... tienpohjaa sinkkiarkkujen tuloon olennaiseksi osaksi suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?
Keskustelun kiihtyessä - viimeksi Erkon aatosten vauhdittamana - Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta, on syytä muistella mistä ja mitä kautta "tähän on tultu"?
Eli avoimeen pyrkimykseen haudata perinteinen aktiivinen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustunut rauhan politiikka "EU:n etujoukko" , "etulinjan maa", ja "nopean toiminnan joukko" -liturgian alle.
Joukossa sanotaan tyhmyyden tiivistyvän, mikä sitten mahtaakan olla tiivistymisen vauhti noissa "nopeissa joukoissa" ja niitä agitoivissa piireissä.
Henrikki Heikka, EVAn & UPI:n yhteinen uusliberalistinen ja -kolonialistinen ulkopoliittinen panssarinyrkki on syksyn mittaan jatkanut siitä, mihin Risto E.J. jne. Penttilät ymv. tarkat, kiviset ja jakobssonit ennättivät viestikapulaa kuljettaa.
Linkki Henrikki Heikkaan - ja EVA-missioon: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005369748
Kehityskulku oli ennakoitavissa jo eduskuntavaalien 2003 alla ja yhteydessä: Niiden tulosten mitätöintihän onnistuttiin Erkon & Alman poliittisten pää- ja muiden toimitsijain ja kolumnistien avituksella ja suloisessa suojeluksessa hoitamaan siistinä sisätyönä (todellisen) vallan kabineteissa niin, että juhannuksen 2003 alusajoista on ollut selvää, miksi hallitus"remontti" piti tehtämän niinkin sukkelasti.
Kaiketi nimenomaan juuri siksi, että "liittoutumattomuudesta" luopuminen voitaisiin tehdä mahdolliseksi olotilassa, jossa valtaosa Suomen kansasta edelleen viisaasti vastustaa sotilaallista liittoutumista, tapahtui se sitten "EU:n etujoukko" -ajattelun agitoimisena porstuan kautta salakavalasti tai sitten vimmaisasti voimistuneen Nato-intännän kautta todella julkeasti!
Esihistoriaa moiseen kehitykseen voi muistella seuraavasta AMOS-linkistä, jonka varmuuden vuoksi copypastaan tekstiin itseensäkin - helmikuulta 2004:
Asiaa Annelista, AMOSista, Paavosta ja Matista
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 23.2.2004 klo 13.51
Asiallista asiaa Annelista (= kansanedustaja Jäätteenmäki), AMOSista (= ex-pääministeri Lipposen kauppaama kranaatinheitinjärjestelmä) ja Paavosta (= mm. eduskunnan puhemies Lipponen) tuntuu ihmisten olevan todella vaikea kirjoittaa, ainakaan omalla nimellään.
Sen sijaan kaikenkarvaisten verkkolehtien sivuilla tunnutaan aika ajoin nimimerkkien suojissa eli väijystä harrastettavan "keskustelua" siitä, mitä tässä tasavallassa oikein tapahtui eduskuntavaalien ja juhannuksen alla vuonna 2003, mutta todella heikoin lähtökohtatiedoin.
Keskustelu onkin siksi kovin räiskyvää, hyvin tunteenomaista ja - ikävä kyllä - kovin vähän tosiasiallisista tapahtumienkulusta piittaavaa. Näin toki muuallakin kuin vain suomi24:n, netlrin tai esim. Länsiväylän keskustelusivuilla.
Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien netlarissa nimimerkillä "Tutkijan planttu" hutkiva verkkokirjoittaja on oitis sydämistynyt siitä, että Anneli Jäätteenmäki on nyt ilmoittautunut EU-vaalikisaan ja uhkaa nimimerkin mielenrauhaa kaiketi menemällä vielä vaaleissa läpikin.
Olen jo välittänyt osanottoni Tutkijan plantulle, koska hänen pelkonsa todellakin mitä todennäköisimmin toteutuvat!
Olisi kuitenkin toivottavaa, että niin Jäätteenmäkeä ja Lipposta kuin muitakin poliitikkoja vaivauduttaisiin verkkokeskustelussa käsittelemään hivenen analyyttisemmin, pohtien heidän aikeitaan, linjojaan, pyrkimyksiään ja motiiveitaan.
Siinä katsannossa eduskuntavaalien alla nousseen Irak-keskustelun suhteen Anneli Jäätteenmäki teki kiistatta erittäin isänmaallisen teon: nosti julkisuuteen Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä mitä todennäköisimmin vallinneet erilaiset näkemykset siitä, miten liittoutumattomuuttaan - ainakin toistaiseksi - julistaneen maan tulisi suhtautua valtion- ja kansansuvereniteettiin, pyrkimyksiin ratkoa aseellisesti kansainvälisiä ongelmia jne.
Ja ennen muuta Jäätteenmäen ansiosta eduskuntavaalien alla kansalaisten tietoon nousi se, että maassa oli pääministerinä henkilö, joka 9.12.2002 näytti näyttäneen etukäteen erinomaisen suopeaa suhtautumista USA:n presidentti George W. Bushin vimmalla ajamalle hyökkäyssodalle Irakiin.
Kuten tunnettua, Bushin ja Blairin sotaan "halukkaiden koalitio" aloitti hyökkäyksen Irakiin 20.3.2002 ilman YK:n turvaneuvoston suostumusta ja siunausta. Kyseessä oli näin ollen kansainvälisen oikeuden valossa laiton sota, jonkamoiseen halukkaaksi leimautumisen ongelmatiikasta Jäätteenmäki halusi nostaa keskustelun eduskuntavaalien alla. Missä ja mikä siinä asiassa oikein on "rikos"?
Mitä ihmeellistä "petosta" ja "kieroilua" siihen sisältyy, jos oppositiopuolueen puheenjohtaja haluaa vaalien yhteydessä keskusteltavan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sitäpaitsi kansanedustajat Mikko Elo (sdp), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jaakko Laakso (vas) olivat jo joulukuussa 2002 - itse kunkin ollessa vielä tuolloisessa hallituksessa mukana olleitten puolueitten edustajia! - tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä Paavo Lipposen Valkoisen Talon vierailun yhteydessä mm. uutislähetysten pohjalta tulisi ajatella! Onko puuhamies Lipponen apureineen jo ehättänyt haastamaan käräjille moisen joukon?
Lipposen hysterisoitumisen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin voikin ymmärtää paremmin vasta Hymy -lehden helmikuun alun numerossa julkituomien tietojen valossa: eduskuntavaaleista nimenomaisesti pääministerivaalin tehnyt Lipponen halusi ja haluaa varmistaa, ettei Suomen kansa saisi ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tietää, mitä hän oli presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa keskustellut, mitä Suomen perinteisestä virallisesta ulkopolitiikasta poikkeavaa hän tiesi itse siellä esittäneensä.
Ja kaiken kukkuraksi vielä se, että Lipponen - ja myöhemmin vielä hänen hallitukseensa arvalla noussut Jari Vilen (kok) - oli ollut aseiden ja aseisiin liittyvän informaatioteknologian myyntipuuhissa maalle, joka kävi jo sotaa Afganistanissa sekä maailmnalaajuiseksi julistamaansa "sotaa terrorismia vastaan" ja kaavaili parastaikaa vielä uutta hyökkäyssotaa Irakiin!
On huomattava, että Lipponen ilmaisi - tosin jälleenrakennukseentarjoutumisen valekaavussa - varsin avoimesti tukensa Irakin vastaisille sotatoimille suoraan USA:n presidentille eikä suinkaan YK:lle, joka ehkä olisi voinut joissakin olosuhteissa voinut olla oikea suunta. Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään.
Kuten viime perjantai-illan (20.2.2004) TV1:n A-piste -ohjelman Juha Ristamäen toimittamasta osuudesta kävi ilmi, Lipponen tarjosi "sotaan halukkaitten koalitiolle" AMOS-kranaatinheittimiä Valkoisen Talon retkellään joulukuun alussa 2002, mutta valtioneuvostossa aseidenmyyntilupapäätös on kirjattu vasta 20.2.2003. Tasan kuukausi ennen YK:n turvaneuvoston siunauksetta aloitettua eli siis laitonta hyökkäystä Irakiin tehty päätös on sellaisenaan eli myös kokonaisuudessaan moraaliltaan sangen kyseenalainen; Bushin ja Blairin uutterasta taivuttelusta huolimatta mitään yhtenäistä rintamaa sen puolesta, että Irakiin tulisi hyökätä, ei ollut enää alkuunkaan. Pikemminkin aivan päinvastoin. Tässä olisi Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla eli hutvalla kokonaisuudessan tiukan itsetutkiskelun paikka, kuten monikymmenpäinen kansainvälisen oikeuden asiantuntijajoukko hyvin valtamediassa vaietussa kannanotossaan heti laittoman hyökkäyksen alettua esittikin.
