SACRED NAME

SACRED NAME APPEARS

BASED ON MANUSCRIPT EVIDENCE



The major Messianic editions of the NT have not included the sacred name. However even in some rabbinic circles it has become accepted and helpful to include the sacred name translated with the four consonants YHWH or YHVW (for example the Fox translation). Moreover the majority of NT versions (Messianic or otherwise) which have included the Sacred name have done so only by way of guesswork. since the Greek NT does not distinguish "Lord" from "YHWH". However the HRV includes the sacred name throughout the NT based on real manuscript evidence found in the Hebrew and Aramaic manuscripts which distinguish ADONAI/Lord from YHWH.

We know from both the Tosefta and Talmuds (ancient Jewish writings) that certain (Hebrew and Aramaic?) New Testament manuscripts contained the name of YHWH in their text (t.Shab. 13:5; b.Shab. 116a; j.Shab. 15c). Now our Hebrew and Aramaic manuscripts preserve for us knowledge of where "Lord" in the NT was YHWH and where it was ADON/ADONAI.

The DuTillet Hebrew manuscript of Matthew repeats the Hebrew letter YUD two or three times in a circle so as to mark places where the name of YHWH should go. The Shem Tob Hebrew version of Matthew has the Hebrew letter HEY standing alone (and in one place the word HASHEM spelled out) to mark places where the name of YHWH belongs. The Munster Hebrew text of Matthew actually contains the name off YHWH spelled out where it belongs. The Old Syriac, Peshitta and Crawford Aramaic manuscripts of NT books also distinguish between YHWH and ADON/ADONAI. These Aramaic manuscripts have Aramaic MARYA for YHWH and Aramaic MAR (or MARI or MARAN) for ADON/ADONAI. Now we have objective manuscript evidence to support placement of the sacred name into the NT text, the era of guesswork is over.
http://gertoux.online.fr/divinename/
10423
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

, fger (tai joku muu JT), kaikkien hyödyksi:

-miten JHWH tuon kirjoituksen mukaan on lausuttava?
ja
- millä perusteella juuri niin?
ja
-millä muulla tavoin kirjoittajat tätä todistelevat?

ASO

Äänestä
  • Tämä olikin HRV Raamatun esittelysivulta alunperin kotoisin.
    http://www.hebraicrootsversion.com/

    Heidän mielestään ei ole mitään estettä nimen palauttamiseen UT:n puolelle. He esittävät että, näiden käsikirjoituksien perusteella voidaan Jumalan nimi ja herra paikat erotella toisistaan.

    The DuTillet Hebrew manuscript of Matthew ,The Shem Tob Hebrew version of Matthew ,The Munster Hebrew text of Matthew,The Old Syriac, Peshitta and Crawford Aramaic manuscripts of NT books.


    Kun ottaa tämän kaiken huomioon, niin se asettaa Laupiaan Samarialaisen täälläkin mainostaman sivuston väitteen outoon valoon. Siellä nimittäin sanotaan näin.

    "Suurin yksittäinen UM käännöstyön virhe on tapahtunut siinä, että Vartiotorniseuran hallintoelimen asettama käännöskomitea lisäsi Jehova-sanan Uuteen testamenttiin 237 kertaa. Jokaisen Jehova-sanan kohdalla tulisi oikeammin lukea Kyrios (suom. Herra). Jehova-sanan lisäyksen perustana on ollut puhdas teoria, olettamus"


    Eikö tuollainen kommentti ole väärää todistusta selkeimmillään?

    Äänestä

  • Pikasilmäyksessä, mikäli ymmärsin oikein, pääsin käsitykseen, jonka mukaan ranskalainen professori Gérard Gertoux -niminen Muinaisten käsikirjoitusten tutkimuksen raamattuseuran presidentti on julkaissut kirjan "Jumalan nimi Jehova, mikä lausutaan kuten se kirjoitetaankin ´Jeh(u)wá´".

