MT: Maaseutukauna kiehuu -lyhennelmä
Yleisradion verkkosivun pääuutinen oli 3.12.2014 ”Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne”. Päätelmä on tehty vertaamalla kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhdetta toisiinsa.
- pahus näinhän se on
Jos kunnan valtionosuudet ovat omia verotuloja suuremmat leimataan se muiden syöttilääksi ja vapaamatkustajaksi.
- niin mikähän se nimi voisi olla? Vapaaherra vai tukiresurssiorientoitunut?
..
Tarkoitushakuinen vastakkainasettelu sekä maaseutukunnissa asuvien leimaaminen armopaloista eläviksi toisen luokan kansalaisiksi ei ole sivistysvaltion eikä sen kansallisen yleisradioyhtiön arvon mukaista. Uutisessa sanotaan, että espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja. Tämä ei pidä paikkansa. Meillä on yhteiskuntasopimus, joka turvaa kaikille kansalaisille perusoikeudet asuinpaikasta riippumatta.
- mutta kun ruuhka-suomi tosiasiassa maksaa pohjois-savon jne. laskuja.
tuettujen kuntien valiset erot ovat erittäin merkitseviä, joka kertoo lähinnä liiallisesta hajautetusta päätäntävallasta esim. peruspalveluiden tuottamisen suhteen sekä tukirahan jaon kriteerien epäoikeudenmukaisuudesta
...
Haluaako yleisradion uutistoimitus kyseenalaistaa suomalaisen yhteiskunnan perustavanlaatuisen oikeudenmukaisuusperiaatteen? Kannattaako yleisradion uutistoimitus oikeutta syrjiä ja leimata kansalaisia asuinpaikan perusteella? Eikö yleisradioin uutistoimitus tunnista Suomen alueellisen työnjaon ja alueiden välisen vuorovaikutuksen perusilmiöitä?
- vai halutaanko uutisoinnilla herätellä keskustelua nykyistä oikeudenmukaisemmasta rahanjaosta.
myös maksajien kannalta
Uutisen yhteydessä toistetaan myös hokema, että haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta ei käytännön realismia. Näin asiaa ei ole enää aikoihin esitetty. Keksikää jo uusi fraasi. Tätä on papukaijamaisesti toistettu viimeiset kymmenen vuotta. Nyt luovuutta kehiin.
- kirjoituksessa esitettyjä argumentteja on toistettu papukaijamaisesti jo noin 50-vuotta vaikka yhteiskunta on muuttunut huimasti tuona aikana.
kuka oikeasti kaipaa sitä luovuutta?
Asuttuna pitämisen sijasta minä ja kaltaiseni hajautetun yhteiskunnan kannattajat pitävät tärkeänä kehitysedellytysten turvaamista myös pienempien paikkakuntien asukkaille ja yrityksille. Tällä tavoin syntyy hajautettu kilpailukyky, joka vahvistaa monipuolisesti Suomen menestystä. Tulevaisuutta eivät ole jähmeän keskitetyt rakenteet ja suuruuden logiikka, vaan omaan kohtaloonsa vaikuttavat vahvat paikallisyhteisöt ja ihmisten kokoinen toivon maantiede.
- pitävät tärkeinä, syntyy hajautettu kilpailukyky, vahvistaa monipuolisesti...
onko näille "argumenteille" muita perusteita kuin tunnepohjaiset näkemykset?
laajamittainen tukeminen on jatkunut vuosikymmeniä mutta missä ovat ne käänteentekevät menestystarinat?
siis missä on alue joka on kääntynyt yhteiskunnan tukipolitiikan avulla pysyvään kasvuun?
Kilpailukykymme ja menestyksemme ovat syntyneet kansalais- ja paikkaperustaisesti, alhaalta ylöspäin. Väitän, että tämä perustavanlaatuisuus ei ole muuttunut.
Suomi pärjää myös jatkossa, jos kykenemme huolehtimaan kaikkien alueiden ja kaikkien asukkaiden menestyksen ja onnellisuuden edellytyksistä.
-totta mutta alueiden kustannusrakenteita on väistämättä katsottava nyky-yhteiskunnan lähtökohdista
On liian uskaliasta ja perusteetonta olettaa, että menestys voi syntyä ainoastaan tietynlaisissa ympäristöissä.
