84. PERJANTAINA 9. KESÄKUUTA 2000 kello 10
2) Polttonesteiden hintojen alentaminen
Keskustelu
Välikysymys VK 2/2000 vp
Matti Vanhanen /kesk: Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaa ja veropolitiikkaa pitää tehdä ajassa. Ihan riippumatta siitä, mitä hallitusohjelman neuvottelijat puolitoista vuotta sitten sopivat, pitää pystyä reagoimaan niihin muutoksiin, joita silloin ei voitu nähdä, ja polttoaineiden hinnan kohdalla on tapahtunut juuri näin. Polttoaineiden hinnannousu on ylittänyt sietorajan tavalla, johon hallituksen on vastattava todella täysin riippumatta siitä, mitä hallitusohjelmassa ehkä on sovittu. Korkeista hinnoista aiheutuu perheille tuhansien markkojen ylimääräiset vuosikulut, ja monen liikenteestä toimeentulonsa saavan talous on pahassa vaarassa.
Siksi tiistain välikysymysäänestyksessä, varsinkin tänään käydyn keskustelun jälkeen, jossa kansanedustajat laidasta laitaan ovat jakaneet sen huolen, joka myös kansalaisilla on sietämättömän korkeista polttoaineiden hinnoista, tähän huutoon ja keskusteluun pitää vastata, ja se mitataan tiistaisessa äänestyksessä. Se on todellinen äänestys siitä, kantaako tämä sali huolta polttoaineiden korkeista hinnoista vai ei.
Hallitus on vain hykerrellyt hiljaa, koska valtion kassaan virtaa joka päivä suunnitelmiin nähden aivan ylimääräisiä arvonlisäveromarkkoja. Eduskunnan kyselytunneilla polttoaineiden korkeat hinnat ovat olleen vakioaihe jo kuukausien ajan ja ministereillä on ollut aina sama vakiovastaus: Mitään ei tehdä. Välikysymyksen tekeminen oli lopulta ainoa keinoa, jolla asia saadaan sellaiseen keskusteluun, että siihen on pakko ottaa kantaa.
Kun keskusta teki välikysymyksen, emme tienneet, että samaan aikaan autoilijoiden etujärjestö Autoliitto on lähdössä liikkeelle omalla kampanjallaan, jolla se kerää kansalaismielipiteitä veronalennusten puolesta. Toivon, että tämä välikysymyskeskustelu ei haittaa nimien keruuta, vaan kansalaiset laajoin joukoin nyt ilmaisevat mielipiteensä.
Välikysymys on perusteltu, sillä viime kädessä vain äänestäjien pelko ajaa hallitusta toivottavasti asiassa liikkeelle. Keskustalle välikysymyksen teko juuri liikenteen kustannuksista sopii sitä paitsi parhaiten, koska edustamme selkeimmin koko tätä laajaa maata.
Välikysymys käsittelee polttoaineverotusta, ja siinä tarvitaankin kiireisimpiä alennuspäätöksiä sekä liikenteen että myös lämmityksen kustannusten helpottamiseksi. Mutta tämän ohella meidän olisi vähitellen käytävä keskusteluun ylipäätään liikenteen kustannusrakenteesta ja siitä, millainen kansallinen strategia meidän olisi omaksuttava. Yhteismarkkinoilla ollessamme myös liikkumisen kustannukset pitää suhteuttaa siihen, miten parhaiten kansantaloutena pärjäämme yhteismarkkinoilla. Pitäisi omaksua sellainen yksinkertainen ajatus, että kun olemme EU-maiden joukossa pisimpien etäisyyksien harvimminasuttu maa, meillä liikenteen kulujen olisi oltava halvimmasta päästä. Sen sanoo järki.
Mutta sekä bensa että autot ovat Suomessa kalliimmasta päästä. Tässä ei oikein ole logiikkaa. Syy tähän on historiallinen. Me olemme maa, jolla ei ollut omaa autoteollisuutta, ja valuuttasääntelyn ja vaihtotaserajoitusten aikana autojen tuontia piti rajata, mutta se aika on jo takanapäin.
