Ulkoministeri Tuomiojan puhe pakolaisten vastaanottoa käsitelleessä seminaarissa Puheet, 29.5.2013
Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui Suomesta ja humanitäärisestä maahanmuuttopolitiikasta Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä pakolaisten kuntavastaanottoa käsittelevässä seminaarissa 29. toukokuuta 2013.
Arvoisa seminaariyleisö,
Olen iloinen ja kiitollinen voidessani olla täällä ja avata työ- ja elinkeinoministeriön HAAPA- ja VIPRO-hankkeiden seminaarin, joka käsittelee pakolaisten vastaanottoa.
Muistan hyvin sen, kun Suomi 40 vuotta sitten vastaanotti ensimmäiset Chilestä tänne saapuneet pakolaiset. Olimme silloin kovin ylpeitä solidaarisuudestamme ja tavastamme nopeasti auttaa myös Suomen lähetystöstä turvaa hakeneita ihmisiä samalla kun vallankaappauksen suorittanut sotilasjuntta pidätti ja murhasi ihmisiä kaduilla.
Itsenäinen Suomi on ollut kuitenkin aiemmin sekä pakolaisia luovuttanut että heitä vastaanottanut maa jo kauan aiemmin. Sisällissotamme seurauksena kymmenet tuhannet hakeutuivat turvaan etupäässä Neuvosto-Venäjälle, mutta osa myös muihin maihin. Samanaikaisesti Suomeen tuli1920-luvulla 33 000 Venäjän vallankumousta pakenevaa ihmistä.
Ensimmäisenä jollain tavoin suunniteltuna poliittisten pakolaisten vastaanottovaiheena voidaan pitää pakolaisten vastaanottoa natsi-Saksasta. Suurin osa saksalaisista pakolaisista ohjattiin kuitenkin Suomesta edelleen turvaan Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan.
Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisinä pakolaisryhminä Suomi siis vastaanotti chileläisiä 1970-luvulla ja vietnamilaisia 1980-luvun alussa. Näiden pienien ryhmien vastaanotto oli kaikesta huolimatta historiallinen alkuvaihe nykyiselle kansalliselle pakolaispolitiikalle.
Virallisen päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Suomi teki vuonna 1985. Viime vuosina suurimpia kiintiöpakolaisten ryhmiä ovat olleet mm. kongolaiset, irakilaiset, afganistanilaiset ja burmalaiset pakolaiset. 1990-luvulta lähtien Suomeen tulleista pakolaisista suurimpia ryhmiä ovat olleet somalialaiset, kurdit, bosnialaiset sekä Kosovon albaanit.
* * *
Hyvät osallistujat,
Pitkittyneet pakolaistilanteet jättävät syvän jäljen niin yhteiskuntaan kuin sen yksilöihinkin. Tämä näkyy kouriintuntuvalla tavalla esimerkiksi Gazassa, jossa 1,7 miljoonaa ihmistä on Helsingin kaupungin kokoisella alueella ja valtaenemmistö heistä edelleen YK:n UNRWA:n pakolaishoidon alaisuudessa.
Pakolaisuus voi kuitenkin myös päättyä, ja rohkaisevampia näkyjä on ollut käyntini seitsemän vuotta sitten pakolaisleirillä Peshawarissa, josta silloin oli jälleen lähtemässä pitkä kuorma-auto saattue viemään taas uutta, toiveikkaiden ihmisten joukkoa takaisin heidän kotimaahansa Afganistaniin, josta miljoonat olivat joutuneet lähtemään pakoon sotaa ja hirmuhallintoa.
Somaliassa pari kuukautta sitten saatoin myös jakaa ne varovaiset paremman tulevaisuuden toiveet, joita maassa kahdenkymmenen vuoden sisällissodan jälkeen oli jälleen aistittavissa. Oman värinsä vierailulle antoivat ne monet Somalian uuden hallinnon palveluksessa olevat ihmiset, jotka puhuivat suomea tai muita pohjoismaisia kieliä oltuaan Pohjolassa vuosia pakolaisina, mutta aina ajatellen paluun mahdollisuuden vielä koittavan.