    Teoksen mukaan jo (Mooses) Maimonides -niminen juutalainen päätteli 800-vuotta sitten, ettei Jumalan nimessä JHWH ole mitään salaista vaan että se lausutaan kuten se kirjoitetaankin ottaen huomioon heprean kirjaimet jood-hee-waav-hee. Jos kerran Juuda (Jehuuda) kirjoitetaan JHWDH ja lausutaan Jeh(u)wda niin myös JHWH pitäisi ääntää heprean vokaalisääntöjen mukaan Jeh(u)wa. Loppu-h:han ei kummassakaan nimessä äänny.

    Tuossa w lienee jonkinlainen molemmin huulin äännettävä u (kuten englannissakin w) ja kuulostanee suomalaisen korvassa uw:lta (ja merkitään englantilaisittain ow)- siis joka tapauksessa melko lähellä suomen muotoa Jehova ja siis varsin kaukana muodosta Jahve. Hepreassa on vain paino sanan lopussa (niin kuin myös ruotsin sanassa Jehová).

    Kirja ottaa kantaa myös siihen, että JHWH on turhaan poistettu Kreikkalaisista Kirjoituksista (UT, Uusi testamentti), minkä tähden nimi JHWH on ollut pakko palauttaa takaisin UT:sta tehtyihin heprean ja aramenkielisiin käännöksiin, koska masoreettisessa tekstissä, mistä UT:n kirjoittajat lainaavat, esiintyy edelleen JHWH, ja jos nyt käännetään takaisin hepreaksi tai arameaksi kreikasta, ei voida kirjoittaa ADONAI (kuten kreikassa Ho Kyrios, Herra) eikä ELOOHIM (kuten kreikassa ho Theos, Jumala) vaan on kirjoitettava edellöeen JHWH, koska heprelaisessa masoreettisessa (VT:n, Vanhan Testamentin)tekstissä on JHWH vielä tänäkin päivänä.

    Tätä samaa perustetta JT;ien NW/UM käytti, kun se palautti muodon JHWH kääntämiinsä kreikkalaisiin testeihin, joissa se ilmeisesti alunperin olikin ottaen huomioon vaikkapa sen, että Matteus kirjoitti ensin evankeliuminsa Hieronymoksen mukaan hepreaksi ja käänsi sen itse sitten kreikaksi. Ei ole uskottavaa, ettei Matteus olisi käyttänyt teksstissään lainkaan muuotoa JHWH. Tämän JT:ien käännösteon vuoksi monet haukkuivat NW:n lyttyyn, mutta nyt on ääni tutkijoitten kellossa täysin muuttumassa, tutkijoitten, jotka eivät ole JT:ia.

    Gertoux´n kirja käyttää sanojen heprealaisia muotoja: Jeesus
    -> Jeshua, Johannes -> Joohanan, pyhä henki -> ruuah ha kadesh, apostolit -> emissionaarit, kastaa - > upottaa, jne heprean vastaavien juurisanojen mukaan.

    Teoksen näyttää saavan postissa noin 80 taalalla, kunhan sen on maksanut luottokortilla etukäteen.

    Kuhmoisten evl kirkkovaltuuston, joka paneloi kirkostaan löytyneen Jehova-sanan häpeissään umpeen 1980-luvulla, soisi olevan kirjan ensimmäisten tilaajien joukossa, vaikka Jehova ei lienekään sen Jumalan nimi. :-)


    ASO

    Äänestä

  • Alk. Sit. Or. kirjoitti:

    Pikasilmäyksessä, mikäli ymmärsin oikein, pääsin käsitykseen, jonka mukaan ranskalainen professori Gérard Gertoux -niminen Muinaisten käsikirjoitusten tutkimuksen raamattuseuran presidentti on julkaissut kirjan "Jumalan nimi Jehova, mikä lausutaan kuten se kirjoitetaankin ´Jeh(u)wá´".