Liikenne on myös ollut valtiolle tarpeellinen raha-automaatti verojenkeruussa, mutta nyt pitäisi tätäkin arvioida siltä kannalta, mitä mahdollisesti häviämme näillä korkeilla kustannuksilla. Eikö kokonaiskansantaloutemme pärjäisi paremmin, kun emme antaisi tässä asiassa muille etumatkaa? Kansantaloudessa verojen kertymäkin on aina monimutkainen yhtälö. Liikenteen verorasituksen kevennys ei merkitse automaattisesti sitä, että valtio menettäisi kaikki nämä verotulot, vaan kyllä raha kiertyy myös muuhun toimintaan, josta valtiokin veronsa kerää. Suomen pitäisikin asettaa selkeäksi liikennepoliittiseksi strategiaksi ja tavoitteeksi se, että meillä autojen ja bensan hinta olisi EU:n keskitason alapuolella. Siihen on hyvät perusteet olemassa.
Minua suoraan sanoen harmittaa se, että alkoholiverotuottojen miljardialennuksiin ollaan kyllä Suomessa varautumassa, mutta liikenteelle ei aiota tehdä mitään. Esimerkiksi käytettyjen autojen verotus nykymuodossaan ei minusta millään istu yhteismarkkinoiden pelisääntöjen sisälle. Kyse sekä polttoaineveron että autoveron kohdalla on valtiolle niin suurista tuloista, että merkittäviin muutoksiin voidaan yltää vain vaalikauden yli ulottuvan ohjelman alussa. Siksi painotan sitä, että eduskunnan olisi tavalla tai toisella määritettävä strateginen tavoite, jota nykyisen ja myös seuraavan hallituksen olisi määrätietoisesti vietävä eteenpäin. Osa veronkevennysvarasta onkin käytettävä liikenteen verotaakan keventämiseen. Pitkää, asteittain toteutettavaa ohjelmaa tarvitaan siksikin, ettei aiheutettaisi pahoja markkinahäiriöitä autokaupan puolesta.
Olisi myös paikallaan arvioida eri haittaverojen keskinäistä suhdetta. Bensan hinnasta verot vievät kaksi kolmasosaa tai välillä lähes kolme neljäsosaa. Sillä ei ole enää ympäristöohjausvaikutusta. Verojen määrä on aivan omassa luokassaan verrattuna monien muiden alojen haittaveroihin. Osittain bensaveron alentamista voitaisiinkin rahoittaa puuttumalla näihin muihin haittaveroihin.
Arvoisa puhemies! Suomen autokanta on kalleuden takia ilmeisesti EU:n toiseksi vanhinta. Tätä on vaikea liikenneturvallisuuden näkökulmastakaan pitää Suomen keliolosuhteissa perusteltuna. Pitkien etäisyyksien ohella myös talviolosuhteet puoltaisivat nimenomaan Suomeen halvempia autoja. Etäisyydet, liikenneturvallisuus, ympäristöystävällisyys ja myös ihmisten viihtyvyys puoltaisivat kaikki sitä, että meillä olisi uudempi, vähäpäästöisempi ja turvallisempi autokanta. Autoilussa kierrätys, vanhan käyttäminen loputtomiin, ei todellakaan ole tavoiteltavaa. Päinvastoin olisi yhteiskunnallisesti järkevää jopa maksaa pientä romutusmaksua huonokuntoisimpien, ilman katalysaattoria olevien autojen saamiseksi pois liikenteestä.
Auton korkeasta verotuksesta johtuva hankintahinta johtaa usein siihen, että ostaja joutuu ottamaan autolainan ja maksamaan vielä senkin korkoja. 30 000 markan autolainan korot ovat yhtä suuret kuin on vuotuinen auton käytöstä maksettava vero. Itse olisin puoltamassa henkilökohtaisesti verojärjestelmään sellaista muutosta, jossa auton hankintaa rasittavaa autoveroa alennettaisiin tuntuvasti ja korvattaisiin tuota vuosittaisella käyttömaksulla. Käyttömaksu pitäisi porrastaa esimerkiksi auton ympäristövaikutusten mukaan.
