Mistä johtuu, että auton ikkunat jäätyvät taivasalle, vaan eivät katoksen alla?
Eikö se sama ilma virtaa siellä katoksen allakin?
Omituinen juttu, tajuaako joku?
Vähän niinkin, että, katetussa uimahallissa ei kastu kun uipii!
Eikö se sama ilma virtaa siellä katoksen allakin?
Omituinen juttu, tajuaako joku?
Vähän niinkin, että, katetussa uimahallissa ei kastu kun uipii!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Katoksessa lämpö ei säteile suoraan taivaalle, vaan heijastuu takaisin katosta eikä lämpötasapaino järky. Taivasalla lämpö säteilee suoraan pois, ja mistä se saakaan sitä lisää? Vesihöyry tiivistyessään luovuttaa sitä pinnoille. Siitä kaste ja talvella huurre.
Teeppä katos läpinäkyvästä plastiikasta, niin se ajaa saman asian, vaikka päästääkin lämpösäteilyn lävitseen suoraan taivaalle.
Ei muuten ole kasvihuoneessakaan kastetta, ja muovi suojaa lautapinoa edelleen kosteudelta.
Teoriasi ei tue havaintoja.
Miksi läpinäkyvä katos päästää lämpösäteilyn pois?? Teoriasi mukaan myöskään läpinäkyvä sadetakki ei hiosta. Valon säteet se toki päästää kulkemaan lävitse, mutta ei lämpöä...
Ensimmäinen teoria tukee havaintoja ;)
Tämän hypoteesin mukaanhan sitten asuntokin kylmenee oli ikkunoissa laseja tai ei. Kyllä IR-säteily etenee lasin ja muiden läpinäkyvien aineiden läpi erittäin huonosti.
Yksi esimerkki on hälytysjärjestelmin PIR-ilmaisin. Jos se on lasin takana, ei sitä saa aktivoitua vaikka tulisi suoraan löylystä munasillaan hyppimään sen näköpiiriin.
Lämpösäteily etenee valon tavoin, sillä se on ...säteilyä. Joten se pätkii mennen tullen lasista läpi.
Ja se sadetakki hiostaa aivan muista syistä :)
Lämpöä on näes muussakin muodossa kuin säteilynä.
Esimerkki.
Myöntänet, ainakin aiemmin kerroit niin, että ilma päästää hyvin lämpösäteilyn lävitseen.
Mutta ilmahan on paras eriste mitä meillä on?
Esim villan eristävyys perustuu sen suureen ilmapitoisuuteen.
Oletko huomannut kesällä autossa, että sinne tulee jostain lämpöa aurinkoisella säällä...lasien läpi.
Todisteena vielä, että sitähän on kehitetty "lämpölasia", joka ei päästä lämpösäteilyä lävitseen. Käytetään nykyään mm. autoissa?
Jos olisin väärässä, ei tuollaista tarvitsisi kehitelläkään.
Tavalliset lasit ja muovit päästävät osan lämpösäteilystä lävitseen. Tähän perustuu että kasvihuoneen lämpötila nousee aurinkoisella ilmalla.
Kyllähän se asunto äkkiä kylmenisikin, jos kaikki lämpö olisi vain säteilylämpöä. Pääasiassa kuitenkin asunnot lämmitetään käyttäen hyväksi lämmön johtumista, jolloin sisällä oleva ilma ja rakenteet ovat lämpimiä. Ikkunoiden tehtävä on pitää se lämmin ilma sisäpuolella. Lämpösäteily taas menee helposti lasin läpi, kuten voi huomata vaikka kevätauringon lämmittäessä ikkunan läpi.
Itseänikin kiinnostaisi tietää, miksi katos pitää jään poissa ikkunoista. Lämpösäteilyselitys tuntuu vähän oudolta, varsinkin kun homma toimii myös kylmän auton kanssa.
Oikea selitys on se lämpösäteily, vaikka ketjussa on puhuttu paljon paskaakin.
Kappale, eli tässä tapauksessa auto, säteilee lämpöään taivaalle, jossa ei ole mitään joka heijastaisi sen takaisin tai säteilisi itse takaisin. Jos päällä on jotain, joka säteilee takaisin, auto ei tavallaan hukkaa lämpöä niin paljon.
Höpinä taustasäteilystä kannattaa unohtaa. Lämpösäteily, vaikka tulisikin 4-kelvinisestä kappaleesta, ei koskaan jäähdytä. Se aina lämmittää. Ongelma on siinä, että lämpimämpi kappale säteilee myös. Kun se ei saa säteilyä takaisin yhtä paljon, se jäähtyy.
Selityksenä on avaruuden taustasäteily. Lasien jäätymisessä merkittävä tekijä on lämpösäteily, joka tulee avaruudesta ja on läpötilaltaan noin 4 K eli -269 C. Tästä johtuu myös se, ettei lasit jäädy niin pahasti pilvisellä säällä ja toisaalta ne voivat jäätyä myös ilman pakkasta, jos ollaan lähellä nollaa ja on pilvetön taivas.
