Suomen pääkaupungissa, elikkäs Helsingissä!
Helsingin ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa
KAUPUNKI 9.1.2015 20:42
Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä on lähtenyt kasvuun vuoden 2008 jälkeen, ilmenee tuoreesta raportista.
Helsingissä on nyt 35 844 ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta, mutta ennusteen mukaan heidän määränsä kasvaa 42 000:een vuoteen 2040 mennessä. Kaikkiaan Helsingissä asui vuonna 2014 vakituisesti 612 664 asukasta, joista 498 351 on suomenkielisiä ja 87 469 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Ruotsinkielisen väestön osuus helsinkiläisistä oli viime vuonna 5,9 prosenttia.
Raportissa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisen väestön määrää ja alueellista jakaantumista, kaupungin virastojen tarjoamia ruotsinkielisiä palveluita ja niiden kehittämistä sekä kaupungin henkilöstön rekrytointiin ja kielitaitoon liittyviä kysymyksiä.
Selvityksestä käy esimerkiksi ilmi, että ruotsinkielisen väestön keski-ikä on ollut selvästi korkeampi kuin suomenkielisen väestön, mutta ero on supistunut nopeasti. Tällä hetkellä ero on enää reilut puoli vuotta.
Ruotsia äidinkielenään puhuvat asuvat valtaosin Helsingin kantakaupungissa, Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Haagassa. Pohjois- ja Koillis-Helsingin alueilla heitä on vähän, mutta ruotsinkielisiä asuu sen sijaan itäisissä kaupunginosissa, kuten Kulosaaressa, Laajasalossa ja Vuosaaressa.
Ruotsinkielinen väestö eroaa suomenkielisestä myös siinä, että lähes kolmasosa eli 31 prosenttia ruotsinkielisestä työvoimasta on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Ruotsinkielisten työttömyysaste on myös suomenkielisiä pienempi.
Työryhmän raportissa todetaan, että kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä myös tulevaisuudessa, joten ruotsin kieli tulee ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä.
Raportti on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen viime vuoden alussa asettaman työryhmän käsialaa. Ryhmän tavoitteena oli selvittää Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan liittyen kaupungin kaksikielistä toimintaa ja palveluita. Työryhmä luovutti Kaksikielinen Helsinki -raporttinsa torstaina. Työryhmässä oli 16 edustajaa yhdestätoista kaupungin virastosta.
Raportti:
http://www.hel.fi/static/helsinki/publikation/08012015_tvosprokighetsrapport.pdf
http://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/08012015_kaksikielisyysraportti.pdf
Helsingin ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa
KAUPUNKI 9.1.2015 20:42
Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä on lähtenyt kasvuun vuoden 2008 jälkeen, ilmenee tuoreesta raportista.
Helsingissä on nyt 35 844 ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta, mutta ennusteen mukaan heidän määränsä kasvaa 42 000:een vuoteen 2040 mennessä. Kaikkiaan Helsingissä asui vuonna 2014 vakituisesti 612 664 asukasta, joista 498 351 on suomenkielisiä ja 87 469 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Ruotsinkielisen väestön osuus helsinkiläisistä oli viime vuonna 5,9 prosenttia.
Raportissa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisen väestön määrää ja alueellista jakaantumista, kaupungin virastojen tarjoamia ruotsinkielisiä palveluita ja niiden kehittämistä sekä kaupungin henkilöstön rekrytointiin ja kielitaitoon liittyviä kysymyksiä.
Selvityksestä käy esimerkiksi ilmi, että ruotsinkielisen väestön keski-ikä on ollut selvästi korkeampi kuin suomenkielisen väestön, mutta ero on supistunut nopeasti. Tällä hetkellä ero on enää reilut puoli vuotta.
Ruotsia äidinkielenään puhuvat asuvat valtaosin Helsingin kantakaupungissa, Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Haagassa. Pohjois- ja Koillis-Helsingin alueilla heitä on vähän, mutta ruotsinkielisiä asuu sen sijaan itäisissä kaupunginosissa, kuten Kulosaaressa, Laajasalossa ja Vuosaaressa.
Ruotsinkielinen väestö eroaa suomenkielisestä myös siinä, että lähes kolmasosa eli 31 prosenttia ruotsinkielisestä työvoimasta on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Ruotsinkielisten työttömyysaste on myös suomenkielisiä pienempi.
Työryhmän raportissa todetaan, että kaksikielisyys on olennainen osa Helsingin identiteettiä myös tulevaisuudessa, joten ruotsin kieli tulee ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä.
Raportti on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen viime vuoden alussa asettaman työryhmän käsialaa. Ryhmän tavoitteena oli selvittää Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan liittyen kaupungin kaksikielistä toimintaa ja palveluita. Työryhmä luovutti Kaksikielinen Helsinki -raporttinsa torstaina. Työryhmässä oli 16 edustajaa yhdestätoista kaupungin virastosta.