Nythän eri verojen osuus auton hankintahinnasta on noin 48 prosenttia. Se on tuntuva ero, joka todella vaikuttaa siihen, että suomalaiset ajavat kreikkalaisten jälkeen EU:n vanhimmilla autoilla. Lamavuosina auto- ja moottoripyöräverot tuottivat heikoimmillaan vain 1,6 miljardia markkaa vuodessa valtiolle. Koko sen tuoton olisi silloin voinut korvata vuosittaisella noin tuhannen markan käyttömaksun korotuksella, ja tuloksena olisi ollut tuntuvasti nykyistä halvemmat autot.
Keskimäärin 90-luvulla autovero toi valtiolle noin 4 miljardia markkaa vuosittain, ja sen kokoamiseksi porrastettu 2 000-3 500 markan vuotuinen maksu riittäisi, jos se haluttaisiin kokonaan korvata. Normaalille autonkäyttäjälle tällainen maksu ei ole liikaa, kun auton hankinnassa säästäisi kymmeniä tuhansia. Monille eläkeläisille ja nuorille maksu olisi liian korkea, ja siksi pitänee hakea välimuotoa, jossa autoveroa alennettaisiin kyllä tuntuvasti, mutta ei kokonaan, ja käyttömaksua nostettaisiin jonkin verran ja loppuerotus kustannettaisiin käyttämällä yleistä veronkevennysvaraa tässä lähimmän vuosikymmenen kuluessa. Maassa, jossa lähes joka perhe käyttää ja joutuu käyttämään autoa, tämä olisi perusteltua. Vajaassa vuosikymmenessä me voisimme saattaa liikenteen verotuksen järkeviin uomiinsa ja antaa ihmisille mahdollisuuden myös hakea auto muiden tarvikkeiden tapaan mistä hyvänsä EU-maasta.
Liikenteen kustannuksista puhuttaessa on käsiteltävä myös joukkoliikenteen tilannetta. Siinä on monilta osilta epäonnistuttu. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla, jolla olisi luontaisimmat mahdollisuudet menestyvälle joukkoliikenteelle, on joukkoliikenteen osuus liikenteestä pudonnut todella rajusti. Yksityisautoilu on laadun takia ajanut suosiossa joukkoliikenteen ohi. Ihmiset tuntuvat sietävän jopa ruuhkia sen sijaan, että istuisivat bussissa tai metrossa. Sitäkään ei polttoaineiden hintojen korotus todellakaan auta, koska myös joukkoliikenteen taksat nousevat. Tässäkin pitäisi mennä ongelman juuriin. Nyt joukkoliikennettä tuetaan tuntuvasti verovaroin, mutta edes nämä subventoidut lipunhinnat eivät tunnu riittävän houkuttelevilta. Moni on esittänyt ratkaisuksi jopa ilmaislippuja. Pelkään, että ne vääristäisivät tilannetta entisestään.
Suurille kaupunkiseuduille olisikin luotava uudenlainen järjestelmä, jossa niin sanottu joukkoliikenteen työsuhdelippu tehtäisiin todella houkuttelevaksi. Työsuhdelipulle olisi annettava edullinen verokohtelu, jotta siitä tulisi osa suomalaista palkkausjärjestelmää. Lipuissa voitaisiin siirtyä henkilöön sidotuista näyttölipuista normaaliin suoriteperusteisuuteen maksukortin avulla, jolloin työsuhdelippu kävisi joukkoliikenteen ohella takseissakin ja lippua voisivat käyttää myös perheenjäsenet tai lipun voisi vaikka myydä kaverilleen. Syntyisi runsaasti korvamerkittyä kulutusrahaa, vain joukkoliikenteessä kelpaavaa magneettirahaa, jonka keräämisestä joukkoliikenneyrittäjät ja taksit saisivat palveluillaan kilpailla. Luulen, että lopputulos vastaisi paremmin käyttäjien todellisia tarpeita kuin nykyinen järjestelmä.