Puhe jatkuu ....
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=277412&nodeId=23&contentlan=1&culture=fi-FI
Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui Suomesta ja humanitäärisestä maahanmuuttopolitiikasta Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä pakolaisten kuntavastaanottoa käsittelevässä seminaarissa 29. toukokuuta 2013.
Arvoisa seminaariyleisö,
Olen iloinen ja kiitollinen voidessani olla täällä ja avata työ- ja elinkeinoministeriön HAAPA- ja VIPRO-hankkeiden seminaarin, joka käsittelee pakolaisten vastaanottoa.
Muistan hyvin sen, kun Suomi 40 vuotta sitten vastaanotti ensimmäiset Chilestä tänne saapuneet pakolaiset. Olimme silloin kovin ylpeitä solidaarisuudestamme ja tavastamme nopeasti auttaa myös Suomen lähetystöstä turvaa hakeneita ihmisiä samalla kun vallankaappauksen suorittanut sotilasjuntta pidätti ja murhasi ihmisiä kaduilla.
Itsenäinen Suomi on ollut kuitenkin aiemmin sekä pakolaisia luovuttanut että heitä vastaanottanut maa jo kauan aiemmin. Sisällissotamme seurauksena kymmenet tuhannet hakeutuivat turvaan etupäässä Neuvosto-Venäjälle, mutta osa myös muihin maihin. Samanaikaisesti Suomeen tuli1920-luvulla 33 000 Venäjän vallankumousta pakenevaa ihmistä.
Ensimmäisenä jollain tavoin suunniteltuna poliittisten pakolaisten vastaanottovaiheena voidaan pitää pakolaisten vastaanottoa natsi-Saksasta. Suurin osa saksalaisista pakolaisista ohjattiin kuitenkin Suomesta edelleen turvaan Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan.
Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisinä pakolaisryhminä Suomi siis vastaanotti chileläisiä 1970-luvulla ja vietnamilaisia 1980-luvun alussa. Näiden pienien ryhmien vastaanotto oli kaikesta huolimatta historiallinen alkuvaihe nykyiselle kansalliselle pakolaispolitiikalle.
Virallisen päätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Suomi teki vuonna 1985. Viime vuosina suurimpia kiintiöpakolaisten ryhmiä ovat olleet mm. kongolaiset, irakilaiset, afganistanilaiset ja burmalaiset pakolaiset. 1990-luvulta lähtien Suomeen tulleista pakolaisista suurimpia ryhmiä ovat olleet somalialaiset, kurdit, bosnialaiset sekä Kosovon albaanit.
* * *
Hyvät osallistujat,
Pitkittyneet pakolaistilanteet jättävät syvän jäljen niin yhteiskuntaan kuin sen yksilöihinkin. Tämä näkyy kouriintuntuvalla tavalla esimerkiksi Gazassa, jossa 1,7 miljoonaa ihmistä on Helsingin kaupungin kokoisella alueella ja valtaenemmistö heistä edelleen YK:n UNRWA:n pakolaishoidon alaisuudessa.
Pakolaisuus voi kuitenkin myös päättyä, ja rohkaisevampia näkyjä on ollut käyntini seitsemän vuotta sitten pakolaisleirillä Peshawarissa, josta silloin oli jälleen lähtemässä pitkä kuorma-auto saattue viemään taas uutta, toiveikkaiden ihmisten joukkoa takaisin heidän kotimaahansa Afganistaniin, josta miljoonat olivat joutuneet lähtemään pakoon sotaa ja hirmuhallintoa.
Somaliassa pari kuukautta sitten saatoin myös jakaa ne varovaiset paremman tulevaisuuden toiveet, joita maassa kahdenkymmenen vuoden sisällissodan jälkeen oli jälleen aistittavissa. Oman värinsä vierailulle antoivat ne monet Somalian uuden hallinnon palveluksessa olevat ihmiset, jotka puhuivat suomea tai muita pohjoismaisia kieliä oltuaan Pohjolassa vuosia pakolaisina, mutta aina ajatellen paluun mahdollisuuden vielä koittavan.
