Kilpailuvirasto ryhtyy yhdessä muiden pohjoismaiden vastaavien virastojen kanssa selvittämään, miksi elintarvikkeiden hinnat ovat pohjoismaissa korkeampia kuin EU-maissa keskimäärin. Suomen ero EU-muihin maihin on 23%.
Ensi syksyyn mennessä valmistuva selvitys tulee epäilemättä olemaan mielenkiintoinen.
Maataloustuotantohan on Suomessa saatu keskustalaisen tukipolitiikan avulla keskitetyksi suurtiloille, jotka ovat erikoistuneet yhden tuotantosuunnan tuottajiksi, kun pienimuotoista tuotantoa ja monipuolista tuotantoa ei ole pidetty tukien saamisen näkökulmasta taloudellisesti kannattavana.
Vastaavasti on elintarvikkeiden jalostus ja elintarviketeollisuus keskittynyt valtaosin lähes monopoliasemassa toimiville yrityksille, joiden omistus on maataloustuottajien osuustoiminnan käsissä.
Kun vielä suomalainen päivittäistavarakauppa on keskitetty kolmelle suurelle keskusliikkeelle, joilla on yhteensä 80% markkinaosuus elintarvikekaupasta, ja lähinnä keskustalaista aatemaailmaa edustava kuluttajaosuustoiminta edustaa tuosta potista yli kolmasosaa, niin kilpailuasiamiehellä on mielenkiintoinen tehtävä selvittää, mistä hintojen korkeus johtuu.
Kuluttajan näkökulmasta selvitys on hyvä asia. Oli jo korkea aika, että kilpailuasiamies ottaa koko elintarvikeketjun tarkasteluunsa. Elintarvikkeiden alkutuotannon, teollisen jalostuksen ja kaupan todella voimakas keskittäminen ja keskittyminen ovat olleet vapan markkinatalouden ja vapaan kilpailun esteitä Suomessa jo kymmeniä vuosia.
Tulee olemaan kiinnostavaa seurata, miten keskusta aikanan suhtautuu asiaan, koska tämä keskittäminen on yksi olennainen syy siihen, että maaseutu on autioitunut ja syrjäseuduilla vallitsee muuta maata paljon korkeampi työttömyys huolimatta siitä, että paljon ihmisiä on jo muuttanut sinne, missä työtä on ollut tarjolla.
Myöntää toki täytyy, ettei asia koske yksin keskustaa. Kokoomus joutuu ottamaan asiaan kantaa myös markkinatalouden näkökulmasta. SDP:n kannalta asetelma on myös mielenkiintoinen, kun keskittämisesä on vahvasti mukana Suomen tiukimmin integroitu kaupan ryhmittymä, Tradeka, josta markkinatalousmaille tunnusomainen jako tukkukauppatoimintaan ja erilliseen vähittäiskauppatoimintaan hävitettiin ensimmäisenä jo yli 20 vuotta sitten.
Ensi syksyyn mennessä valmistuva selvitys tulee epäilemättä olemaan mielenkiintoinen.
Maataloustuotantohan on Suomessa saatu keskustalaisen tukipolitiikan avulla keskitetyksi suurtiloille, jotka ovat erikoistuneet yhden tuotantosuunnan tuottajiksi, kun pienimuotoista tuotantoa ja monipuolista tuotantoa ei ole pidetty tukien saamisen näkökulmasta taloudellisesti kannattavana.
Vastaavasti on elintarvikkeiden jalostus ja elintarviketeollisuus keskittynyt valtaosin lähes monopoliasemassa toimiville yrityksille, joiden omistus on maataloustuottajien osuustoiminnan käsissä.
Kun vielä suomalainen päivittäistavarakauppa on keskitetty kolmelle suurelle keskusliikkeelle, joilla on yhteensä 80% markkinaosuus elintarvikekaupasta, ja lähinnä keskustalaista aatemaailmaa edustava kuluttajaosuustoiminta edustaa tuosta potista yli kolmasosaa, niin kilpailuasiamiehellä on mielenkiintoinen tehtävä selvittää, mistä hintojen korkeus johtuu.