Asiassa voisi käyttää vaikka vähän pakkoakin. Joka tilipussista saisi muutama satanen muodostua joukkoliikennelippujärjestelmästä. Olen aika varma, että joukkoliikenteen suosio tämän jälkeen kasvaisi ja järjestelmä toimisi, koska ihmiset eivät jättäisi rahaa käyttämättä, toisin kuin nyt. Verovaroista subventoidut lipunhinnat eivät tunnu yhtä lailla itse rahoitetuilta, jotta siihen olisi riittävä houkutus. Moni maksaa mieluummin bensalaskun ja ajaa omallaan. Minusta siksi yksityisautoilua ja joukkoliikennettä ei pidä nähdä toistensa vastakohtina, vaan molempien osalla on tehtävä toimia, joiden lopputuloksena oikeastaan olisi se, että joukkoliikenteen suosio Suomessa voisi kasvaa.
Näin Vanhanen 9.6.2000 jolloin hän oli kepun rivikansanedustaja. Kaikki varmaan muistaa että kepu oli oppositiopuolue silloin.
2) Polttonesteiden hintojen alentaminen
Keskustelu
Välikysymys VK 2/2000 vp
Matti Vanhanen /kesk: Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaa ja veropolitiikkaa pitää tehdä ajassa. Ihan riippumatta siitä, mitä hallitusohjelman neuvottelijat puolitoista vuotta sitten sopivat, pitää pystyä reagoimaan niihin muutoksiin, joita silloin ei voitu nähdä, ja polttoaineiden hinnan kohdalla on tapahtunut juuri näin. Polttoaineiden hinnannousu on ylittänyt sietorajan tavalla, johon hallituksen on vastattava todella täysin riippumatta siitä, mitä hallitusohjelmassa ehkä on sovittu. Korkeista hinnoista aiheutuu perheille tuhansien markkojen ylimääräiset vuosikulut, ja monen liikenteestä toimeentulonsa saavan talous on pahassa vaarassa.
Siksi tiistain välikysymysäänestyksessä, varsinkin tänään käydyn keskustelun jälkeen, jossa kansanedustajat laidasta laitaan ovat jakaneet sen huolen, joka myös kansalaisilla on sietämättömän korkeista polttoaineiden hinnoista, tähän huutoon ja keskusteluun pitää vastata, ja se mitataan tiistaisessa äänestyksessä. Se on todellinen äänestys siitä, kantaako tämä sali huolta polttoaineiden korkeista hinnoista vai ei.
Hallitus on vain hykerrellyt hiljaa, koska valtion kassaan virtaa joka päivä suunnitelmiin nähden aivan ylimääräisiä arvonlisäveromarkkoja. Eduskunnan kyselytunneilla polttoaineiden korkeat hinnat ovat olleen vakioaihe jo kuukausien ajan ja ministereillä on ollut aina sama vakiovastaus: Mitään ei tehdä. Välikysymyksen tekeminen oli lopulta ainoa keinoa, jolla asia saadaan sellaiseen keskusteluun, että siihen on pakko ottaa kantaa.
Kun keskusta teki välikysymyksen, emme tienneet, että samaan aikaan autoilijoiden etujärjestö Autoliitto on lähdössä liikkeelle omalla kampanjallaan, jolla se kerää kansalaismielipiteitä veronalennusten puolesta. Toivon, että tämä välikysymyskeskustelu ei haittaa nimien keruuta, vaan kansalaiset laajoin joukoin nyt ilmaisevat mielipiteensä.
Välikysymys on perusteltu, sillä viime kädessä vain äänestäjien pelko ajaa hallitusta toivottavasti asiassa liikkeelle. Keskustalle välikysymyksen teko juuri liikenteen kustannuksista sopii sitä paitsi parhaiten, koska edustamme selkeimmin koko tätä laajaa maata.
Välikysymys käsittelee polttoaineverotusta, ja siinä tarvitaankin kiireisimpiä alennuspäätöksiä sekä liikenteen että myös lämmityksen kustannusten helpottamiseksi. Mutta tämän ohella meidän olisi vähitellen käytävä keskusteluun ylipäätään liikenteen kustannusrakenteesta ja siitä, millainen kansallinen strategia meidän olisi omaksuttava. Yhteismarkkinoilla ollessamme myös liikkumisen kustannukset pitää suhteuttaa siihen, miten parhaiten kansantaloutena pärjäämme yhteismarkkinoilla. Pitäisi omaksua sellainen yksinkertainen ajatus, että kun olemme EU-maiden joukossa pisimpien etäisyyksien harvimminasuttu maa, meillä liikenteen kulujen olisi oltava halvimmasta päästä. Sen sanoo järki.
