli sentään perinteisessä parisuhteessa, vaikka ei ehkä muuten niin innostava ehdokas ollutkaan.
Voihan tuon vastustusteorian muotoilla myös toisinkin sanoin. Esim.Stubbin tapa tuoda esille erityisesti Eurooppapolitiikkaansa ja Natokantaansa on sen verran korkea profiililtaan, että se vieroksuttaa ja oudoksuttaa monia äänestäjiä, eivätkä sen tähden lämpene Kokoomukselle. Kauniimmin sanottu tämä vastustaminen.
Mutta vaalit näyttää missä mennään. Sen tosiaan olen valmis myöntämään, että jos Kokoomus pärjääkin vaaleissa, olen vain arvioinut väärin Stubbin suosion KOKO KANSAN parissa. Sen tiedän, että omiensa joukossa on tietysti suosittu, enkä sitä seikkaa ole yrittänytkään kumota.
Vielä alkuperäiseen seikkaan: "kansansuosio" on suhteellinen käsite. Todellisesta kansansuosiosta voisi puhua, jos selkeästi puolueettomissa gallupeissa joku pääministeriehdokas pääsisi esim. yli 40 % kannatukseen. Silloinkin vastustajia saattaisi toki olla vielä yli 50 %.
Eikä presidentinvaaleissakaan saatu yli 50 %:n kannatus vällttämättä vielä takaa varauksetonta kansansuosiota, koska usein äänestäjä joutuukin vain valitsemaan kahdesta epämieluisasta ehdokkaasta sen vähemmän huonon.
Vaalien ääniharavanakin oleminen on minusta kyseenalaista, jos puhutaan KOKO KANSAN suosiosta. Esim. eurovaaleissa Väyrynen sai 157 000 ääntä ja Esko Seppänen 152 000 ääntä v.1996. Silloin he vetivät voimakkaan EU-kriittistä linjaa korkealla profiililla, olivat suosittuja OMIENSA JOUKOISSA, mutta voin vannoa, etteivät nauttineet kovin suurta suosiota KOKO KANSASSA. Soinikin sai eurovaaleissa 130 000 ääntä v.2009 eli samoin oli suosittu OMIENSA JOUKOISSA, mutta Soinilla on koko ajan ollut myös vielä suurempi vastustajien joukko, jotka eivät ole samaa mieltä Soinin polittisista linjoista.
Stubb on ehdottomasti tässä samassa kategoriassa, mutta toisinpäin. Voimakkaan EU-myönteisellä linjalla sai viime vaaleissa 148 000 ääntä, mutta paljon enemmän on kuitenkin kansassa niitä, jotka vastustavat Stubbin korkean profiilin eurolinjauksia.
Vaalimatikkaa kirjoitti: "Vielä tarkennus: eihän sitä tietenkään tietääkseni ole missään tutkimuksessa prosenttiluvuin osoitettu, että mikä osuus, kun puhutaan esim. jonkin puolueen 18% kannatuksesta, että mikä osuus siitä on suoranaisesti puolueen puheenjohtajan vaikutusta ja mikä osuus on yleistä puolueen politiikan vaikutusta."
Suurin tekijä puolueen kannatuksessa on sen omien sitoutuneiden kannattajien määrä. Kokoomuksella se on nykyään noin 14% äänestäjistä. Sitten on ryhmä, joka yleensä äänestää Kokomusta, mutta tarvitsee kuitenkin syyn mennä uurnille ja äänestää nimenomaan Kokoomusta. Ehkä noin neljä prosenttia. Sitten on vielä "hyvän sään" äänestäjät, jotka äänestävät Kokoomusta kenties pari kertaa elämänsä aikana. Arvioisin tämänkin ryhmän olevan kooltaan noin neljä prosenttia..Kokoomuksen kovaan ytimeen (siihen 14%:iin) ei juurikaan vaikuta se, kuka on puoluen puheenjohtaja. Noihin kahteen muuhn ryhmään se kyllä vaikuttaa, ehkä noin kolmannekseen heistä. puhumme tällöin noin 75000:sta äänestä.