Kuluttajan näkökulmasta selvitys on hyvä asia. Oli jo korkea aika, että kilpailuasiamies ottaa koko elintarvikeketjun tarkasteluunsa. Elintarvikkeiden alkutuotannon, teollisen jalostuksen ja kaupan todella voimakas keskittäminen ja keskittyminen ovat olleet vapan markkinatalouden ja vapaan kilpailun esteitä Suomessa jo kymmeniä vuosia.
Tulee olemaan kiinnostavaa seurata, miten keskusta aikanan suhtautuu asiaan, koska tämä keskittäminen on yksi olennainen syy siihen, että maaseutu on autioitunut ja syrjäseuduilla vallitsee muuta maata paljon korkeampi työttömyys huolimatta siitä, että paljon ihmisiä on jo muuttanut sinne, missä työtä on ollut tarjolla.
Myöntää toki täytyy, ettei asia koske yksin keskustaa. Kokoomus joutuu ottamaan asiaan kantaa myös markkinatalouden näkökulmasta. SDP:n kannalta asetelma on myös mielenkiintoinen, kun keskittämisesä on vahvasti mukana Suomen tiukimmin integroitu kaupan ryhmittymä, Tradeka, josta markkinatalousmaille tunnusomainen jako tukkukauppatoimintaan ja erilliseen vähittäiskauppatoimintaan hävitettiin ensimmäisenä jo yli 20 vuotta sitten.
Vastaukset 64
Vanhimmat
jos Suomessa on elintarvikkeet vähän kalliimpia kun muualla Euroopassa.Suomi on pintaalaltaan suuri maa,ihmisiä on vähän,täällä ei voi elintarviketeollisuus olla aivan yhtä tehokasta kun väkirikkaissa maissa.
Maatalouden vika ei asia ole,Suomessa viljelijät saavat tuotteistaan Euroopan huonoimmat hinnat,tietysti joitain poikkeuksia on.
Näistä asioista nostetaan yleensä turhan suuri meteli,pitää ankarasti kilpailla,on kuulemma kuluttajalle edullista,sitten väkeä vähennetään,taas valitusta tulee.
Suurelta tuntuu tuo 23%,kun kaupoissa katselee hintoja muualla Euroopassa ei niissä kovin suuria eroja huomaa meidän hintoihin.
Luulisin että maatalous ei ainakaan pysty enää vaikuttamaan hintoihin alentavasti,kyllä sillä suunnalla on jo löysät pois.
Ei kyse ole maataloudesta muuta kuin sen keskittämisen osalta. Kyse on etupäässä siitä, ettei elintarvikeketjussa teollisuuden ja kaupan kohdalla ole aitoa hintakilpailua, kun markkinat ovat liian harvojen toimijoiden käsissä.
Tämä kuuluu ehdottoman tarkasti seurattavien asioiden listalle. Tilanne ei ole edes kaupuan osalta pahin mahdollinen enää kuin Lidl aloitti kilpailun, johon muidenkin on täytynyt mennä mukaan. Lidliä on kyllä yritetty jos millä tavoin mustamaalata, sillä sen tuomasta hintakilpailusta ei todellakaan pidetä eräissä piireissä.
Ovatko ne Lidlin hinnat halvempia kuin muissa kaupoissa muutoin kuin sen päivittäisen sisäänheittoartikkelin osalta, jota on myynnissä pari kappaletta?
Jos ovat, miksi Lidlissä käy niin vähän asiakkaita?
Voi olla, että pääkaupunkiseudulla Lidl on jonkinlaisessa suosiossa, koska siellä kauppoja ei ole riittävästi suhteessa asukaslukuun. Mutta valtakunnallisestihan ketju ei ole Suomessa menestynyt.
Tarkoitatko "eräillä piireillä" tavallisia asiakkaita. Hehän myymälänsä valitsevat ja eniten Lidliä haukkuvat. Lehdistö ympäri maata on suhtautunut Lidliin erittäin myönteisesti, mikä on varsin ymmärrettävää, sillä Lidl on tuonut niille massiivisen ilmoitusmyyntipotin suurilla, räikeänvärisillä mainoksillaan.