Mutta sekä bensa että autot ovat Suomessa kalliimmasta päästä. Tässä ei oikein ole logiikkaa. Syy tähän on historiallinen. Me olemme maa, jolla ei ollut omaa autoteollisuutta, ja valuuttasääntelyn ja vaihtotaserajoitusten aikana autojen tuontia piti rajata, mutta se aika on jo takanapäin.
Liikenne on myös ollut valtiolle tarpeellinen raha-automaatti verojenkeruussa, mutta nyt pitäisi tätäkin arvioida siltä kannalta, mitä mahdollisesti häviämme näillä korkeilla kustannuksilla. Eikö kokonaiskansantaloutemme pärjäisi paremmin, kun emme antaisi tässä asiassa muille etumatkaa? Kansantaloudessa verojen kertymäkin on aina monimutkainen yhtälö. Liikenteen verorasituksen kevennys ei merkitse automaattisesti sitä, että valtio menettäisi kaikki nämä verotulot, vaan kyllä raha kiertyy myös muuhun toimintaan, josta valtiokin veronsa kerää. Suomen pitäisikin asettaa selkeäksi liikennepoliittiseksi strategiaksi ja tavoitteeksi se, että meillä autojen ja bensan hinta olisi EU:n keskitason alapuolella. Siihen on hyvät perusteet olemassa.
Minua suoraan sanoen harmittaa se, että alkoholiverotuottojen miljardialennuksiin ollaan kyllä Suomessa varautumassa, mutta liikenteelle ei aiota tehdä mitään. Esimerkiksi käytettyjen autojen verotus nykymuodossaan ei minusta millään istu yhteismarkkinoiden pelisääntöjen sisälle. Kyse sekä polttoaineveron että autoveron kohdalla on valtiolle niin suurista tuloista, että merkittäviin muutoksiin voidaan yltää vain vaalikauden yli ulottuvan ohjelman alussa. Siksi painotan sitä, että eduskunnan olisi tavalla tai toisella määritettävä strateginen tavoite, jota nykyisen ja myös seuraavan hallituksen olisi määrätietoisesti vietävä eteenpäin. Osa veronkevennysvarasta onkin käytettävä liikenteen verotaakan keventämiseen. Pitkää, asteittain toteutettavaa ohjelmaa tarvitaan siksikin, ettei aiheutettaisi pahoja markkinahäiriöitä autokaupan puolesta.
Olisi myös paikallaan arvioida eri haittaverojen keskinäistä suhdetta. Bensan hinnasta verot vievät kaksi kolmasosaa tai välillä lähes kolme neljäsosaa. Sillä ei ole enää ympäristöohjausvaikutusta. Verojen määrä on aivan omassa luokassaan verrattuna monien muiden alojen haittaveroihin. Osittain bensaveron alentamista voitaisiinkin rahoittaa puuttumalla näihin muihin haittaveroihin.
Arvoisa puhemies! Suomen autokanta on kalleuden takia ilmeisesti EU:n toiseksi vanhinta. Tätä on vaikea liikenneturvallisuuden näkökulmastakaan pitää Suomen keliolosuhteissa perusteltuna. Pitkien etäisyyksien ohella myös talviolosuhteet puoltaisivat nimenomaan Suomeen halvempia autoja. Etäisyydet, liikenneturvallisuus, ympäristöystävällisyys ja myös ihmisten viihtyvyys puoltaisivat kaikki sitä, että meillä olisi uudempi, vähäpäästöisempi ja turvallisempi autokanta. Autoilussa kierrätys, vanhan käyttäminen loputtomiin, ei todellakaan ole tavoiteltavaa. Päinvastoin olisi yhteiskunnallisesti järkevää jopa maksaa pientä romutusmaksua huonokuntoisimpien, ilman katalysaattoria olevien autojen saamiseksi pois liikenteestä.
