Kuulostaako tämä uupumukselta?

RLaur

Hei,

Lyhyesti taustoista. Olen vajaa kolmekymppinen mies, korkeasti koulutettu. Pari vuotta sitten lähdin kokeilemaan siipiäni varsin "julkiselle" alalle, joka sisälsi mm. luennointia, opettamista, paljon esiintymistyötä ja haastattelujen antamista. Olen ollut aina ujohko, enemmänkin sisäänpäinkääntynyt, joten työ vaati ajoittain äärimmäisiä ponnisteluja, jotta selviäisin siitä. Jouduin toisinaan turvautumaan rauhoittavaan lääkitykseen selvitäkseni työpäivistä. Lisäksi olen hyvin tunnollinen ja perfektionistiluonne.

Viime syksynä yritin vielä työn ohessa kouluttaa itseäni lisää ja aloitin rankan harrastuksen. Yhtäkkiä huomasin, että vähitellen masennuin ja ahdistuin. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Ihmettelin, kun mikään asia ei enää tuottanut nautintoa ja asenne elämää kohtaan muuttui kyyniseksi ja vähätteleväksi. En ole jaksanut pitää sosiaalisia kontakteja yllä, olen eristäytynyt ja ajoittain kovin masentunut. Epäilin koko syksyn, että olen sairastunut masennukseen ja ahdistukseen, mutta vasta viime viikkoina mieleeni hiipi ajatus, josko tämä kaikki johtuukin työstä...

Nyt kun jälkikäteen mietin, niin työ on ollut erittäin kuluttavaa henkisesti. Usein työpäivät ovat alkaneet valtavalla paniikilla ja ahdistuksella, mutta ajattelin, että totun siihen aikanaan. Jatkuva esiintyminen ja luennointi isoille ihmismäärille ei tunnu sopivan luonteelleni.

Onko mitään vinkkejä, miten tilannetta lähteä purkamaan? Olen tietysti siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että voin tarvittaessa vaihtaa työtehtäviä, mutta ainakin kuukausi-pari pitäisi näillä selvitä. Tosin nyt tuntuu siltä, että yksikin työpäivä on liikaa tätä nykyistä hommaa. En tiedä, miten ottaisin asian esille työnantajalleni.. Tämä kuitenkin on vasta ensimmäinen omaa koulutustani vastaava työtehtävä, enkä haluaisi heti ilmoittaa pomolle, että olen uupunut enkä jaksa tehdä nykyistä työtä. Tuleekohan siitä vähän semmoinen vaikutelma, ettei tuo jaksa muutakaan stressiä tai painetta.

Asiallisia vastauksia odotellessa!

99

3981

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jo riittää

      Kuulostaa uupumukselta tai ainakin sen alulta. Käy työterveyshuollossa ja psykologin kanssa keskustelemassa tai tosiaan vaihda työtehtäviä, jos se kerran mahdollista.

      • miss 37

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!


      • myötäeloa
        miss 37 kirjoitti:

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!

        tyhmä siä miss


      • ei haittaa
        miss 37 kirjoitti:

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!

        Kiva olla siivoojana kun ei ole mitään vastuuta. Sama miten putsailee paikkoja.. kunhan hengailee vaan. Potilaat jos jonkun pöpön saan, mitä se haittaa. Siivoojilla kun ei tarvitse olla vastuuta.


      • potilas x
        ei haittaa kirjoitti:

        Kiva olla siivoojana kun ei ole mitään vastuuta. Sama miten putsailee paikkoja.. kunhan hengailee vaan. Potilaat jos jonkun pöpön saan, mitä se haittaa. Siivoojilla kun ei tarvitse olla vastuuta.

        Näinhä se taitaa olla!


      • käsityötä?

        Ala neulomaan villasukkia! Rentoudut!


      • tietämättömiä ovat
        potilas x kirjoitti:

        Näinhä se taitaa olla!

        Niinhän ne ihmiset kuvittelee! ;)


      • "Vastaus"pläjäykset
        miss 37 kirjoitti:

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!

        On se kumma, kun joku kirjoittaa tosissaan, täällä on ikäänkuin kytiksellä kaikki Suomen negatiiviset ihmiset (niitä riittää kylvämättä ja kyntämättä). Kun nopein sellainen laskee päästönsä, tulee peukutuksia pilvin pimein.
        Ei näytä Suomen kansan syvien rivien taso kovin korkealta. No, sehän on jo tiedossa, valitettavasti.
        Jos oot itse lirissä ja haluat apua niin ajattele onko kiva lukea tuollaisia "neuvoja".


      • höpö höpö
        ei haittaa kirjoitti:

        Kiva olla siivoojana kun ei ole mitään vastuuta. Sama miten putsailee paikkoja.. kunhan hengailee vaan. Potilaat jos jonkun pöpön saan, mitä se haittaa. Siivoojilla kun ei tarvitse olla vastuuta.

        On siivoojillakin vastuu. Se on se, että paikat tulevat siivottua sovitussa ajassa ja sovitun laadun puitteissa, työvälineet säilyvät kunnossa ja sovituissa paikoissa, töihin tullaan ajallaan jne.


      • ......
        höpö höpö kirjoitti:

        On siivoojillakin vastuu. Se on se, että paikat tulevat siivottua sovitussa ajassa ja sovitun laadun puitteissa, työvälineet säilyvät kunnossa ja sovituissa paikoissa, töihin tullaan ajallaan jne.

        Miss 37 kehotti hakeutumaan siivoojaksi jos pysty tekemään vastuullista työtä. Siivoojan työ ei ole silloin vastuullista. Sairaalassa esim. ei lääkäritkään pystyisi työskentelemään jos siivooja ei hoitaisi työtään VASTUULLISESTI ja ammattitaitoisesti. Lääkäri itse ei osaisi sitä tehdä.


      • manisk
        tietämättömiä ovat kirjoitti:

        Niinhän ne ihmiset kuvittelee! ;)

        Kannattaisiko yksinkertaistaa elämä ja keskittyä vain työn tekoon. Kaikki täällä uupuu vaan ei oo varaan muuhun kuin olla uupuneenaki hommissa.


      • sirkutin
        miss 37 kirjoitti:

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!

        Kuulostaa tutulta kirjoituksesi. Itselläni sama juttu. Yritin vaihtaa työtehtävää,,,halusin perunankuoriaksi, mutta eihän se käynyt. Irtisanoin itseni.


      • pehmopappa
        sirkutin kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta kirjoituksesi. Itselläni sama juttu. Yritin vaihtaa työtehtävää,,,halusin perunankuoriaksi, mutta eihän se käynyt. Irtisanoin itseni.

        Käyhän hakemassa apua ja laita peruskysmykset kuntoon:

        http://www.tv7.fi/vod/series/?series=314


      • pehmopappa

      • p.otkut
        myötäeloa kirjoitti:

        tyhmä siä miss

        Väsymys, stressi, masentuneisuus tai runsaat sairaspoissaolot, työnantaja laittaa nuo kyllä muistiin. Kun firmassa sitten vähennetään väkeä, otetaan nuo muistiinpanot esiin AINA !!


      • ei rätti eikä riepu
        ei haittaa kirjoitti:

        Kiva olla siivoojana kun ei ole mitään vastuuta. Sama miten putsailee paikkoja.. kunhan hengailee vaan. Potilaat jos jonkun pöpön saan, mitä se haittaa. Siivoojilla kun ei tarvitse olla vastuuta.

        siis mitä ?siivoojalla ei vastuuta.nyt et kyllä tiedä mistä puhut!!!

        siivooja joutuu sietämään törkeää käytöstä asiakkailta.haukkumista kun heillä huono päivä. tahallaan sotkemista,kiusaamista yms.
        loukkaa todella tuommoinen väite ettei siivoustyöntekijöillä ole vastuuta,häpeä!


      • Laatua elämään!
        miss 37 kirjoitti:

        Joo ei sinusta ole kantamaa vastuuta,
        siihen ei tosiaan kakki pysty nykytahdilla,
        hae vaikka varastoon/siiivoukseen,
        toi on tuhon tie molemmille osapuolille!

        Näin antaa hyviä neuvoja nimimerkki "miss 37" ! Lienet siivooja itsekin, joten et paljoa tiedä akateemisten työstä ja vastuusta. On täällä kaikenaista neuvojaa, kun peruskoulupohjalla aletaan neuvoa korkeasti koulutettuja vastuullisessa työssä olevia. Siinä ei paljoa taitoa tarvita, kun siivousmoppia heiluttaa! Riittää, kun on vahvat jalat ja kestävät kyynärpäät ja hartiat. Ilmankos siivoojat ovatkin enimmäkseen riskejä naisia! Toki tekevät tärkeää työtä hekin, mutta ei paranisi mennä neuvomaan muita.
        No joo, itse lähdin ajoissa eläkkeelle ennekuin sain mitään stressejä. Olin vastuullsisissa johtotehtävissä, en mikään iso johtaja, mutta jäin vapaaehtoisesti eläkkeelle 60-vuotiaana ja vaikka eläkkeeni ei ole kuin vähän yli 30.000 euroa vuodessa miinus verot, niin mukavasti pärjää, kun tuli kerättyä säästöönkin. Joten yksi neuvo: Jos olette siinä iässä, että voitte jäädä kohtuulliselle eläkkeelle, niin jääkää ihmeessä! Kyllä tämä työolot voittaa. Ja voi tehdä töitäkin, jos huvittaa...Aloittajalla ei ole eläkemahdollisuutta ellei sitten sairaseläkkeeseen, mutta tuskin.... Vaihda alaa, se on hyvä keino!