    Teoksen mukaan jo (Mooses) Maimonides -niminen juutalainen päätteli 800-vuotta sitten, ettei Jumalan nimessä JHWH ole mitään salaista vaan että se lausutaan kuten se kirjoitetaankin ottaen huomioon heprean kirjaimet jood-hee-waav-hee. Jos kerran Juuda (Jehuuda) kirjoitetaan JHWDH ja lausutaan Jeh(u)wda niin myös JHWH pitäisi ääntää heprean vokaalisääntöjen mukaan Jeh(u)wa. Loppu-h:han ei kummassakaan nimessä äänny.

    Tuossa w lienee jonkinlainen molemmin huulin äännettävä u (kuten englannissakin w) ja kuulostanee suomalaisen korvassa uw:lta (ja merkitään englantilaisittain ow)- siis joka tapauksessa melko lähellä suomen muotoa Jehova ja siis varsin kaukana muodosta Jahve. Hepreassa on vain paino sanan lopussa (niin kuin myös ruotsin sanassa Jehová).

    Kirja ottaa kantaa myös siihen, että JHWH on turhaan poistettu Kreikkalaisista Kirjoituksista (UT, Uusi testamentti), minkä tähden nimi JHWH on ollut pakko palauttaa takaisin UT:sta tehtyihin heprean ja aramenkielisiin käännöksiin, koska masoreettisessa tekstissä, mistä UT:n kirjoittajat lainaavat, esiintyy edelleen JHWH, ja jos nyt käännetään takaisin hepreaksi tai arameaksi kreikasta, ei voida kirjoittaa ADONAI (kuten kreikassa Ho Kyrios, Herra) eikä ELOOHIM (kuten kreikassa ho Theos, Jumala) vaan on kirjoitettava edellöeen JHWH, koska heprelaisessa masoreettisessa (VT:n, Vanhan Testamentin)tekstissä on JHWH vielä tänäkin päivänä.

    Tätä samaa perustetta JT;ien NW/UM käytti, kun se palautti muodon JHWH kääntämiinsä kreikkalaisiin testeihin, joissa se ilmeisesti alunperin olikin ottaen huomioon vaikkapa sen, että Matteus kirjoitti ensin evankeliuminsa Hieronymoksen mukaan hepreaksi ja käänsi sen itse sitten kreikaksi. Ei ole uskottavaa, ettei Matteus olisi käyttänyt teksstissään lainkaan muuotoa JHWH. Tämän JT:ien käännösteon vuoksi monet haukkuivat NW:n lyttyyn, mutta nyt on ääni tutkijoitten kellossa täysin muuttumassa, tutkijoitten, jotka eivät ole JT:ia.

    Gertoux´n kirja käyttää sanojen heprealaisia muotoja: Jeesus
    -> Jeshua, Johannes -> Joohanan, pyhä henki -> ruuah ha kadesh, apostolit -> emissionaarit, kastaa - > upottaa, jne heprean vastaavien juurisanojen mukaan.

    Teoksen näyttää saavan postissa noin 80 taalalla, kunhan sen on maksanut luottokortilla etukäteen.

    Kuhmoisten evl kirkkovaltuuston, joka paneloi kirkostaan löytyneen Jehova-sanan häpeissään umpeen 1980-luvulla, soisi olevan kirjan ensimmäisten tilaajien joukossa, vaikka Jehova ei lienekään sen Jumalan nimi. :-)


    ASO

    http://jehovah.freewebpage.org/

    Äänestä


  • Alk. Sit. Or. kirjoitti:

    Ettei tarvitse ruveta kahlaamaan läpi!

    Siinä on niin paljon tavaraa, että kirjan tuosta saisi. Lähinnä kuitenkin materiaalia joka puoltaa lausuntamuotoa Jehova.



    Huomasin, että monilla uskonnollisilla keskustelufoorumeilla Gerard Gertoux on herättänyt ajatuksia melkoisesti.


    "Gerard Gertoux has made it more difficult
    [but hopefully not impossible]
    for Pastor Carl Stevens to defend his teaching that God’s true name is “Yahweh”"

    Äänestä

  • Alk. Sit. Or. kirjoitti:

    Pikasilmäyksessä, mikäli ymmärsin oikein, pääsin käsitykseen, jonka mukaan ranskalainen professori Gérard Gertoux -niminen Muinaisten käsikirjoitusten tutkimuksen raamattuseuran presidentti on julkaissut kirjan "Jumalan nimi Jehova, mikä lausutaan kuten se kirjoitetaankin ´Jeh(u)wá´".