Auton korkeasta verotuksesta johtuva hankintahinta johtaa usein siihen, että ostaja joutuu ottamaan autolainan ja maksamaan vielä senkin korkoja. 30 000 markan autolainan korot ovat yhtä suuret kuin on vuotuinen auton käytöstä maksettava vero. Itse olisin puoltamassa henkilökohtaisesti verojärjestelmään sellaista muutosta, jossa auton hankintaa rasittavaa autoveroa alennettaisiin tuntuvasti ja korvattaisiin tuota vuosittaisella käyttömaksulla. Käyttömaksu pitäisi porrastaa esimerkiksi auton ympäristövaikutusten mukaan.
Nythän eri verojen osuus auton hankintahinnasta on noin 48 prosenttia. Se on tuntuva ero, joka todella vaikuttaa siihen, että suomalaiset ajavat kreikkalaisten jälkeen EU:n vanhimmilla autoilla. Lamavuosina auto- ja moottoripyöräverot tuottivat heikoimmillaan vain 1,6 miljardia markkaa vuodessa valtiolle. Koko sen tuoton olisi silloin voinut korvata vuosittaisella noin tuhannen markan käyttömaksun korotuksella, ja tuloksena olisi ollut tuntuvasti nykyistä halvemmat autot.
Keskimäärin 90-luvulla autovero toi valtiolle noin 4 miljardia markkaa vuosittain, ja sen kokoamiseksi porrastettu 2 000-3 500 markan vuotuinen maksu riittäisi, jos se haluttaisiin kokonaan korvata. Normaalille autonkäyttäjälle tällainen maksu ei ole liikaa, kun auton hankinnassa säästäisi kymmeniä tuhansia. Monille eläkeläisille ja nuorille maksu olisi liian korkea, ja siksi pitänee hakea välimuotoa, jossa autoveroa alennettaisiin kyllä tuntuvasti, mutta ei kokonaan, ja käyttömaksua nostettaisiin jonkin verran ja loppuerotus kustannettaisiin käyttämällä yleistä veronkevennysvaraa tässä lähimmän vuosikymmenen kuluessa. Maassa, jossa lähes joka perhe käyttää ja joutuu käyttämään autoa, tämä olisi perusteltua. Vajaassa vuosikymmenessä me voisimme saattaa liikenteen verotuksen järkeviin uomiinsa ja antaa ihmisille mahdollisuuden myös hakea auto muiden tarvikkeiden tapaan mistä hyvänsä EU-maasta.
Liikenteen kustannuksista puhuttaessa on käsiteltävä myös joukkoliikenteen tilannetta. Siinä on monilta osilta epäonnistuttu. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla, jolla olisi luontaisimmat mahdollisuudet menestyvälle joukkoliikenteelle, on joukkoliikenteen osuus liikenteestä pudonnut todella rajusti. Yksityisautoilu on laadun takia ajanut suosiossa joukkoliikenteen ohi. Ihmiset tuntuvat sietävän jopa ruuhkia sen sijaan, että istuisivat bussissa tai metrossa. Sitäkään ei polttoaineiden hintojen korotus todellakaan auta, koska myös joukkoliikenteen taksat nousevat. Tässäkin pitäisi mennä ongelman juuriin. Nyt joukkoliikennettä tuetaan tuntuvasti verovaroin, mutta edes nämä subventoidut lipunhinnat eivät tunnu riittävän houkuttelevilta. Moni on esittänyt ratkaisuksi jopa ilmaislippuja. Pelkään, että ne vääristäisivät tilannetta entisestään.