Jos sinne katokseen laitetaan lasikatto niin siitä lämpösäteilystä suodattuu osa pois. Valo on kyllä samanlaista säteilyä kuin lämpösäteilykin, mutta silti ne ovat taajuudeltaan erilaisia ja pääsevät eri materiaaleista läpi. Helppo esimerkki on röntgenkuvaus. Siinä käytetään myös samanlaista säteilyä eli röntgensäteitä, jotka menevät vaateiden ja monien kudosten läpi. Valo ei sitä kuitenkaan tee.
Tää oli paras!
Olen lukenut tuosta samasta avaruuden taustasäteilystä Tieteen Kuvalehdestä vajaa pari vuotta sitten. Lehden toimitukselta kysyttiin veden jäätymistä pilvettömällä säällä, vaikka pakkasta ei vielä olisikaan. Se selitettiin jotenkin siten, että avaruus "imee" lämpöä maan pinnalta pois. Katoksen alta ei ole "suoraa yhteyttä" avaruuteen.
Tässä sulle 2 faktaa:
1. Tieteen kuvalehti on huuhaalehti.
2. Taustasäteilyä on olemassa, mutta se ei liity mitenkään tähän asiaan. Sitäpaitsi se on edelleenkin lämpöä, eli maapallolle tullessaan se ei jäähdytä, päinvastoin.
Miksi sitten tämä selitys annetaan nykyään jokaiselle suomalaiselle peruskoululaiselle. Se on luettavissa fyysikan peruskoulukirjoista. Toisen kerran selitys tuli vastaan lukion fysiikan peruskurssilla ja kolmannen kerran vielä yliopistossa insinöörifysiikan kurssilla. Aina selitys oli täsmälleen sama. Asiaa käsiteltiin muutenkin aika tarkasti, sillä se on hyvä arkielmän esimerkki, jonka selitys toisaalta on melko syvällistä fysiikkaa.
Jos syynä ei ole taustasäteily, niin miten sitten selität sen, että lasit jäätyvät, vaikka yölläkään ei ole ollut pakkasta? Tällöin lämpötilan täytyy tosin olla lähellä nollaa ja pilvetön taivas. Jos selitys ei kelpaa niin osoita virheet, muutenkin kuin sanomalla, ettei pidä paikkaansa.
Vielä kommentti kohtaan kaksi.
Lämpö siirtyy aina lämpimämmästä kylmempään. Jos suunta on toinen täytyy tehdä työtä. Kysymys tarkalleen ei ole ainoastaan tämän taustasäteilyn saapumisesta maahan, mikä tosin lämmittää, mutta vastaavasti maa tai auton ikkuna säteilee lämpöä poispäin ja tämän määrä on suurempi. Yleensä asia ilmaistaan sanoilla: "Vuorovaikuttaa avaruuden taustasäteilyn kanssa."
Olisiko, että ilmanpainekin vaikuttaa veden jäätymispisteeseen?
Toinen, että mittareissa on virheitä?
Miten ns. "jäätävä tihkusade" mielestäsi muodostuu? Eli sataa vettä, vaikka on liki 10 astetta pakkasta?
Onko tuo vesi harvinaisen huonoa vastaanottamaan sitä kylmää taustasäteilyä? :)
Tai sitten se on harvinaisen huono säteilemään itse? Toisin sanoen "luokatonta vettä" :)
Tämä ei nyt kuulu varsinaiseen keskusteluun, mutta perustelepas toi, että Tieteen Kuvalehti on huuhaa-lehti!
lainaus sivustolta
http://www.atm.helsinki.fi/~hvehkama/nukl.html
"Esimerkiksi puhdas vesi ei jäädy heti, kun lämpötila laskee alle nollan. Tarvitaan jotain, joka sysää jäätymisen liikkeelle, tai muuten lämpötilaa pitää alentaa selvästi lisää. Tämä näkyy selvästi joskus, kun taivaalta sata alijäähtynyttä vettä: se on alle nolla-asteista, mutta vielä nestemäistä. Heti, kun alijäähtynyt vesi osuu esimerkiksi auton tuulilasiin, se saa tarvittavan sysäyksen ja jäätyy kirkkaaksi jääksi."
Ne tekee juttuja siten, että ne kaivaa internetistä lehden imagoon sopivia aiheita, joita sitten julkaistaan "totena". Pienellä präntillä piilossa on vaan ohimennen heitetty se nettiosoite, josta juttu on kehitetty.
Paras, tai pahin, alta-riman-juttu, oli joku helvetin sumpaattisuuskone, joka mittaa koko ihmiskunnan sympaattisuutta, tai jotain.
Aivan uskomatonta soopaa.
Myönnän, että lehden historiaa käsittelevät artikkelit ovat joskus ihan mielenkiintoisia.
Itse kuulun niihin, joille tulee aina tuon tuostakin tilaustarjous, jonka käytän "hyödykseni". Sitten lehden ala-arvoiseen tuotantoon kyllästyttyäni periun sen, eli n. 4 kk:n kuluttua.
joka meille on annettu tämänkin pulman ratkaisemiseksi. Siispä vetäise esim. pesusienellä ohut kerros tenttua autosi etuikkunaan (ulkopuolelle) niin eipähän jäädy pakkasella tallissa eikä takapihalla.
Jospa se katos estääkin kosteuden laskeutumisen auton laseille ilman kylmetessä. Oletkos ottanut sellaista huomioon.
Onhan tuo käväissyt mielessäni :)