Raportti:
http://www.hel.fi/static/helsinki/publikation/08012015_tvosprokighetsrapport.pdf
http://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/08012015_kaksikielisyysraportti.pdf
Vastaukset 61
Vanhimmat
Finemang!
Snadissa on kiva käydä mutta asun mieluummin muualla.
Onneksi asut!
Juu juu. Rastiruutuun ruotsinkielisten määrä on nytkähtävinään ylöspäin, mutta ruotsalaisuus silti ohenee koko ajan.
Sairasta!! Jos on huomattavasti helpompi pääsy korkeakouluun, on aika luonnollista, että useammalla on korkeakoulututkinto!!! Samoin, mitä tulee työllisyyteen! Juuri tämän kieleen perustuvan eriarvoistavan kohtelun yhteiskunnan taholta olisikin loputtava! Tässä katsotaan vaan seurausta eriarvoistavasta politiikasta ja perustellaan sen jatkamista sillä samalla? Pelottavaa tämä ihmisten itsekkyys ja ahneus politiikassa, miten ihmisarvon kunnioitus on nollissa!
En ymmärrä mikä käytännon ero fennoretoriikassa on ruotsinkielisellä ja rasti ruutuun ruotsinkielisellä?
Rasti ruudussa se on molemmilla ja se kertoo yhteiskunnalle että ko henkilöt haluavat yhteiskunnalliset palvelunsa ruotsin kielellä. Rasti varmistaa palvelut, ei muuta.
Millään rastilla ei pääse helpommin opiskelemaan, sen sijaan paremmalla kielitaidolla pääsee. Fennokin pääsee jos pystyy opiskelemaan muullakin kielellä kun suomen kielellä!
Kielitaito on etu, ei etuoikeus! Kielten oppimisen mahdollisuus on kaikilla!
"Rasti ruudussa se on molemmilla ja se kertoo yhteiskunnalle että ko henkilöt haluavat yhteiskunnalliset palvelunsa ruotsin kielellä. Rasti varmistaa palvelut, ei muuta."
Näin on, vaikka suomi olisi vahvempi, niin tilastoissa näkyy fiininä ruotsinkielisenä. Tilastoistahan tässä oli kysymys.
Onko se puolikielisyys, vaiko yleinen ymmärryksen puute kun ankalle ei ole valjennut rastiruutuun ruotsinkielisen syvin olemus?
Helsinkiin rakennetaan vain ruotsinkielisille tarkoitettu Victoria-kortteli tms. Sen avulla yritetään kasvattaa ruotsinkielisten määrää Helsingissä.
Miksi korttelilla on kieli?
Mitä kieltä kortteli puhuu?
Ruotsinkieliisillä on helpompi pääsy yliopistoihin. MYÖS heillä on mahdollisuus päästä suomenkielisiin yliopistoihin, jos vaan osaavat kieltä!!!!! Sen lisäksi on vielä ylimitoitetut kiintiöt. Täytyy olla todella tyhmä ja rasisti, jos ei ymmärrä kyseessä olevan nimenomaan ETUoikeus. Vain yksi niistä todella monista sellaisista.
"Helsinkiin rakennetaan vain ruotsinkielisille tarkoitettu Victoria-kortteli tms."
RuUOTSINKIELISILLE EI KUKAAN RAKENNA vaan RUOTSINKIELISET RAKENTAVAT ITSELLEEN!
Sitä että korttelin odotettaisiin lisäävän ruotsinkielisten määrää Helsingissä en ole kuullut, mikä on lähteesi?
Ja jos niin kävisikin niin mitä pahaa siinä olis?
Ei korttelilla tule olemaan kieltä, vaan sinne pyritään keskittämään erilaista ruotsinkielisiä palveluja ja rakennetaan asuntoja ensisijaisesti ruotsinkielisille.
Ruotsinkielisille ruotsinkielisiä palveluja ja ruotsinkielisiä naapureita!
Vakka kantensa valitsee, mitä pahaa siinä on?
"RUOTSINKIELISET RAKENTAVAT ITSELLEEN!"
Suomenkieliset rakentavat kaikille. En ainakaan ole kuullut että suomenkieliset olisivat rakentaneet vain suomenkielisille.
Victoriakvarteret är väl ett utmärkt svar på fennonas utmaningar att vi SJÄLVA borde ordna service och tjänster på svenska och inte besvära de finskspråkiga.
Konstigt att nu duger det inte.
Kysymys ei ole siitä, vaan siitä että suomenkielisiä ei pitäisi ruotsilla kiusata. Tuo ei auta yhtään pakkoruotsitettua lieksalaista metsuria.
Onko ruotsin kieli työllistänyt surut Helsingin virastoihin?