Menepä Lidliin ja osta normaalit ostoksesi. Hämmästyt kassalla, kun rahaa tarvitaan paljon vähemmän kuin kuvittelit.
Lidlissä käy silmämääräisesti saman verran asiakkaita kuin muissakin elintarvikekaupoissa.
Lidl toimii vain sellaisilla paikkakunnilla, joista löytyy riittävä väestöpohja, koska autiolla maaseudulla ei kannata aloittaa ketjun rakentamista. Älä siis pelkää, kyllä Lidl maakuntiinkin laajenee, kunhan ensin valloittaa kaupungit.
Lidliä on mustamaalattu mediassa ja kuluttaja-asiamies on usutettu Lidlin mainonnan kimppuun. Tämä todistaa, että jossain on hermostuttu siitä, että Lidl on vihdoinkin lähtenyt avaaman hintakilpailua kaupan kolmen suuren suuntaan. Lidlin mainoskustannukset ovat paljon pienemmät suhteessa myyntiin kuin kaupan muilla ketjuilla.
Asiaa kannattaa todella seurata sillä silmällä, miten eri puolueet alkavat ottaa kantaa, kun selvitystyö etenee ja siitä alkaa tihkua tietoja julkisuuteen, niin kuin varmasti käy.
Lidliä ja siihen reagoimista kannattaa myös tarkkailla, koska hintakilpailu alkaa nyt vahvistua sitä rajummaksi, mitä valmiimmaksi Lidl saa ketjunsa myymäläpeiton Imatra-Vaasa -akselin eteläpuolella, jossa kaupan markkinaosuuksien pääpotti jaetaan joka päivä uudelleen.
Minusta on ollut kiinnostavaa seurata, miten hanakasti pt-kaupan tarjousilmoitusten mainostuloilla elävä sanomalehdistö on alkanut julkaista panettelukirjoituksia Lidlin toiminnasta ent. itäblokin maissa ja millasen palstatilan se on antanut mm. liikeliiton ay-politrukeille Lidlin toiminnan mustaamisessa ja nyt kuluttaja-asiamiehen reagoinnille, kun Lidlin hintamainontaa on alettu väittää harhaanjohtavaksi.
Oma tulkintani - ja tässä on jonkin verran pt-kaupan mainoskokemusta takana - on, että perinteisiä ketjujamme häiritsee eniten se, ettei Lidl ole lähtenyt kilpailemaan niiden ehdoilla muutaman päivän voimassaolevien erikoistarjousten mainonnalla, vaan alentaakin hintojaan pysyvästi aina uuden "hinnat voimassa ...alkaen" -ilmoittelun avulla, jolloin Lidl voi täysin lain kirjaimen mukaisesti panna myös prosenttialennukset näkyviin, koska kyse on pysyvästä hinnanalennuksesta eikä vain määräajan voimassa olevasta erikoistarjouksesta.
Kotimaiset kaupan kartellit koettavat varmaan kaikki konstinsa usuttaakseen viranomaiset ja ay-mafian Lidlin kimppuun, mikä kuvaa mainiosti sitä, millainen paniikki Keskossa, S-ryhmässä ja Tradekassa on alkanut, kun joku alkaakin kilpailla hinnoilla tosissaan näillä aiemmin niin suojatuilla pt-kaupan markkinoilla.
Annat minun käsittääkseni aivan oikea tietoa Lidlin toiminnasta. Edellinen "kuluttaja" oli aika hakoteillä.
Lidlhän on jo maakunnissa, muistelen jonkun täällä kirjoittaneen, että sillä on Suomessa peräti 80 myymälää.
Nuo maakuntamyymälät tuottavat kuitenkin tappiota ja mainitsin jo syynkin. Niissä käy liian vähän asiakkaita. Kun Lidlin pienikin parkkipaikka on lähes tyhjä, tämä kertautuu niin, että se tyhjenee entisestään.