Vaan paljonpa ei liene toiveita paremmasta näköpiirissä Vara-Mooses Vanhasenkaan pääministerikaudella: eilisellä (22.2.2004)pääministerin haastattelutunnilla tällä Lepsämän EU-liturgilla oli tosi työläs paikka vuoron perään tekeytyä tietämättömäksi ex-pääministeri Lipposen asekaupustelun tosiasiallisista tapahtumista (vv. 2002-2003) ja niiden moraalista kun piti kuitenkin vuoron perään ykskantaan olla ajamassa kyseistä herrahenkilöä muka Suomen edustajana EU-komission puheenjohtajaksi. Selittelyään ja nuoleskeluaan Vara-Mooses on tuleva vielä häpeämään niin, ettei kuvaruudussa vilahtele pitkiin aikoihin valkoinen hammasrivistö sen jälkeen, kun joku dokumentaristi yltyy taltioimaan Vanhasen metamorfoosin esim. tv-elokuvaksi asti.
Mitähän muuta Jäätteenmäen hankkiman vaalivoiton myötä eli "Annelin ansiosta" puheenjohtajaksi ja pääministerriksi noussut Vanhanen onkaan mahtanut niissä parin viikon välein Lipposen kanssa pitämissään palavereissa luvata?
Pääministeri Vanhasenkin olisi korkea aika tutustua siihen, mitä maamme keskeisimmät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat yksiselitteisesti lausuivat Bushin & Blairin 20.3.2003 aloittamasta hyökkäyussodasta Irakiin.
Koska kyseinen asiantuntijakannanotto säilyy totuutena asiasta maailman tappiin, aivan riipumatta siitä, mitä Irakissa tai "terrorismin vastaisessa sodassa" tai missä tahansa kuten esimerkiksi pääministeri Vanhasen päässä, tapahtuu, linkki kyseiseen - maaliskuussa 2003 vain Hufvudstadsbladetissa palstatilaa saaneeseen - näkemykseen löytyy seuraavasta:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Lisäksi on niin netlarin "Tutkijan plantun" kuin muidenkin eli myös Länsiväylän omaperäisten nimimerkeillään räkyttelevien verkkokirjoittelijoitten - suomi24.fi:n asevelisosialistiryppäästä puhumattakaan - ja kenen tahansa hyvä lukea, mitä europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoittaa samaisesta asiasta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.2.2004. Koska lehden kyseiseen juttuun ei liene linkkiä löydettävissä, kopioin sen tähän loppuun kokonaisuudessaan:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Europarlamentaarikko Esko Seppänen: Älä usko mediaan
Kansan Uutiset 20.2.2004
On vaikea luottaa suomalaiseen mediaan. Valitettavasti.
Paitsi että mediassa pörrää poliittisia raatokärpäsiä, se myös tekee
raatoja. Niissä puuhissa se on kovin valikoiva: tehdään vain pieniä
raatoja.
Tiedotusvälineet ovat vapaita myös vaikenemaan, ja ne tekevät sen
laidasta laitaan.
Kirjoittamalla Paavo Lipposesta media vaikenee Paavo Lipposen.
Helmikuun Hymy-lehteen on vuodettu se alkuperäinen ulkoministeriön
asiakirja, jonka perusteella Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan
pääministerin tehtävistä. Sen mukaan Lipponen ei ollut vain makeillut
Washingtonissa Bushin edessä vaan oli myös markkinoinut
suomalais-ruotsalaisia AMOS-kranaatinheitinjärjestelmiä Irakin
öljysotaan valmistautuvan USA:n varapresidentille.
Arvonnassa ministerin paikan voittanut kokoomuslainen
ulkomaankauppaministeri Jari Vilén jatkoi kaupustelua Washingtonissa
ilmeisen hyvin tuloksin, sillä 21.2.2003 Lipposen hallitus oli antanut
Patria Hägglundsille luvan myydä AMOS-lisenssin yhdysvaltalaiselle
AAI-yhtymälle. USA:n aloittamissa laittomissa sodissa kuollaan näinä
aikoina suomalaisin asein!
Muu media on vapaasti vaiennut Lipposen osuuden kuoleman kaupusteluun.
Rivitoimittajat eivät ole sitä näkyvästi monistaneet. Kolumnistien
kirjoituksissa ei asiasta ole noussut älämölöä. Pääkirjoittajat eivät
ole viisastelleet muka taustatiedoillaan. Ulkoministeriö ei vaadi vuodon
alkuperän selvittämistä. Poliisi ei tutki. Puolueet vaikenevat yhdellä
ja Suomi kahdella kielellä.
Vaiettu asiakirja on tiettävästi ollut Helsingin Sanomien ja joidenkin
muiden lehtien hallussa vuoden ilman että ne ovat siitä kirjoittaneet.
Se on ollut muissakin luotettavissa käsissä, muun muassa Hesarin
natottamisvastaavalla Max Jakobsonilla.
Miksi vain Erkki Tuomioja on haastettu todistajaksi
Jäätteenmäki-oikeudenkäyntiin? Miksei ole haastettu todistajaksi
Lipposta, jonka omien kirjoitusten mukaan vuodetussa asiakirjassa ei ole
mitään salaista (niin että hänen asekaupusteluaan USA:ssa ei olisi saatu
paljastaa)? Miksei kuulla Max Jakobsonia siitä, mistä hän oli saanut
salaisen asiakirjan?
Vastaus lienee se, että palkkioksi pitkästä poliittisesta urasta ei
Lipposen mainetta enää tahrata. Hänet pitää saada kunnialla maasta pois.
Halosta pitää suojella Lipposelta.
En puolusta Jäätteenmäen myöhempiä toimia, mutta vaalien alla piti puhua
Suomesta ja Irakin sodasta. Nyt on syytä puhua Suomesta ja Irakin sodan
aseista.
Suomessa ei vaieta puhumalla vain Lipponen vaan myös koko EU, minkä
lisäksi käsitteet sulostutetaan.
Kun EU:n perustuslakiin on kirjattu yhteinen puolustus, sana "puolustus"
on vain hämäystä. Tarkoitetaan totta puhuen yhteistä hyökkäystä. EU:n
kriisinhallintaa tehdään EU:n omien rajojen ulkopuolella, ja sotatoimien
kyseessä ollen se on hyökkäystä.
Sitä tehdään palkkasotilailla, ja sitä varten Suomessa ollaan
aloittamassa palkkasotilaiden koulutus. Palkkasotureiden sijasta
puhutaan kuitenkin "sopimussotilaista", joista muodostettavia
erikoisjoukkoja aletaan kouluttaa EU:n yhteisiin iskujoukkoihin.
Kun eurojoukot toteuttavat "vaativampia operaatioita",
kriisinhallinnassa se tarkoittaa myös rauhaanpakottamista (joka EU:n
perustuslaissa on käännetty suomen kielelle - käsitteiden hämärtämiseksi
- rauhan
palauttamiseksi). Rauhaanpakottaminen on hyökkäystä ja sotaa.
Ei ole enää kylmää sotaa, jossa propaganda selvisi voittajaksi.
Kun alkamassa ovat uudet sodat hupenevista luonnonvaroista, Suomi
halutaan mukaan myös laittomiin sotiin. Niissä merkeissä
rauhanturvalakimme yhteensovitetaan EU:n perustuslain kanssa. Kääriäinen
ja Vanhanen haluavat poistaa suomalaisten osallistumiselta pakollisen
YK-mandaatin.
Kirjoitan näistä asioista uudessa kirjassani "Perustuslakikysymys".
Siinä kerron, miten EU:ssa puolustus on hyökkäystä, ja ihmettelen, miksi
Suomi haluaa mukaan vieraisiin sotiin. Kirjan liitteenä on se
perustuslain lisäpöytäkirja, jolla Suomi on sitoutettu sellaisiin
ulkomaisiin
sotaretkiin, joiden pelossa suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä.
Siitä itsestään on kysymys EU:n puolustus- eli hyökkäysytimessä ilman
Nato-jäsenyyttäkin.