      • yrittäjäksi kelpasin
        ei rätti eikä riepu kirjoitti:

        siis mitä ?siivoojalla ei vastuuta.nyt et kyllä tiedä mistä puhut!!!

        siivooja joutuu sietämään törkeää käytöstä asiakkailta.haukkumista kun heillä huono päivä. tahallaan sotkemista,kiusaamista yms.
        loukkaa todella tuommoinen väite ettei siivoustyöntekijöillä ole vastuuta,häpeä!

        Minua ei huolittu siivoojaksi, koska olen opistotasoisen koulutuksen saanut. En tiedä olisiko pitänyt olla insinööri vai tohtori. Perustin sitten yrityksen ja siinä puuhassa on mennyt 22 vuotta.


      • 16+14
        p.otkut kirjoitti:

        Väsymys, stressi, masentuneisuus tai runsaat sairaspoissaolot, työnantaja laittaa nuo kyllä muistiin. Kun firmassa sitten vähennetään väkeä, otetaan nuo muistiinpanot esiin AINA !!

        Kyllä, näinhän se menee. Jos ei jaksa työssään, niin kyllä silloin on hyvä vaihtaa alaa, tai työpaikkaa.
        Pääongelmia ei korjata hetkessä eikä kahdessa ja vaara on aina, että putoaa kokonaan työelämän ulkopuolelle.


      • laitoshuotaja
        yrittäjäksi kelpasin kirjoitti:

        Minua ei huolittu siivoojaksi, koska olen opistotasoisen koulutuksen saanut. En tiedä olisiko pitänyt olla insinööri vai tohtori. Perustin sitten yrityksen ja siinä puuhassa on mennyt 22 vuotta.

        Yliopistokoulutus ei korvaa"siivoojan" koulutusta. Esim. sairaalaan ei pääse töihin ilman sitä. Koulutus kestää 2-3 vuotta.


      • yrittäjäksi kelpasin
        laitoshuotaja kirjoitti:

        Yliopistokoulutus ei korvaa"siivoojan" koulutusta. Esim. sairaalaan ei pääse töihin ilman sitä. Koulutus kestää 2-3 vuotta.

        Olen kauppaopiston käynyt, en yliopistoa. Lisäksi on maatalouden alan peruskoulutus. Navetat ja tallit osaan siivota putipuhtaaksi mutta en rekrytoijan mielestä toimistojen nurkkia, koska on tuo Kauppaopisto käyty!!!

        Omassa yrityksessäni kyllä siivoan 185 neliön tilat, keittiö, työhuoneet jne ja lisänä lumityöt.


      • ......
        yrittäjäksi kelpasin kirjoitti:

        Olen kauppaopiston käynyt, en yliopistoa. Lisäksi on maatalouden alan peruskoulutus. Navetat ja tallit osaan siivota putipuhtaaksi mutta en rekrytoijan mielestä toimistojen nurkkia, koska on tuo Kauppaopisto käyty!!!

        Omassa yrityksessäni kyllä siivoan 185 neliön tilat, keittiö, työhuoneet jne ja lisänä lumityöt.

        Tuskinpa tuo kauppaopisto on este vaan Se oikean koulutuksen puute. En osta itsekkään palvelua ammattitaidottomalta.


    • talvi11

      Voi "miss37"..

      Mainitsemasi työpaikat ovat tosiaan niitä leppoisiksi koettuja "duunaritöitä", joo.. Mutta harva tietää, että näissäkin töissä on monessa työpaikassa mennyt työtahti sille tasolle, että 'jos haluat tehdä työsi ajallaan ja kunnolla - niin et pidä taukoja...

    • Toka burnout tulossa

      Olen itse hyvin samankaltaisessa tilanteessa. Työterveyshuollossa kannattaa käydä! Pelkkä asiasta puhuminenkin auttaa jonkun verran. Liikuntakin auttaa, ja lääkäriltä saa sairaslomaa ja täsmälääkitystä.

      Sinullahan on ikää sen verran vasta, että työn tai työtehtävien vaihtamista kannattaa harkita tosissaan, jos tilanne ei parane. Tai ainakin työtapojen. Matkaa on vielä edessä! Itse olen jo yli nelikymppinen, ja muutosten tekeminen tuntuu käyvän vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

    • dgfdjh gjsthgjr

      Näin työttömänä ehdottaisin, että pyydät saada ottaa 'orjan' oppimaan työtäsi, ja kun olet hänet kouluttanut ilmaiseksi, vetäydyt syrjään ja etsit itsellesi paremmin sopivaa työtä. Tarkoitan siis, että etsisit jonkun, joka nauttisi sinun työsi tapaisesta työstä. Työttömänä on paljon monen alan osaajia. Pian sinäkin saatat olla yksi heistä, etsimässä sopivaa uutta työtä.

      Tai voisiko työttömille antaa mahdollisuuden oppia työssä, ilmaiseksi, olemalla avustajanasi? Ette lupailisi palkkatyötä heille, vaan kertoisitte, että kyse tosiaan on siitä, että he auttavat sinua ja sinä heitä. Jos minä osaisin, tulisin heti. Mutta olen itsekin ujo. Jollekin tämä voisi olla valtava tilaisuus oppia uusi ammatti. Antaisit heille oikean työtodistuksen, ja jos he tekevät työnsä hyvin, et säästelisi sanoja. Työkkäristä tai ilmaistyöstä ei siinä todistuksessa mainittaisi, koska sillä pilattaisiin työnhakijan mahdollisuudet löytää työtä.

      Jaksamista. Toivottavasti palkkasi on edes suuri. Säästä siitä niin paljon kuin voit, koska säästöt voivat pian tulla tarpeeseen. Ei kukaan jaksa koko elämäänsä tehdä työtä, josta ei pidä. Mielenrauha ja terveys ovat arvokkaampia kuin raha. Mutta jollekin toiselle paikkasi voisi olla unelmien täyttymys!

    • kummaa arastelua

      Miksi kysyt moista? Eikä se pomo ole ihan samanlainen ihminen kuin me muutkin? Miksi et kehtaa hänelle puhua mistään?

      Kyllä minä ainakin puhun jos haluan, en katso onko pomo vai siivooja.

      • hepposet neuvot

        Helppo sanoa, vaikea tehdä. Tuskin olet itse ollut vastaavassa tilanteessa, kun moista neuvoa täällä tarjoat. Ideaaliassa maailmassahan me kaikki käymme sivistyneen keskustelun pomon kanssa hymysuin ja kaikki järjestyy.

        Totuus työelämästä on toinen: Rankka duuni, kovat vaatimukset ja pomo pahimmassa tapauksessa vielä narsisti, menepä kertomaan hänelle...

        Aloittajalle sanoisin, että kannattaa ajoissa vaihtaa / vähentää työtehtäviä ja etsiä itselle uusi, sopivampi työrytmi. Alkava burn out ei ahdistumisella parane, vaan töitä ja aktiviteetteja vähentämällä. Tsemppiä ap!


      • Vahvuus&herkkyys

        Käy ensin lääkärin juttusilla. Jos kemiat ok pomon kanssa, niin varmasti vastakaikua saat.
        Et ole huono työntekijä, kun huomaat luonteesi tarvitsevan erilaista työtä. On talosta kiinni, onko tarjota muita sopivimpia töitä.
        Älä siirrä asiaa, ok?


    • tervehtyjä

      Ensinnäkin sun ei tarvi kertyoa pomolle terveydentilastasi, mutta jos sen tahdot tehdä niin pyydät työterveyshuollosta että kutsuvat sinut ja pomosi ns. työhyvinvointineuvotteluun. Itse kävin monen vuoden raastavan kidutuksen läpi, olin 3 kk osasairasulomallakin pitkän saikun jälkeen, Diagnoosi oli keskivaikea masennus josta toipumiseen meni kokonaisuudessaan 2 vuotta, enkä ole ihan varma olenko vieläkään ihan toipunut.. Lopulta oli vain irtisanottava itsensä työstä koska vaihtoehto olisi kuitenkin ollut vain jatkuva sairastelu ja sekään ei lyö leiville kun menee sitten aika nopeasti kelan päivärahoille jne. . Terveys aina edelle muuta!

      • Oikea diagnoosi

        Keskivaikea laiskuus ja vastuuttomuus.


      • Tervemenoa
        Oikea diagnoosi kirjoitti:

        Keskivaikea laiskuus ja vastuuttomuus.

        Hoitoon vaan tämäkin.