Puhe jatkuu ....
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=277412&nodeId=23&contentlan=1&culture=fi-FI
Vastaukset 9
Vanhimmat
Söin juuri..
Täyttä paskaa puhe suomi ei ota vastaan elintaso pako loisia enään voidaan ottaa aasialaisia maahanmuuttajia todella töihin tänne ei mitään Afrikasta tulevia jätteitä yhteiskunnassa loisimaan
Erkki halaa terroristeja
Eikös Eki ole oikein kunniatohtori jossakin Gazan "yliopistossa"?
On kyllä ja niin ylpeä siitä terroristien antamasta kunniansootuksesta
KIINTIÖPAKOLAISIA ALETTIIN OTTAA KUN NIITÄ EI MUUTEN TÄNNE EKSYNYT
NYT NIITÄ TULEE LENTOKONEELLA MUUTAMAN TUNNIN PÄÄSTÄ
AFRIKASTA JA AASIASTA IHAN ITSENÄISESTI ja PAATILLA
VÄLIMEREN YLI EU:N AVUSTAMANA
JOS PÄÄSEE METRIN IRTI AFRIKAN RANNASTA, EU-PAATTI
VETÄÄ NE EUROOPPAAN ASUMAAN, kätevää
Eli viimeistään nyt pitäisi kaikki kiintiöpakolaisotot lopettaa
ne kun kuuluivat vanhaan hyvään aikaan
Tällaista puhuisi joku joka on näkijä
tai tekijä
mutta ei E.Tuomioja
Jussi Halla-aho kertoo MITEN MARE NOSTRUM POLITIIKKA SAI PAKOLAISMÄÄRÄT RÄJÄHTÄMÄÄN
http://www.halla-aho.com/scripta/valiokuntakuulumisia_ja_muuta_ajankohtaista.html
Välimeri
Välimeri on Libessä jatkuvan keskustelun kohteena, tällä kertaa Lampedusan tragedian vuosipäivän tiimoilta. Helsingin Sanomatkin raportoi tilanteen kärjistymisestä eilisessä, pääosin asiallisessa (joskin hieman epätarkassa) jutussaan. Rajavirasto Frontexia aiemmin johtanut Ilkka Laitinen tuo esiin niitä samoja näkökohtia, joista kirjoitin syyskuussa. Italian meripelastusoperaatio Mare Nostrum Libyan rannikon tuntumassa on paitsi lisännyt räjähdysmäisesti liikennettä (ja näin ollen hukkumisia) myös merkinnyt veronmaksajien antamaa "yritystukea" ihmissalakuljettajille. Siirtolaiset pakataan hädin tuskin pinnalla pysyviin kaukaloihin ja kirnuihin ja tuupataan vesille, mistä italialaiset ovat käyneet heidät noukkimassa.
Kun tammi-elokuussa 2013 EU:n ulkorajan yli tuli laittomasti 60 581 henkeä, luku oli tämän vuoden vastaavalla ajanjaksolla 162 126. Erityisen hurjaa kasvu on ollut keskisellä Välimerellä, siis Libyan ja Italian välisellä reitillä, Mare Nostrumin toimialueella. Tätä kautta tuli tämän vuoden tammi-elokuussa 116 078 laitonta siirtolaista, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 22 932. Myös liikenne Turkin ja Kreikan välisellä maarajalla on kiihtynyt mutta maltillisemmin. Vuoden 2013 luku oli 11 610 ja tämän vuoden luku 25 399. Kreikasta tulijat jatkavat pääasiassa Makedonian, Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kautta Länsi-Eurooppaan
Erkki T on tunnettu muslimien pyllyn nuolija.
Demarit ovat kaikille haitaksi.
Kun lipposlaisuus on hävitetty maastamme on aika siirtyä tuomiojalaisuuteen.