Vaalimatematiikkaa: "Uskon silti, että puolueen puheenjohtajien vaikutus on aina ollut erityisen merkittävä ja on vain korostunut viime aikoina, kun eduskuntavaalit ovat suoranaiset pääministerivaalit samalla käytännössä."
Olen itsekin havainnut, että eduskuntavaaleista on yhä enenevässä määrin tulossa pääministerivaalit.
Vaalimatikkaa: "Puolueiden puheenjohtajat ovat henkilöitä, joiden ympärille puolueiden imago ja linja kertakaikkiaan ainakin yleisön silmissä rakentuu. Käytännössä keskusta on yhtä kuin Sipilä, demarit tulee olemaan yhtä kuin Rinne, persut yhtäkun Soini, kokoomus yhtä kuin Stubb jne. Näin puheenjohtajan rooliksi kuitenkin arvoiisin, että se 2/3 puolueen kannatusluvuista, ja loppu tulee muusta puolueen politiikasta."
Nyt olen täysin eri mieltä kanssasi. Myönnän, että Keskustan viime aikojen nopeassa kannatusnousussa Sipilän merkitys on ollut hyvinkin hallitseva, mutta tuo kasvu on kuitenkin perustunut enemmänkin riitaiseen ja varsin hitaasti tuloksia saavaan hallitukseen kuin siihen että Sipilä olisi Messias. Kansaa närästää koko hallitus aivan paria poikkeusta lukuun ottamatta eikä niinkään juuri Alexander Stubb.
Suurin tekijä puolueen kannatuksessa ovat puolueen uskolliset tukijat, joiden peruslinjaa juuri mikään ei pysty horjuttamaan. Toisena tekijänä tulevat puolueen saavutukset ja virheet. Vaalikampanjan merkitystä ei sovi vähätellä. Puolue pitää yhdistää positiivisiin mielikuviin ja kilppailijat kielteisiin termeihin. Tällä vaikutetaan puolueen imagoon, millä on merkitystä erityisesti horjuvien äänestäjien voittamisessa. Tässä imagossa iso tekijä on puolueen puheenjohtaja. Ihmiset kaipaavat puolueelle kasvoja, ja usemmiten ne ovat puheenjohtajan kasvot. Paikallisilla tekijöillä on jonkinverran vaikutusta ja samoin sillä, onko puolueella juuri tuolta alueelta asettaa kansanedustajaehdokas. Oman kylän poikaa tai tyttöä äänestetään helpommin kiuin naapurikylän.
Arvioin, että puolueen puheenjohtajan merkitys kokonaisäänimäärään olisi noin joka kahdeksannen äänen luokkaa puoluen kokonaisäänimäärstä. Myönnän kuitenkin, että Keskustan nykyisen puheenjohtajan kohdalla tuo vaikutus on selvästi suurempi, ehkä kaksinkertainen. Mutta TV-väittelyjen jälkeen Sipilänkin kannatus palaa hieman maallisempiin lukuihin. Toisaalta taas Stubb voi noissa TV-keskusteluissa päästä loistamaan, hänhän tietää nyt sangen tarkkaan, mitä pääministerin työ on.
Vaalimatikkaa: "Tähän arvioon perustan väitteeni edelleenkin, että Stubbin "kansansuosio" vetää Kokoomusta alaspäin."
Asut todennäköisesti ei-stubbilaisella alueella, ja se vaikuttaa arviointiisi. Jos Risikko olisi valittu Kokoomuksen puheenjohtajaksi, niin Kokoomus olisi edennyt heikoilla alueillaan alueillaan ja taantunut vahvoilla alueillaan. Stubbin valinta käynnisti täsmällen päinvastaisen kehityksen, joka jatkui tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä käydyn keskustelun ja äänestysten vuoksi.
Näytät olettavan, että Kokoomuksella oli se 21-22%:n kannatus, johon Stubb on tehnyt ison aukon. Minusta on kuitenkin selvää, että Kokoomuksen "normaali" kannatus hallituskauden loppuvaiheessa olisi ollut alhaisempi, mutta Katainen onnistui omalla persoonallaan pitämään sen astetta korkeammalla tasolla. Hän oli sopivasti puolueen valtaväylällä, ja hän osasi käsitellä hienovaraisesti kaikkia Kokoomuksen sisäisiä fraktioita. Kuka tahansa olisikaan tullut uvalituksi hänen seuraajakseen, niin hänen aikanaan Kokoomus olisi jonkin aikaa mennyt alaspäin. Sitten kun otetaan muutaman vuoden aikajänne, niin tilanne kannaltamme paranee. Mutta nämä eduskuntavaalit tulevat syliin.