Kuitenkin Suomessa kokonaisuudessa ruotsinkielisten määrä p i e n e n e e kaikista tukitoimista huolimatta. Suomessa on sama urbanisaatiokehitys kuin muissa maissa, joten vähenevä suomenruotsalainen väestö ahtautuu pääkaupunkiseudulle.
On myös hyvä muistaa että suomenkielisten kansalaisten kappalemäärä kasvaa Helsingissä suhteessa nopeammin kuin ruotsinkielisten. Pääkaupunkiseudun suruissa on myös eniten täysin kaksikielisten kotien kasvatteja, joiden toinen ja ( joskus jopa vahvempi) todellinen äidinkieli on suomi.
Ruotsi olisi siis täysin taantuva kieli ilman massiivisia tukitoimenpiteitä. Helsingin kaupungin visiot ruotsinkielen asemasta tulevaisuudessa ovat toiveunta
Näin vuosi sitten:
"Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 500:lla ja saamenkielisten 30:llä. Ruotsinkielisten määrä väheni 67:llä."
http://yle.fi/uutiset/vieraskielisten_maara_ohittaa_naina_paivina_ruotsinkielisten_maaran/7148454
Helsingin ruotsinkieliset lisääntyy vain sisäisen huuttoliikkeen takia, eikä syntyvyyden tai kielen vaihtaneiden takia.
Koska uotsinkielisten absoluuttinen kokonais määrä on laskenut Suomessa monta vuotta peräkkäin.
muutama tuhat ruotsinkielistä lisää Helsinkiin
kun suomenkieliset lisääntyy 150.000 - 200.000 vielä nykyisestä määrästä, heikentää joka tapauksessa tulevaisuudessa, ruotsinkielen asermaa Helsingissä.
Nuo aloituksessa mainitut suomen ja ruotsinkielisten määrät on vanhasta vuoden 2013 tilastosta. Viimevuoden 2014 määrät julkaistaan vasta joskus helmikuussa.
Raportissa todetaan kyllä nimenomaan että ruotsinkielisessä kieliryhmässä on suhteellisesti enemmän lapsia kuin suomenkielisiä - eli kasvua on luvassa.
"Ruotsinkielisen väestön ikärakenteessa on piirteitä, jotka kasvattavat väestöryhmää myös tulevaisuudessa. Ikärakenteeltaan ruotsinkielinen väestö poikkeaa suomenkielisestä siten, että ruotsinkielisiä lapsia ja eläkeikäisiä on suhteellisesti enemmän kuin suomenkielisessä väestössä."
Tämän voi jokainen toki itse tarkistaa Tilastokeskuksesta. Vuonna 2013 Helsingissä oli 35 844 ruotsinkielistä, joista 2687 (= 7,49%) alle 6-vuotiaita. Vastaavasti Helsingissä oli 498 288 suomenkielistä, joista 29 418 (= 5,90%) alle 6-vuotiaita.
Helsingin väkiluku kasvaa ennen muuta muuttoliikkeen johdosta. Tästä syystä suomenkielisten määärä on kasvanut nopeammin kuin suhteessa ruotsinkielisten. Täytyy lisäksi muistaa että pääkaupunkiseudulla kaksikielisten perheiden lapsista peräti 80% merkitään "ruotsinkielisiksi"
Tilastotietoa Helsingistä 2012 / 2013
-hel.fi- ( Helsingin kaupunki, tietokeskus)
Ruotsinkielisen väestön määrä lisääntyi 137 henkeä ja oli nyt 35 674. Ruotsinkielisten väestöosuus hieman
pieneni ja oli 5,9 prosenttia. Suomenkielisten määrä kasvoi 3 162:lla. Muunkielisten määrä kasvoi
ennätyksellisesti 5 285:llä. Vuodenvaihteessa 2012/13 muunkielisiä oli 73 608. Heidän väestöosuutensa
oli nyt 12,2 prosenttia. Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielisten ryhmä, 15 341 henkeä. Vironkielisiä oli
10 207 ja somalinkielisiä 7 193. Näihin kieliryhmiin kuuluu 44 prosenttia vieraskielisistä.
Vuonna 2012 ruotsinkielisiä oli siis Helsingissä 35 537 ja 2013 heitä oli 35 674.
Vuonna 2012 suomenkielisiä oli Helsingissä 491 524 ja 2013 heitä oli 494 686.
Nyt jokainen voi laskea tuosta suhteellisen väestönlisäyksen kieliryhmien välillä ja todeta että suomenkielisten määrä on tarkasteluajanjaksolla noussut ENEMMÄN kuin ruotsinkielisten.
Laskin suomen ja ruotsin kielisten keskinäiset vuotuiset prosetti osuus muutolset Helsingissä.