Kirjan saa ilmaiseksi osoitteesta [email protected] tai Matti
Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere).
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Siltä pohjalta voi sitten itse kukin arvioida, kenen asialla Anneli Jäätteenmäki mahtoikaan olla ensin toimiessaan oppositiojohtajana ja pääministerinä ja sittemmin syrjäytettynä pääministerinä ja nyt siis mahtaakaan olla toimiessaan mahdollisena ehdokkaana ensi kesän EU-parlamentin vaalissa.
Jottei arvon nimimerkkien tarvitse erikseen arvuutella, mitä minä fyysisenä enkä ainoastaan virtuaalisena henkilönä asiasta ajattelen, kerron sen tässä: Anneli Jäätteenmäen uskon olevan mm. yleismaailmallisten perus- ja ihmisoikeuksien, aktiivisen liittoutumattoman rauhanpolitiikan ja maailmanpoliisiudesta vapaan kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen tasa-arvon sekä avoimen yhteiskuntapolitiikan ja läpinäkyvän julkisen hallinnon asialla...
Siksi kaiketi kaikenlainen loanheitto Anneli Jäätteenmäen ympärillä jatkuu, käy sitten käräjäoikeudessa miten tahansa.
Linkki alkuperäisavaukseen 23.2.2004:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Nyt keskustelun keskiöön näkyy nostettavan rauhanturvalain muutospyrkimysten myötä "nopean toiminnan" mahdollistaminen EU:n sisäisin päätöksin ilman Yhdistyneitten Kansakuntien turvaneuvoston antmaa mandaattia.
Yhäti nopenevaan tyhmyyteen pyrittäessä on itse kunkin syytä perehtyä alempaa linkistä löytyvään Lancet-lehdessä julkistettuun koosteeseen Irakin-sodan tähänastisista ihmisuhreista.
Yhdysvallathan "samanhenkisten koalitioineen" - joista Suomikaan ei tiemmä ollut kovin etäällä, jos on vielä nytkään - kiirehti "rauhaanpakottamiseen" ilman YK:n turvaneuvoston mandaattia ja kansainvälisen oikeuden normien vastaisesti.
Kun yli 100.000 irakilaista siviiliuhria ja pitkälti toistatuhatta amerikkalaista "rauhaanpakottajaakin" on jo siirtynyt ikuisiin ilmavoimiin, pitäisi kyllä Suomessakin ottaa perusteellinen aikalisä sen harkitsemiseksi, mihin suomipoikia nyt ollaan oikein viemässä - sinkkiarkussako kotiin tuotaviksi?
Linkki Lancetin Irakin sodan uhreja koskevaan koosteeseen (pdf):
http://image.thelancet.com/extras/04art10342web.pdf
Ja tiivistelmänä em. tiedostoa aukisaamattomille copypastaan "korvikkeeksi" Vihreä Lanka -lehdessä 19.11.2004 asiasta ilmestyneen oivallisen Jorma Penttisen artikkelin: "Sotarikos ei vanhene koskaan":
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Vihreä Lanka 19.11.2004: Sotarikos ei vanhene
Jorma Penttinen:
Tappotahti Irakissa on nyt kovempi kuin Saddam Husseinin aikoina.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien selvimpiä häviäjiä ovat irakilaisen
Fallujan kaupungin asukkaat. Amerikkalaisjoukot ovat hyökänneet Fallujaan,
ja Irakin niin sanottu pääministeri, CIA:n entinen agentti Ijad Allawi on
siunannut operaation. Yksikään länsimaa ei tuomitse tätä rikosta
ihmisyyttä vastaan. Kukaan ei edes laske ruumiita.
Irakin nykyisen sodan uhreja on jo satojatuhansia – ehkä. Yhdysvallat on
kieltäytynyt laskemasta kuolleita irakilaisia, ja Irakin kulissihallitus
on Yhdysvaltojen käskystä lopettanut kuolonuhrien määrän kirjaamisen.
Kumpikaan taho ei halua tietää, montako irakilaista saa surmansa
Yhdysvaltain armeijan summittaisissa ”täsmäiskuissa”, jotka kohdistuvat
siviilien asuttamille kaupunkialueille.
Tietoa silti on, jos sitä halutaan käyttää. Arvostetussa
lääketieteellisessä Lancet-lehdessä ilmestyi vastikään alueellisiin
otoksiin perustuva haastattelututkimus kuolleisuudesta Irakin miehityksen
aikana syyskuun loppuun mennessä. Tutkimuksen kirjoittajat ovat
arvovaltaisia yhdysvaltalaisia tutkijoita ja haastattelujen suorittajat
pääosin irakilaisia lääkäreitä.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Irakin valtaaminen ja miehitys on vienyt
noin 100000 irakilaisen hengen 18 viime kuukauden aikana. Kirjoittajat
toteavat, että luku voi olla paljon suurempikin.
Tätä ennen Irakin sodan uhrien määrää on systemaattisesti ja merkittävästi
aliarvioitu. Käytännössä vain länsimaisessa lehdistössä julkaistut ja
vahvistetut tapaukset on kirjattu miehitysjoukkojen voimankäytön uhreihin.
Ilman lehtiotsikkoa kärsityt kuolemat ovat jääneet rekisteröimättä,
eivätkä länsimaiset toimittajat uskalla poistua Yhdysvaltain armeijan
kasarmialueelta.
Tunnetuin Irakin sodan uhrien määrää seuraava sivusto sijaitsee
Internet-osoitteessa http://www.iraqbodycount.net/. Sen arviot
miehittäjien sotatoimien vaatimista irakilaisuhreista ovat merkittävästi
pienemmät kuin Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa.
Ei ole mikään yllätys, että miehittäjävaltiot Britannia ja Yhdysvallat
torjuvat Lancetin tulokset ja pitävät sen antamia lukuja liioiteltuina.
Selvityksen tekijöitä voi kuitenkin syyttää pikemminkin vähättelystä kuin
liioittelusta. Asian arkaluontoisuuden vuoksi tutkijat tekivät varovaisia
oletuksia eivätkä esimerkiksi ottaneet laskelmiin mukaan Fallujan alueen
otosta, koska pelkäsivät sen vääristävän tuloksia.
Ankarimmat miehityksen aikaiset sotatoimet kokenut alue jätettiin siis
pois tarkoituksella, vaikka se osuikin satunnaisvalintaan. Otokseen ei
osunut muita keskeisiä sotatoimialueita, kuten Najafia tai Bagdadin
al-Sadr Cityä. Lisäksi kirjoittajat kokivat, että Lancet-lehti – jonka
julkaisurima on tunnetusti korkealla – ruoti poikkeuksellisen tarkkaan
heidän artikkeliaan.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että erittäin todennäköisesti sodan
vuoksi on kuollut huomattavasti enemmän irakilaisia kuin tähän mennessä on
arvioitu.
Puolet uhreista on naisia ja lapsia. Kun loukkaantuneita on joka
tapauksessa moninkertainen määrä, puolessatoista vuodessa satojatuhansia
irakilaisia on haavoittunut sotatoimien vuoksi.
Tutkimus kiinnittää myös huomiota siihen, että etenkin ilmaiskut tappavat
joukoittain ihmisiä. Liittouman joukot ovat painottaneet viime aikoina
ilmaiskuja vähentääkseen omia miestappioitaan. Samalla ne laittavat yhä
useamman irakilaisen hengen vaakalaudalle.
Falluja ja Ramadi ovat tiheästi asuttuja keskuksia, joihin Yhdysvallat
hyökkää kuin sotilaskohteisiin. Kyseessä on julma sotarikos.
Viimeinen jäljellä oleva puolustus Irakin miehitykselle on Saddam
Husseinin hirmuvallan lopettaminen. Saddamin hallinnon väitetään tappaneen
jopa 300000 kansalaistaan yli kahdessa vuosikymmenessä. Yhdysvaltojen
johtamat miehitysjoukot ovat nähtävästi tappaneet kolmanneksen siitä
puolessatoista vuodessa.
Luvut ovat järkyttäviä. Slobodan Milosevic on pikkurikollinen miehittäjien
rinnalla.
Yhdysvaltojen armeija on jo kolmen vuoden ajan tehnyt mittavia
sotilasoperaatioita myös Afganistanissa. Sieltä on saatavissa vielä
vähemmän tietoa miehityksen aiheuttamista kuolonuhreista.