    • Koettua

      Hae saikkua ja lähe purkaan tilannetta. Minusta oot vetäny riman ihan liian korkeelle.
      Eikös kellot rupee soimaan jos aamu lähtee käyntiin psyykelääkkeillä? Sitten vielä lisäksi lisäkoulutusta!
      Sulla rupee iän kautta selviämään omat voimavarat ja alkaa rajat tuleen vastaan. Saat varmaan ruveta keskusteleen jonkun terapeutin kanssa kuinka muuttaa oma elämäsi realistiselle pohjalle.
      Tarinasi perusteella jos elämä halutaan saada mielekkääksi, terapiasi tulee kestämään aika tovin. Noi jutut on tosiaan juurtunu ajatustapaasi tosi syvälle (ajatukset sinun voimavaroista), ettei ne sieltä hevillä ees lähe.

      Kirjoitit: Tuleekohan siitä vähän semmoinen vaikutelma, ettei tuo jaksa muutakaan stressiä tai painetta - Tosiasiahan on niin ettet kestä kyseistä kuormaa. Opi elämään sen mukaan. Elämästä tulee paljon hauskempaa.

    • kuka vaan

      Loppuun palaminen tulee hiljakseen, sen huomaa vasta sitten kun todella alkaa tuntua, yöunet menee, masentaa, ei jaksa, yrittää liialla kahvilla piristää itseään ja syö särkylääkkeitä päänsärkyy, vatsasärkyyn, pahoinvointia, huimausta. Työtä on nykyään kaksin, jopa kolminkertainen määrä kun säästellään työntekijäkustannuksissa. Ei ihme että moni palaa loppuun hiljakseen. Tunnolliset ovat juuri niitä jotka väsyvät taakkojensa alla. Ei ne ole laiskoja jotka myöntää että nyt on liikaa duunia. Harrastuksia pitää myös olla, mutta niin että jaksaa. Työtä pitäisi olla niin että jaksaa vielä harrastaa työpäivän jälkeenkin. Ne jotka haukkuu laiskoiksi niitä jotka todella uupuvat työnääreen, voivat itse olla joskus samassa bunrnout tilanteessa. Pomot voivat olla ilkeitä eivätkä kuuntele vaikka niiden kanssa käy juttelemassa, he saavat bonuksia jos joku raukka tekee kahden tai kolmen työt. Ei ne välitä loppupelissä, on itse otettava vain kova linja ja sanottava että nyt riittää hyväksikäyttö ja tehtävä vain se minkä jaksaa tai vaihtaa sitten hiljakseen uuteen duunipaikkaan jossa arvostetaan enempi.

    • sport man

      ei muuta kun kuukaudeksi ulkomaille ainakin. ja otat ulkomailla myos hierontoja sitten.

      eikohan se siita

    • Hallintoguru

      Tuntuu tutulta. Istuin aamuisin sängynlaidalla ja olin varma etten selviä tästä päivästä.

      Yhdenkin työn vähennyt helpottaa tilannetta. Ehkä sinun kohdallasi juuri se, ettei tarvitse esiintyä isolle ihmisjoukolle. Onko vaihtoehtoa, että sen työn tekisi joku muu vai onko se juuri pääasiallinen tehtäväsi, eikä sinulle jäisi mitään muuta.

      Nyt kun saisit otettua tauon tehtäviisi, niin ehkä huomaisit että on vain ollut liian paljon uutta, liian vaativaa liian lyhyessä ajassa. Uusien asioiden pitää löytää aivoissa paikkansa, jos kaikki asia on lähimuistissa, niin tulee kaaos. Ehkä kuitenkin olet juuri omalla alallasi ja pystyt siihen.

      Itselläni tuo kaaos oli tilapäistä ja johtui siitä että toinen työntekijä lähti pois ja jouduin tehdä pienessä organisaatissa kahden ihmisen työt, ja sellaisia töitä mitä en ollut koskaan tehnyt, eli uuden oppimista päivittäin n. 5 kk:n ajan. Esimies oli itse niin stressaantunut, että toimi lääkkeitten avulla. Kuitenkin uskalsin hänelle puhua asiasta ja yhdessä keskusteltiin, miten saan voimani riittämään. Lisähenkilöä ei voinut palkata. Keskustelu jo auttoi kummasti, kun yhdessä jaoimme raskaan ajan. Voisitko kuitenkin kokeilla sitä, jos esimies on tehtäviensä tasalla, saatatte keksiä ratkaisun. Ratkaisu voi olla pienestä kiinni.

      Olen kiitollinen että jaksoin ja nyt on edessä samanlainen rupeama. Enää ei niin paljon pelota ja tiedän että selviän juuri sen edellisen kokemuksen perusteella. Vaativa kokenmus lisäsi rutkasti ammattitaitoani ja antoi itsevarmuutta.

      Vähän tuntuu että periksiantaminen ja kaikesta luopuminen ei ole hyvä ratkaisu. Hyvä että lopetit lisäopiskelun, voisit lopettaa nyös rankan harrastuksen, jotain leppoisampaa tilalle vaikka uimahalli tai tavallinen hölkkä ja kävely ulkoilmassa. On merkittävää että olisi joku ihminen, jolle voi kertoa asiasta, minuulla oli esimiehen lisäksi pari ystävää.

      Jos ihan koko ajan vuodesta toiseen tulee olemaan liikaa, niin sitä ei kukaan jaksa. Voi että toivon että löydät oikean ratkaisun.

    • Että HAASTAVAA.. voi vittu! ettekö te saatanan apinat tajua jo että se on joko vaikeaa tai ongelmallista.. Hohhoijaa vitun kusipäät, kielioppi kunniaan...

      • Elämä?

        HANKIPILLU!


    • minttuvee

      minä vaihdoin työtä. en kokenut, että terveyden menetys olisi ollut sen työn arvoista. elämässä täytyy olla muutakin.

    • neuvoja? v v v

      Suosittelen hankkimaan harrastuksen , jos sosiaalinen säheltäminen ahdistaa sitä voi aina harjotella ja valmistella niin ei ahdistu, mutta kiire on varmaan se suurin syy mikä saa noi asiat tuntumaan pakkopullalta.... siihen on vain yksi lääke : vaapaa-aika.... kun on vapaata, lähde luontoon.... sukset eväät... tms.

      Kyllä kun pääsee irti kiireestä, noi asiat ei enää rassaa kun uni tulee ja levänneenä pystyy taas mihinkä tahansa. Plus, pidä puolesi, älä ota liikaa juttuja harteille etteivät ne lisää uupumusta.

    • Ö:n mätkijä

      Syösittelen öökköstäjän käyntiä työpäikälle. Pieni päläveri röntäyttää mykävästi ja sää päineet läskemään.

    • Itsekorausta

      Ota reilusti lopputili , pääset rasitteesta eroon ja voit aloittaa puhtaaltapöydältä . Toimeentulosi voi pelottaa mutta jos todella olet vaikeuksissa niin hinta kannattaa maksaa . Mikään ei ole liian kallista hyvinvointiin.

    • Saman kokenut

      Karsippa liiat harrastukset. Ja jos et jaksa enää vapaa-ajalla nähdä tuttuja, niin se o ok. Näethän ihmisiä muuten joka päivä.

      Jos 2 vuotta oot tehny tuota työtä, niin se ei näillä nykyisillä työtavoilla sovi sulle. Varmaan ratkaisu löytyy pomon kanssa juttelemalla.

      Niin, mikä on elämässä tärkeintä- kova palkka, vastuunkanto, stressi ja niistä aiheutuva jatkuva paha olo ja ahdistus vai pienempipalkkainen työ, jossa työ ei tule mukana kotiin- näin olen itse tehnyt ja tuntenut jopa onnellisuutta.

      Olennaista on, onko sulla ollut ahdistusta läpi elämän, minkä vuoksi tarviis jonkun lääkityksen tai terapian, kuten minä. Ja nyt stressissä meillä ujohkoilla ja sisäänpäinkääntyneillä on herkästi ongelmia.

      Tuo 30 vuoden ikä oli mullakin hyvin ahdistavaa aikaa- kolmenkympin kriisi- jossa pitäisi saada aikaan perhettä ja työasioita

    • amks1965

      Olen ulospäin suuntautunut, rohkea, itsetuntoinen, 49v nainen. Osaan työni, työelämää 25v takana ja muutenkin olen ns. sujuva kaikissa tilanteissa. Pakko sanoa, että itsekin ahdistuisin jos jokapäivä olisi esiintymistä, kokousta, yms ...
      On luonnollista että ihminen ei ole koko ajan esillä. Eli tarkoitukseni on lohduttaa että olet mielestäni normaali ihminen ja tunteesi ovat varmasti oikein. Enemmän on epänormaalia pyrkiä / olla esillä ja keksipisteenä. Tasapainoinen ihminen ei tarvitse liiallista esilläoloa, muiden pomotusta yms. Yritä jaksaa ja vaihda tehtävää, palkka tms ei ole niin tärkeää jos kuitenkin tienaat koulutukseesi nähden ns. normaalisti. Jos pystyt älä suotta selvittele ahdistuksiasi vaan kerro pomolle, että tämä ei oikein ole ehkä se juttu mitä työelämältä haen / tämä ei ole ns. mun juttu. Haluaisin mahdollisesti suunnata .... tehtävään. Jos olotila käy ylitsepääsemättömäksi mene työterveyshuoltoon, heillä on vaitiolovelvoite ja pura sydämesi siellä. Älä työkavereille äläkä pomoille. Käynnistä asia huomenna. Elämää ei kannata pilata rahan tai työtehtävien takia. Työpaikka on tärkeä ja nyt kun olet saanut koulutustasi vastaavaa työtä pidä siitä kiinni. Pinnistele. Lopuksi: Avanto auttaa kaikkeen :-) Todellakin. Kovassa stressissä 3 krt / viikossa avanto sauna - stressi helpottaa. Parasta mitä voit itsellesi stressin poistoon tarjota, eikä vesi ole kylmää kun sinne menee saunasta. Muutamassa viikossa elimistösi tottuu ja ihmettele mikset ole aloittanut jo aiemmin. Tsemppiä.