Suomenkieliset vetää eroa. Kaupunki Fennoistuu
v-12 Hurreja oli - 7.30 % - suhtessa suomenkielisiin
v-13 Hurreja oli - 7.21 %
"Täytyy lisäksi muistaa että pääkaupunkiseudulla kaksikielisten perheiden lapsista peräti 80% merkitään "ruotsinkielisiksi"
Entä sitten? Ei niiden kaksikielisten perheiden lasten kaksikielisyys vähennä heidän oikeuttaan ruotsinkieliseen koulutukseen ja ruotsinkielisiin yhteiskunnallisiin palveluihin. Kruksilla mennään!
Uutisessa "unohdettiin" mainita, että kyse on ruotsinkielisiksi REKISTERÖITYNEISTÄ.
Eli suomenkielistaustaisia lapsia rekisteröidään suruiksi. Yhä enemmän 3/4-osaa ja jopa 8/7-osaa taustaisia suomalaislapsia pakotetaan suruiksi.
Siten ruotsinkielisyys väkisin ohenee jatkuvasti. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Ja kun surujen etuoikeudet lopetetaan, niin nuo ruotsitetut suomalaiset vaihtavat kielensä takaisin .
"Eli suomenkielistaustaisia lapsia"
Ne lapset ovat yhtä paljon ruotsitaustaiset lapset.
Jokaiselle lapselle Suomessa rekisteröidään myös kieli, myös suomenkielisille. Ei ruotsinkieliseksi tai saamenkieliseksi tai muunkieliseksi ole poikkeva teko.
Esimerkki:
Itse olen ruotsinkielinen joskin kasvanut suomenkielisessä kaupungissa jossa vain noin puoli prosenttia ruotsinkielisiä, mutta kävin ruotsinkielisen koulun. Suomi on vahvempi kieli kun töissäkään ei nykyään juurikaan suomesta tai ruotsista hyötyä kun on kansainvälinen firma joka toimii englannin kielellä.
Nykyään asustelen kaksikielisessä kunnassa jossa lapseni käy ruotsinkielistä koulua ja ovat virallisesti suomenkielisiä äitinsä mukaan joka taasen työskentelee täysin ruotsinkielisessä työpaikassa ja kotona käytämme molempia kieliä suurinpiirtein sujuvasti .... englannin lisäksi kun lapset kävivät vuosia kansainvälistä koulua ulkomailla.
Pointti: monipuolinen kielitaito aina erinomainen asia mutta en voi mitenkään käsittää miksi juuri pakkoruotsin hegemonia elää niin voimakkaan nyky EU Suomessa vuonna 2015! Monesti työssäni olisin kylläkin tarvinnut vaikka saksan, ranskan, espanjan kieltä... Juurikaan en saamaani ruotsin kieltä, joskin toki sitäkin ajoittain käyttänyt.
Mitä sinä et kommentissani ymmärtänyt?
Jos lapsen isovanhemmista kolme tai isoisovanhemmista seitsemän on suomenkielisiä, niin miten ihmeessä "ne lapset ovat yhtä paljon ruotsintaustaisia"!?
Muutenkin kommenttisi oli käsittämätön sekavuudessaan? Etkö osaa suomea vai oletko muuten vain sekaisin?
"prola"
Kaksikielisten perheiden lasten åidinkieli / kotikieli on myös yhtä paljon SUOMI.
Jotakin outoa kielisyteemissä on jos 8 / 10 kaksikielisten perheiden lapsista merkitään Helsingissä RUOTSINKIELISIKSI.
Syy on tietysti se, että jo äityspakkauksen mukana tuli ainakin muutamia vuosia sitten Folktingetin propagandalehtinen jossa kerrottiin niistä eduista joita lapsi saa "ruotsinkielisenä". Näitä jaettiin jopa Kuopiossa, jossa esikoiseni syntyi 2004.
http://www.folktinget.fi/fi/lehdisto/lausunnot/article-66247-26356-anna-lapsellesi-lahja-varhainen-kaksikielisyys?offset_68546=15
Rummutus on siis kovaa, että keinotekoinen kaksikielisyys säilyisi. Mielestäni ruotsi voi Suomessa säilyä vähemmistökielenä vai oikeiden surujen oman aktiivisuuden ansiosta. Valtaväestöä ei saa pakottaa mukaan mitenkään.
Täyttyy muistaa että aidosti kaksikielinen EI tarvitse ruotsinkielisiä palveluita, mutta siitähän ei Suomen kielipolitiikassa ole enää ollut kysymys ( tarpeen ja tarjonna kohtaamisesta) v.2004 jälkeen , vaan ruotsinkielen levittämisestä yhä laajemmalle.
Tulokset kuitenkin näyttävät huonoilta. Mitähän seuraavaksi? Palvelualoille pakollinen ruotsiksi palvelu? Esim. Jäätelökioskille?