Jorma Penttinen on tamperelainen kääntäjä ja Attac-aktiivi.
Lancetin artikkeli Internet-osoitteessa
http://image.thelancet.com/extras/04art10342web.pdf
Lähde: Vihreä Lanka 19.11.2004
Keskustelun kiihtyessä - viimeksi Erkon aatosten vauhdittamana - Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta, on syytä muistella mistä ja mitä kautta "tähän on tultu"?
Eli avoimeen pyrkimykseen haudata perinteinen aktiivinen, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustunut rauhan politiikka "EU:n etujoukko" , "etulinjan maa", ja "nopean toiminnan joukko" -liturgian alle.
Joukossa sanotaan tyhmyyden tiivistyvän, mikä sitten mahtaakan olla tiivistymisen vauhti noissa "nopeissa joukoissa" ja niitä agitoivissa piireissä.
Henrikki Heikka, EVAn & UPI:n yhteinen uusliberalistinen ja -kolonialistinen ulkopoliittinen panssarinyrkki on syksyn mittaan jatkanut siitä, mihin Risto E.J. jne. Penttilät ymv. tarkat, kiviset ja jakobssonit ennättivät viestikapulaa kuljettaa.
Linkki Henrikki Heikkaan - ja EVA-missioon: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005369748
Kehityskulku oli ennakoitavissa jo eduskuntavaalien 2003 alla ja yhteydessä: Niiden tulosten mitätöintihän onnistuttiin Erkon & Alman poliittisten pää- ja muiden toimitsijain ja kolumnistien avituksella ja suloisessa suojeluksessa hoitamaan siistinä sisätyönä (todellisen) vallan kabineteissa niin, että juhannuksen 2003 alusajoista on ollut selvää, miksi hallitus"remontti" piti tehtämän niinkin sukkelasti.
Kaiketi nimenomaan juuri siksi, että "liittoutumattomuudesta" luopuminen voitaisiin tehdä mahdolliseksi olotilassa, jossa valtaosa Suomen kansasta edelleen viisaasti vastustaa sotilaallista liittoutumista, tapahtui se sitten "EU:n etujoukko" -ajattelun agitoimisena porstuan kautta salakavalasti tai sitten vimmaisasti voimistuneen Nato-intännän kautta todella julkeasti!
Esihistoriaa moiseen kehitykseen voi muistella seuraavasta AMOS-linkistä, jonka varmuuden vuoksi copypastaan tekstiin itseensäkin - helmikuulta 2004:
Asiaa Annelista, AMOSista, Paavosta ja Matista
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 23.2.2004 klo 13.51
Asiallista asiaa Annelista (= kansanedustaja Jäätteenmäki), AMOSista (= ex-pääministeri Lipposen kauppaama kranaatinheitinjärjestelmä) ja Paavosta (= mm. eduskunnan puhemies Lipponen) tuntuu ihmisten olevan todella vaikea kirjoittaa, ainakaan omalla nimellään.
Sen sijaan kaikenkarvaisten verkkolehtien sivuilla tunnutaan aika ajoin nimimerkkien suojissa eli väijystä harrastettavan "keskustelua" siitä, mitä tässä tasavallassa oikein tapahtui eduskuntavaalien ja juhannuksen alla vuonna 2003, mutta todella heikoin lähtökohtatiedoin.
Keskustelu onkin siksi kovin räiskyvää, hyvin tunteenomaista ja - ikävä kyllä - kovin vähän tosiasiallisista tapahtumienkulusta piittaavaa. Näin toki muuallakin kuin vain suomi24:n, netlrin tai esim. Länsiväylän keskustelusivuilla.
Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien netlarissa nimimerkillä "Tutkijan planttu" hutkiva verkkokirjoittaja on oitis sydämistynyt siitä, että Anneli Jäätteenmäki on nyt ilmoittautunut EU-vaalikisaan ja uhkaa nimimerkin mielenrauhaa kaiketi menemällä vielä vaaleissa läpikin.
Olen jo välittänyt osanottoni Tutkijan plantulle, koska hänen pelkonsa todellakin mitä todennäköisimmin toteutuvat!
Olisi kuitenkin toivottavaa, että niin Jäätteenmäkeä ja Lipposta kuin muitakin poliitikkoja vaivauduttaisiin verkkokeskustelussa käsittelemään hivenen analyyttisemmin, pohtien heidän aikeitaan, linjojaan, pyrkimyksiään ja motiiveitaan.
Siinä katsannossa eduskuntavaalien alla nousseen Irak-keskustelun suhteen Anneli Jäätteenmäki teki kiistatta erittäin isänmaallisen teon: nosti julkisuuteen Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä mitä todennäköisimmin vallinneet erilaiset näkemykset siitä, miten liittoutumattomuuttaan - ainakin toistaiseksi - julistaneen maan tulisi suhtautua valtion- ja kansansuvereniteettiin, pyrkimyksiin ratkoa aseellisesti kansainvälisiä ongelmia jne.
Ja ennen muuta Jäätteenmäen ansiosta eduskuntavaalien alla kansalaisten tietoon nousi se, että maassa oli pääministerinä henkilö, joka 9.12.2002 näytti näyttäneen etukäteen erinomaisen suopeaa suhtautumista USA:n presidentti George W. Bushin vimmalla ajamalle hyökkäyssodalle Irakiin.
Kuten tunnettua, Bushin ja Blairin sotaan "halukkaiden koalitio" aloitti hyökkäyksen Irakiin 20.3.2002 ilman YK:n turvaneuvoston suostumusta ja siunausta. Kyseessä oli näin ollen kansainvälisen oikeuden valossa laiton sota, jonkamoiseen halukkaaksi leimautumisen ongelmatiikasta Jäätteenmäki halusi nostaa keskustelun eduskuntavaalien alla. Missä ja mikä siinä asiassa oikein on "rikos"?
Mitä ihmeellistä "petosta" ja "kieroilua" siihen sisältyy, jos oppositiopuolueen puheenjohtaja haluaa vaalien yhteydessä keskusteltavan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sitäpaitsi kansanedustajat Mikko Elo (sdp), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jaakko Laakso (vas) olivat jo joulukuussa 2002 - itse kunkin ollessa vielä tuolloisessa hallituksessa mukana olleitten puolueitten edustajia! - tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä Paavo Lipposen Valkoisen Talon vierailun yhteydessä mm. uutislähetysten pohjalta tulisi ajatella! Onko puuhamies Lipponen apureineen jo ehättänyt haastamaan käräjille moisen joukon?
Lipposen hysterisoitumisen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin voikin ymmärtää paremmin vasta Hymy -lehden helmikuun alun numerossa julkituomien tietojen valossa: eduskuntavaaleista nimenomaisesti pääministerivaalin tehnyt Lipponen halusi ja haluaa varmistaa, ettei Suomen kansa saisi ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tietää, mitä hän oli presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa keskustellut, mitä Suomen perinteisestä virallisesta ulkopolitiikasta poikkeavaa hän tiesi itse siellä esittäneensä.
Ja kaiken kukkuraksi vielä se, että Lipponen - ja myöhemmin vielä hänen hallitukseensa arvalla noussut Jari Vilen (kok) - oli ollut aseiden ja aseisiin liittyvän informaatioteknologian myyntipuuhissa maalle, joka kävi jo sotaa Afganistanissa sekä maailmnalaajuiseksi julistamaansa "sotaa terrorismia vastaan" ja kaavaili parastaikaa vielä uutta hyökkäyssotaa Irakiin!
On huomattava, että Lipponen ilmaisi - tosin jälleenrakennukseentarjoutumisen valekaavussa - varsin avoimesti tukensa Irakin vastaisille sotatoimille suoraan USA:n presidentille eikä suinkaan YK:lle, joka ehkä olisi voinut joissakin olosuhteissa voinut olla oikea suunta. Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään.
Kuten viime perjantai-illan (20.2.2004) TV1:n A-piste -ohjelman Juha Ristamäen toimittamasta osuudesta kävi ilmi, Lipponen tarjosi "sotaan halukkaitten koalitiolle" AMOS-kranaatinheittimiä Valkoisen Talon retkellään joulukuun alussa 2002, mutta valtioneuvostossa aseidenmyyntilupapäätös on kirjattu vasta 20.2.2003. Tasan kuukausi ennen YK:n turvaneuvoston siunauksetta aloitettua eli siis laitonta hyökkäystä Irakiin tehty päätös on sellaisenaan eli myös kokonaisuudessaan moraaliltaan sangen kyseenalainen; Bushin ja Blairin uutterasta taivuttelusta huolimatta mitään yhtenäistä rintamaa sen puolesta, että Irakiin tulisi hyökätä, ei ollut enää alkuunkaan. Pikemminkin aivan päinvastoin. Tässä olisi Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla eli hutvalla kokonaisuudessan tiukan itsetutkiskelun paikka, kuten monikymmenpäinen kansainvälisen oikeuden asiantuntijajoukko hyvin valtamediassa vaietussa kannanotossaan heti laittoman hyökkäyksen alettua esittikin.