    • ILOA ELÄMÄÄN

      Hyvä nuori ihminen. Ei sinun tarvii pomollesi kertoa mikä sinua vaivaa. Diagnoosi lukee lääkärintodistuksessa. Voit jos haluat sanoa pomollesi että asia on henkilökohtainen. Eihän meistä kukaan tiedä mitä duunikaverin tai pomon päässä liikkuu,moni ois varmaankin sairasloman tarpeessa.On se vaan niin kummaa,kun mieli sairastuu niin sitä hävetään. Sehän on merkki siitä että välitämme itsestämme,sinun pitäisi olla ylpeä että nyt jäät sairaslomalle ja laitat itsesi kuntoon.Kerroit että joudut ottamaan rauhoittavia,se ei pitkässä juoksussa johda kun tuhoon.Rohkeasti huomenna lääkärin luokse, sairasloman aikana sinulle avautuu monta uutta asiaa itsestäsi.Saat vaan olla ja miettiä mitä haluat tulevaisuudessa tehdä. Ole armollinen itsellesi. Paljon hyviä uusia voimia sinulle ja hyvää loppuvuotta:)

      • tomintaa, ei saikkua

        Ei sairaslomat auta, ne tuntuu olevan naisten juttuja, samoin kuin ongelmista höpöttäminen muille, siinä vain leimaa itsensä ihmisten mieliin henkilönä, jolla on se ja se ongelma. Kyse ei ole edes mielenterveyden sairaudesta, vaan luonteelle sopimattomasta työstä.

        Työ pitää vaihtaa sellaiseen, joka itselle sopii, se on ratkaisu ongelmiin, syitä vaihtoon ei tarvitse kenellekään juuriaan myöden selitellä, aikuinen ihminen voi itse päättää asioistaan ja edetä monella tapaa itselleen hyvään suuntaan. siihen ei lääkäreitä tarvita. Kaikesta ei tarvitse tehdä suurta numeroa!


      • Tiedän mitä se on
        tomintaa, ei saikkua kirjoitti:

        Ei sairaslomat auta, ne tuntuu olevan naisten juttuja, samoin kuin ongelmista höpöttäminen muille, siinä vain leimaa itsensä ihmisten mieliin henkilönä, jolla on se ja se ongelma. Kyse ei ole edes mielenterveyden sairaudesta, vaan luonteelle sopimattomasta työstä.

        Työ pitää vaihtaa sellaiseen, joka itselle sopii, se on ratkaisu ongelmiin, syitä vaihtoon ei tarvitse kenellekään juuriaan myöden selitellä, aikuinen ihminen voi itse päättää asioistaan ja edetä monella tapaa itselleen hyvään suuntaan. siihen ei lääkäreitä tarvita. Kaikesta ei tarvitse tehdä suurta numeroa!

        Uupunut tarvitsee LEPOA, eikä mitään toimintaa!!! Hiljaisuutta, hellyyttä ja huomioimista! Riittävän pitkän sairasloman ja työpaikalla liiallisen työtaakan poistamisen! Vain typerys ehdottaa kivireen vetäjälle lisää kuormaa!

        Omakohtaista kokemusta rankimman kautta! Ennen kannattaa ottaa ne loparit, jos ei muu auta. Omalla terveydellään ei kannata leikkiä, eikä työlle uhrata koko elämäänsä. Itselläni ei ollut kyse luonteelleni sopimattomasta työstä, vaan siitä, että sitä rakastamaani työtä tuli vuosi vuoden jälkeen enemmän ja enemmän, kunnes tilttasin loppuun.

        Voimia kaikille uupumuksen kanssa painiville.


      • elämä on rankkaa

        Kyllähän se pomo näkee sairauslomatodistuksen. Siihen on merkitty sairausloman aiheuttanut koodi. Ainakin itse tarkistan heti työntekijöitteni sairauslomakoodit. On hyvä tietää miksi joku on sairauslomalla. Osaa sitten suhtautua työntekijään oikein. Jos on vaikka masentunut läheisen kuoleman johdosta, on suhtauduttava eri tavalla kuin jos on vaikkapa työuupumus.

        Läheisen kuolematapauksessa voi ja on jopa tärkeää puhua arkisista työasioista, se auttaa hetkeksi, työhän on tuskan lääkettä - osaltaan. Mutta jos työuupumus on, niin ei kannata puhua työasioista, sehän lisää tuskaa.

        Sairauslomassa ei ole mitään hävettävää eikä salattavaa - paitsi jos teeskentelee lääkärille olevansa sairas - tätäkin tapahtuu. Rehellisellä ihmisellä ei ole pelättävää. Jos tositapauksessa ei työnantaja ymmärrä sairauslomaa, ei sellainen työpaikka ole hyvä. Myös pomo/työantaja/yrittäjä on ihminen joka voi sairastua. Ei hänkään ole asioiden ulkopuolella, mutta esim. yrittäjä ei voi jäädä sairauslomalle uupumuksen takia. Silloinhan koko yritys loppuu. Monesti ei työntekijät ota kuitenkaan vastuuta yrityksen pyörittämisestä jos esimies/yrittäjä jäisi sairauslomalle.


    • Who_Am_I

      Tämä on kuin itseni kirjoittama. Oletan myös että työsi on hyvin itsenäistä ja sisältää myös jonkinlaista tutkimustyötä. Tunnet riittämättömyyden tunnetta ja pomolta/työpaikalta saamasi palaute on sinulle liian vähäistä (vaikka positiivistakin). Eikä se tarjoa suuntaa tai fokusta sille miten jatkat eteenpäin. Toisinsanoen tutkimustyön ja vastaavien akateemisten töiden arkea.

      Valitettavasti tähän ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, koska ongelmakohtia on vähintään kolme: 1) sinä, 2) työ ja 3) työstä saatavan palautteen puute/vähäisyys/kohdentuvuus. Näistä jälkimmäiseen et voi vaikuttaa. Kohta 2) voi parantua työpaikkaa vaihtamalla, mutta suurin ongelma lienee edelleen 1). Itseasiassa tapauksessasi (ja itseni kohdalla) olen sitä mieltä että kohta 2) on vähäisin ongelmasi, ja mahdollinen downshiftaus on vain pyrkimys muuttaa kohtaa 1). Toisinsanoen pyrkimys muuttaa omia vaatimuksia itsellesi. Jäljelle jää siis todellinen syy 1), sinä, josta voidaan suoraan sanoa, ettet edes tekisi nykyistä työtäsi ellet olisi masentuvaa sorttia. Tämä on ilmeistä kun mietit minkälaista työsi todella on: vatvot asioita edestakaisin ja yrität järkeillä kaiken. Yrität laittaa asiat oikeille paikoilleen, vaikka jokainen edistyminen johtaa kahteen lisäongelmaan. Maailma ei ikinä tule valmiiksi.

      Ongelmista kohti ratkaisuja:
      1) Tee nykeisestä työpaikastasi itsesi kaltaisen. Itsenäisessä työssä sinä olet loppujen lopuksi itsesi pomo.
      - Voitko muuttaa opetustapaa? Esim. käytännönläheisempi opetustapa (jolloin et joudu olemaan niin paljon esillä).
      - Voitko antaa haastattelut kirjallisina?
      2) Tingi omista tavoitteistasi. (ts. ole armollinen itsellesi)
      - Onko kaiken pakko olla niin täydellistä? Ovatko muutkaan täydellisiä?
      - Mieti ihan reilusti minimitavoite ja hylkää nykyiset ylisuorittajan odotukset.
      3) Onko elämäsi aikataulutettu? (ts. elä hetkessä)
      - Kokeile kuukausi ilman mitään suunnitelmia. Tee asioita hetken mielijohteesta fiiliksen mukaan. Lakkaa suunnittelemasta.
      4) Ota yhteys kavereisi ja/tai luo kontakteja vastaavassa elämäntilanteessa oleviin kollegoihisi. Käy oluella tai kahvilla ja uskalla myös valittaa ja avautua!
      - Ongelmasi on hyvin yleinen akateemisilla työpaikoilla. Et varmasti ole ainoa lähipiiristäsi.
      5) Tarkastele omaa terveyttäsi.
      - Käy työterveyslääkärillä
      - Mittauta kilpirauhasen toiminta ym. masennusta aiheuttavat tekijät.

      Parasta jatkoa.

    • Turhautunut työhöni

      Hei. Sano suoraan pomollesi kuinka asiat. Itselläni oli viime alkuvuodesta työuupumus ja on vieläkin sitten pomo kysyi että mikä tämä juttu on kun kävin tiuhaan työterveydessä ja sitten sanoin suoraan että kuinka asiat on, eikä se ollut moksiskaan ja ymmärsi tilanteen hyvin.