"Ja kun surujen etuoikeudet lopetetaan, niin nuo ruotsitetut suomalaiset vaihtavat kielensä takaisin."
Mitä ETUoikeuksia ajattelit lakkauttaa?
"Ankdam"
"Mitä ETUoikeuksia ajattelit lakkauttaa?"
Kaikki mitä on 5% kieliosuudella "tasa-arvoista" valtakien kanssa. Ruotsinkielen on oltava Suomessa näkymätön vähemmistökieli, ainakin niissä kunnissa joissa heitä on vähemmän kuin 10% väkimäärästä. Helsingissä ruotsinkielisiä on n.6%. Pois siis ruotsi katukylteistä, tuoteselosteista, virastojen ovista jne. Lisäksi Helsingin yliopistosta on on tehtävä yksikielinen samaa tapaan kuin Åbo Akademi on ruotsinkielinen.
Toinen sveko "Prola" kyselee:
"Jokaiselle lapselle Suomessa rekisteröidään myös kieli, myös suomenkielisille. Ei ruotsinkieliseksi tai saamenkieliseksi tai muunkieliseksi ole poikkeva teko. "
Ruotsissa ei rekisteröidä, koska kaikkien oletetaan osaavan ruotsia... saamelaiseksi ei lisäksi voi rekeisteröityä kuka tahansa, kuten suruksi. Ruotsinkieliset täytyisi taas alkaa näkemään omana kieliryhmänään, ei Suomen toisena kansalliskielenä. Voisi olettaa että ruotsinkieliseksi rekisteröityvällä olisi jotakin yhteyttä sukunsa kautta ruotsinkieeen, mutta tätä yhteyttä ei nykyisin vaadita tai kysellä.
Miten surut kokisivat tilantaan jossa kaksikielisten perheiden lapsista 80% rekisteröitäisiin suomenkielisiksi? Tämä nykyinen systeemi on suora hyökkäys suomenkieltä kohtaan, koska jotakin hyötyä ruotsinkisyydestä saadaan suomenkielen kustannuksella. Muuten ei näin toimittaisi maassa jossa 90% kansasta on äidinkieleltään suomenkielisiä.
Ainakin se viidenkymmenen miljoonan euron varustamotuki.
"Ruotsissa ei rekisteröidä, koska kaikkien oletetaan osaavan ruotsia... saamelaiseksi ei lisäksi voi rekeisteröityä kuka tahansa, kuten suruksi."
Ruotsissa ei rekisteröidä koska sillä tiedolla ei ole virallisesti yksikielisessä maassa merkitystä. Suomessa sen sijaan voi kansalainen saada yhteiskunnalliset palvelunsa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Väestörekisterin äidinkielimerkintä on ensisijaisesti ilmoitus viranomaiselle millä kielellä hlö palvelunsa haluaa. Väestörekisterin äidinkielimerkintä ei siis varsinaisesti liity asianomaisen kieliTAIDON tai äidinkielen rekisteröintiin vaan kruksi koskee asiointikieltä.
Viranomaiset sen lisäksi että osaavat tiedon perusteella lähettää viranomaispostin oikealla kielellä pystyvät myös kvantitatiivisen kielitiedon perusteella arvioimaan eri kielisten palvelujen määrän tarpeen nyt ja tulevaisuudessa, esimerkiksi kuinka monta ruotsinkielistä ekaluokkalaista aloittaa peruskoulun 6 vuoden kuluttua.
Mikään ei estä sinua rekisteröitymästä väestörekisterissä saamenkieliseksi, jos nimittäin haluat veroilmoituslomakkeesi ym viranomaistedotteet saamen kielellä. Se on sitten ihan eri asia hyväksyvätkö saamelaiset sinut saamelaiseksi.
Saamelaisuus ei ole ilmoitusasia mutta saamen kieltä voi osata / opiskella kuka vain.
Lähipalveluja on kuitenkin mahdollista saada vain saamealueella, aivan kuten ruotsinkielisiäkin palveluja on saatavilla vain siellä missä me surut pääasiassa asumme.
Höpö höpö! Kukaan ei hyökkää kenenkään kimppuun, vanhemmat päättävät lapsensa kielestä ja jos lapsi sitten myöhemmin aikuisena ei koekaan vanhempien päättämää kieltä omimmakseen niin sen voi muuttaa. Mitä ihmeen hyökkäämistä se muka on?
"Pointti: monipuolinen kielitaito aina erinomainen asia mutta en voi mitenkään käsittää miksi juuri pakkoruotsin hegemonia elää niin voimakkaan nyky EU Suomessa vuonna 2015! Monesti työssäni olisin kylläkin tarvinnut vaikka saksan, ranskan, espanjan kieltä."