Vaan paljonpa ei liene toiveita paremmasta näköpiirissä Vara-Mooses Vanhasenkaan pääministerikaudella: eilisellä (22.2.2004)pääministerin haastattelutunnilla tällä Lepsämän EU-liturgilla oli tosi työläs paikka vuoron perään tekeytyä tietämättömäksi ex-pääministeri Lipposen asekaupustelun tosiasiallisista tapahtumista (vv. 2002-2003) ja niiden moraalista kun piti kuitenkin vuoron perään ykskantaan olla ajamassa kyseistä herrahenkilöä muka Suomen edustajana EU-komission puheenjohtajaksi. Selittelyään ja nuoleskeluaan Vara-Mooses on tuleva vielä häpeämään niin, ettei kuvaruudussa vilahtele pitkiin aikoihin valkoinen hammasrivistö sen jälkeen, kun joku dokumentaristi yltyy taltioimaan Vanhasen metamorfoosin esim. tv-elokuvaksi asti.
Mitähän muuta Jäätteenmäen hankkiman vaalivoiton myötä eli "Annelin ansiosta" puheenjohtajaksi ja pääministerriksi noussut Vanhanen onkaan mahtanut niissä parin viikon välein Lipposen kanssa pitämissään palavereissa luvata?
Pääministeri Vanhasenkin olisi korkea aika tutustua siihen, mitä maamme keskeisimmät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat yksiselitteisesti lausuivat Bushin & Blairin 20.3.2003 aloittamasta hyökkäyussodasta Irakiin.
Koska kyseinen asiantuntijakannanotto säilyy totuutena asiasta maailman tappiin, aivan riipumatta siitä, mitä Irakissa tai "terrorismin vastaisessa sodassa" tai missä tahansa kuten esimerkiksi pääministeri Vanhasen päässä, tapahtuu, linkki kyseiseen - maaliskuussa 2003 vain Hufvudstadsbladetissa palstatilaa saaneeseen - näkemykseen löytyy seuraavasta:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Lisäksi on niin netlarin "Tutkijan plantun" kuin muidenkin eli myös Länsiväylän omaperäisten nimimerkeillään räkyttelevien verkkokirjoittelijoitten - suomi24.fi:n asevelisosialistiryppäästä puhumattakaan - ja kenen tahansa hyvä lukea, mitä europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoittaa samaisesta asiasta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.2.2004. Koska lehden kyseiseen juttuun ei liene linkkiä löydettävissä, kopioin sen tähän loppuun kokonaisuudessaan:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Europarlamentaarikko Esko Seppänen: Älä usko mediaan
Kansan Uutiset 20.2.2004
On vaikea luottaa suomalaiseen mediaan. Valitettavasti.
Paitsi että mediassa pörrää poliittisia raatokärpäsiä, se myös tekee
raatoja. Niissä puuhissa se on kovin valikoiva: tehdään vain pieniä
raatoja.
Tiedotusvälineet ovat vapaita myös vaikenemaan, ja ne tekevät sen
laidasta laitaan.
Kirjoittamalla Paavo Lipposesta media vaikenee Paavo Lipposen.
Helmikuun Hymy-lehteen on vuodettu se alkuperäinen ulkoministeriön
asiakirja, jonka perusteella Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan
pääministerin tehtävistä. Sen mukaan Lipponen ei ollut vain makeillut
Washingtonissa Bushin edessä vaan oli myös markkinoinut
suomalais-ruotsalaisia AMOS-kranaatinheitinjärjestelmiä Irakin
öljysotaan valmistautuvan USA:n varapresidentille.
Arvonnassa ministerin paikan voittanut kokoomuslainen
ulkomaankauppaministeri Jari Vilén jatkoi kaupustelua Washingtonissa
ilmeisen hyvin tuloksin, sillä 21.2.2003 Lipposen hallitus oli antanut
Patria Hägglundsille luvan myydä AMOS-lisenssin yhdysvaltalaiselle
AAI-yhtymälle. USA:n aloittamissa laittomissa sodissa kuollaan näinä
aikoina suomalaisin asein!
Muu media on vapaasti vaiennut Lipposen osuuden kuoleman kaupusteluun.
Rivitoimittajat eivät ole sitä näkyvästi monistaneet. Kolumnistien
kirjoituksissa ei asiasta ole noussut älämölöä. Pääkirjoittajat eivät
ole viisastelleet muka taustatiedoillaan. Ulkoministeriö ei vaadi vuodon
alkuperän selvittämistä. Poliisi ei tutki. Puolueet vaikenevat yhdellä
ja Suomi kahdella kielellä.
Vaiettu asiakirja on tiettävästi ollut Helsingin Sanomien ja joidenkin
muiden lehtien hallussa vuoden ilman että ne ovat siitä kirjoittaneet.
Se on ollut muissakin luotettavissa käsissä, muun muassa Hesarin
natottamisvastaavalla Max Jakobsonilla.
Miksi vain Erkki Tuomioja on haastettu todistajaksi
Jäätteenmäki-oikeudenkäyntiin? Miksei ole haastettu todistajaksi
Lipposta, jonka omien kirjoitusten mukaan vuodetussa asiakirjassa ei ole
mitään salaista (niin että hänen asekaupusteluaan USA:ssa ei olisi saatu
paljastaa)? Miksei kuulla Max Jakobsonia siitä, mistä hän oli saanut
salaisen asiakirjan?
Vastaus lienee se, että palkkioksi pitkästä poliittisesta urasta ei
Lipposen mainetta enää tahrata. Hänet pitää saada kunnialla maasta pois.
Halosta pitää suojella Lipposelta.
En puolusta Jäätteenmäen myöhempiä toimia, mutta vaalien alla piti puhua
Suomesta ja Irakin sodasta. Nyt on syytä puhua Suomesta ja Irakin sodan
aseista.
Suomessa ei vaieta puhumalla vain Lipponen vaan myös koko EU, minkä
lisäksi käsitteet sulostutetaan.
Kun EU:n perustuslakiin on kirjattu yhteinen puolustus, sana "puolustus"
on vain hämäystä. Tarkoitetaan totta puhuen yhteistä hyökkäystä. EU:n
kriisinhallintaa tehdään EU:n omien rajojen ulkopuolella, ja sotatoimien
kyseessä ollen se on hyökkäystä.
Sitä tehdään palkkasotilailla, ja sitä varten Suomessa ollaan
aloittamassa palkkasotilaiden koulutus. Palkkasotureiden sijasta
puhutaan kuitenkin "sopimussotilaista", joista muodostettavia
erikoisjoukkoja aletaan kouluttaa EU:n yhteisiin iskujoukkoihin.
Kun eurojoukot toteuttavat "vaativampia operaatioita",
kriisinhallinnassa se tarkoittaa myös rauhaanpakottamista (joka EU:n
perustuslaissa on käännetty suomen kielelle - käsitteiden hämärtämiseksi
- rauhan
palauttamiseksi). Rauhaanpakottaminen on hyökkäystä ja sotaa.
Ei ole enää kylmää sotaa, jossa propaganda selvisi voittajaksi.
Kun alkamassa ovat uudet sodat hupenevista luonnonvaroista, Suomi
halutaan mukaan myös laittomiin sotiin. Niissä merkeissä
rauhanturvalakimme yhteensovitetaan EU:n perustuslain kanssa. Kääriäinen
ja Vanhanen haluavat poistaa suomalaisten osallistumiselta pakollisen
YK-mandaatin.
Kirjoitan näistä asioista uudessa kirjassani "Perustuslakikysymys".
Siinä kerron, miten EU:ssa puolustus on hyökkäystä, ja ihmettelen, miksi
Suomi haluaa mukaan vieraisiin sotiin. Kirjan liitteenä on se
perustuslain lisäpöytäkirja, jolla Suomi on sitoutettu sellaisiin
ulkomaisiin
sotaretkiin, joiden pelossa suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä.