Lidlistä on aika vaikea ostaa ns. normaaliostoksia. Osa tuotteista on varsin outoja suomalaisessa ruokapöydässä. Ja vaikka tuote olisikin tuttu, siltä puuttuu tuotemerkki. Vähän niin kuin ostaisi K-kaupasta pelkkiä Pirkka-tuotteita. Itse en ole löytänyt Lidlistä edes tuoretta leipää.
Kyllähän Lidlin lehtimainonta on varsin massiivista. Tämä on ollut varmasti median tiedossa etukäteen päätellen siitä, että kaikki maakuntalehdet kirjoittivat Lidlin tulosta maakunnan pääkaupunkeihin varsin myönteisiä puffeja.
Mutta pääkaupunkiseudulla Lidl saattaa todella vastata kuluttajien odotuksiin ja tuntua edulliselta. Siellähän ei ole Lidlin tulon jälkeenkään riittävästi ruokakauppoja asukaspohjaan nähden. Sitä paitsi paikalliset, maanlaajuisiin ketjuihin kuulumattomat halvat kaupat taitavat puuttua kokonaan. Ei ainakaan Helsingin keskustassa osu silmiin Halpa-Halleja, Kärkkäisiä, Minimaneja, Tuurin kyläkauppoja jne.
Sen vähän perusteella, mitä tiedän Lidlistä omien käyntieni perusteella ja pari Lidlissä työskentelevää tuntemalla, voin sanoa, että kuvailet hyvin ensimmäistä kertaa Lidliin menevän kuluttajan saama vaikutelmaa.
Outo kauppahan se on. Ei mitään tuttua hyllyjärjestystä, ei tuttuja tuotteita ja monia tuoteryhmiä puuttuu.
Massiivisen mainonnan mielikuva on tosin harhaa, mikä johtuu hyvin yksinkertaisesta asiasta: mainospanostuksen keskittämisestä huomioarvoon, eli isoja värikkäitä ilmoituksia, mutta harvoin.
Kauppaketjun vakuuttavuus on kuitenkin hyvin yksilöllinen asia, sillä suomalaiset ovat vain alle 50 prosenttisesti asiakasuskollisia. Tämä osuus meistä siis valitsee ensin kaupan - yleensä saman kaupan kuin aina ennenkin - ja vasta kaupassa katsoo, mitä siellä on tarjolla. Toinen hieman alle 50% valitsee kaupan tarjousmainonnan perusteella, eli vaihtelee ostopaikkaa. Se, mitä sadsta prosentista jää puuttumaan, on niitä, jotka tutkimuksessa eivät osanneet sanoa, miten toimivat.
Lidlin kohdalla tilanne on se, että niillä paikkakunnilla, joissa Lidl toimii on vielä hyvin runsaasti ihmsiä, jotka eivät ole käyneet Lidlissä kertaakaan. Jonkin verran on jo ellaisia ihmsiä, jotka ovat käyneet Lidlissä yli 10 kertaa. Nämä alkavat jo vakuuttua siitä, että Lidlissä kannattaa käydä, koska tuotteet ovat OK ja hinnat edullisempia.
Kun Kesko, S-ryhmä ja Tradeka vievät elintarvikekaupasta 80% osuuden ja kioski- & bensa-asemien myymälätkin muistaakseni liki 10%, niin aika pireni siivu siinä toistaiseksi on muille kaupan yrittäjille. Lidlin markkinaosuutta en tiedä, mutta uskoisin sen alkavan olla valtakunnan tasolla jossain 4-5% paikkeilla, eli nyt jo yli sen, missä lukemissa Rautakirjan elintarvikemyynti on pyörinyt.
Lidl tulee ehkä kasvamaan maksimissaan johonkin 10-15% markkinaosuuteen, koska ei sellainen myymäläketju, jonka konsepti perustuu pieneen myymäläkokoon, suppeaan valikoimaan ja tädstä syystä edullisiin hintoihin (ns. laatikkomyymälä) koskaan saavuta kovin isoa markkinaosuutta muun tyyppisiltä kaupan ketjuilta, sillä ihmiset asioivat varsinkin viikonloppuisin mieluummin suurissa kauppakeskuksissa ja isommissa marketeissa, kun on tarvis ostaa enemmän ja erikoisempaa.