Pointti on oikea. Ja oleellinen kysymys kuuluu miten, miksi, miten ihmeessä, kuinka voi olla mahdollista, miten tämä on käsitettävissä? Ainoa vastaus on ruotsalainen fasismi ja diktatuuri, rkp:n vaa'ankieliasema, verovapaiden säätiöiden phjattomat voiteluvarat ja selkärangattomat poliitikot, jotka vaikka ennen vaaleja olisivat olevinaan pakkoruotsia vastaan, ovat tiukan paikan tullen kuitenkin ostettavissa, kuten opetusministeri Gustaffson.
Seuraava kysymys kuuluu, miten tämä Gordionin solmu aukaistaan? Ainoa vastaus on persut.
Persuja kannattaa äänestää jo vain ja pelkästään Suomen pakkoruotsalaistamis- ja rkp:n määräämän maahanmuuttopolitiikan vuoksi, ihan riippumatta äänestäjän ideologiasta tai persujen muista ohjelmajulistuksista. Eivät ne kuitenkaan pysty mokaamaan mitään sen enempää eikä pahemmin kuin demarit tai kokkareetkaan, vaikka oikein yrittäisivät, mutta persut, ja vain persut, haluavat ja VOIVAT pystyä blokkaamaan rkp:n ulos hallituksesta, mikä on ehdoton edellytys mielipuolisten tuhlausautomaattien lopettamiselle ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiselle.
Mutta persuissakin on patologisia pakkoruotsittajia, joille ei ääntä kannata antaa, näkyvimpänä ainakin Packalen. Ja persutkin pitää panna koville torilla ja turuilla, että mikä on heidän todellinen strategiansa; ovatko he kuitenkin valmiita ruotsalaisiin lehmänkauppoihin eli menemään samaan hallitukseen rkp:n kanssa?
Taas joku svekojjen hallinnoima ennustustaho on tehnyt tuotoksensa. Silkkaa toiveajattelua, kuten aiemmatkin arviot surujen lisääntymisestä. ;-)
Hurrien tulevaisuutta ennustavissa tutkimuksissa annetaann aina ylioptimistinen kuva.
Jotta yhteiskunnan suunnittelussa, ruotsinkielisille annettaisiin etuja.
Ruotsinkielisten määrä Suomessa pysyy suurin piirtein samana vuosikymmenestä toiseen. Hieman laskua on todettavissa, mutta ei paljon.
Ruotsinkielisten määrä v, 1990 ja 2013 osoittaa pitkän aikavälin kehityksen:
Helsinki v. 1990 n. 37790 ja vuonna 2013 n.35 674; vähennys n. 2120
Koko Uusimaa 1990 n. 138300 ja v. 2013 n. 133 760, vähennys n. 5 500
Manner-Suomi 1990 n. 273 500 ja v.2013 n. 265 6007, vähennys kaikkiaan n . 7900.
Ahvenanmaan kehitystä seurataan erikseen. Siellä ruotsinkielisten määrä on kasvanut em. aikavälillä 2180 henkilöä.
Ahvenanmaalla asui ruotsinkielisiä vuonna 1990, 23 127 kpl. ja 2014 heitä oli 26 315 henkeä, eli ruotsinkielisten määrä on kasvanut siellä tänä aikan 3188 hengellä.
Myös suomenkielisten määrä on kasvanut siellä 1230 hengestä 1442 viime vuonna, siis enemmän kuin ruotsinkielisten. Tämä tietysti koetaan uhkana maakunnassa , eikä rikkautena. Muistetaan vielä että Ahvenanmaan väkiluku oli v. 1921 n. 26 000 henkeä.
Suomenkielisten suomalaisten määrä maassa on kuitenkin kasvanut jatkuvasti aina suurista nälkävuosista lähtien. Ruotsinkielisten määrä kasvoi muutamana vuotena 2000-luvulla, mutta yleinen suunta on ollut laskeva aina v. 1940.
Tarkasteluajanjaksolla 1990 -2013 suomenkielisten määrä lisääntyi Suomessa 194 749 kpl. Ruotsinkielisten määrä väheni 5971 kpl. Näin ainakin Tilastokeskuksen mukaan.
Kuten raportissa todetaan, Helsingin ruotsinkielisten määrä on ollut nousussa vuodesta 2008 lähtien.
2008: 35 124
2009: 35 198 (lisäys 74)
2010: 35 459 (lisäys 261)
2011: 35 537 (lisäys 78)
2012: 35 674 (lisäys 137)
2013: 35 844 (lisäys 170)
Ihan hyvä suunta. ;-)
Suomenkielisten määrä nousi vuosina 2008 -2013 Helsingissä 25 500 hengellä ja ruotsinkielisten siis 720 kpl.
Hyvä.
Vetäkää johtopäätös.