Siitä itsestään on kysymys EU:n puolustus- eli hyökkäysytimessä ilman
Nato-jäsenyyttäkin.
Kirjan saa ilmaiseksi osoitteesta [email protected] tai Matti
Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere).
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Siltä pohjalta voi sitten itse kukin arvioida, kenen asialla Anneli Jäätteenmäki mahtoikaan olla ensin toimiessaan oppositiojohtajana ja pääministerinä ja sittemmin syrjäytettynä pääministerinä ja nyt siis mahtaakaan olla toimiessaan mahdollisena ehdokkaana ensi kesän EU-parlamentin vaalissa.
Jottei arvon nimimerkkien tarvitse erikseen arvuutella, mitä minä fyysisenä enkä ainoastaan virtuaalisena henkilönä asiasta ajattelen, kerron sen tässä: Anneli Jäätteenmäen uskon olevan mm. yleismaailmallisten perus- ja ihmisoikeuksien, aktiivisen liittoutumattoman rauhanpolitiikan ja maailmanpoliisiudesta vapaan kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen tasa-arvon sekä avoimen yhteiskuntapolitiikan ja läpinäkyvän julkisen hallinnon asialla...
Siksi kaiketi kaikenlainen loanheitto Anneli Jäätteenmäen ympärillä jatkuu, käy sitten käräjäoikeudessa miten tahansa.
Linkki alkuperäisavaukseen 23.2.2004:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Nyt keskustelun keskiöön näkyy nostettavan rauhanturvalain muutospyrkimysten myötä "nopean toiminnan" mahdollistaminen EU:n sisäisin päätöksin ilman Yhdistyneitten Kansakuntien turvaneuvoston antmaa mandaattia.
Yhäti nopenevaan tyhmyyteen pyrittäessä on itse kunkin syytä perehtyä alempaa linkistä löytyvään Lancet-lehdessä julkistettuun koosteeseen Irakin-sodan tähänastisista ihmisuhreista.
Yhdysvallathan "samanhenkisten koalitioineen" - joista Suomikaan ei tiemmä ollut kovin etäällä, jos on vielä nytkään - kiirehti "rauhaanpakottamiseen" ilman YK:n turvaneuvoston mandaattia ja kansainvälisen oikeuden normien vastaisesti.
Kun yli 100.000 irakilaista siviiliuhria ja pitkälti toistatuhatta amerikkalaista "rauhaanpakottajaakin" on jo siirtynyt ikuisiin ilmavoimiin, pitäisi kyllä Suomessakin ottaa perusteellinen aikalisä sen harkitsemiseksi, mihin suomipoikia nyt ollaan oikein viemässä - sinkkiarkussako kotiin tuotaviksi?
Linkki Lancetin Irakin sodan uhreja koskevaan koosteeseen (pdf):
http://image.thelancet.com/extras/04art10342web.pdf
Ja tiivistelmänä em. tiedostoa aukisaamattomille copypastaan "korvikkeeksi" Vihreä Lanka -lehdessä 19.11.2004 asiasta ilmestyneen oivallisen Jorma Penttisen artikkelin: "Sotarikos ei vanhene koskaan":
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Vihreä Lanka 19.11.2004: Sotarikos ei vanhene
Jorma Penttinen:
Tappotahti Irakissa on nyt kovempi kuin Saddam Husseinin aikoina.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien selvimpiä häviäjiä ovat irakilaisen
Fallujan kaupungin asukkaat. Amerikkalaisjoukot ovat hyökänneet Fallujaan,
ja Irakin niin sanottu pääministeri, CIA:n entinen agentti Ijad Allawi on
siunannut operaation. Yksikään länsimaa ei tuomitse tätä rikosta
ihmisyyttä vastaan. Kukaan ei edes laske ruumiita.
Irakin nykyisen sodan uhreja on jo satojatuhansia – ehkä. Yhdysvallat on
kieltäytynyt laskemasta kuolleita irakilaisia, ja Irakin kulissihallitus
on Yhdysvaltojen käskystä lopettanut kuolonuhrien määrän kirjaamisen.
Kumpikaan taho ei halua tietää, montako irakilaista saa surmansa
Yhdysvaltain armeijan summittaisissa ”täsmäiskuissa”, jotka kohdistuvat
siviilien asuttamille kaupunkialueille.
Tietoa silti on, jos sitä halutaan käyttää. Arvostetussa
lääketieteellisessä Lancet-lehdessä ilmestyi vastikään alueellisiin
otoksiin perustuva haastattelututkimus kuolleisuudesta Irakin miehityksen
aikana syyskuun loppuun mennessä. Tutkimuksen kirjoittajat ovat
arvovaltaisia yhdysvaltalaisia tutkijoita ja haastattelujen suorittajat
pääosin irakilaisia lääkäreitä.
Tutkimuksen johtopäätös on, että Irakin valtaaminen ja miehitys on vienyt
noin 100000 irakilaisen hengen 18 viime kuukauden aikana. Kirjoittajat
toteavat, että luku voi olla paljon suurempikin.
Tätä ennen Irakin sodan uhrien määrää on systemaattisesti ja merkittävästi
aliarvioitu. Käytännössä vain länsimaisessa lehdistössä julkaistut ja
vahvistetut tapaukset on kirjattu miehitysjoukkojen voimankäytön uhreihin.
Ilman lehtiotsikkoa kärsityt kuolemat ovat jääneet rekisteröimättä,
eivätkä länsimaiset toimittajat uskalla poistua Yhdysvaltain armeijan
kasarmialueelta.
Tunnetuin Irakin sodan uhrien määrää seuraava sivusto sijaitsee
Internet-osoitteessa http://www.iraqbodycount.net/. Sen arviot
miehittäjien sotatoimien vaatimista irakilaisuhreista ovat merkittävästi
pienemmät kuin Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa.
Ei ole mikään yllätys, että miehittäjävaltiot Britannia ja Yhdysvallat
torjuvat Lancetin tulokset ja pitävät sen antamia lukuja liioiteltuina.
Selvityksen tekijöitä voi kuitenkin syyttää pikemminkin vähättelystä kuin
liioittelusta. Asian arkaluontoisuuden vuoksi tutkijat tekivät varovaisia
oletuksia eivätkä esimerkiksi ottaneet laskelmiin mukaan Fallujan alueen
otosta, koska pelkäsivät sen vääristävän tuloksia.
Ankarimmat miehityksen aikaiset sotatoimet kokenut alue jätettiin siis
pois tarkoituksella, vaikka se osuikin satunnaisvalintaan. Otokseen ei
osunut muita keskeisiä sotatoimialueita, kuten Najafia tai Bagdadin
al-Sadr Cityä. Lisäksi kirjoittajat kokivat, että Lancet-lehti – jonka
julkaisurima on tunnetusti korkealla – ruoti poikkeuksellisen tarkkaan
heidän artikkeliaan.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että erittäin todennäköisesti sodan
vuoksi on kuollut huomattavasti enemmän irakilaisia kuin tähän mennessä on
arvioitu.
Puolet uhreista on naisia ja lapsia. Kun loukkaantuneita on joka
tapauksessa moninkertainen määrä, puolessatoista vuodessa satojatuhansia
irakilaisia on haavoittunut sotatoimien vuoksi.
Tutkimus kiinnittää myös huomiota siihen, että etenkin ilmaiskut tappavat
joukoittain ihmisiä. Liittouman joukot ovat painottaneet viime aikoina
ilmaiskuja vähentääkseen omia miestappioitaan. Samalla ne laittavat yhä
useamman irakilaisen hengen vaakalaudalle.
Falluja ja Ramadi ovat tiheästi asuttuja keskuksia, joihin Yhdysvallat
hyökkää kuin sotilaskohteisiin. Kyseessä on julma sotarikos.
Viimeinen jäljellä oleva puolustus Irakin miehitykselle on Saddam
Husseinin hirmuvallan lopettaminen. Saddamin hallinnon väitetään tappaneen
jopa 300000 kansalaistaan yli kahdessa vuosikymmenessä. Yhdysvaltojen
johtamat miehitysjoukot ovat nähtävästi tappaneet kolmanneksen siitä
puolessatoista vuodessa.
Luvut ovat järkyttäviä. Slobodan Milosevic on pikkurikollinen miehittäjien
rinnalla.