Vaalimatikkaa kirjoitti: ”Käytännössä vaaliasetelma on menossa pääministerivaaliksi Sipilän ja Stubbin välillä. Rinne ja Soini ovat puolueineen niin paljon jäljessä, etteivät ne todellakaan enää tunnu varteenotettavilta vaihtoehdoilta.
Tuo pitää paikkansa, ja tämä tilanne hyödyttää sekä Keskustaa että Kokoomusta.
Vaalimatikkaa: ”Olin kuitenkin lukevinani, että ymmärsit kyllä tämän vastustusteoriankin merkityksen vaaleissa. Tosin sen todellinen merkityskin jää lopulta hämäräksi, koska vaaleihin vaikuttaa niin monet tekijät.”
Niin vaikuttaa, ja hyvin harvassa tilanteessa on vastakkain juuri kaksi ehdokasta, jolloin on valittava pienempi paha. Presidentinvaaleissa näin tosin käy toisella kierroksella, mutta se onkin sui generis tapaus.
Vaalimatikkaa: ”Mutta aika suuri merkitys tällä vastustusteorialla on. Esim.presidentinvaalit viimeksi ratkesivat paljolti siihen, että VASTUSTETTIIN Haavistoa enemmänkin kuin siihen että KANNATETTIIN Niinistöä. Oli todellakin monelle kahdesta pahasta se vähemmän paha. Olen jokseenkin varma, että ainakin yksi suurimmista syistä Haaviston yllättävänkin selvään tappioon oli siinä, että oli parisuhteessa miehen kanssa. Se oli yksinkertaisesti liikaa monille äänestäjille ja sitä ainakin VASTUSTETTIIN, eikä voitu kuvitellakaan, että Suomen presidentti eläisi parisuhteessa miehen kanssa. Tällä perusteella Niinistö sai jopa vasemmistoliittolaisten ääniä, erityisesti miesväestöstä ainakin, koska eli sentään perinteisessä parisuhteessa, vaikka ei ehkä muuten niin innostava ehdokas ollutkaan.”
Vieläkin Areenassa katsottavissa olevassa Presidentintekijöissä Niinistön vaalitiimi toi tämän selkeästi esille heti toisen kierroksen alkaessa. Hetero Haavisto olisi pannut Niinistön tosi tiukalle, nyt toinen kierros oli oikeastaan läpihuutojuttu.
Vaalimatikkaa: ”Voihan tuon vastustusteorian muotoilla myös toisinkin sanoin. Esim.Stubbin tapa tuoda esille erityisesti Eurooppapolitiikkaansa ja Natokantaansa on sen verran korkea profiililtaan, että se vieroksuttaa ja oudoksuttaa monia äänestäjiä, eivätkä sen tähden lämpene Kokoomukselle. Kauniimmin sanottu tämä vastustaminen.”
Et ole täysin väärässä, mutta jälleen täytyy muistaa, että Kokoomus on erittäin integraatiomyönteinen puolue, joka on kannattanut Suomen NATO-jäsenyyttä yli kymmenen vuotta. Nämä reunaehdot jo yksistään sulkevat pois mahdollisuuden Kokomuksen ehdokkaan äänestämisestä monien suomalaisten kohdalla. Ehkä Stubbin korkea profiili työntää joitakin äänestäjiä pois, mutta toisaalta ihmiset arvostavat sitä, että joku on ihan toissaan jotakin mieltä, eikä vain lausu ympäripyöreyksiä. Näin ajatellaan erityisesti nuorten keskuudessa. Kokoomuksen kannatus 18 - 24 vuotiaiden keskuudessa on kahdeksankertainen SDP:n kannatukseen verrattuna.
Vaalimatikkaa: ”Mutta vaalit näyttää missä mennään. Sen tosiaan olen valmis myöntämään, että jos Kokoomus pärjääkin vaaleissa, olen vain arvioinut väärin Stubbin suosion KOKO KANSAN parissa. Sen tiedän, että omiensa joukossa on tietysti suosittu, enkä sitä seikkaa ole yrittänytkään kumota.”
Nyt ei ole enää kyse perussuosiosta, vaan vaalikampanjasta eli horjuvien äänestäjien voittamisesta omalle puolelle ja omien joukkojen mobilisaation maksimoinnista. Tiedän, että noissa operaatioissa Stubb om erittäin hyvä. Todennäköisesti paras aseemme.
Vaalimatikkaa: ”Vaalien ääniharavanakin oleminen on minusta kyseenalaista, jos puhutaan KOKO KANSAN suosiosta.
Stubb on ehdottomasti tässä samassa kategoriassa, mutta toisinpäin. Voimakkaan EU-myönteisellä linjalla sai viime vaaleissa 148 000 ääntä, mutta paljon enemmän on kuitenkin kansassa niitä, jotka vastustavat Stubbin korkean profiilin eurolinjauksia.”
EU-vaaleissa voimme verrata eri ehdokkaiden äänimääriä suoraan, koska koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Eduskuntavaaleissa Suomi on kuitenkin jaettu yli kymmeneen vaalipiiriin, jotka ovat sangen erikokoisia. Tämä rajoittaa vahvasti yksittäisen ehdokkaan saamaa äänimäärää, ja luo paikallisuuden tuntua.
Europolitiikassa kannattaa vaaleissa olla joko selvästi EU-integraation puolesta tai sitten selvästi sitä vastaan. Jos olet jotakin siltä väliltä, niin Sinulle tulee vaikeuksia. Joudut selittämään linjaasi suurelle yleisölle, jolla on aika utuinen käsitys siitä, mihin EU vaikuttaa ja miten sen sisällä päätökset oikein syntyvät.
Stubbin kohdalla voidaan sano, että hän on huono pääministeri. Eikä kansainvälisiltä kentiltä ole mitään saavutettua. Ei riitä, että osaa small talkia illllispöydässä, jos asia- osaaminen on nolla.
Stubbia ja Väyrystä ei kannata edes verrata toisiinsa, niin eritason miehiä he ovat. Väyrynen on huiman kokenut veteraanipoliitiiko. Stubb'lla taas ei ole oikein mitään "kontolla".
Stubbin suosio valetta. Se on pelkkä suomenruotsalaisten väkivalta- ja pedofiilipiirien rahalla synnyttämä kupla. Haliusivat nostaa hullun pervon valtaan.
Ilman Stubbia kannatus olisi Kataisen jäljiltä vielä surkeammassa tilassa. Kaikki alkoi siitä kun Jyrki joutui Soinin pelossa perustamaan sirkuksen esittämään hallitusta. Kokoomus maksaa nyt siitä kun piti keinolla millä hyvänsä estää persujen pääsy hallitukseen.
Näkee selvästi, että Stubb ei viihdy pääministerin roolissa. Liikaa duunia ja vastuuta. Hän liikkuu niin selvästi epämukavuusalueella. Edustaminen ja treenaaminen olisi mieluisampaa. Ylimielisyys suorastaan huokuu kaikesta.
Kansa on saanut tarpeekseen ja Kokoomus syöksyy historiansa huonoimpiin kannatuslukuihin.
Stubb kannattaa pakkoruotsia, homoja ja maahanmuuttoa. Terroristit taputtavat karvaisia käsiään.
Voihan Jyrki kirjoitti: "Ilman Stubbia kannatus olisi Kataisen jäljiltä vielä surkeammassa tilassa. Kaikki alkoi siitä kun Jyrki joutui Soinin pelossa perustamaan sirkuksen esittämään hallitusta. Kokoomus maksaa nyt siitä kun piti keinolla millä hyvänsä estää persujen pääsy hallitukseen."
Analyysisi on virheellinen. Ei Kokoomus eikä mikään muukaan eduskuntapuolue ollut estämässä PS:n hallitukseen tuloa. Jyrkikin oli vasemmiston ulosmarssin jälken valmis tekemään miltei mitä hyvänsä, kunhan vain olisi saanut PS:n mukaan hallitukseen. Tietenkin silloin oli suuri erimielisyys EU-politiikasta ja aivan erityisesti euroalueen kriisimaiden tukipaketeista. Mutta Kokoomuksen ja SDP:n päästyä aiemmin sopimukseen EU-politiikan peruslinjauksista, kasassa oli niiden, Vihreiden ja RKP:n muodostama eduskuntaenemmistö, joten PS:lla ei ollut mahdollista vääntää tilannetta omaan suuntaansa. Katainen olisi antanut PS:lle vapaat kädet toimia ja äänestää hallituksessa ja eduskunnassa miten haluaa EU-asioissa, mutta eipä vain tarjous kelvannut. Itse asiassa Timo Soini olisi kyllä halunnut jatkaa hallitusneuvotteluja, joita hänen mukaansa käytiin hyvässä hengessä, mutta PS:n eduskuntaryhmän vastahakoisuus pakotti Soinin perääntymään.
Bättre folk kirjoitti: "Näkee selvästi, että Stubb ei viihdy pääministerin roolissa. Liikaa duunia ja vastuuta. Hän liikkuu niin selvästi epämukavuusalueella."
Et näköjään tunne Stubbia. Hän ei nimitäin ole ollenkaan laiska mies. Todennäköisesti hän olisi parhaiten omalla mukavuusalueellaan EU-komissaarin töissä, mutta tuon pallin Jyrki Katainen vei hänen altaan, ja sen kyllä Alexin ilmeestä huomasi, kun katsoi häntä siinä tilanteessa, jossa Katainen ilmoitti lähdöstään. Siinä vaiheessa Alex otti esiin suunnitelman B ja alkoi valmitella toista kampanjaa, jonka aikoi käydä heti EU-vaalien jälkeen. Sekä EU-vaalit että Kokoomuksen puheenjohtavaali päättyivät Stubbin riemumenestykseen. Alex on äärimmäisen voitontahtoinen mies, ja tulette taatusti huomamaan tuon vielä kevään kuluessa.
Bättre folk: "Edustaminen ja treenaaminen olisi mieluisampaa. Ylimielisyys suorastaan huokuu kaikesta."
Stubb on suorastaan himoliikkuja. Ihan hyvä juttu. Juha Sipilällä on muuten ollut tällä vaalikaudella jo kaksi veritulppaa. Koskahan tulee kolmas? Olen katsonut Stubbin esiintymiastä moneen otteseen sen jälkeen kun hänestä tuli pääministeri. En ole havainnut ylimielisyyttä. Toisenlaista esiintymistä ja tyyliä kuin Kataisella kylläkin, mutta enemmänkin itsevarmuutta kuin ylimielisyyttä.
Bättre folk: "Kansa on saanut tarpeekseen ja Kokoomus syöksyy historiansa huonoimpiin kannatuslukuihin."
Kokoomuksen kannatus on nyt hyvin alhainen, mutta puolisen vuotta ennen Stubbin valintaa puheenjohtajaksi se oli ollut 18% eli sangen alhaalla. EU-vaalit ja erinomaisesti hoidettu puheenjohtajakamppailu nosti Kokoomuksen kannatuksen huippuunsa, mutta syksyllä alkoi alamäki, joka olisi alkanut joka tapuksessa, olisipa kuka tahansa kolmesta pj-kandidaatista tullut valituksi.
kokoomuksen suosio on mennyttä, alamäen päättyminen ei ole vielä pysähtynyt.
Vesa Kaitera se vaan jaksaa tuupata tuota kokoomus-skeidaa.
Sananhelinää ja p*skanjauhantaa.
Tosi on. Kaitera vaan yrittää valaa uskoa kokoomusjoukkoihin, jotka jo lipeävät stubeloisen takaa muihin puolueisiin. Hätä on, hätä on...
Äh, diipadaapaa kirjoitti: "Vesa Kaitera se vaan jaksaa tuupata tuota kokoomus-skeidaa. Sananhelinää ja p*skanjauhantaa."
Kun katsomme kirjoituksieni yhteydessä olevia plussia, niin melko moni on ollut kanssani samaa mieltä. En siis suinkaan tee turhaa työtä. Aikomukseni on jatkaa hyvää tahtia aina huhtikuun eduskuntavaaleihin saakka. Sen jälkeen harvennan kirjoituksiani, mutten suinkaan lopeta niitä.
Kaitera laittaa itse plussia kirjoituksiinsa. :)) Ei ne mistään kannatuksesta kerro. ;)
Ha haa kaitera: "Kaitera laittaa itse plussia kirjoituksiinsa. :)) Ei ne mistään kannatuksesta kerro. ;)"
Jospa esittäisit jonkinlaisen perustelun väitteellesi. Myönnän, että juttujeni plussatilanne on nyt selvästi parempi kuin vaikkapa vuosi sitten, mutta tässä välissähän tuli sellainen muutos, ettei miinusääniä voinut enää antaa. Olen todennäköisesti tämän saitin kirjoittajista se, joka hyötyi tästä uudistuksesta eniten.
Eduskuntavaalit ovat tulleet jo melko lähelle, ja se on ilmeisesti innostanut kokoomuslaisiakin vierailemaan tällä saitilla. He kirjoittavat tänne lyhyitä juttuja ja plussaavat samoinajattelevien kirjoituksia.
haha, kokoomus romahti stubbin ja huonon talouspolitiikan takia, kaitera näkee kuitenkin stubbin suosion edelleen suurena. on se kaitera täysin ymmärtämätön......
Ei ole mitään faktaa mikä nostaisi kokoomuksen kannatuslukemia.
Paitsi Taloustutkimuksen "tutkimus-galluppi". Siellä saadaan kokoomukselle nousu aikaan tyhjästä, vaikka alamäki jatkuu edelleen.
Manipulointia on kirjoitti: "Ei ole mitään faktaa mikä nostaisi kokoomuksen kannatuslukemia. Paitsi Taloustutkimuksen "tutkimus-galluppi". Siellä saadaan kokoomukselle nousu aikaan tyhjästä, vaikka alamäki jatkuu edelleen."
Alexander Stubb esiintyi hyvin runsaat kolme viikkoa sitten Ykkösaamussa. Dokumenttielokuva "Presidentintekijät" esitettiin jouluaaton aattona ja se on vielä nähtävissä runsaan viikon ajan Areenassa. Siinä kiroillaan paljon ja ollaan välillä puolipaniikissakin, mutta se on kumminkin aito dokumentti eikä tositeeveetä. Sauli Niinistön tukitiimi näyttäytyy siinä inhimillisenä eikä yli-ihmisten ylitiiminä. Itse asiasa kuultuna oli 26.12. vuorossa Ilkka Suominen, jonka muhoilevan hyväntuulinen persoona toi Kokoomukselle jonkin verran lisää suosiota. Pääministerin tervehdyksessään Alexander Stubb mainitsi jälleen kodin, uskonnon ja isänmaan, mikä todennäköisesti pantiin positiivisesti merkille Kokoomuksen arvokonservatiivisessa siivessä, joka on kantanut kaunaa Stubbille tämän menettelystä sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyssä. Sauli Niinistö piti hyvän Uuden Vuoden puheen. Siinä eräitä TV:ssä nähtyjä ohjelmia, jotka todennäköisesti auttavat Kokoomusta ylöspäin.
Jos SoTe saadaan perustuslakivaliokunnasta läpi niin, että se tulkitaan tavalliseksi laiksi eikä sen hyväksymiseen siis tarvita perustuslakimuutoksen vaatimaa määräenemmistöä, niin SoTe saataneen satamaan vielä ennen vaaleja. Se vahvistaisi selvästi kaikkien hallituspuolueiden asemaa, myös Kokoomuksen. Olen huomannut, että median huomattavn kriittinen suhtautuminen SoTe-uudistukseen on vaihtumassa aiempaa ymmärtävämpään linjaan. Tuo uudistus voisi nimittäin tuoda varsin merkittäviä säästöjä.
no ha ha Kaitera, uskon, että jokainen esiintyminen varsinkin epäuskottavalta Stubbilta syö Kokoomuksen kannatusta alaspäin
mutta vaikea enää piilottaa miestä mihinkään, ha haa!!!
kauneus ja kannatusprosentit, molemmat ovat katoavaista laatua......