Suomenkielisten määrä nousi vuosina 2008 -2013 Helsingissä 25 500 hengellä ja ruotsinkielisten siis 720 kpl.
Siis ruotsinkielisten kasvu oli 2,8 prosenttia lisäyksestä! Näistäkin suurin osa näitä Krohneja!
Venäjänkielisten määrä lisääntyi ainakin 100%...
No sepä hyvä että sinun kurjaa elämääsi piristää muutama muualta sinne muuttanut svekkuli. Lopetatko siis rotuilun.
Ruotsalaisten Suomenkansan vastainen vihapolitiikka näkyy mamujen ruotsittamisessa. Tätä varten RKP aikoinaan alkoi heitä maahamme haalimaankin, uus-suomenruotsalaisia!
Suomalaisia ruotsalaiset ovat aina halveksineet ja vihassaan meitä vastaan, kun eivät enää muuta keksineet, alkoivat 1990-luvun alulla Suomenkansan suuresta vastustuksesta huolimatta, röyhkeästi haalia muslimimamuja joka maailmankulmilta ja antoivat heille "suomenruotsalaisen" statuksen.
Tässä heidän "lisääntymisensä".
Helsingissä asuu hyvin vähän ruotsinkielisiä. Suurin osa puhuu suomea aivan hyvin.
Ruotsinkieliset palvelut ovat turhia PK seudulla. Pelkkää verorahojen tuhlausta.
Muun kielisiä on enemmän. Ruotsi on luettava vieraaksi kieleksi ja tulkki palvelut tarvittaessa.
Helsingissä asuu n. 35 000 ruotsinkielistä, ei se minusta niin kovin vähän ole.
Ruotsin- kuten saamenkielisilläkin suomalaisilla on oikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa äidinkielellään muusta mahdollisesta kielitaidostaan riippumatta.
Kun ottaa huomioon näiden osuuden toimittajissa, lääkäreissä, lakimiehissä, pankkiireissa ja muissa lähinnä toisista hyötymään pyrkivissä ammateissa, se on suorastaan hämmästyttävä.
Ankdam taitaa olla työllistetty suojatyöpaikkaan, koska puhuu ruotsia.
Ihmettelen kovasti, miksi Suomen täytyy turvata ruotsinkieliselle palvelut ja sitäkautta toiselle suojatyöpakka, kun ei mikään muukaan maa niin tee.
Suomessa ei edes Ahvenanmaalla vähemmistöä palvella omalla äidinkielellä.
Pohjoismaissa ei missään ole käytäntöä. Baltian maissa on paljon venäjänkielisiä,muttei mitään kielipalveluita.
Suorn talous on ruotsinkielisten extrapalvelujen takia kuralla.
On tullut aika ryhtyä järkeistämään tätä maata. Pakkoruotsi on järjetöntä. Turhia kuluja miljardi kaupalla on liikaa etumatkaa kilpailija maille.
"Ruotsin- kuten saamenkielisilläkin suomalaisilla on oikeus saada yhteiskunnalliset palvelunsa äidinkielellään muusta mahdollisesta kielitaidostaan riippumatta."
Mutta ruotsinkielisillä on suomenkielisten pakkoruotsi ja siitähän tässä on kysymys.
Minerva Krohnit lisääntyvät Helsingissä mutta niin lisääntyvät suomenkieliset ja ennenkaikkea muunkielisetkin vielä paljon nopeammin joten lopputulema on, että ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus laskee, ei siis nouse!
Suomeen pitäisi tehdä ruotsinkielestä vapaat kunnat, jotka saisivat korvausta, kun pärjäävät vähemmillä palveluilla.
Totuus on, että ruotsinkielisiä on enää 60 % ns. ruotsinkielisten määrästä - loput 40 % ovat sujuvasti kaksikielisiä.
Kaksikielisyys on aina riski vähemmistökielelle, koska jossain sukupolvessa ihmiset vain kollektiivisesti päättävät, että on turha opettaa lapsille enää ruotsia, kun suomeksi pärjää paremmin.
Aika outoa, miten akateeminen kielimies Häkkinen suhtautuu kieliin. Miksi ruotsinkieli olisi erityisen turha tuleville sukupolville. Eikö yhteiskunnan varoilla koulutetun kielimieheltä pitäisi puolustaan maamme luonnollisia kieliä ja kieliäkin, jotka tulevat maahanmuuttajien mukana Suomeen?
Se nyt vain on maailman laki, että kielenvaihto tapahtuu vähemmistökielestä enemmistökieleen. Ruotsissa se siis tapahtuu suomesta ruotsiin, Suomessa ruotsista suomeen. Ruotsi ei siis ole skenaariossani "turha" muuten kuin siinä mielessä, että kun tarpeeksi iso osa ruotsinkielisistä onkin todellisuudessa kaksikielisiä, niin he itse alkavat pitää kahta kieltä turhana, kun yhdelläkin pärjää. Ja siinä kilpailussa vähemmistökieli eli ruotsi jää siirtymättä seuraavalle sukupolvelle.