Suurille kaupunkiseuduille olisikin luotava uudenlainen järjestelmä, jossa niin sanottu joukkoliikenteen työsuhdelippu tehtäisiin todella houkuttelevaksi. Työsuhdelipulle olisi annettava edullinen verokohtelu, jotta siitä tulisi osa suomalaista palkkausjärjestelmää. Lipuissa voitaisiin siirtyä henkilöön sidotuista näyttölipuista normaaliin suoriteperusteisuuteen maksukortin avulla, jolloin työsuhdelippu kävisi joukkoliikenteen ohella takseissakin ja lippua voisivat käyttää myös perheenjäsenet tai lipun voisi vaikka myydä kaverilleen. Syntyisi runsaasti korvamerkittyä kulutusrahaa, vain joukkoliikenteessä kelpaavaa magneettirahaa, jonka keräämisestä joukkoliikenneyrittäjät ja taksit saisivat palveluillaan kilpailla. Luulen, että lopputulos vastaisi paremmin käyttäjien todellisia tarpeita kuin nykyinen järjestelmä.
Asiassa voisi käyttää vaikka vähän pakkoakin. Joka tilipussista saisi muutama satanen muodostua joukkoliikennelippujärjestelmästä. Olen aika varma, että joukkoliikenteen suosio tämän jälkeen kasvaisi ja järjestelmä toimisi, koska ihmiset eivät jättäisi rahaa käyttämättä, toisin kuin nyt. Verovaroista subventoidut lipunhinnat eivät tunnu yhtä lailla itse rahoitetuilta, jotta siihen olisi riittävä houkutus. Moni maksaa mieluummin bensalaskun ja ajaa omallaan. Minusta siksi yksityisautoilua ja joukkoliikennettä ei pidä nähdä toistensa vastakohtina, vaan molempien osalla on tehtävä toimia, joiden lopputuloksena oikeastaan olisi se, että joukkoliikenteen suosio Suomessa voisi kasvaa.
Näin Vanhanen 9.6.2000 jolloin hän oli kepun rivikansanedustaja. Kaikki varmaan muistaa että kepu oli oppositiopuolue silloin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
115. TORSTAINA 28. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30 (16.37)
185) Polttonesteiden verotus
Suullisen kyselytunnin asia SKT 185/2004 vp
Ben Zyskowicz /kok: Arvoisa herra puhemies! Suora sitaatti: "Te olette puolitoista vuotta nyt pohtineet, hinnat ovat nousseet, ja hallituksen vastaus osoittaa, että tässä asiassa ei tulla tekemään mitään." Pääministeri Vanhanen: Tuntuuko tutulta? Syytä olisi, nimittäin näin sanoitte 9. kesäkuuta 2000, kun teitte välikysymyksen siitä, miksi hallitus ei alenna polttonesteiden verotusta, kun hinta on liian kova. Kysymys kuuluu:
Miksi toimitte tässäkin asiassa täysin päinvastoin, kuin oppositiossa itse vaaditte?
115. TORSTAINA 28. LOKAKUUTA 2004 kello 16.30 (16.37)
185) Polttonesteiden verotus
Suullisen kyselytunnin asia SKT 185/2004 vp
Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa puhemies! Muistan oikein hyvin nuo keskustelut ja muistan myös sen, mitä valtiovarainministeri Niinistö vastasi silloin. Me kävimme kahteen kertaan viime vaalikaudella tämän keskustelun läpi erittäin perusteellisesti välikysymysten kautta. Molemmilla kerroilla laaja enemmistö katsoi, että me emme lähde yksittäisenä maana keventämään verotusta silloin, kun Opec nostaa hintaa. Tämä kyllä silloisen opposition puolelta sitten lopulta kuitattiin. (Ed. Zyskowicz: Äänestitte epäluottamusta!) Näiden käsittelyjen jälkeen tämä kuitattiin, koska viime eduskuntavaaleissa aiheeseen ei enää esitetty mitään vaatimuksia, asia ei ollut hallitusohjelmavaiheessa myöskään meidän puoleltamme mitenkään esillä. Tähän on tyydytty, ja nyt tälläkin kaudella, niin kuin valtiovarainministeri totesi, EU-maiden kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että EU-maiden ei pidä lähteä nyt omia verojaan alentamaan ja ruokkimaan sillä sitä, että öljynmyyjät voivat nostaa hintaa kuinka paljon hyvänsä. Tässä pitää toimia yhtenä (Puhemies koputtaa) rintamana, (Ed. Zyskowicz: Juuri tätä te vaaditte välikysymyksessä neljä vuotta sitten!) ja näin hallitus toimii.