-tuskin kukaan niin olettaakaan. . mutta vielä paljon kohtuuttomampaa on olettaa että laajempimerkityksistä menestystä syntyisi tukivetoisella syrjäseudulla.
Vielä kohtuuttomampaa on luulla, että Suomesta voisi kehittyä suurkaupunkiyhteiskunta.
- mitä mahtavatkaan globaalit kehitystrendit osoittaa tästä aiheesta?
Viisaampaa on ajatella, että menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä, paikkojen moninaisuuden kirittämänä.
- Viisaampaa on todeta reaaliteetit, eikä ajatella "nurkkakuntaisen viisaasti"
Myönteisille sattumille on annettava maksimaalinen mahdollisuus. Yllättäville yhdistelmille on annettava tilaa. Eläköön älykäs hajauttaminen ja ketterä pienuuden logiikka.
- Myönteisille sattumille on annettava mahdollisuus...toki kaunista sanahelinää.
Mutta mikä on näiden tunnesisältöisten näkemysten substanssi reaalimaailmassa?.
Pellervoraattorin kommentit
13
<50
Vastaukset
- SAMAA MIELTÄ...
olit oikees,törsät elää muiten rahoilla. kannatan aluttajjaA olet, OIKEES...HYVÄ.
törsa on syötilas ja vapAA MATKUSJIA. OLIT OIKEES "Suomi on hyvinvointivaltio, jonka perustana on oikeudenmukaisuus.
Yhteisiä resursseja käytetään kaikkien suomalaisten parhaaksi
asuinpaikasta riippumatta. Eri alueiden oikeudenmukainen kohtelu
edellyttää, että kaveria ei jätetä. Tätä varten on kuntien välinen
tasausjärjestelmä. Tällaiseen solidaarisuuteen on perustunut
suomalainen menestystarina."
Näin kauniisti kirjoitti Hannu Katajamäki objektiivisen
tiedonvälittäjän, mediamestari MaaseudunTulevaisuus -nimisen
MTK:n järjestölehden mielipidekirjotuksessa, joka oli
otsikoitu "Maaseutukauna kiehuu" ja jota nimimerkki
"Pellervoraattori" avauksessaan ansiokkaasti kommentoi.
Olen nimimerkki "Pellervoraattorin" kanssa hyvin paljon
samaa mieltä.
Haluan lisäksi tuoda esille muutamia lisä näkökohtia.
Hannu Katajamäki tarkoitti lausumallaan: "Yhteisiä resursseja
käytetään kaikkien suomalaisten parhaaksi asuinpaikasta
riippumatta." ymmärtääkseni etupäässä sitä, että on perusteltua siirtää
etelä-suomlaisten veronmaksajien rahoja pohjoiseen, koska
niillä saavutettava hyöty on yhtäläinen kaikille. Tämä
on tragikoomisen arvotonta, kepulaista propagandaa.
Mitä yleistä hyötyä on Suomelle siitä, että Pohjois-SUomeen on
rakennettu tasausjäjestelmän avulla saaduilla rahoilla
pilvin pimein terveyskeskuksia liian pienen potilaskannan varaan,
josta johtuen ne ovat karmealla tavalla vajaakäyttöisiä ja
kustannustehottomia?
Näen etelä-suomalaisten hyödyn tuossa kovin negatiivisena.
Saattaisimme kaikki voida paremmin, jos myös Pohjois-Suomen
terveyskeskukset ratinalisoitaisiin samalle tehokkuustasolle
kuin eteläiset. Kustannus/hoidettu potilas nousee pohjoisessa
suhteetomuuksiin.
Mitä yleistä hyötyä on Suomelle siitä, että Pohjois-SUomeen on
rakennettu tasausjäjestelmän avulla saaduilla rahoilla
pilvin pimein lukioita liian pienen oppilaskannan varaan,
josta johtuen ne ovat karmealla tavalla vajaakäyttöisiä ja
kustannustehottomia? Kustannus oppilasta kohti on suhteettomasti
korkeampi kuin etelässä.
Näen etelä-suomalaisten hyödyn tuossakin kovin harsomaisena.
Saattaisimme kaikki voida paremmin, jos myös Pohjois-Suomen
terveyskeskukset ratinalisoitaisiin samalle tehokkuustasolle
kuin eteläiset.