Siwat, Alepat ja vastaavat laatikkomyymäläketjut menettävät omaa osuuttaan eniten, vaikka saattaa olla, että Lidl vääntää laatikkomyymälöiden yhteistä osuutta koko pt-kaupasta ylöspäin vain sillä, että se on lisäämässä tämän kaltaisen vaihtoehdon tarjontaa markkinoille.
.
Moi
Haukut väärää puuta..; Suuriin tilakokoihin ajaa EU:n kautta saatu yhdentotuuden linja..
Senmukana katoaa monimuotoisuus;
Tilakokojen kasvatus.. autioituvaa haja-asutusaluetta...
EU:n tuutista saatu malli oli Lipponen-Niinistön valtalinjan perusta kun "herrat" yhteistuumin hyvässä sovussa pistivät käyntiin 1960 -luvun suurta muutoliikettä suuremman prosessin, väki pakolla pois brovinsesta työn hakuun asutuskeskuksiin..
Seppo Hietanen
"kerimäki st"¨
CITY-Keskusta
Kyllä se on Kepu, jonka politiikka 60-70-luvuilla aiheutti hallitsemattoman Ruotsiin ja kaupunkeihin muuton. Kuten vielä 90-luvullakin Kepu yritti kynsin hampain tukiaisten voimalla pitää yllä kannattamatonta ylituotantoa ja seuraukset tiedetään.
asi oli taas näin:"Suomea hallitsivat 1960-luvun lopulla pappa-Paasion ja Mauno Koiviston vasemmistohallitukset, joiden maaseutupoliittisen linjan kirjailija Arvo Salo pelkisti sanoihin "Tapa talonpoika päivässä."
Omasta mielestään Kepu ei ole vastuussa mistään.
Roskajoukkio koko Kepu.
...
Kyse on nyt enemmän siitä, että EU avasi markkinat kilpailulle elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa, ei niinkään maataloudesta.
Tilakokojen kasvatus, maatalouden keskittäminen ja maseudun autioituminen käynnistettiin vanhan punamullan toimesta jo ainakin 40 vuotta sitten, minkä itse hyvin muistat, kun asiaa jo silloin seurasit.
Liian kallista, kun kuluttaja ei maksa enempää... näin se kulkee... kepuroiston logiikka.
Roskajoukkio koko Kepu.
Miksi et nyt maininnut olevasi kunnon veronmaksaja ?
Siksikö että sinut on siitäkin valheesta jo paljastettu ajat sitten.
Eiköhän sinunkin yhteiskunnan "loiseläjä" olisi syytä lopettaa nuo turhat jaarituksesi ennenkuin munaat itsesi LOPULLISESTI.
Sinä kun markkinoita ymmärät silloin, kun sanan alussa on etuliite työ-, niin tajuat varmaan senkin, että kilpailu pudottaa hintaa, jos ei ole yleissitovaa hintasäännöstelyä niin kuin niillä sinun työmarkkinoillasi. ;-)))
Tajuanhan minä;-)))))))))))))))))))))
Ei ole lapamato Toivoa vielä jättänyt, vaikka tupoteatterin repliikit menevät vanhaa linjaa.
halaiselle pitäisi antaa oskari pelkästä äänen värähtelystä. :-)I
Eiköhän tuo oskarinsa saakin;-)))))))))))
Oletko ikinä kuullut "viisas selviää vähemmällä".
Niin olisit sinäkin selvinnyt jos olisit ymmärtänyt ettei tuohon vastauksen saamiseen tarvita kuin kaksi kirjainta. EU
Ai niin sinä et ollutkaan viisas.
Selvitys on sen pituinen kuin asian riittävän monipuolinen selvittäminen vaatii.
EU ei selitä koko asiaa tyhjentävästi. En tosin minäkään, vähän pintaa rapaisin.