    • talous

      Kannattaa koittaa hoitaa taloustilanne sellaiseen kuntoon että selviää jos joutuu lähtemään. Jos on lainoja niin pyri pienentämään lainaerät tai selvittämään onko mahdollista saada lyhennysvapaata. Ansiosidonnainen voi olla hyvä vaihtoehto. Ei kannata vetäö itteänsö piippuun. Palautuminen kestää kauan ja työtä saa tehdä sen eteen. Kun talousasiat on kunnossa niin on helpompi tehdä ratkaisu.

    • been there

      Nopeasti sinne työterveyshuoltoon! Sitten kattelet, että työttömyyskassa-asiat on kunnossa. Työterveyshuollossa kannattaa ravata niin pitkään, että ne kirjoittaa uupumuksesta saikkua. Siinä vaiheessa pomokin on jo käynyt kuvioissa. Saikkua tulee ensin vähän, sitten enemmän. Tulee osoitus psykiatrille ja silloin joutuu valitsemaan alkaako päästämään kemiat päähän. Jotkut lähtee vuorotteluvapaalle, jos työnantaja sallii.

      Jos kysmys on oikeasta burn out'sta, eikä muotiuupumuksesta, se on tappava sairaus hoitamatta ja edellyttää oravanpyörästä hyppäämistä. Kun toimpuminen alkaa, on tolkuissaan miettiä elämäänsä eteenpäin. Pitää muistaa, että iskee uudestaan, jos ei olosuhteet muutu!

      • been there

        Tosta jäi veks, että kun on se lääkärintodistus burn outista ja se työttömyyskassa-asia kunnossa, voit irtisanoutua ilman karenssia (siihen se lääkärintodistus). Tämä tietysti vaan ääritpauksessa, mutta se takaportti pitää rakentaa selväksi.


    • autokatsastaja

      Autokatsastusalalla on paljon porukkaa sairaslomilla. Olin itsekin puolitoista kuukautta stressilomalla viime keväänä.
      Onneksi en ole enää riippuvainen koko alasta, siis silleen taloudellisessa mielessä. Sanon tätä nykyään suoraan työnantajapuolelle, jos jokin on vialla, en kumartele ketään.
      Töitä teen ainoastaan sen verran, kuin itselleni on sopivasti, eli kuuntelen koko ajan omaa vointiani. Tehkööt muut loput.
      Työpaikallani ei voida edes järjestää enää yt- neuvotteluita, porukka on niin vähissä. Sanoin päällikölleni, että jos tästä vielä porukka vähenee, lienee parasta laittaa TNT:tä pajan nurkan alle..
      Hyvin jaksaa, kun kuuntelee omaa vointiaan. Jos joku homma kestää, niin se kestää sitten vaikka 5 tuntia. Missään tapauksessa en ala olemaan toisten juoksutettavissa. Nämä perusasiat kun muistaa, niin pärjäilee ihan kohtuullisesti.

    • po l1977

      Työnantajalla pitäisi olla oikeus antaa verokortti kouraan jos tuollaisia työntekijöitä.Tilallesi on varmaan joku toinenkin ja motivoitunut tulossa.

      Itse en maksa f koodin sairaslomista mitään.

      • Naurattaa tuollaiset

        Miten voisitkaan maksaa kun itselläsi ei ole edes työpaikkaa, saati että olisit muka maksamassa toisille palkkoja? Jos olisit työnantaja, olisit aika äkkiä nurin jos kieltäytyisit maksamasta sairausloman palkkaa tai irtisanoisit laittomasti sairausloman takia.

        Mutta voihan sitä pieni muna pystyssäkin haaveilla.


      • jöpö jäykkänä
        Naurattaa tuollaiset kirjoitti:

        Miten voisitkaan maksaa kun itselläsi ei ole edes työpaikkaa, saati että olisit muka maksamassa toisille palkkoja? Jos olisit työnantaja, olisit aika äkkiä nurin jos kieltäytyisit maksamasta sairausloman palkkaa tai irtisanoisit laittomasti sairausloman takia.

        Mutta voihan sitä pieni muna pystyssäkin haaveilla.

        joo mutta pystyssä kumminkin....harvalla täällä on ollut aikoihin...ovat sairauslomalla ja kuuluvat SAK:n...


    • Jjjoooo

      -työterveyshuolto tai jopa kriisikeskus. Itse kävin kriisikeskuksessa työterveyshuollon suosituksesta. Se oli aika rentouttavaa, sai ihan vapaasti puhua asioista.
      - karsi kaikki ylimääräinen siksi aikaa, kun joko uudelleenorganisointi työtäsi niissä rajoissa kun pystyt tai päätät haluatko jatkaa tässä työssä
      - ole itsellesi armollinen; raskas työ, opiskelu, vaativa harrastus - miksi , mieti mikä sinulle tärkeää. Ei tee ihmisestä huonompaa tai hyvempää, jos ei joka asiaan tee niinkuin muut, mitä kuuluisi tehdä. Mitä itse haluat?
      - itse olen introvertti, herkkä ihminen, vaativassa tehtävässä. Jos päivät hektisiä, paljon ihmiskontakteja, tarvitsen myös lepoa ja rauhaa palautuaksebi.
      -opi luottamaan omaan tekemiseen.

    • olet heikoin lenkki

      Luuletko, että pomolta tulee ymmärrystä? Todennäköisesti se kertoo kuinka suurista vuorista on itse selviytynyt leikiten. Tuskin mitään hyvää seuraa, jos valitat.

    • toimi heti

      Jäät sairauslomalle ja unohdat työt kunnes voit paremmin.

    • Tibet..FC4. . . .

      Miten kerrot pomolle? Toi kielii heikosta itsetunnosta...

      lähde tiibettiin 5 vuodeksi haravoimaan nurmikkoa buddhatemppeliin... kato asiat uudelleen sen jälkeen...

      älä suostu orja huoraksi... sillon sulla ei käytännössä ole muu kuin pellen arvo.

    • hiiri88

      Kuulostaa kurjalta :/ mutta muista sulla on kaikki hyvin paremminkin kun hyvin moni työtön vaan unelmoisi tommosesta työstä ja suuresta haaveesta ja tilaisuudesta.
      ( minä esimerkiksi)
      elä päivä kerrallaan, mieti luennoilla että puhut vain yhdelle kahdelle ihmiselle, katso aditoriossa ihmisten ja seinän välimaastoon ns. horisonttiin. Hengitä, hengitä ja hengitä, ota vaikka vessassa parit hengitysharjoitukset ennen ja jtn jumppajuttuja :)
      Voitko mitenkään vähentää sit rankkaa harrastusta ja tehdä sen puolesta jtn mukavaa mistä oikeasti pidät. rentoudu aina illalla hyvin, juo vaikka jotakin relax teetä, kuuntele rentouttavaa musiikkia (esim kitaran soittoa) tuuleta makuuhuone hyvin ennen nukkumaan menoa, vaihda lakanat puhtaisiin niin että ne tuoksuvat puhtailta, luo jtn hyvää lehteä tai kirjaa joka upottaa sut mukaansa juoneen. Aamulla taas pistä rytmikäs lempimusiikki soimaan hieman lujemmalle ja ajattele että olet menossa vaikka treffeille jonkun ihanan ihmisen kanssa.

      Kaikkea hyvää sinulle!

      toivoo työtön kotihiiri joka unelmoi hetkisestä elämästä taas..

    • kohtalotoverii

      Vaikuttaa todellakin työuupumukselta . Menet voimiesi äärirajoilla. Nyt hakemaan apua ammattiauttajalta ja tarvittaessa sairaslomaa . Muutama viikko ei nyt kyllä riitä !
      Työ on vain työtä ja sen takia ei kannata mielenterveyttänsä menettää.
      Voimia ja jaksamista sinne !

    • 0w90wew9e9w

      Tsemppiä ja varmasti löydät oman polkusi. älä vaan ala syömään psyykelääkkeitä ja douppaamaan itseäsi. Terveys ja ihminen on paljon tärkeämpää kuin raha ja ura. itse voit omat rajat määrätä.

      • ei pilleri ville

        Samaa sanon minäkin: älä ala hyvä mies missään nimessä syömään masennus- ja psyykelääkkeitä (päätös ja valinta tosin on sinun omasi). Niitä aletaan todella helposti tunkemaan, jopa painostetaan.

        Minulle kävi niin psykologi painosti ja uhkaili ja lähetti psykiatrille, kun en suostunut hänen diagnosoimaan masennukseen syömään masennuslääkkeitä - minulla oli tuolloin hänelle esitellä sekä suomeksi ja englanniksi tutkimuksia, artikkeleita ja asiakirjoja, jotka kertoivat mitä masennus- ja psyykelääkkeet oikeasti tekevät ja aiheuttavat. Muistan, miten psykologi kiehui raivosta ja kun saatoin siten osoittaa, ettei ole kyse mistään kemiallisesta epätasapainosta aivoissa!