Otan vielä yhtenä esimerkkin pienen yksityiskohdan. Se on
Säkäniemen tie Pohjois-Karjalassa, umpikepulaisessa Tohmajärven
pitäjässä. Säkäniemen kylässä on vakituisia asukkaita alle
50 henkilöä, ei puutavatakuljetuksia, ei maitokuljetuksia.
On surkuhupaisaa kun Suomen Keskusta -nimisen puolueen kannattajat
huutavat kitapurje punaisena, että jopa pääväylät rapistuvat.
Oman viimeisen valtakautensa aikana Suomen Keskusta, Anu Vehviläisen
toimiessa liikenneministerinä sai kokea sellaisenkin 'solidaarisuusihmeen'
ja tasavertaisen kansalaisten kohtelun, että Säkänimelle 6-tieltä
johtava seitsemän kilometriä pitkä kylän raitti asfaltoitiin!
Paljon järjettömämmin ei voi kuvitella verorahoja käytettävän.
Samanlaisia 'kepulaisia' asfalttitien pätkiä saattaa löytyä
kosoltikin niin Pohjois-Karjalasta kuin Pohjois-Savostakin.
On aika vaikea nähdä millä tavoin Säkäniemen tien asfaltointia
voitaisiin perustella oikeudenmukaisuuden näkökulmasta - tahi
mistään muustalkaan järkiperäisestä näkökulmasta.
Oiva osoitus Säkäniementie on kepulaisesta 'solidaarisuudesta',
kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta tai i s ä n m a a n
e d u s t a.- ASISINTUNTIJA...
olin sammaa mieltä.Pohossuomi voiraan lopettaa eikä törsät voi mittään,Näin se vaan
menee . oinn pelevaatori kansa täysi sammaa mieltä satakuntaa elää muiren raholilla,
pohjossuomen tereveyskeskukset voi lopåettaa eikä törsävoi mittää olen täysi sammaa mieltä,ALOITTJA TÄYSINOIKEES ET NÄIN SE VAA´N MENNEE TÖRSÄ,eT OLIN PAHOILLANI,eT REVI SIITÄ TÖRSÄ...HYVÄ JOPÅAVAIN - metalimies...
TOTTA, POHOSSUOMEEN EIKANNATA ENÄÄ YHTÄÄ RAHHAA SIIRTÄÄ.
KEPULIN KANATUS VÄÄRINNETTYJÄ KALLUPEJA.
kESKUSTA KEPULIT HÄVII VAALIR VÄÄRENNETYILA Kallupiella ja rahaa ei pohjosee enää yhtää, et näin se vaan menee, kannatan... - kotosi vantaa...
Olen jopan kanssa TÄYSI sammaa mieltä, ei rahaa etelästä. Itte olen torella läheltä Helsinkiä ja en haluu että rahuijni vierää pois pohjosee.
jos ei pohjosesa pärjää muuttaa pois ja nain säästyy etelä ihmiste rahoja,
ei siis yhtää rahaa pohjosee. kannata sitä että jokane kustanntaa sen mitä ittese tarttee eikä valtio ma´ka mitään.
jos ei olilla rahoilla parjaa,Muutta pois etelää...
näi se vaan menee.. - etelän raha jakoon
asfalttitiet, koulut, kunnantalot jne
maakuntien, vähitellen rapistuva, vajaakäyttöinen rakennuskanta on loputon
kalliista on siltarumpupolitiikka rintamaiden asukkaille
runsaslukuiset kunnat toimintoineen ovat kaiken maakunnallisen tuhlaamisen primääri syy.
ja kenenkäs poliittisia päämääriä tämä nykymuotoinen kuntarakenne palveleekaan?
antaen valtakunnallisesti huomattavasti laajemman vaikutusvallan kuin eduskuntapaikat edellyttäisivät - niin,,,
Alueellinen itsehallinto olisi hyvä ratkaisu havaittuun ongelmaan. Silloin yhteiskunnan varoja ei síirrettäisi maakunnasta toiseen, mutta esim. pk-seudulla ei enää olisi mitään sananvaltaa muiden maakuntien asioiden hoitamiseen, kukin maakunta saisi päättää omat asiansa niinkuin parhaaksi katsoo. Syntyisi tervettä kilpailua maakuntien välillä.
- kerroppas?
millaiset alueet pitäisi muodostaa?
varakas Ahvenanmaa lienee esimerkki tälläisestä.
mutta eipä tule toimeen ilman sekään omillaan
- tulevaisuuskuva
Jos oikein laskin niin kaikki edelliset kommentit yhden henkilön tuotosta eli Jopa sivupersoonineen.