Kuka kilpailu-yhteiskunnassa maksaa kilpailussa hävinneiden aiheuttaman menekin? Kuka ottaa kontolleen erotuksen joka syntyy siitä kun kilpailukelvottomat kalliisti tuotetut tuotteet myydään halvalla? Kuka maksaa konkurssit? Kuka kustantaa sen hinnan joka kilpailun ylläpitäminen vaatii?
Unelmat markkinataloudesta ja kilpailusta eivät kerro mikä on kilpailun kääntöpuoli. Kuvitellaan että kilpailu syntyy ilman kustannuksia, ja että kaikki on sillä selvä kun kuluttaja poimii parhaat tarjoukset eli rusinat pullasta.
Markkinatalousajattelussa noteerataan vain se pinta, jolla tuottajat ja kuluttajat tekevät ratkaisujaan. Riittää että joku on onnellinen saadessaan jotain halvalla. Samaan hengenvetoon yritetään väittää, että tämä on jotenkin myös kokonaisuuden kannalta paras ja tervein vaihtoehto, mikä on täyttä järjettömyyttä.
Mitä vapaampaa kilpailu on markkinataloudessa, sitä hanakammin kilpailevat yritykset pyrkivät säästämään kustannuksiaan. Kun pääkaupunkiseudun bussilinjat ensimmäisen kerran kilpailutettiin, putosivat kustannukset 25% verrattuna julkiseen monopoliin.
>> Mitä vapaampaa kilpailu on markkinataloudessa, sitä hanakammin kilpailevat yritykset pyrkivät säästämään kustannuksiaan.
Kilpailu alentaa AINA kustannuksia ja siten se myös AINA alentaa hintoja.
Kilpailun puuttuminen toimii tasan toiseen suuntaan.
Päättelysi, että yhteiskunta muka maksaisi kilpailussa hävinneiden menekin ei ole tästä maailmasta, koska se lasku ei mene muille kuin kilpailussa hävinneille, huonommin toimiville yrittäjille.
Sama pätee globaalilla tasolla. Jos Suomi ei pysty vapailla markkinoilla kilpailutilanteessa pitämään kulujaan kurissa ja vastaamaan muiden maiden hintakilpailuun, niin sen laskun maksaa vain Suomen kansa - ei kukaan muu.
>> Kilpailu alentaa AINA kustannuksia ja siten se myös AINA alentaa hintoja.
En tajua selittelystäsi mitään, koska markkinatalous ja kilpailu ovat sellaisia olosuhdetekijöitä, joita emme voi omilla pätöksillämme muuksi muuttaa.
Näin ollen se mitä olen sanonut siitä, että vapaa kilpailu, silloin kun sitä on, PAKOTTAA alentamaan kustannuksia ja PAKOTTAA alentamaan hintoja, koska vapaassa kilpailutilanteessa ASIAKKAAT valitsevat kuka kilpailevista yrityksistä asiakkaan rahat saa eikä niitä saa se, jonka kustannukset ovat muita suuremmat ja hinnat muita korkeammat, ellei laatu ole vastaavasti parempi.
Tämä asetelma voi muuttua ainoastaan, jos Eroamme EU:sta ja muista talousliitoista, suljemme rajat ja palaamme 50-60-luvun sääntelytalouteen, jossa viranomainen määritteli palvelujen ja tavaroiden hinnat.
uossa tilanteessa tapahtuu sitten se, että ulkomaankauppamme tyssää tyystin, mille laskulle poliitikot varmaan löytävät jostain maksajan.
Se ettet tajua taloudesta on vain sitä että kieltäytydyt tajuamasta.
Itse asiassa on vain vähän tajuttavaa. Voit suhtautua talouteen annettuna totuutena (tai tilanteena), jolloin sinun on suljettava silmäsi siltä mitä todellisuudessa tapahtuu ja tyydyttävä käyttämään talouden kuvailussa käsitteitä, jotka vahvistavat uskoasi olosuhteisiin annettuina realiteetteina. Näinhän taloudessa toimitaan.