    Teoksen mukaan jo (Mooses) Maimonides -niminen juutalainen päätteli 800-vuotta sitten, ettei Jumalan nimessä JHWH ole mitään salaista vaan että se lausutaan kuten se kirjoitetaankin ottaen huomioon heprean kirjaimet jood-hee-waav-hee. Jos kerran Juuda (Jehuuda) kirjoitetaan JHWDH ja lausutaan Jeh(u)wda niin myös JHWH pitäisi ääntää heprean vokaalisääntöjen mukaan Jeh(u)wa. Loppu-h:han ei kummassakaan nimessä äänny.

    Tuossa w lienee jonkinlainen molemmin huulin äännettävä u (kuten englannissakin w) ja kuulostanee suomalaisen korvassa uw:lta (ja merkitään englantilaisittain ow)- siis joka tapauksessa melko lähellä suomen muotoa Jehova ja siis varsin kaukana muodosta Jahve. Hepreassa on vain paino sanan lopussa (niin kuin myös ruotsin sanassa Jehová).

    Kirja ottaa kantaa myös siihen, että JHWH on turhaan poistettu Kreikkalaisista Kirjoituksista (UT, Uusi testamentti), minkä tähden nimi JHWH on ollut pakko palauttaa takaisin UT:sta tehtyihin heprean ja aramenkielisiin käännöksiin, koska masoreettisessa tekstissä, mistä UT:n kirjoittajat lainaavat, esiintyy edelleen JHWH, ja jos nyt käännetään takaisin hepreaksi tai arameaksi kreikasta, ei voida kirjoittaa ADONAI (kuten kreikassa Ho Kyrios, Herra) eikä ELOOHIM (kuten kreikassa ho Theos, Jumala) vaan on kirjoitettava edellöeen JHWH, koska heprelaisessa masoreettisessa (VT:n, Vanhan Testamentin)tekstissä on JHWH vielä tänäkin päivänä.

    Tätä samaa perustetta JT;ien NW/UM käytti, kun se palautti muodon JHWH kääntämiinsä kreikkalaisiin testeihin, joissa se ilmeisesti alunperin olikin ottaen huomioon vaikkapa sen, että Matteus kirjoitti ensin evankeliuminsa Hieronymoksen mukaan hepreaksi ja käänsi sen itse sitten kreikaksi. Ei ole uskottavaa, ettei Matteus olisi käyttänyt teksstissään lainkaan muuotoa JHWH. Tämän JT:ien käännösteon vuoksi monet haukkuivat NW:n lyttyyn, mutta nyt on ääni tutkijoitten kellossa täysin muuttumassa, tutkijoitten, jotka eivät ole JT:ia.

    Gertoux´n kirja käyttää sanojen heprealaisia muotoja: Jeesus
    -> Jeshua, Johannes -> Joohanan, pyhä henki -> ruuah ha kadesh, apostolit -> emissionaarit, kastaa - > upottaa, jne heprean vastaavien juurisanojen mukaan.

    Teoksen näyttää saavan postissa noin 80 taalalla, kunhan sen on maksanut luottokortilla etukäteen.

    Kuhmoisten evl kirkkovaltuuston, joka paneloi kirkostaan löytyneen Jehova-sanan häpeissään umpeen 1980-luvulla, soisi olevan kirjan ensimmäisten tilaajien joukossa, vaikka Jehova ei lienekään sen Jumalan nimi. :-)


    ASO

    Ainutkaan hepreaa tunteva ei varmastikaan kiistä, etteikö tekstissä lukisi vokaalien ja konsonanttien mukaan jehova.

    Sitä vastoin syy, miksi tekstissä lukee niin ei johdu siitä, että Jumalan nimenä olisi pidetty jehovaa vaan siitä, että JHWH konsonantteihin liitettiin ADONAI sanan vokaalit.