Mitäs sanotte tästä? Miksei Vanhanen pysy sanojensa takana kuin mies?
Vai eikö luetun ymmärtäminen ole vahvimpia puoliasi ?
Rajoittaa bensan hinnan vaihtelua?
10 vuotta uuden ydinvoimalan rakentamista pitkitettyä,nyt me maksamme sitäkin hintaa.Nyt tämä mainittu rakennus edes jotenkin auttaa Vanhasta selviytymään tyttömyyden lisääntymisestä.Vanhanen vastusti myös liittymistä Unioniin,jos siinä asiassa olisi hänen kanta voittanut olisi Suomi nyt paljon kalliimpi maa kun mitä se nyt on.
Sama Matti oli myös sitä mieltä ettei Suomen pidä liitty' Euromaiden joukkoon,siitäkin maksettaisiin lisähintaa.
Kaiken kaikkiaan en oikein tiedä kuinka suhtautuisin koko mieheen,aina hän on ollut väärällä puolella.
Vaikket minulta kysynytkään, niin vastaan silti.
Kepu teki oppositiopolitiikkaa bensaveron alennuksella lisätäkseen kannatustaan.
Valtaan päästyään kepu kieltäytyi toteuttamasta omia välikysymysvaatimuksiaan vedoten yhteiseen linjaan muiden maiden verotuskäytännön kanssa.
Tästä ristiriidasta ei voi tulla muuhun käsitykseen kuin siihen, että kepu on opportunistein ja populisteien puolue, joka politikoi tietoisen valheellisesti lisätäkseen kannatustaan.
Perustelut mielipiteelle:
Jos kepu tiesi jo välikysymystä tehdessään, ettei Suomi voi yksinään alentaa bensaveroa syystä, jonka Vanhanen toi vasta pääministerinä esiin kepu on opportunistinen populisti, jonka politiikka perustuu äänestäjien huijamiseen.
Sekin mahdollisuus on, ettei ole olemassa mitään muiden maiden kanssa sovittua linjaa siitä, että bensaveron alennuksista pidättäydyttäisi, mistä seuraa, että Vanhanen on valehtelija.
Kolmas mahdollisuus - mielestäni kaikkein todennäköisin - on, että Vanhanen tässäkin asiassa puhuu niin kuin demarit käskevät häntä puhumaan, mikä on keskustan kannalta ilman muuta kaikkein surkein vaihtoehto.
Mutta sitä vaihtoehtoa ei ole, että Vanhanen puhuisi totta ?
Mietipä asiaa hieman ja anna perusteluja millaisissa olosuhteissa Vanhanen olisi ed. tilanteessa puhunut totta.
Se, että keskustan tehdessä välikysymyksensä ei olisi vielä ollut mitään muiden valtioiden sopimusta siitä, ettei kukaan alenna polttoaineverojaan, vaan asiasta olisi sovittu vasta bensahintojen noustua uudemman kerran, on toki mahdollista, vaikkei minusta olekaan kovin todennäköistä
Pääsikö siitä jotenkin selvyyteen, että mitä kokoomus haluaa tehdä bensan hinnalle?
Voiko kysymys olla vaatimus?
Miten tyypillistä onkaan selkärangattomille kepulaisille torjua itseensä kohdistuva asiallinen kritiikki kääntämällä asia kokoomuksen syyksi.
Voiko kepulaisia surkeampia luusereita löytyä edes kommunistien joukosta?
Ei ikinä. Kepu on pohjanoteeraus.
..että kokoomuslaiselta saisi edes kerran vuodessa jonkun ymmärrettävän vastauksen?
Onnea vaan oppositioon!
Huolimatta pörssikuplan puhkeamisesta verotulot kasvoivat tuolloin hurjasti. Tuo on se syksy kun hallitus alensi veroja selvästi enemmän kuin oppositio oli vaatinut. Rahaa siis uskottiin olevan olemassa, niin hallitus kuin oppositiokin.
2,5 vuotta myöhemmin - vaalien alla siis - tilanne oli aivan toinen. 2,5 vuodessa tuo 'sopimuskin' on voinut syntyä.