Tai sitten voit varautua vastaanottamaan ne seuraukset, joita toimijat saavat yhteisvaikutuksena aikaan, kun kukin heistä kokee toimivansa annetussa tilanteessa. Tällaisia ovat esim. tulo- ja varallisuuserojen kasvu ja siitä seuraava hyvinvointiyhteiskuntien sisäisen eheyden häviäminen, sairastuvuuden lisääntyminen ja terrorismi. Tällä tiellä ollaan, ja kehitys on hyvin dokumentoitavissa.
Sori vaan, mutta muita vaihtoehtoja ei ole. Joko haluat toimia annetuilla säännöillä ja käyttää käsitteitä kuten teet - puhut liberalismin termeillä etkä nimitä asioita niiden oikeilla nimillä - tai sitten katsot silmät avoinna mitä todellisuudessa tapahtuu. Siellä ihmisten väliset kuilut kasvavat ja osa ihmisistä on muuttunut taloudelle rasitteiksi.
En ymmärrä tekstiäsi. Markkinatalouden ja vapaan kilpailun olemuksen kyllä ymmärrän.
Juttu on niin että et voi kenenkään kanssa tehdä sopimusta siitä että suljet silmäsi siltä mitä rahan masinoima talous todellisuudessa tuottaa. Tämän sopimuksen voit tehdä vain itsesi kanssa. Ja olet tehnytkin.
Minä olen vain yksi viestintuoja monien joukossa. Voit koska tahansa hakeutua esim. melkein minkä tahansa maamme yliopiston tulevaisuudentutkimuksen kursseille tai kuuntelemaan esim. jonkun työelämää tutkivan professorin luentoja. Varsin pian joudut vakuuttumaan siitä että vastakkain ovat kaltaistesi silmienummistajien kannattamat kliseiset markkinatalousopit ja se tosiasia, että jos rahan annetaan määrätä, yhteiskunnista häviää yhteisöllisyys, ihmisiltä terveys, ja ihmisten on heikommasta päästä suostuttava kuolemaan talouden hyväksi.
On tietysti mahdollista valehdella itselleen jatkuvasti ja uskoa, että markkinatalouskliseet edustavat jotain totuutta. Monet muutkin kuin etologisen toimintadraivin riivaamat kokoomusnuoret uskovat kliseisiin. Meidän viestintuojien tehtäväksi jää tällöin osoittaa sivustaseuraaville, että homman nimi on itsepetos.
Ennen kuin jatkat pidemmälle, tarkista, ole hyvä, Suomen tuottajahinnat ja vertaa niitä yleislänsieurooppalaisiin.
Eivät tuottajat juurikaan asiaan vaikuta. Maataloustuotannon keskittämisellä ja maatalouden tukemisellahan painetaan alas ainoastaan teollisuuden raaka-ainehinnat. Hintoja nostaa juuri se, ettei elintarviketeollisuudessa eikä varsinkaan -kaupassa ole normaali kilpailutilanne vaan harvojen suuryritysten valta-asema markkinoilla, mikä ei toteuta vapaata hintakilpailua teollisuuden ja kaupan välillä eikä varsinkaan kaupan ja kuluttajan välillä.
Jaba-43 on julkaissut jälleen maatalous- ja kilpailupoliittisen tilannearvion.
Siinä oli muutamia mielenkiintoisia näkökantoja.
"Maataloustuotantohan on Suomessa saatu keskustalaisen tukipolitiikan avulla keskitetyksi suurtiloille..."
Mihinkähän tilastoon tämä todella hurja "tieto" perustuu ?
Entäs tämä: "Vastaavasti on elintatvikkeiden jalostus ja elintarviketeollisuus keskittynyt valtaosin lähes momopoliasemassa toimiville yrityksille, joiden omistus on maataloustuottajien osuustoiminnan käsissä" ?
Odotamme nyt faktoihin perustuvia todisteita näille vahvoille "valtaosin" väitteille ?