        Minulla kävi kuitenkin (uskomaton) tuuri: psykiatri tiesikin näistä asioista ja miten lääketeollisuus jyllää eikä halunnut minun syövän niitä masennuslääkkeitä, vaan hoitamaan luontaishoidoin. Lopuksi kävi vielä, niin että psykiatri totesi, etten olekaan kliinisesti masentunut, vaan sellaisissa työelämän (mm. kiusaaminen) ja henkilökohtaisen elämäni raskaissa tilanteissa ketä tahansa "masentaisi" ja olisi helvetin paha olla. Hän totesi, että monet muut psykiatrit hänen sijastaan todennäköisesti haluaisivat kyseissä tilanteessa pitää (kliinisesti) masentuneena ja pistäisivät syömään lääkkeitä.

        Olen kiitollinen, että itsellä kävi näin hyvin. Älä sinä jää uhriksi, kuten niin monet "pillerien napsijat"

        On niin rumaa peliä tämä masennus- ja psyykelääketouhu, että vihaiseksi tulee kun lähtee tutkimuksia ja totuutta syvemmin kaivelemaan

        “It’s easier to fool people than to convince them they have been fooled.” - Mark Twain

        http://liinanblogi.com/tag/masennuslaakkeet/


    • Luonnollisesti1

      Ano 6 kk "opintovapaan" nimellä oleva tauko työhösi.
      Sen jälkeen näet asiat toisin.

    • Itse hain apua psykiatrilta,hoito järjestyi sain mielialalääkkeen,hoitoni päättyi ja palasin töihin.Hiljensin työtahtia ja vältän stressiä. Nyt elämäni tyyni.

    • Sinulla kaikki hyvin

      Älä hakeudu saikkulinjalle, se on vihoviimeinen vaihtoehto. Älä mene työterveyshuoltoon tai paikkaan, jossa sinulle kertyy "julkinen rekisteri" uupumisestasi. Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja on ihmisiä, jotka ovat vain onnellisia, jos lähdet syrjäytymisuralle - heille jää jaettavaa kakkua enemmän. Kriisikeskus on hyvä anonyymiyden mahdollistava keskustelupaikka. Muista rentoutukseen kierteen luovien lääkkeiden sijasta myös luontaistuotteet - esim. L-teaniini. Ja ennen kuin vaihdat työtä, kokeile vaikkapa hypnoositerapeuttia: opettele nauttimaan esiintymisestä, siitä, että saat luennoida ja valistaa muita.

      Keskustele pomosi kanssa töiden priorisoinnista, ja tarvittavasta vaatimustasosta kullakin työn osa-alueella. Jos se onnistuu, pomosi tukee sinua. Ellei onnistu, kannattaa alkaa katsella muita töitä. Toiseen työhön vaihtaminen (tai työn vaihtaminen firman sisällä) ovat todella kannatettavia vaihtoehtoja.

      Aloita kuitenkin sillä, että hemmottele hieman itseäsi: varaa aika vaikka hotellilomaselle ystävien seurassa, käy jossain valveillaoloaikana, vaikka museossa, uimahallissa tai taidenäyttelyssä, virkistä itseäsi jollain ihan erilaisella. Varaa kalenteriisi päivittäin jokin aika puheluita varten - soita tutuille säännöllisesti. Ja käy visiiteillä. Hommaa rentoutusäänikirja ja aktiiviunohda työsi. Ja varaa kalenteriin aikaa myös työhakemusten kirjoitteluun. Hakeutumisesi koulutukseen kertoo, että haet muutosta - tee muutos (itsesi tai työsi muuttaminen) ajoissa, niin onnistut parhaiten. Aloita tänään, vaikka uusista kalenterimerkinnöistä.

    • ASIALLINEN VASTAUS

      Ei kuulosta hyvältä, ja pitkittyessään voi kroonistua ja johtaa lopulliseen burnoutiin ja pitkään sairauslomaan, josta palautuminen voi olla pitkä tie. Eli kannattaaa jarruttaa ajoissa ja vaihtaa tehtäviä, tuskin se helpommaksi muuttuu, päinvastoin voi muuttua esim. paniikkikohtauksiksi, joiden kanssa ei kyllä esiinnytä jne.
      Kokemusta on ja lopullinen työkyvyttömyys entisiin töihin ja alkoi juuri vastaavin oirein ja tuntemuksin ettei enää jaksa päivääkään - tyyliin.
      Jos haluat paremmin jutella niin löytyy s-posti.

    • Sinisiipi69

      Terveys on kaiken a ja o. Ajattele asiaa niin, että jos palat totaalisesti loppuun niin sinusta ei aikoihin ole mihinkään työhön. Otat nyt omaa lomaa eli virkavapaata tai haet sairaslomaa.... Ja karsit työstäsi pois sen mikä sinua ahdistaa. Et tuu jaksamaan tuollaista enää. Ei ole häpeä myöntää ettei jokin työ vaan sovi itselle. On hienoa ja rohkeaa toimia niin että itsellä on hyvä olla ja tykkää työstään. Raha ja menestys ei korvaa terveyttä. Jos työnantajasi on asiallinen ja oikeudenmukainen niin hän ei ala kuittailemaan asiasta kun kerrot missä mennään ja ymmärtää ja antaa sinulle hengähdystaukoa ja miettimisaikaa, lepoaikaa. Et tee yhtään päivää enää duunia joka vie sinua yhä syvemmälle ja syvemmälle uupumukseen. Saarnaan ehkä, mutta kerrompa surullisen tositarinan läheltäni.. eli veljelläni oli samantapainen tilanne, mutta työ vaan erilaista. Hän uupui täysin muutamassa kuukaudessa. Koetti hakea apuakin, mutta ei siinä vaiheessa enää saanut oikeaa apua. Sairaslomaa sai, mutta siitäkään ei ollut hyötyä kun työmäärä painoi takana ja hän oletti että pitää jaksaa mennä töihin... ykskaks hän ei vaan enää nähnyt mitään poispääsyä tilanteesat että kun ei jaksa ja ahdistaa..liikaa töitä ja vastuuta ja unettomuuskin kaupan päälle. Hän lähti omasta vapaasta tahdostaan tästä maailmasta. .. Se oli niin turha kuolema ja niin surullista.. kun pelkkä työn väheneminen ja lepo olisi auttanut, ettei tilanne olisi päässyt tuollaiseksi. Eli työ ja nimenomaan väärä työ voi olla kuolemaksi. Sinulle tsemppiä kuitenkin ja rohkeasti asiaa eteenpäin hoitamaan ja sinulle iloa tuottavien töiden pariin palaamista.

    • uusi elämä sullekki

      Aloittaja tarvii kunnon loman. Mene työterveyshuoltoon ja selvitä heille että olet ylirasittunut ja tarvitset lepoa. Sitten kun on tuo puoli on kunnossa niin vuokraat laadukkaan matkailuauton ja pakkaat kamat laukkuihin ja hiihtokamppeet ja outdoor vaatetta autoon tankki täyteen ja pari kaasupulloa ettei tule yöllä vilu.. Sitten vaan keula kohti Lapin selkosia. Esim Inariin tai Ivaloon. Sovit campingpaikasta (sähkö ym. palvelut) ja otat lunkisti. Hiihtelet ja annat mielen levätä. Syöt ja nautit puhtaasta luonnosta ja valkeista hangista. Tulistele, sauno, käy hireojalla jne. Etsi elämyksiä. Kyllä sinä sitten huomaat mikä sulle on parasta. ja kun löydät itsesi niin hylkää muu aiempi ahdistava elämä ja elä sitä elämää jonka löysit sisältäsi.

      Katso esim tuosta ihmisten kokemuksia..

      http://lapinmatkailuautovuokraus.com/matkakertomuksia-2013/

    • been there

      Uupumuksella ja burn out'lla on vähän tekemistä keskenään. Jos ryöstöviljelet itseäsi, olet lopulta siinä tilassa, että et pääse ylös sängyltä. Siitä toipuminen on sitten fifty-sixty. Tunnollinen voi olla se tosi idiootti! Terveydelle ei voi laskea hintaa!! Ikinä en anna itselleni anteeksi, että päästin itseni siihen jamaan. Lopulta opin, että kukaan, eikä mikään enää saa minua kupattua. Täysin entiselleen ei siitä koskaan toivu.

      Rohkeat lähtee pilleribalettiin. Se on tosi lottoa. Itse en ruvennut.

    • vokki

      työterveyteen. Joskus saikku mahd. lääkitys saa ihmeitä aikaa. Avoimuus parasta koska salailu ahdistaa kisää ja vie voimia. Itse olin aikoinani muutaman kerran pitemmällä lomalla ja oli voimiinnuttavaa antaa itselle lupa levätä Serotoniineja tarviin varmaan loppiikäni. Itse olin mielenterveystyössä ja työkavereistani osa väheksyi saikkujani kuten muutamat isommat pomot.