Yhdysvaltojen armeija on jo kolmen vuoden ajan tehnyt mittavia
sotilasoperaatioita myös Afganistanissa. Sieltä on saatavissa vielä
vähemmän tietoa miehityksen aiheuttamista kuolonuhreista.
Jorma Penttinen on tamperelainen kääntäjä ja Attac-aktiivi.
Lancetin artikkeli Internet-osoitteessa
http://image.thelancet.com/extras/04art10342web.pdf
Lähde: Vihreä Lanka 19.11.2004
Vastaukset 4
Vanhimmat
On siinä kepulaisella lähteet, joihin hänen totuutensa nojaa: Esko Seppänen, Kansan Uutiset ja Attac-aktivistit! Ja sitten jotkut toiset kepulaiset mainostavat porvarillisuuttaan! Varsinaista sortin sakkia koko joukko.
Nämä Ristimäen jutut ovat täällä taas. Kerta kerralta koppioitavaa tulee lisää. Olisiko aika laatia tiivistelmä, ei näitä kukaan lue.
Hallituksen vetäjän vaihtoon kesällä 2003 Kepulla oli suurempi tarve kuin konsaan demareilla. Olgan puheet vaalikärhämässä ja sen jälkeiset sekavat selittelyt niin hänen itsensä kuin pienen tukijoukonkin (johon kuului Laatikaisen-Hokkasen lisäksi muutama tälläkin palstalla kirjoitteleva) toimesta aikaansaivat tilanteen, jossa lupaus toisensa jälkeen olisi pitänyt perua kun hallituksen vetovastuu ja politiikanteon realiteetit olivat edessä.
Oli helpompaa vaihtaa Olga nyhjyyn ja unohtaa menneet puheet.
Nyt sitten Vanhasen johdolla toteutetaan sitä, mikä oli väistämättä tehtävä. Liittoutumattomuus on jo heitetty romukoppaan, sotilaittemme osallistuminen EU:n taistelujoukkoihin käytännössä päätetty jne.
Kaikkea tätähän kepu vastusti.
Silloiselle hallitukselle asia oli realiteetti joka pyrittiin hoitamaan tyylikkäästi loppuun. Ja se uskallettiin sanoa äänestäjille. Toisin teki kepu
AMOS kaupat ovat erinomainen osoitus Suomalaisen osaamisen kehittymisestä ja tuo meille niitä työpaikkoja ja vientituloja joilla ylläpidämme kansantalouttamme.
... "koska he sotivat raakalaisten lailla".
[(Voltaire, (1694 - 1778), ransk. kirjailija ja filosofi)]
"AMOS kaupat ovat erinomainen osoitus Suomalaisen osaamisen kehittymisestä ja tuo meille niitä työpaikkoja ja vientituloja joilla ylläpidämme kansantalouttamme", unoaa nimimerkki "helsinkiläinen" kirjoituksessaan, jonka on toki osuvasti otsikoinutkin sen sisältöä vastaavaksi (= "Puppua").
"Dulce et decorum est pro patria mori" (= "Suloista ja kunniakasta on kuolla isänmaan puolesta"), kirjoitti roomalainen runoilija Flaccus Quintus Horatius (65 - 8 eKr.) eikä sinällään -välttämättä - varsin hullusti kirjoittanutkaan.
Mutta mitä kunniakasta on Patrian AMOS-kranaatinheitinjärjestelmäkauppahankkeissa sotaa käyviin maihin? Tuskin mitään, eikä se ole myöskään perinteisen suomalaisen ulko- ja turvallisuus- sen enempää kuin kauppapolitiikankaan mukaista!
"Nyt sitten Vanhasen johdolla toteutetaan sitä, mikä oli väistämättä tehtävä", jatkaa "helsinkiläinen" puputustaan. Ja jälleen väärin. Pääministeri Matti Vanhasella ei ole itse asiassa mitään "väistämättä tehtävää", vaikka Paavo Lipposen kahdeksanvuotisella pääministerikaudella Suomea oltiinkin - varsinkin sen viime hetkinä - voimaperäisesti sitomassa jos jonkinmoisiin "ytimiin" ja jos jonkinmoisiin "samanhenkisten koalitioihin".
Pääministeri Matti Vanhasella on nyt ja lähiaikoina itse asiassa enemmänkin kuin tuhannen taalan paikka. WSOY-Sanoma Oy:n isännän, eli Suomen rikkaimman ja mahtavimman mediamiehen nelosen-arvoisesti ääneen lausumat ulkopoliittiset kalvinismi-huitaisut olisi nyt Keskustan Kalvakaksi Valakaksikin lempeästi kutsumani pääministerin jätettävä omaan arvoonsa, vaikka espanjalaisen kirjailija Miguel de Cervantesin (1547 - 1616) sattuvin sanoin:
"Rikkaiden älyttömätkin lausahdukset kulkevat viisauksina maailmalle."
Ensimmäinen näytön paikka Vanhasella on rauhanturvalain muutosta käsiteltäessä. Vaikka Vanhanen jo ennätti Kalevan seminaarissa Oulussa viikko sitten nuolaista "syvältä" EVA-EK:n ja Erkon ja Alman mahtimedioitten ulko- ja turvallisuuspolitiikan oikeistolaistajia ja sisä- ja talouspolitiikan uusliberalisteja, myöhäistä ei ole ajatella asioita toiseenkin - etteikö, niin pelkään, vain ihan ensimmäiseen - kertaan!
Rauhanturvalain muutosta käsiteltäessä näet itse asiassa ei päätetä vähemmästä kuin siitä, miten Suomi jatkossa suhtautuu kansainvälisen oikeuden ja sen itse asiassa ainoan globaalin yhteisön eli Yhdistyneiden Kansakuntien rooliin ja merkitykseen kansainvälisessä yhteistyössä. Vanhasenkin olisi syytä havahtua sen edessä, mitä vääjäämättä tulevat tarkoittamaan ja pitämään sisällään "rauhaanpakottamistoimet" ilman Yhdistyneiden Kansakuntien turvaneuvoston hyväksyntää.
Yhdysvaltain johtaman "samanhenkisten koalition" - ja siitähän ei Lipposen kauden viime hetkinä oltu kovin etäällä, jos ollaan toki vieläkään - "vientirauha"ponnistelut ns. ennaltaehkäisevän itsepuolustuksen kansainvälisen oikeuden kannalta laittomassa valekaavussa ovat aiheuttaneet jo yli sadan tuhannen (100 000) irakilaisen siviilin, miehen, naisen ja lapsen kuoleman. Amerikkalaisia "rauhanvienti- ynnä muita turvallisuuspalvelumiehiä" - jokainenhan ymmärsi katsoa eilisiltana (25.11.2004 klo 22.35 TV2:n Silminnäkijä -ohjelman asiasta - lienee heitäkin kuollut jo runsaasti toistatuhatta. Eikä Fallujan tapahtumien jäljiltä "demokratian" vientiponnistuksille tulle päätä näkymän, sen enempää Irakissa kuin muuallakaan Lähi- ja Keski-Idässä.
Rauhanturvalain käsittelyn yhteydessä on itse kunkin ministeri-isän ja -äidin kuin myös kansanedustajaisän ja -äidin muistettava, että ilman YK:n turvaneuvoston mandaattia - eli varsin helposti - toteutettavat rauhaanpakottamistoimet tulevat väistämättä viemään suomipoikia ja -tyttäriä kaukaisille kentille, joista paluumatka nykyistä rauhanturvaamistoimintaa huomattavasti herkemmin tulee tapahtumaan sinkkiarkussa.
Välttämättä ole kyse kovinkaan "kunniakasta" saati "suloista" kuolla - tai edes kuvitella tekevänsä sitä ainakaan "isänmaan puolesta" - olosuhteissa, joissa kyseessä saattaa olla tyystin aivan muuta kuin vain eli muka "kansanmurhien" estäminen.
Presidentti Tarja Halonen ansaitsee kaiken kansan tuen - ja sitähän hänellä aivan riittävästi YLE:n viimeisimmän presidenttigallupin mukaan onkin suhteessa esim. Lipposeen, Vanhaseen tai kehen muuhun Kataiseen tahansa - kannalleen, että rauhanturvalain ja myös yleensä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä ja niistä päätettäessä on avoimesti kerrottava tehtävien päätösten kaikki keskeiset mahdolliset seurausvaikutukset.