    Eli kyseisellä kohdalla luettiin sana ADONAI - herra.
    Lukutraditiosta jotuen täsmällinen lausumistapa unohdettiin vuosisatojen kuluessa (sillä Jumalan nimi oli juutalaisille liian pyhä ääneen lausuttavaksi).

    Siitä ollaan jokseenkin varmoja, että jehova on täysin väärä muoto ja lähinnä oikeaa on Jahve.
    Tämän voi päätellä esim sanasta hallejuJAH eli ylistäkää Jahvea.
    Ei siis ole sanaa hallelujeh, sillä Jumalan nimi ei ole ollut sekamuoto jehova.

    Kirjassa voidaan otta kantaa JHWH:n poistamiseen kreikankielisistä kirjoituksista, mutta edelleenkin on faktaa että yhdestäkään alkuperäisimmästä kirjoituksesta mitään viitettä nimeen tai sen poistamiseen EI OLE ollut.

    Yhtä loogista kuin New Agen kannattajat väittävät, että sielunvaellus on myös poistettu Raamatusta.
    Olisiko se tehty samassa yhteydessä kuin Jumalan nimenkin poistaminen? Mitäpä luulet?

    Äänestä

  • Ohdake kirjoitti:

    Ainutkaan hepreaa tunteva ei varmastikaan kiistä, etteikö tekstissä lukisi vokaalien ja konsonanttien mukaan jehova.

    Sitä vastoin syy, miksi tekstissä lukee niin ei johdu siitä, että Jumalan nimenä olisi pidetty jehovaa vaan siitä, että JHWH konsonantteihin liitettiin ADONAI sanan vokaalit.

    Eli kyseisellä kohdalla luettiin sana ADONAI - herra.
    Lukutraditiosta jotuen täsmällinen lausumistapa unohdettiin vuosisatojen kuluessa (sillä Jumalan nimi oli juutalaisille liian pyhä ääneen lausuttavaksi).

    Siitä ollaan jokseenkin varmoja, että jehova on täysin väärä muoto ja lähinnä oikeaa on Jahve.
    Tämän voi päätellä esim sanasta hallejuJAH eli ylistäkää Jahvea.
    Ei siis ole sanaa hallelujeh, sillä Jumalan nimi ei ole ollut sekamuoto jehova.

    Kirjassa voidaan otta kantaa JHWH:n poistamiseen kreikankielisistä kirjoituksista, mutta edelleenkin on faktaa että yhdestäkään alkuperäisimmästä kirjoituksesta mitään viitettä nimeen tai sen poistamiseen EI OLE ollut.

    Yhtä loogista kuin New Agen kannattajat väittävät, että sielunvaellus on myös poistettu Raamatusta.
    Olisiko se tehty samassa yhteydessä kuin Jumalan nimenkin poistaminen? Mitäpä luulet?

    Jos siitä oltiin jokseenkin varmoja ennen, niin nyt siitä ei olla ollenkaan varmoja.

    Äänestä

  • Ohdake kirjoitti:

    Ainutkaan hepreaa tunteva ei varmastikaan kiistä, etteikö tekstissä lukisi vokaalien ja konsonanttien mukaan jehova.

    Sitä vastoin syy, miksi tekstissä lukee niin ei johdu siitä, että Jumalan nimenä olisi pidetty jehovaa vaan siitä, että JHWH konsonantteihin liitettiin ADONAI sanan vokaalit.

    Eli kyseisellä kohdalla luettiin sana ADONAI - herra.
    Lukutraditiosta jotuen täsmällinen lausumistapa unohdettiin vuosisatojen kuluessa (sillä Jumalan nimi oli juutalaisille liian pyhä ääneen lausuttavaksi).

    Siitä ollaan jokseenkin varmoja, että jehova on täysin väärä muoto ja lähinnä oikeaa on Jahve.
    Tämän voi päätellä esim sanasta hallejuJAH eli ylistäkää Jahvea.
    Ei siis ole sanaa hallelujeh, sillä Jumalan nimi ei ole ollut sekamuoto jehova.