Häkkinen kielimiehenä tietää tämän ja pyrkii kaikin voiminsa edesauttamaan, että näin tapahtuisi eli, että ruotsin kieli kuolisi Suomessa. Luulisi Häkkisen ajattelevan kuten luontoihmiset; sukupuuttoon loppumista olisi kaikilla mahdollisilla keinoilla vältettävä. Eli kaikki luonnon luomat lajit ovat niin arvokkaita, ettei niitä pidä ihmisen hävittää. Mutta kieli ei ilmeisesti olekkaan arvokas asia ainakaan Häkkiselle.
Taas ymmärsit väärin. Jos olisit lukenut kirjoituksiani, tietäisit että kannatan kielellisen monimuotoisuuden säilymistä - haluan että ruotsi säilyy Suomessa. Kielen säilyttäminen on kuitenkin kieliyhteisön omalla vastuulla. Enemmistön taas on luotava sellainen asenneilmapiiri, että kielenpuhujat uskaltavat olla ylpeitä kielestään ja haluavat siirtää kielen tuleville sukupolville.
Inarinsaame onnistuttiin pelastamaan kuilun partaalta kielipesätoiminnan ansiosta. Äidinkielisiä puhujia on silti enää jokunen sata, mutta se riittää elinvoimaiselle kieliyhteisölle, kunhan sitä rohkaistaan ja tuetaan.
Enemmistön taas on luotava sellainen asenneilmapiiri, että kielenpuhujat uskaltavat olla ylpeitä kielestään ja haluavat siirtää kielen tuleville sukupolville. Näin kirjoittaa Häkkinen mutta itseasiassa on syyttämässä ruotsin puhujia ruotsin opetukseen liittyvistä asioista vaikka vastuu on kyllä enemmistöllä, jonka muodostavat suomenkieltä puhuvat pääosin.Häkkinen tulee näkemään tämän totuuden muutaman viikon päässä eduskuntaäänestyksessä. Jos niin käy, että pakkoruotsin säilymistä äänestää vain RKP:n edustajat niin sitä lähtien Häkkinen on oikeassa mutta ei ennen äänestystä.
RKP:n nettiseurantatoimiston sukkanuket laittavat hätäisesti rasteja ruutuun johonkin web-äidinkielenvaihtolomakkeeseen.
http://www.kp24.fi/uutiset/57189/kello3.swf
Keinotekoisuutta keinotekoisuuden päälle...
tuossa yläpuolella todettiin että kieliyhteisön pitää
itse olla ylpeitä itsestään. suomenruotsalaiset ovat
ihan aidosti sitä. tämän maan ja esim Helsingin historia
on puhuttu ja kirjoitettu ruotsiksi 1900-luvulle asti. sitä
faktaa ei karjalaisten tai savolaisten mielipiteet miksikään
muuta. jokaisessa helsingin paikannimessä on
ruotsinkielinen ja osittain Ruotsin mannermaahankin
periytyvä tausta. (Helsinki
Ruotsin valtio puuttuu Suomen sisäpolitiikkaan tukemalla kansalaisaloitteen hylkäämistä ajavia järjestöjä. On ihme, ettei hallitus tee noottia Ruotsille
Itsenäisen valtion sisäisiin asioihin puuttumisesta.
Media on hiljaa, koska se on ruotsitettu.
Tälläisessä organisaatiossa toimimista joka saa tukea ulkomailta ja puuttuu itsenäisen valtion sisä politiikkaan on yleensä pidetty vakoilemisena.
Mats Dumell joutui vankilaan paljon pienemmästä rikoksesta.
Jospa opettelet ne isot alkukirjaimet ensin, vaikka se lukihäiriöiselle varmasti vaikeaa onkin.
Ihanko seitsemällätuhannella vuoteen 2040, on se suuri määrä tilastotutkailija twervig, nyt on rotusota voitettu. Ehkä kuitenkin todellisuudessa määrä tulee tuolloin olemaan jotain Vantaan tasoa.
"Ruotsinkielisillä on oikeus"... Ns ruotsinkielisillä vaikuttaa olevan subjektiivinen oikeus etuilla...
Kun kuunteleeratikassa ns ruotsinkielisten puhetta niin vaikuttaa että rasti ruutuun ei välttämättä tee kenestäkään kielitaitoista. Tosin ihmetyttää miksi joku haluaa vapaaehtoisesti puhua pidginruotsia esim lapsensa kanssa vaikka osaa suomea huomattavasti paremmin.
Haluaa paskoruotsia.