Vastenmielisempää puppua, kuin mitä tämän aamun "Jälkiviisaissa" Ritva Santavuori jälleen - minkähän alan asiantuntijana - taistelujoukoista muka vain "hallinnollisena taisteluosastona" levitti, pystyy tuskin levittämään edes kerakirjoittelijani "K.K.Korhonen", vaikka hän - "Nyt näkemiin..." -kautensa jälleen varsin äkkipikaisesti päättäneenä linkittäisi millaisiin tahansa kaukoparkkisiin ja vapaisiinsanoihin.
PS1. "Olisiko aika laatia tiivistelmä, ei näitä kukaan lue", kirjoitti nimimerkki "helsinkiläinen" puppujutussaan ja kyllähän siitä ilmeni, etei ainakaan hän...
Koska hänen aivoituksensa myös siltä osin, mitä hän väitti hallituksen vetäjän vaihdostarpeista kesällä 2003 ("Hallituksen vetäjän vaihtoon kesällä 2003 Kepulla oli suurempi tarve kuin konsaan demareilla.") on varsin omaperäistä lähihistorian tulkintaa, tarjottakoon hivenen "tiivistelmää":
***********************************
"- - Mitä ihmeellistä "petosta" ja "kieroilua" siihen sisältyy, jos oppositiopuolueen puheenjohtaja haluaa vaalien yhteydessä keskusteltavan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sitäpaitsi kansanedustajat Mikko Elo (sdp), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jaakko Laakso (vas) olivat jo joulukuussa 2002 - itse kunkin ollessa vielä tuolloisessa hallituksessa mukana olleitten puolueitten edustajia! - tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä Paavo Lipposen Valkoisen Talon vierailun yhteydessä mm. uutislähetysten pohjalta tulisi ajatella! Onko puuhamies Lipponen apureineen jo ehättänyt haastamaan käräjille moisen joukon?
Lipposen hysterisoitumisen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin voikin ymmärtää paremmin vasta Hymy -lehden helmikuun alun numerossa julkituomien tietojen valossa: eduskuntavaaleista nimenomaisesti pääministerivaalin tehnyt Lipponen halusi ja haluaa varmistaa, ettei Suomen kansa saisi ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tietää, mitä hän oli presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa keskustellut, mitä Suomen perinteisestä virallisesta ulkopolitiikasta poikkeavaa hän tiesi itse siellä esittäneensä.
Ja kaiken kukkuraksi vielä se, että Lipponen - ja myöhemmin vielä hänen hallitukseensa arvalla noussut Jari Vilen (kok) - oli ollut aseiden ja aseisiin liittyvän informaatioteknologian myyntipuuhissa maalle, joka kävi jo sotaa Afganistanissa sekä maailmanlaajuiseksi julistamaansa "sotaa terrorismia vastaan" ja kaavaili parastaikaa vielä uutta hyökkäyssotaa Irakiin!
On huomattava, että Lipponen ilmaisi - tosin jälleenrakennukseentarjoutumisen valekaavussa - varsin avoimesti tukensa Irakin vastaisille sotatoimille suoraan USA:n presidentille eikä suinkaan YK:lle, joka ehkä olisi voinut joissakin olosuhteissa voinut olla oikea suunta. Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään.
Kuten viime perjantai-illan (20.2.2004) TV1:n A-piste -ohjelman Juha Ristamäen toimittamasta osuudesta kävi ilmi, Lipponen tarjosi "sotaan halukkaitten koalitiolle" AMOS-kranaatinheittimiä Valkoisen Talon retkellään joulukuun alussa 2002, mutta valtioneuvostossa aseidenmyyntilupapäätös on kirjattu vasta 20.2.2003. Tasan kuukausi ennen YK:n turvaneuvoston siunauksetta aloitettua eli siis laitonta hyökkäystä Irakiin tehty päätös on sellaisenaan eli myös kokonaisuudessaan moraaliltaan sangen kyseenalainen; Bushin ja Blairin uutterasta taivuttelusta huolimatta mitään yhtenäistä rintamaa sen puolesta, että Irakiin tulisi hyökätä, ei ollut enää alkuunkaan. Pikemminkin aivan päinvastoin. Tässä olisi Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla eli hutvalla kokonaisuudessan tiukan itsetutkiskelun paikka, kuten monikymmenpäinen kansainvälisen oikeuden asiantuntijajoukko hyvin valtamediassa vaietussa kannanotossaan heti laittoman hyökkäyksen alettua esittikin.
Vaan paljonpa ei liene toiveita paremmasta näköpiirissä Vara-Mooses Vanhasenkaan pääministerikaudella: eilisellä (22.2.2004)pääministerin haastattelutunnilla tällä Lepsämän EU-liturgilla oli tosi työläs paikka vuoron perään tekeytyä tietämättömäksi ex-pääministeri Lipposen asekaupustelun tosiasiallisista tapahtumista (vv. 2002-2003) ja niiden moraalista kun piti kuitenkin vuoron perään ykskantaan olla ajamassa kyseistä herrahenkilöä muka Suomen edustajana EU-komission puheenjohtajaksi. Selittelyään ja nuoleskeluaan Vara-Mooses on tuleva vielä häpeämään niin, ettei kuvaruudussa vilahtele pitkiin aikoihin valkoinen hammasrivistö sen jälkeen, kun joku dokumentaristi yltyy taltioimaan Vanhasen metamorfoosin esim. tv-elokuvaksi asti.
Mitähän muuta Jäätteenmäen hankkiman vaalivoiton myötä eli "Annelin ansiosta" puheenjohtajaksi ja pääministerriksi noussut Vanhanen onkaan mahtanut niissä parin viikon välein Lipposen kanssa pitämissään palavereissa luvata?
Pääministeri Vanhasenkin olisi korkea aika tutustua siihen, mitä maamme keskeisimmät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat yksiselitteisesti lausuivat Bushin & Blairin 20.3.2003 aloittamasta hyökkäyussodasta Irakiin.
Koska kyseinen asiantuntijakannanotto säilyy totuutena asiasta maailman tappiin, aivan riipumatta siitä, mitä Irakissa tai "terrorismin vastaisessa sodassa" tai missä tahansa kuten esimerkiksi pääministeri Vanhasen päässä, tapahtuu, linkki kyseiseen - maaliskuussa 2003 vain Hufvudstadsbladetissa palstatilaa saaneeseen - näkemykseen löytyy seuraavasta:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html"
*************************
[Yllä oleva - ja edelleen erittäin pätevä pätkä - kirjoitettu tosin jo 23.2.2004;
Ks. linkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877 ]
Etteiköhän vain vuoden 2003 eduskuntavaalituloksen mitätöimistä siistinä sisätyönä vallan (todellisissa) kabineteissa tarvinnut, halunnut ja himoinnut pikemminkin eli juuri tuo EVA - EK - Erkon & Alman median tukema "vanha jengi", jolle oli kauhistus, että vallankäytön keskiöön nousi - kansan äänestyksen tuella - ihmis- ja perusoikeuspolitiikkaa myös koko maailman mitassa eli vanhanaikaisesti ilmaisten aktiivista rauhanpolitiikkaa ulko- ja turvalisuuspolitiikassa sekä sosiaaliradikaalia eli sailaslaisesta uusliberalistisesta sinipunapolitiikasta irtautuvaa yleistä yhteiskuntapolitiikkaa ajava henkilö...
PS2. Tänä iltana eli perjantaina 26.11.2004 klo 21.00 kannattanee niin "helsinkiläisen" kuin "K.K.korhosenkin" hiljentyä TV1:n ohjelmatuotannon ääreen: A-piste -ohjelmassa käsiteltänee EU-kriisinhallintaa mm. kysyen, "montako sinkkiarkkua Suomi kestää?"
Saattaapa siinä - ihan globaaleissa mitoissakin - jälleen kerran löytyä katetta ja pohjaa myös kirjailija Vilhelm Mobergin oivallukselle:
"Kun poliitikko sanoo sinulle, että olemme samassa veneessä, hän tarkoittaa, että sinun on soudettava."
Hyvää "älä osta mitään" -päivää kaikille markkina- kuin (eli) myös työväen liikemiehille!
(Ei ainakaan ns. sikaa säkissä sen enempää rauhanturvalaissa kuin TUPO-ratkaisussakaan...)
Linkitänpä minäkin Sinulle pari mainiota kirjoitusta. Tuo ensimmäinen koskettelee Sinun suurta ihannettasi (katso sen linkin taakse!). Toinen kirjoitus on omaa ihmettelyäni europarlamentaarikkojemme käyttäytymisestä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005506742
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000005512747