    Kirjassa voidaan otta kantaa JHWH:n poistamiseen kreikankielisistä kirjoituksista, mutta edelleenkin on faktaa että yhdestäkään alkuperäisimmästä kirjoituksesta mitään viitettä nimeen tai sen poistamiseen EI OLE ollut.

    Yhtä loogista kuin New Agen kannattajat väittävät, että sielunvaellus on myös poistettu Raamatusta.
    Olisiko se tehty samassa yhteydessä kuin Jumalan nimenkin poistaminen? Mitäpä luulet?

    Eiköhän kirjassa nimenomaan otettu kantaa nimen lausumistapaan. Mahdoitko uskaltaa tutustua Gerard Gertoux:in sivuihin?

    Äänestä

  • fger kirjoitti:

    Eiköhän kirjassa nimenomaan otettu kantaa nimen lausumistapaan. Mahdoitko uskaltaa tutustua Gerard Gertoux:in sivuihin?

    Siihen onko JHWH Jehova tai Jahve on otettu kantaa suuntaan ja toiseen, asialla ei ole lopulta merkitystä, Jumala tietänee mikä hänen nimensä on ja hän tietää myös mitä tarkoitamme kun häntä kutsumme. Saivartelua siis. Minulla kuten monella muullakin on tapana kutsua Häntä Isäksi kuten Jeesus kehoitti tekemään.

    Uuden testamentin kreikankielisissä teksteissä taas ei Jumalasta käytetä kumpaakaan nimimuotoa, ei siis ainuttakaan kertaa!, vaan Kyrios = Herra. Mikäli kirjoittaja on kirjoittanut jotain se myös niin kuuluu kääntääkin. Itse olen kyllä toisaalta sitä mieltä että mikäli Jehonvantodistajat tunnustavat Jeesuksen olevan Jumala voitaisiin UT-käännökseen kernaasti lisätä Jehova-nimi vaikkei se sinne kuulukaan, UT:hän kertoo nimenomaisesti Kristuksesta :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fger kirjoitti:

SACRED NAME APPEARS

BASED ON MANUSCRIPT EVIDENCE



The major Messianic editions of the NT have not included the sacred name. However even in some rabbinic circles it has become accepted and helpful to include the sacred name translated with the four consonants YHWH or YHVW (for example the Fox translation). Moreover the majority of NT versions (Messianic or otherwise) which have included the Sacred name have done so only by way of guesswork. since the Greek NT does not distinguish "Lord" from "YHWH". However the HRV includes the sacred name throughout the NT based on real manuscript evidence found in the Hebrew and Aramaic manuscripts which distinguish ADONAI/Lord from YHWH.

We know from both the Tosefta and Talmuds (ancient Jewish writings) that certain (Hebrew and Aramaic?) New Testament manuscripts contained the name of YHWH in their text (t.Shab. 13:5; b.Shab. 116a; j.Shab. 15c). Now our Hebrew and Aramaic manuscripts preserve for us knowledge of where "Lord" in the NT was YHWH and where it was ADON/ADONAI.

The DuTillet Hebrew manuscript of Matthew repeats the Hebrew letter YUD two or three times in a circle so as to mark places where the name of YHWH should go. The Shem Tob Hebrew version of Matthew has the Hebrew letter HEY standing alone (and in one place the word HASHEM spelled out) to mark places where the name of YHWH belongs. The Munster Hebrew text of Matthew actually contains the name off YHWH spelled out where it belongs. The Old Syriac, Peshitta and Crawford Aramaic manuscripts of NT books also distinguish between YHWH and ADON/ADONAI. These Aramaic manuscripts have Aramaic MARYA for YHWH and Aramaic MAR (or MARI or MARAN) for ADON/ADONAI. Now we have objective manuscript evidence to support placement of the sacred name into the NT text, the era of guesswork is over.
http://gertoux.online.fr/divinename/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu