Jossakin Keski-Suomen alueella on sellaisia sukunimiä kuin Markkanen ja Minkkinen.
Kyllähän me tiedämme, mitä markka ja minkki nykysuomessa tarkoittavat. Mutta mitähän niillä on tarkoitettu ennen aikaa, jolloin markasta tuli Suomen rahayksikkö ja minkki siirtoistutettiin Pohjois-Amerikasta maahamme?
Tuskinpa sukunimi Markkanen on otettu käyttöön vasta 1860-luvulla tapahtuneen markka-nimisen rahan käyttöönoton innoittamana. Ja enpä ole kuullut, että kotimaisia näätäeläimiä olisi minkiksi kutsuttu.
Sukunimien taustaa
Markan minkki
13
693
Vastaukset
Suosittelen taas Mikkosen ja Paikkalan kirjaa "Sukunimet", joka löytyy jokaisesta itseään kunnioittavasta yleisestä kirjastosta ja myös monen kodin kirjahyllystä.
Sen mukaan Minkkinen-nimeen ”sisältynee karjalainen ristimänimi Minkka ~ Minkki”, joka ilmeisesti on venäläisten nimien ”Mina” ja ”Mihka” variantti. Pohjana on kreikkalainen nimi ”Menas”.
Myös ”Markkanen” voi palautua karjalaiseen, venäläisperäiseen nimeen (”Markka”, venäjän ”Mark”, ”Marka”). Muutkin alkuperät ovat mahdollisia, ja sama nimi on saattanut muodostua eri pohjalta eri tahoilla. Mainitun kirjan mukaan taustalla voisi olla aatelismies Tuomas Uttermark, jonka sukunimi ”voisi olla alkujaan asuinpaikan perusteella annettu lisänimi ’erämaa’”.
Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, että Markkanen-nimi on syntynyt myös yleisnimestä ”markka”. Se on vanha pohjoismainen paino- ja rahayksikkö, paljon vanhempi, kuin markka autonomisen ja itsenäisen Suomen rahayksikkönä. Alkujaan, 800-luvulta alkaen, markka tarkoitti yli 200 gramman painoa (tarkka merkitys vaihteli) tai vastaavaa määrää hopeaa. Tämä selittää, että murhastakin saattoi selvitä maksamalla 40 markan sakon.
Toisaalta ”markka” on alkujaan tarkoittanut merkkiä (vrt. englannin sanaan ”mark”), ja tältäkin pohjalta olisi voinut syntyä nimi ”Markkanen”.- Markan minkki
"Suosittelen taas Mikkosen ja Paikkalan kirjaa "Sukunimet", "
Niin, kyllähän näiden paikannimiä tutkineiden teoksista hyödyllistäkin tietoa löytyy, mutta kun ne ovat, kuten esimerkeistä käy ilmi, vähän turhan tulkinnanvaraisia. Vaihtoehtoja sanojen selityksiksi jätetään turhan monta.
Tällainen tapaus on myös kotiseudullani Ylä-Savossa esiintyvä kunnan nimi Kiuruvesi. Tavalliselle kansalle "kiuru"-sana on itsestäänselvyys eli se tarkoittaa niitä seisovaan veteen ilmaantuvia pieniä toukkia. Tässäkin tapauksessa tämä nimistöntutkija Paikkala taas on esittänyt sen vain yhtenä vaihtoehtona monien muiden joukossa. Eipä tällaisesta tulkinnasta tavalliselle kansalaiselle ja kirjaston kuluttajalle ole paljon iloa. Todennäköisimpänä pidetty vaihtoehto pitäisi selkeästi nostaa esiin.- 7+4
"Tavalliselle kansalle "kiuru"-sana on itsestäänselvyys eli se tarkoittaa niitä seisovaan veteen ilmaantuvia pieniä toukkia. "
Kun en ole kotoisin sieltä päinkään, niin vaikea tietää, mutta onkohan nykyään ihan totta tuo virkkeesi, ts. mahtaako olla kovin tunnettu ainakaan alle 50-vuotiaiden keskuudessa? Vähän ihmettelen, että et itse katsonut kyseisestä kirjasta, jos tiesit siitä ja olet muodostanut siitä varman mielipiteenkin. Se nyt kuitenkin pääosin edustaa parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta aiheesta. "Pääosin" lähinnä siksi, että uudempaakin tutkimusta on saatettu tehdä, mutta sen tuloksia pitää etsiä erikoisjulkaisuista.
Useita selityksiä esitetään siksi, että asiasta ei ole varmaa tietoa. Pitäisikö heittää noppaa ja sitten esittää varmana tietona sellainen, mikä on vain yksi monista epävarmoista selityksistä? Olisitko tyytynyt, jos kysymyksiisi olisi esitetty sellaiset vastaukset?
Kiuruveden selityksestä en sano mitään, koska se se kuulu sukunimien selityksiin eikä sitä esitetä mainitsemassani kirjassa. Et myöskään kerro, missä Paikkala on esittänyt tulkintoja siitä. Yleisesti voi sanoa, että yhteisen kansan käsitykset nimien alkuperästä ovat yleensä yksioikoisia, mutta eri ihmisillä usein erilaisia.
Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms muuten selviää, että kiuru-sana esiintyy laajasti sekä lintua että erilaisia pikkueläimiä tarkoittavana, myös samoilla alueilla. Siksikään ei ole mitenkään selvää ja ilmeistä, että Kiuruvesi olisi saanut nimensä hyttysentoukista tms. Ainakaan se ei ollut selvää niille, jotka päättivät Kiuruveden kunnan ("kaupungin") vaakunasta: siinä on vaakunaselityksen mukaan "Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 1." Ja vaikka kiuru on heraldisesti tyylitelty, niin kyllä se on selvästi lintu, leivo, /Alauda arvensis/.- Markan minkki
Yucca kirjoitti:
Vähän ihmettelen, että et itse katsonut kyseisestä kirjasta, jos tiesit siitä ja olet muodostanut siitä varman mielipiteenkin. Se nyt kuitenkin pääosin edustaa parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta aiheesta. "Pääosin" lähinnä siksi, että uudempaakin tutkimusta on saatettu tehdä, mutta sen tuloksia pitää etsiä erikoisjulkaisuista.
Useita selityksiä esitetään siksi, että asiasta ei ole varmaa tietoa. Pitäisikö heittää noppaa ja sitten esittää varmana tietona sellainen, mikä on vain yksi monista epävarmoista selityksistä? Olisitko tyytynyt, jos kysymyksiisi olisi esitetty sellaiset vastaukset?
Kiuruveden selityksestä en sano mitään, koska se se kuulu sukunimien selityksiin eikä sitä esitetä mainitsemassani kirjassa. Et myöskään kerro, missä Paikkala on esittänyt tulkintoja siitä. Yleisesti voi sanoa, että yhteisen kansan käsitykset nimien alkuperästä ovat yleensä yksioikoisia, mutta eri ihmisillä usein erilaisia.
Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms muuten selviää, että kiuru-sana esiintyy laajasti sekä lintua että erilaisia pikkueläimiä tarkoittavana, myös samoilla alueilla. Siksikään ei ole mitenkään selvää ja ilmeistä, että Kiuruvesi olisi saanut nimensä hyttysentoukista tms. Ainakaan se ei ollut selvää niille, jotka päättivät Kiuruveden kunnan ("kaupungin") vaakunasta: siinä on vaakunaselityksen mukaan "Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 1." Ja vaikka kiuru on heraldisesti tyylitelty, niin kyllä se on selvästi lintu, leivo, /Alauda arvensis/."Vähän ihmettelen, että et itse katsonut kyseisestä kirjasta, jos tiesit siitä ja olet muodostanut siitä varman mielipiteenkin."
Joo, tuossa aiemmassa kannanotossani jäi mainitsematta, että nämä (Sirkka) Paikkalan tutkimuksia koskevat tietoni ovat peräisin hänen lukuisista kotiseutuni lehtiin kirjoittamista, nimistön tutkimusta koskevista jutuista. Niissä on ollut sekä suku- että paikannimiä koskevia kannanottoja ja ilmeisesti lainauksia hänen tutkimusteksteistään. En ole Paikkalan kirjoja lukenut, niitä taitaa olla molempien aviopuolisoiden tekeminä ja samaa aihetta koskeviakin.
Mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että näitä nimien alkuperiä selvitettäessä tutkijan tulisi tuoda selkeästi esiin kantansa siitä, mitä merkitysvaihtoehtoa hän pitää todennäköisimpänä. Jos parempaa tutkimustietoa tulee myöhemmin esiin, niin sitä sitten tulee. Lukijan kannalta olisi kiinnostavampaa, jos tutkija uskaltaisi ottaa selkeästi kantaa. Näitä lukuisia merkitysvaihtoehtoja luettelemalla tutkija tuntuu ikään kuin varmistavan selustansa myöhemmältä, hänen tietonsa kumoavalta tutkimukselta ja varsinkin tulokseen kohdistuvalta kritiikiltä. - 3+2
Ahaa, eli tavallinen kansa kun sanoo että "kuu kiurusta kesään" niin yksiselitteisesti ja itsestäänselvästi tarkoitetaan että kuukauden päästä siitä kuin seisovaan veteen ilmestyy pieniä tuokkia alkaa kesä. Mielenkiintoista.
- Toisin luullut
3+2 kirjoitti:
Ahaa, eli tavallinen kansa kun sanoo että "kuu kiurusta kesään" niin yksiselitteisesti ja itsestäänselvästi tarkoitetaan että kuukauden päästä siitä kuin seisovaan veteen ilmestyy pieniä tuokkia alkaa kesä. Mielenkiintoista.
Eikös se ole pikemminkin kevään merkki, kun leivokset lyövät leikkiä ilmassa ja taimenia aletaan kasvattaa ruukuissa maahan istutettavaksi?
- Kiuruvetinen
Yucca kirjoitti:
Vähän ihmettelen, että et itse katsonut kyseisestä kirjasta, jos tiesit siitä ja olet muodostanut siitä varman mielipiteenkin. Se nyt kuitenkin pääosin edustaa parasta saatavilla olevaa asiantuntemusta aiheesta. "Pääosin" lähinnä siksi, että uudempaakin tutkimusta on saatettu tehdä, mutta sen tuloksia pitää etsiä erikoisjulkaisuista.
Useita selityksiä esitetään siksi, että asiasta ei ole varmaa tietoa. Pitäisikö heittää noppaa ja sitten esittää varmana tietona sellainen, mikä on vain yksi monista epävarmoista selityksistä? Olisitko tyytynyt, jos kysymyksiisi olisi esitetty sellaiset vastaukset?
Kiuruveden selityksestä en sano mitään, koska se se kuulu sukunimien selityksiin eikä sitä esitetä mainitsemassani kirjassa. Et myöskään kerro, missä Paikkala on esittänyt tulkintoja siitä. Yleisesti voi sanoa, että yhteisen kansan käsitykset nimien alkuperästä ovat yleensä yksioikoisia, mutta eri ihmisillä usein erilaisia.
Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms muuten selviää, että kiuru-sana esiintyy laajasti sekä lintua että erilaisia pikkueläimiä tarkoittavana, myös samoilla alueilla. Siksikään ei ole mitenkään selvää ja ilmeistä, että Kiuruvesi olisi saanut nimensä hyttysentoukista tms. Ainakaan se ei ollut selvää niille, jotka päättivät Kiuruveden kunnan ("kaupungin") vaakunasta: siinä on vaakunaselityksen mukaan "Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 1." Ja vaikka kiuru on heraldisesti tyylitelty, niin kyllä se on selvästi lintu, leivo, /Alauda arvensis/.".... että Kiuruvesi olisi saanut nimensä hyttysentoukista tms. Ainakaan se ei ollut selvää niille, jotka päättivät Kiuruveden kunnan ("kaupungin") vaakunasta: siinä on vaakunaselityksen mukaan "Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä,"
Taidat kuitenkin tietää, että valintaan vaikutti "kiuru" -sanan kirjakielinen merkitys ja vaakunan tekijän sitä myötäilevä tulkinta.
Kyllä nämä valitsijatkin olivat tietoisia, että paikallisella murteella kyseinen sana merkitsee näitä hyttysten toukkia.
- Puusta pudonnut
Onko Suomessa yhä Markkasia? Luulin, että kaikki Markkaset muuttivat nimensä Euroseksi jo toistakymmentä vuotta sitten.
- 4tuqifqegwrf
Tietysti on aina aiheellista kysyä, miten kauan ne nimet oikeastaan ovat olleet käytössä. Kun suuressa osassa Suomea ei tavan kansalla ollut sukunimiä edes 1860-luvulla.
Ja "markka" on paljon vanhempi sana, ei sitä tyhjästä keksitty Suomen silloisen valuutan nimeksi.- paljon lainatavaraa
Mitä tarkoittaa "tavan"? Hyvän vai huonon tavan? Outo ilmaisu.
Itä-Suomessa, jonka nimistöä tämä ketju koskee, on ollut nykyisen kaltainen sukunimikäytäntö niin kauan kuin kirjoitettu historia tietää. Aika moni itäsuomalainen sukunimi palautuu johonkin ortodoksiseen ristimänimeen. Samoin jotkut länsisuomalaiset talonnimet ja niistä myöhemmin muodostuneet sukunimet ovat lähtöisin kristillisestä perinteestä. - 7+11
paljon lainatavaraa kirjoitti:
Mitä tarkoittaa "tavan"? Hyvän vai huonon tavan? Outo ilmaisu.
Itä-Suomessa, jonka nimistöä tämä ketju koskee, on ollut nykyisen kaltainen sukunimikäytäntö niin kauan kuin kirjoitettu historia tietää. Aika moni itäsuomalainen sukunimi palautuu johonkin ortodoksiseen ristimänimeen. Samoin jotkut länsisuomalaiset talonnimet ja niistä myöhemmin muodostuneet sukunimet ovat lähtöisin kristillisestä perinteestä.Mitä outoa tuossa oli? Ihan tavallinen ilmaus, jonkinlainen lyhenne kai sanasta "tavallinen". Voi toki olla peräisin joltain murrealueelta, en tiedä. Minulle se ainakin oli ihan tuttu.
- tapallinen
7+11 kirjoitti:
Mitä outoa tuossa oli? Ihan tavallinen ilmaus, jonkinlainen lyhenne kai sanasta "tavallinen". Voi toki olla peräisin joltain murrealueelta, en tiedä. Minulle se ainakin oli ihan tuttu.
Kyllä tuo "tavan" on varsin omituinen ilmaisu, jos sitä käytetään tavallinen-sanan lyhtenteenä eikä tapa-sanan genetiivinä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po1226069- 292140
- 1771962
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101153Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.691145- 731007
Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä241007Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,24922Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty42897Hevoset ajoteillä Karhulanvaaralla
Minkä ihmeen takia osaamattomat ihmiset tuovat hevosia ajoteille ja pyöräteille? Eilen oli kolari lähellä tämän takia. I12765