    • koettu on

      Lekurilta haet saikkua, kelan kautta pääsee uupumuskuntoutukseen jos haluat tai hakeudu johonkin ykistyiseen ryhmään jossa muitakin uupuneita jos karsastat julkisen puolen kuntoutusta. Mutta nyt ehdottomasti peli poikki ettei käy niin ,että elämäsi pysyy käynnissä pelkillä lääkkeillä ja koetat koko ajan epätoivoisesti täyttää elämääsi ja vain suoritat asioita, mikään ei oikeasti tunnu miltään, mutta koetat pitää itsesi koko ajan liikkeessä koska et uskalla pysähtyä.
      Nyt pysähdy ja katso tosiasioita silmiin. Ei ole häpeä myöntää, että on haukannut liian ison palasen.
      Ja onko sun pakko esiintyä, veätydy esiintymisestä vaivihkaa.

    • emme ole koneita

      TERVETULOA JOUKKOON...MEITÄ ON PALJON


      Mitä voi antaa neuvoksi..... ulkoile,,,varaa aikaa itsellesi...opettele sanomaan nyt ei aikataulullisesti sovi

      Unohda työsi kun et ole työpaikalla......


      siitä se lähtee....

    • ajattele itseäsi

      Työuupumus ei ole leikin asia, Entisen työkaverini tytär oli melkein samanlaisessa asemassa kuin sinä. Korkeasti koulutettu, tunnollinen, paljon vastuuta, johtavassa asemassa firmassa. yhtenä päivänä tuli seinä vastaan. Viisi vuotta on jo tuosta kulunut, vieläkään , josko koskaan pystyy enää työmaailmaan. Hän on saanut pysyvät vammat aivoihinsa

      Jos vähääkään välität itsestäsi menet heti huomenna juttelemaan pomosi kanssa.
      Alat karsia pois luentoja ja esiintymisiä ja teet vain taustatöitä joissa olet hyvä.
      Sinulla on vielä 35 vuotta aikaa tehdä hyvää työtä jota jaksat.

    • uusiin hommiin

      Muista aina: Elämää on työn ulkopuolella! Itse en ole Luojan kiitos vajonnut masennukseen, mutta näin jälkeenpäin olen huomannut että 20 vee on tullut juostua väärien asioiden perässä todella liian kovilla panoksilla. Luultavasti työnantaja ja työkaverit ovat kupanneet minkä ennättäneet. Nyt teen sitten vain ja ainoastaan minimin, oli se oikein tai väärin. Väärinhän se tietysti on, mutta olen alkanut asennoitua siihen että vain sovitut hommat hoidetaan ja "sivustanakitukset" tyritään oikein kunnolla ellei niistä pysty kieltäytymään. Hyviä harrastuksia. Niitä sulla pitää olla. Katkaise tuo kehä, vaikka sitten pistämällä pennit jonoon ja vaihtamalla johonkin toiseen hommaan. Mutta katkaise, ENNEN KUIN vajoat sinne burn out puolelle. Nykyisessä työelämässä ei taida kukaan katsella "hitaasti" jos sulla on jossain kohtaa historiaa puolen vuoden työsuhteita. Etenkään kymmenen vuoden kuluttua. Ne vaan katsoo että kaveri on edennyt urallaan parempien tarjousten perässä.

    • aposj apotb å

      Työnantajallekin voi rauhallisesti ja asiallisesti kertoa, että tuli itse arvioitua omat voimavarat syksyllä väärin: tähän itselle vaativaan työhön kouluttautumisen ja rankan harrastuksen lisääminen olivat liikaa ja tilanne on nyt ylikuumentunut. Ehdota jotain vähennyksiä töihin, ja tuo ehdotelmasi tuosta mahd. koulutuksen jatkamisesta ja siitä mitä harrastuksen kanssa teet (ilmeisesti parasta lopettaa). Sitä, missä parhaiten palaudut ja lepäät, sen tiedät itse parhaiten. Alkoholiin ei parane turvautua. Ja tosiaan, vähitellen suuntaat muihin töihin. Työuupumushan ei kelpaa sairasloman syyksi: diagnoosiksi tulee depressio tai sopeutumavaikeus. Ei niissä mitään hävettävää, eikä lopullisesti leimaavaa, jos saikku on nyt tarpeen. Lääkärinkin kanssa voi jutella rehellisesti tilanteesta. Viisautta ja rohkeutta asioihin tarttumiseen!

    • O.Rava

      Minulla oli sama ongelma. Tunsin että olin joutunut oravanpyörään. Lopulta tajusin, että todellakin olen orava. Otin loparit ja muutin metsään oravaksi. Nyt olen onnellinen!

    • akkels

      Noo hei, jos oot ollut kaksi vuotta siinä työssä, voit huoletta vaihtaa alaa. Jos on masennusta, hae sairauslomaa. Todennäköisesti kuitenkin selvitä työstäsi jos olet 2 v tehnyt sitä eli voit olla töissä ja haeskella muuta tai kuten sanoit, pyytää siirtoa muihin hommiin.
      Eihän tuossa mitään erikoista ole, masennukseen saat varmaan lääkitystä ja se auttaa jaksamaan, ensin pari viikkoa saikkua. Ja koska sulla on jo rauhoittavia käytössä, olet varmaan puhunut ongelmista lääkärille.
      Työn vaihto tulee vielä monta kertaa eteen ja mitä sitä turhaan sinnitellä jos ei jaksa esiintymistressiä, tosin olet ilmeisesti siinä ihan hyvin suoriutunut

    • orjat on typeryksiä

      Pitäis perustaa sivusto kuinka tyylikkäimmin irtisanoudut perkeleen yrityksestä.
      Tässä yksi ehdotus.
      Avaat pomon ovea ihan hiukan ja pieraiset hirveän pierun.
      Sulkiessasi ovea, sanot lähden vapauteen.

    • maija7

      Hei, tilanteesi kuulostaa tosi rankalle. itselläni oli samantapainen tunne päällä vähän aikaa sitten ja sitä oli kestänyt jo jonkin aikaa. Tein aika radikaalin ratkaisun ja irtisanouduin työstäni ja muutin helsingistä pienemmälle paikkakunnalle. Olen viisikymppinen joten työllistymiseni on ihan toisella tavalla huonoa kuin sinulla nuorella ja hyvin koulutetulla ihmisellä, löydät varmasti luonteellesi paremmin sopivan paikan, eikä sen tarvitse olla siivousta, sitä hommaa yhtään väheksymättä.
      Voin tällä hetkellä ihan mukavasti ja sanonkin sinulle että toimi nopesti, mitä sitten teetkin, sillä ei kannata päästää tilannetta enää pahemmaksi sairastut melko varmasti ja siinä voi olla pahat seuraukset. Jos et kertakaikkiaan jaksa enää päivääkään niin hae sairauslomaa, että saat aikaa ja voimia miettiä kuinka toimit, mutta suosittelen että vaihdat työtä. Ainakin esiintyminen pois.
      Onnea ja iloa elämääsi.

    • Pois vaan

      Lähde nopeasti työstä pois. Uusia mahdollisuuksia avautuu kyllä.

    • hoidettu tapaus

      Jos tunnistaa itsessään selvät työuupumuksen merkit niin sitten kannattaa alkaa harkitsemaan työpaikan vaihtoa.
      Esimies ei aina ole paras apu tässä. Työssään silmin nähtävästi uupunut helposti joutuu yt-neuvotteluissa "tuotannollis-taloudellisen" irtisanomisen kohteeksi.

      Työssään uupunut ei ole enää kovinkaan arvokas työmarkkinoille. Tämän vuoksi meillä onkin iso liuta "ikääntyneitä" irtisanottuja. Moni on jo n. 40-vuoden ikäisenä loppuun kulutettu näillä hektisillä työmarkkinoilla.

      Itselle kävi näin, 1990-laman alkuvuosina minut irtisanottiin vakituisesta työstä juuri "tuotannollis-taloudellisin" syin EIKÄ sen jälkeen ole tullut yhtäkään vakituista työpaikkaa vaan kaikki ovat olleet pätkä- ja silpputöitä. Lopuksi 2000-luvulla minut armahdettin työvelvollisuudesta ja siirrettiin työttömyyseläkkeelle ja sitä kautta vanhuuseläkkeelle.
      Näin hoidettiin eräs työssä uupunut. Enkä ole jäänyt ainoaksi työvelvollisuus armahdetuksi.

    • Hepokatti Matti

      Tee kikkelis kokkelis temput ja Tenkaset kaupan päälle. Varma menestys. Ensin kuitenkin asiallinen katsaus tulevaisuuteen. Tulevaisuus nuorelle on tärkeintä. Orastava menestystarina on vielä edessä. Ota loparit. Puhuminen ei auta.

    • Kiireesti nyt

      Narsisti sinut on paljastettu jo. Mene hoitoon.

    • Ei ole heikkoutta

      Mulla oli 10 vuotta sitten samankaltainen tilanne ja päädyin kouluttautumaan uuteen ammattiin ja muutin pienelle paikkakunnalle. Sairaslomaa en ottanut vaan irtisanouduin. Mulla oli työ, jossa lähinnä opettamista ja esiintymistä, johon en tottunut koskaan.
      Nyt olen rennommassa ammatissa, jossa toki sosiaalista kanssakäymistä, mutta ei esilläoloa. Ja harrastukset ovat tyyliin luonto ja minä. Voin paljon paremmin, mutta välillä haluaisin vielä vähämmän ihmiskontakteja. Katsotaan onko 3.ammatti tulossa :)
      Suosittelisin vakavasti kuuntelemaan kroppaasi, koska uupumisesta toipuminen on oikeasti pitkä prosessi. En tiedä työnantajastasi mitään, mutta kyllä itse olisin sitä mieltä, että sairaslomaa kannattaisi hakea ja alkaa miettimään uutta suuntaa...

