en osaa päättää, mitä kannattaisi tehdä. Olen opiskellut lukiossa venäjää lyhyenä ja kirjoittanut yo-kirjoituksissa (arvosana M). Takana on nyt yksi välivuosi, ja olen ajatellut tänä keväänä hakea suomen kieleen, se vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Se on ehkä näistä kahdesta varmempi ja järkevin, mutta haaveilen toisaalta myös venäjän kielen opintojen jatkamisesta. tykkäsin kielestä lukiossa,tosin taso ei ollut siellä niin vaativa ja siksi aika epävarma olen sen suhteen miten pärjäisin.
kuitenkin harmittaa, jos tuo venäjänkieli jää ihan unohduksiin, jos jotain muuta alan opiskelemaan. vuosien päästä voi olla vaikeampi enää päästä kärryille, kun tuntuu että olen jo nyt vähän unohtanut kielen, kun ei ole tullut pariin vuoteen enää pidettyä yllä taitoa.
Onko täällä venäjän opiskelijoita? osaisiko joku kertoa, minkälaista se yliopistossa on käytännössä?
ja sellainen tyhmä kysymys vielä, että tarvitseeko yliopistossa olla hyvä englanninkielen taito noissa aineissa? olen aina ollut enkussa huono, joten epäröin sen takia ylipäätään hakea mihinkään. opiskellaanko siellä englantia tai onko se pakollista?
suomenkieltä tai venäjää opiskelemaan?
8
147
Vastaukset
- jotaina
Yliopistossa on alasta riippumatta osattava lukea englantia. Tämä on ihan käytännön juttu, sillä englanninkielistä tenttikirjallisuutta on kaikilla aloilla, jopa suomen kielessä. Mutta siitä selviytyy.
Jos opiskelet venäjää, se kaiketi aineopintojen tultua suoritetuksi hyväksytään vieraan kielen opinnoiksi. Tällöin ei tarvitse opiskella englantia. Yliopistossa on siis joko hiukan opiskeltava tai muuten osoitettava yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Sama koskee toista kotimaista.
Yliopistossa kaikkien opintoihin kuuluu yhteensä noin 15 op kieliopintoja eli äidinkieli, toinen kotimainen ja yksi vieras kieli, 5 op kutakin. - austerism1
Jos haluat optimoida opiskelupaikan saannin, kannattaa tutkailla, kummanko aineen opiskelijaksi on helpompi päästä. "Helppous" ei tietysti ole mitenkään objektiivinen asia tässä -- mm. omat pohjatiedot ja -taidot vaikuttavat, ja pääsykoekin on tietysti eri aineissa erilainen, joten 1:1-vertailu ei ole mahdollista. Jos ja kun opiskelupaikan saa, toisen voi sitten halutessaan ottaa sivuaineeksi. Yliopisto-opinnoissa on siis yleensä aina jokin pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita kieli- ja metodiopintoja.
Kielten pääaineopiskelu yliopistossa ei ole ihan samanlaista kuin kielten opiskelu lukiossa. Tosin "harvinaisemmissa" kielissä, joihin kai venäjäkin hieman hassusti lukeutunee, on opintojen alussa ymmärtääkseni jonkin verran aktivointia ja hieman lukiomaisempaa opiskelua -- mutta noin yleisesti ja lyhyesti kielten pääaineopinnot ovat kielitiedettä (yleistä juuri kyseiseen kieleen liittyvää kielentutkimusta), kielialueen kirjallisuutta ja kääntämistä jonkin verran kielialueen (kulttuuri)historiaa. Näitä asioita sitten opiskellaan kyseisellä kielellä (vrt. suomen opinnot kirjallisuus).
Kannattaa lukaista pohjaksi jokin kielitieteen perusopus, ihan siis suomeksi, niin tiedät hieman, millaista asiaa voi edessä olla tai vaikkapa tutkailla oppiaineen opinto-oppaassa mainittua kurssikirjallisuutta. Esim. suomen opinnoissa saattaa hyvinkin olla vaikkapa Kaisa Häkkisen "Kielitieteen perusteet" tai joku vastaava jonkin peruskurssin kirjallisuutena. - ValitseMolemmat
Ota venäjä pääaineeksi ja suomi sivuaineeksi. Jos suomi tuntuu kivalta ja venäjä ikävältä, niin voit vaihtaa myöhemmin pääainetta. Jos venäjään et pääse, niin voit tehdä toisinkin päin. Suomen kieli tuskin on kovin suosittu aine, joten sinne pääsee luultavasti helposti. Useimpien mielestä kieliopin pänttääminen on tylsää.