Itse asiaan, Helsingin seutuhan ei tuota mitään yksinään. Palveluiden tuotannolla, pääkonttoreilla ja julkisellasektorillaei pitkälle pötkitä kun maakunnat omaavat lähes kaiken tuotannollisen toiminnan. Jos hallinto alueellistetaan ja keskuhallinto jaetaan maakuntiin ja samalla maakunnat hankkivat tavaransa oman maakunnan tuottajilta niin ennenpitkää Helsinkiin ei jää yhtään mitään. Satamiakin löytyy muualtakin maasta tavaran kuljetukseen. Samalla kun toiminnot maakunnissa vahvistuvat kääntyy myös työvoimavirta takaisin maakuntiin ja Helsingistä tulee yksi suuri lähiö, jossa asuvat vain huono osaiset, koskapa kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet. Mitä pidemmälle maakuntien vallan kasvu etenee sitä ilmeisemmäksi käy Helsingin kalleus veronmaksajille monin muodoin. Asumisen kalleus, elämän huono laatu, jonot terveydenhoitoon, ruuhkat.
Myös yliopistot vahvistuvat maakunnissa. Helsinkiin jää vain muisto aikaisemmasta vireästä opiskelupaikasta. Senaatti kiinteistöt eivät enää pärjää tyhjien tilojen muodostaessa yli 80 % kiinteistökannasta. - taas väärin
Nope pope.
Eka ja kerroppas on minun "laajamittainen tukeminen on jatkunut vuosikymmeniä mutta missä
ovat ne käänteentekevät menestystarinat?", kyselee nimimerkki
'Pellervoraattori' ja aivan oikeutetusti kyseleekin.
Löytyykö ensimmäistäkään menestystarinaa pohjoisen yrityksistä,
joka olisi ilman etelän rouhevia tukiaisia pystynyt aloittamaan
toimntansa, puhumattakaan, että vielä tänä päivänä toimisi ja
tuottaisi hyvää yhteiskunnalle?
Kaikki Pohjois-Suomen suuret yritykset on pykätty pystyyn
etelän varoilla. Omillaan ne eivät ole koskaan tulleet
toimeen ja ovatkin etupäässä kaatuneet, kun eteläistä
tukea on ryhdytty vähentämään. Tällaisia olivat esimerkiksi Oulu Oy,
Typpi Oy, Kemi Oy, Kajaani Oy, Veitsiluoto Oy ja Kemijärvi Oy.
Yhdestäkään ei ollut omillaan toimeentulijaksi.
Tällainen oli myös SuomiSoffa Oy, joka kunnostautui jakamalla
tukensa Suomen Keskusta -nimiselle puolueelle vaalirahana.
Mitä on sanottava raskaasti tuetusta Talvivaara Oy:stä?
Siihenkin upposi kepulaisten johdolla euro poikineen, ja
paljonko vielä uppoaaa, kun sen aiheuttamia ympäristötuhoja
aletaan paikata. Ei Talvivaarakaan 'käänteen tekevltä
menestystarinalta' oikein vaikuta.
Suomessa ei ole toista läheskään yhtä katastrofaalista
rahahjakajapuoluetta kuin Suomen Keskusta.- niin,,
Jos katsotaan missä Suomen teollisuusyritykset toimivat, tai missä ne ovat aloittaneet toimintansa, niin todella hyvin vähän niistä on Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta lähtöisin, tai siellä toimintaansa harjoittavat. Hallinto ja byrokratiakin varmaan kasvattaa bruttokansantuotetta, mutta siitä ei ole vientitulojen hankkijaksi.
- pahvi
niin,, kirjoitti:
Jos katsotaan missä Suomen teollisuusyritykset toimivat, tai missä ne ovat aloittaneet toimintansa, niin todella hyvin vähän niistä on Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta lähtöisin, tai siellä toimintaansa harjoittavat. Hallinto ja byrokratiakin varmaan kasvattaa bruttokansantuotetta, mutta siitä ei ole vientitulojen hankkijaksi.
Jaa ja se intelligenssikö löytyy tukikunnista?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1482076
- 1161612
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia951407- 941390
- 1691302
- 2081155
- 491111
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2051106- 981067
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht241909