    • Tästä jokaiselle 5 euroa ilmaiseksi:
      https://www.comeon.com/raf/Federation

      Liittymällä 5€ ilmaisveto ilman talletusvaatimusta.

      Ei tarvi ollenkaan omaa rahaa ja voi pelata casinolla tai urheiluvedonlyöhtiä oikealla rahalla ilman oman rahan tallettamista :) Suomalainen sivusto, joka on toiminut alalla jo pitkään. Kannattaa kokeilla!

    • DollsWithBalls

      Jätä ylimääräinen hömppä pois. Harrasta vain sellaista mistä pidät.

      Kerro työnantajalle että sinulla alkaa olla liikaa töitä ja ettei patterit oikein riittä kaikkeen. Organisoi tai anna esimiehen organisoida vähemmän mielenkiintoisia juttuja muille työntekijöille/alaisille

      Lopeta rauhoittavien syöminen niin jaksat paremmin. Jos jotain ei saa tehtyä määräajassa, sitten ei vaan saa. Kerrot suoraan että projekti on siinä ja siinä vaiheessa, etenee hyvin, mutta sitä ei vaan saanut ajoissa valmiiksi vaikka yritys oli kova. Ei siitä kannata itselleen vatsahaavaa hankkia.

      Työnjohdon vastuulla on organisoida sopiva määrä töitä, joten se on ylemmän portaan vika jos joku hukutetaan töihin.

      Muista lenkkeillä iltaisin että saat nukuttua hyvin. Varsinkin juokseminen piristää.

    • RLaur

      Hei taas,

      Yllätyin nähdessäni tekstini etusivulla, kiitos teille paljon vastauksista!

      Olen käynyt nyt pari kertaa asian tiimoilta työterveydessä, ensin työterveyslääkärillä ja hänen lähetteestä psykiatrilla. Psykiatrilla käymisestä jäi vähän p****n maku suuhun: kokonaistilannettani ei otettu mielestäni tarpeeksi huomioon ja ratkaisuksi tarjottiin mm. Lyrica-lääkitystä, lisää rauhoittavia ja mielialalääkitys uniongelmiin. Itse yritän nyt toistaiseksi tulla toimeen vain melatooninivalmisteilla ja tarpeen mukaan otettavilla lääkkeillä.

      Aion lähipäivinä olla yhteydessä työnantajaani ja puhua tilanteesta. Olen jo aikaisemminkin maininnut, ettei tämä työtehtävä ehkä oikein sovi minulle, ja asiaan onneksi suhtauduttiin positiviisesti. En usko, että tulee ongelmaa. Olen hommani hoitanut paremmin kuin hyvin.

      Henkinen hyvinvointi on mulle kuitenkin niin tärkeää, etten halua työllä elämääni pilata. Olen valmis pienempään palkkaan, kunhan pääkoppa voi hyvin. Hyvän liksan takia näissä hommissa roikuin tähän päivään saakka, vaikka kroppa ja pääkoppa sanoivat, ettei homma ole sua varten. Täytyisi oppia hidastamaan tahtia elämässä, nauttia niistä asioista mitkä on hyvin ja lopettaa jatkuva vaatiminen itseltä. Niin ja tietysti hyväksyä omat virheet ja puutteet - eihän kukaan meistä ole täydellinen.

      Kiitos vielä paljon kannustuksesta. Lohduttavaa kuulla, että on muitakin samassa jamassa olleita ja olette ratkaisuillanne helpottaneet elämäänne merkittävästi. Toivottavasti minulle käy samalla tavalla ja opin tämän kokemuksen myötä kunnioittamaan itseäni enemmän.

    • liian monen tragedia

      Elämäsi kuulostaa klassisen surulliselta tarinalta ihmisestä, jota lapsena/nuorena ei nähty sellaisena kuin hän oli vaan sellaisena kuin hänet haluttiin nähdä.

      Yhteiskunnassamme on edelleen tabu puhua vanhemmista, jotka yrittävät tehdä lapsestaan omien toiveidensa kaltaisen. Kun tästä lapsesta kasvaa aikuinen, hän ei tiedosta ongelmaa, mutta alitajuisesti hän edelleen yrittää miellyttää vanhempiaan. En tiedä taustaasi, mutta koska olet tehnyt valintoja, jotka eivät sovi sinulle, herää kysymys: kenen mieliksi olet valintasi tehnyt?

      Olen itse parhaillaan vapautumassa tällaisesta kuviosta vasta nelikymppisenä, mutta ymmärtääkseni suurin osa kantaa yhä tätä taakkaa tietämättään.

      Jos seuraava lause satuttaa, olet oikeilla jäljillä: Minua ei nähty sellaisena kuin olin, vaan sellaisena kuin minut haluttiin nähdä.

      Tämän oivaltamisesta seuraa henkisesti kipeä prosessi, mutta sen seuraksena paranet ja tiedät mitä sinä haluat tehdä.

      • RLaur

        Kiitos kommentistasi.

        Tämä ei taida kohdallani päteä. Vanhempani eivät ole missään vaiheessa painostaneet minua eivätkä yrittäneet valaa tiettyyn muottiin. Itse olen valintani tehnyt ja minua on niissä kannustettu. En yritä miellyttää ketään valinnoillani. Ongelmanani on pikemminkin se, että vaadin liikoja itseltäni. En tiedä kaikissa asioissa, mm. jaksamisessa, rajojani. Ne pitää nähtävästi oppia käytännön kautta.


    • itsekkin uupunut

      itse sain lääkitykseen ahdistukseen sosiaalisten tilojen pelkoon , olen loppu omaan työhöni ollut jo yli kymmenen vuotta . nyt alan käymäänpsykologilla ja aion vaihtaa myös uuteen työpaikkaan joka kiinnostaa eikä vain niin että pitää väkisin herätä työhön mistä ei tykkää pätkääkään. pitää ajatella omaa mielenterveyttä ja seon tärkeintä jottavoi hyvin

    • on se

      Pikku aamujumppaa ulkoilmassa piristää aina.
      https://www.youtube.com/watch?v=Hn1F3WkJAr0

    • sossu ei teet työtä

      Ota ihmeessä lopputili jos noin vituttaa. Sen jälkeen haet jostakin muualta työtä tai elä työttömyyskorvauksella. Et häviä taloudellisesti juuri mitään. Ansiot pienenee, mutta verotus kevenee eikä rahaa mene työmatkoihin. Suomalainen sosialismi on sitä, että bruttopalkoissa on isot erot, mutta nettopalkka on lähes sama kaikilla verotuksesta johtuen. Kiitos SDP:n ja stalinistien. Työnteko ei kannata. Miksi siis tappaa itsensä työnteolla?

    • väärä asenne...

      Ota lopputili. Perusta oma firma. Voit sen jälkeen tehdä mitä huvittaa. Ei ole kukaan käskemässä. Mikä idea on olla toisen palkollisena ja parkua kohtaloa. Ihan älytön juttu. Suomi on vapaa maa. Jokainen saa tehdä töitä myös itselle just sen verran ja sillä tavalla kuin huvittaa. Ei ole pakko olla toisen töissä jos ei huvita.

      • Mitäyhimettiä

        Eikö suomessa olekkaan pakko olla jollekin orjana? Meinaakkos että voi elää onnellisena ja vapaana?


    • lahtari kyykkyyn..

      Sulla on väärä asenne töihin. Yksi kaveri pyysi minua, että perustetaan kahden miehen pieni firma, joka tekee remontteja. En lähtenyt yrittäjäksi, mutta menin hänen perustamaan firmaan töihin. Oltiin sitten molemmat siinä töissä kaksistaan, hän yrittäjä ja minä työntekijä. Muutaman kuukauden jälkeen aloin olemana sairaslomilla ja kun kaveri valitti, että rahat ei riitä enää palkanmaksuun, usutin liiton lakimiehet hänen kimppuun. Hyvin toimi systeemi. Liiton lakimiehet sai kaverin hulluuden partaalle. Oikeudessa kaveri hävis 100-0. Sain hyvät rahat työpaikkakiusaamisesta, laittomasta uhkailusta, epäasiallisuudesta jne. Kaveri makselee niitä vielä pitkään. Firma meni kättelyssä nurin. Työoikeus lähtee siitä, että työntekijää aina sorretaan ja sitä pitää puolustaa. Tosiasia oli, että kaverilla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Sillä ei ollut vara edes palkata lakimiestä ja sen rahat loppu heti kättelyssä. Kunnon kyykytys kapitalistille. Tein hyvän tilin tässä kierroksessa.

    • EUkätäinen

      Noilla kriteereilla olet sopiva kokoomuksen porukkaan.

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      136
      5678
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      33
      3485
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      17
      1893
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      23
      1875
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      24
      1720
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      74
      1566
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      14
      1473
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1366
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      17
      1360
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      23
      1308
    Aihe