Menkääs nyt kattomaan edes kerran talvessa niitä viritelmiänne. Larussa Pajalahden päässä kaupungin paikoilla on ainakin kandesta purkkarista tullut kurkihitenä toiminut masto alas ja pressut myös. Ei oo kivan näköistä.
Pressut levällään ja mastot maassa Larussa (mm.)
isoveli valvoo
17556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Viime talvena kuljeksin siitä ohi joka päivä niin jostain veneestä kuului hälyttimen piipitys. Kyllä se jonkun päivän jaksoi piipitellä. Mietin mielenkiinnolla että oliko palo- vai kaasuvahinko kysymyksessä mutta tais kuitenkin olla vaan jäätynyt häly.
Monta pressua siellä oli kevättalveen menessä antautunut ja kun talvimyrskyt kovenevat vuosi vuodelta niin ne heppoiset painot ei paljoa pidättele kun tuuli saa otteen pressusta: Ellei pressu halkea, niin parhaimmillaan ne painot moukaroi naapurivenettä.
Palohälyyttimet alkavat vinkua pakkasessa, jos patteri on unohtunut poistaa.
Riekaleisia kevytpeitteitä pahempi ongelma on veneen kaatuminen. Joitakin vuosia sitten omassa pursiseurassa, jossa veneet ovat aika lähellä toisiaan, yhden veneen telakointitukien pettäminen aiheutti dominoefektin.
Kaatumista edistävä temppu on pressunarujen sitominen kolmijalkatukiin (tai telakointi masto pystyssä).
Minkälaisilla helkutin touveilla teilläpäin ne pressut oikein sidotaan ja minkä kokoisiin sirkustelttoihin jos ne jollakin lailla edistävät pukkien pettämistä?
Katsopa oheinen video niin ymmärrät, minkälaisia nuo eri puolilla maailmaa suosituksi tulleet kolmijalkaiset telakointituet ovat. Jälkimmäisessä videossa kerrotaan kevytpeitteen sitomisesta.
http://hamnenplay.se/video/131018-hostrustning-pallning?qid=57421
http://hamnenplay.se/video/hostrustning-tack-ratt
Pressun kiinnityksiä ei pidä sitoa telakointukiin. Vene voi heilua kovassa tuulessa, jolloin tuulen puoleiset tuet voivat hetkittäin olla irti veneen kyljestä ja lepattava pressu voi tempaista tassun irti kyljestä.
Toissavuonna tuossa aloittajan mainitsemassa Pajalahden rannassa eräs vene kaatui, kun kiinteän venepukin jalka murtui hitsaussauman kohdalta. Vene vaurioitui.
Mulla näytti olevan pressut oikein hienosti paikoillaan, tosin lunta oli paikka paikoin pakkautunut 15 senttiä... Huomenna pääsee lumenpudotushommiin!
Miten pressun päällä voi näillä tuulilla olla lunta.
Kaikkialla ei tuule samalla tavalla ja jos tuulee, niin myös kinostaa.
Näillä tuulilla... Haloo pahvi!! säilyttävätkö kaikki veneitään samallan paikalla ?
Minulla on pitkä kokemus tuulen ja lumen vuorovaikutuksesta ja voin vakuuttaa että nuo kaksi esitävät joskus mitä erikoisempia variaatioita tuosta yhteistyöstään.
Mainittakoon että isojakin halleja on joutunut tuon kinostamisen uhriksi. Kun valvonta on laiminlyöty ja lumi on sään lämpiämisen sekä vesisateen myötä tullut raskaammaksi ja sen seurauksena rakentesiin muodostuu epäsymmetrisiä kuormia, jotka voivat johtaa laajoihin vaurioihin.
Tuossa edellä mainittiin "pahvi" , joka tuntuu oudolta kun puhutaan sään kestävistä rakenteista. Missään tapauksessa ei tuota materiaalia tule käyttää veneen suojaamiseen ulkoilmassa.
pahvipeitteille olis turha sanoa haloo
6 5, Hyvin sanottu. Ei se silti noille "auennut."
En minä tiedä mistä pahvista te pahvit puhutte, koska minun pressuni päällä ei lumi pysy. Minulla tosin onkin liukas kevytpressu. eikä tasakottoa.
Tiedoksi kaikille pahvi on haukkumasana
Kiitos tästä valaistuksesta, mutta nyt heräsi kiinnostus tämän yleensä substantiivina käytetyn sanan entymologiasta. Onko kyse mahdollisesti nuorison käyttämästä ilmauksesta vai onko takana jokin muu erityisryhmä?
Herää, kahvi!
http://urbaanisanakirja.com/word/pahvi/57709/
Tuolta selviää mitä merkityksiä pahvi-sanalla on urbaanikielessä, mutta etymologista selitystä en löytänyt.
Kiitos linkistä. Minäkin olen kuullut kun ajokortista on käytetty "pahvi" sanaa, mutta mielenkiintoista on sen ulottaminen hölmö/tyhmä adjektiiveihin.
On todella hauskaa kuinka ilmeisesti nuoriso-osasto "auttoi" tämän keskustelun siirtymistä veneen suojaamisesta urbaaniin kielenkäyttöön.