Kannattaa ehkä tähdätä opettajan pätevyyteen ja valita muut sivuaineet sen mukaan, esimerkiksi jokin muu vieras kieli sivuaineeksi ja lisäksi kasvatustieteelliset opinnot. Opettajan pätevyys ei estä sinua tekemästä muitakin töitä kuin opettajan. Lisäksi kannattaisi ottaa kauppakorkeasta jotain sivuaineita, koska venäjää voi käyttää kaupallisella alalla (jos joskus tulevaisuudessa kauppa alkaa taas vetää). Venäjän kieltä voit tarvita myös matkailualalla. Suomen kielestä ei tule oikein muita ammatteja mieleen kuin opettaja joilla oikeasti olisi töitä. Toki suomen kielestä voi olla apua monessa työssä.- xxxxxxxxxxxx
Riippuen vähän yliopistosta suomen kieleen ei itse asiassa ole kovin helppo päästä. Joensuu ja Vaasa ovat ehkä vähän helpompia, mutta muuten hakijoita riittää.
Suomen kieltä opiskellut voi opetustyön lisäksi työskennellä esimerkiksi kielenhuollon tehtävissä. Suomen kieli on ehdoton sivuaine myös kaikille kääntäjille. - aapeee
Voiko muuten tuohon suomen kieleen päästä missään yliopistossa pelkkien alkupisteiden perusteella? Jos haen useampaan, mutten käy kaikissa pääsykokeissa, voinko tulla valituksi silti niihinkin?
- ValitseMolemmat
xxxxxxxxxxxx kirjoitti:
Riippuen vähän yliopistosta suomen kieleen ei itse asiassa ole kovin helppo päästä. Joensuu ja Vaasa ovat ehkä vähän helpompia, mutta muuten hakijoita riittää.
Suomen kieltä opiskellut voi opetustyön lisäksi työskennellä esimerkiksi kielenhuollon tehtävissä. Suomen kieli on ehdoton sivuaine myös kaikille kääntäjille.Kielenhuoltajilla en usko olevan töitä (nykyään kukaan ei välitä, vaikka suomea rääkätään hirveillä tavoilla). Tuollaiset huoltajat ja vastaavat ovat niitä ammatteja, joita humanistisen oppinaineet epätoivoisina listaavat opinto-oppaisiin todistellakseen että opiskelijat valmistuvat joksikin, mutta moniko sinun naapurisi on esimerkiksi kielenhuoltaja? Tosin ei kai äidinkielenopettajillakaan välttämättä niin huima työtilanne ole.
Kääntäjän pääaine ei voi olla suomi. Kääntäjille ei muutenkaan makseta työstään nykyään juuri mitään, joten sellaiseksi rupeaminen on ammatillinen itsemurha. Siivoojana tienaa paremmin kuin kääntäjänä.
EU-kielten tulkeilla saattaa olla hyvä työtilanne, mutta venäjähän ei ole EU-kieli. Vaan mene ja tiedä, kohtahan Suomen ja koko Itä-Euroopan virallinen kieli voi olla venäjä... - ValitseMolemmat
xxxxxxxxxxxx kirjoitti:
Riippuen vähän yliopistosta suomen kieleen ei itse asiassa ole kovin helppo päästä. Joensuu ja Vaasa ovat ehkä vähän helpompia, mutta muuten hakijoita riittää.
Suomen kieltä opiskellut voi opetustyön lisäksi työskennellä esimerkiksi kielenhuollon tehtävissä. Suomen kieli on ehdoton sivuaine myös kaikille kääntäjille.Mitä nyt googlettaa pääsykokeessa olleiden määriä ja aloituspaikkoja, niin aika helppoa on päästä kumpaankin oppiaineeseen. Kuitenkin siellä pääsykokeessa on aina myös niitä jotka eivät yritä tosissaan. Humanistiseen on yleensäkin helppo päästä sisään, mutta sieltä on vaikeaa päästä ulos.
- ihanvaa
ValitseMolemmat kirjoitti:
Kielenhuoltajilla en usko olevan töitä (nykyään kukaan ei välitä, vaikka suomea rääkätään hirveillä tavoilla). Tuollaiset huoltajat ja vastaavat ovat niitä ammatteja, joita humanistisen oppinaineet epätoivoisina listaavat opinto-oppaisiin todistellakseen että opiskelijat valmistuvat joksikin, mutta moniko sinun naapurisi on esimerkiksi kielenhuoltaja? Tosin ei kai äidinkielenopettajillakaan välttämättä niin huima työtilanne ole.
Kääntäjän pääaine ei voi olla suomi. Kääntäjille ei muutenkaan makseta työstään nykyään juuri mitään, joten sellaiseksi rupeaminen on ammatillinen itsemurha. Siivoojana tienaa paremmin kuin kääntäjänä.
EU-kielten tulkeilla saattaa olla hyvä työtilanne, mutta venäjähän ei ole EU-kieli. Vaan mene ja tiedä, kohtahan Suomen ja koko Itä-Euroopan virallinen kieli voi olla venäjä...Kääntäjän pääaine voi olla vaikka filosofia. Suomentajan pääaineeksi suomen kieli on erittäin hyvä. Mutta toki pitää osata ainakin yksi muu kieli todella hyvin. Kääntäjän työt eivät yleensä ole tutkinnosta kiinni, vaan käytännön osaamisesta. Niin juu, auktorisoidun kääntäjän tutkinto on välttämätön tietyn tyyppisissä käännöksissä.
Kääntäjänä ei todellakaan rikastu. Mutta työssä on muita myönteisiä puolia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775