Lisäksi odotamme aivan erityisellä mielenkiinnolla vaihtoehtoa nyt tapahtuvalle kehitykselle, ja mielipidettä siitä, etteikö meidän tarvitse korviamme lotkauttaa, sille kilpailulle, jonka elintarviketeollisuutemme rajojemme ulkopuolelta vapaan markkinatalouden tiimoilta kohtaa ?
Kappas vaan - terveystarkastaja on avannut lampolan oven säpistä... taas. Valitettavasti.
Miksi kyselet, kun voit itse katsoa tilastoista miten maatilojen lukumäärä ja keskimääräinen tilakoko ovat muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana.
Siitä näkyy tukipolitiikalla aikaansaatu keskittyminen.
Samoin voit katsoa teollisuustilastosta elintarviketeollisuuden yritysten lukumäärän rajun vähenemisen ja keskikoon kasvamisen, eli keskittymisen ja sitten voitkin ottaa selvää ketkä omistavat leipomot, myllyt, teurastamot, makkaratehtaat, meijerit, juustolat ja muut kotimaisia elintarvitteita valmistavat tehtaat.
Tuskin yllätyt, kun löydät useimpien omistajista maataloustuottajien osuuskunnan.
Tuollainen tyyli, että tullaan kyselemällä kyseenalaistamaan asiallisia keskustelunavauksia osoittaa kyselijästä, ettei tällä ole haluakaan asiapohjaiseen keskusteluun, mikä sopii erinomaisesti perikepulaiseen vastuunpakoilun traditioon.
Käpälämäkeen joutuivat lähtemään tämän otekoisen "tarkastajan" hengenheimolaiset ja sukulaiset 65 vuotta sitten, kun rautalehden päivittäin "roskasakittelema" sankarjoukko pelasti isänmaan vapauden
http://www.mannerheim.fi/10_ylip/s_talvis.htm
Tyylisi muistuttaa kovasti Tuomon kyselytyyliä ja nälvimistä.
Mutta varmaan sinäkin tiedät, että tilojen lukumäärä on rajusti vähentynyt ja samalla tilakoko kasvanut, maidontuottajien määrä vähentynyt ja navettojen koko kasvanut, kanaloiden ja sikaloiden määrä on vähentynyt ja niiden koko kasvanut. - Se on sitä keskittymistä, ja kun 40 vuotta harrastettu kansallinen tukipolitiikka otetaan peliin, niin kyse on keskittämisestä, ei enää keskittymisestä, jos tajuat eron.
Jos olet Tuomo, niin tunnet myös elintarviketeollisuuden keskittymisen ja tuottajaosuustoiminnan lähes monopoliaseman kaikilla avainaloilla, tyypillisimmin lihan ja maidonjalostuksessa.
Vaihtoehtoahan meillä ei ole, koska markkinat on EU:n myötä vapautettu. Suomalaisen suljetun talouden jäänteet joutuvat nyt vain sopeutmaan siihen, mistä seura, että hallitsevien markkina-asemien aikna syntyneet korkeiden hintojen kuplat puhkeavat
Kirjoitat tuolla ylempänä pakeksuvasti "kaupan keskittymisestä"
Kansa tukee tätä keskittymistä, esim S-ryhmällä on yli miljoona asiakasomistajajäsentä.
Tämä kertoo siitä, että lähes jokainen suomalainen perhe on jäsenenä tässä "mörkösysteemissä"
Ja jos tähänkin asiaan pitää se iänikuinen politiikka sotkea, niin voidaan hyvin kysyä, että onkohan niitä pahuksen kepulaisia ihan niin paljoa kun näistä jäsenistä kertyy ?
Sopii tutkia vaikka HOK-Elannon edustajiston jäsenten taustoja ?
Ja jos keskittyminen on niin pahasta kuin täällä manaat, eikö kuitenkin ole parempi, että se kaupan ketju on kotimainen osuuskunta kuin ulkomainen suuryhtiö - rajojahan emme pysty enää asettamaan.
Mitä maatalouteen tulee, muistat varmaan puheet
"eurokuntoon" ajamisesta, tai rakennekehityksen jarruttamisesta ?
Tähän "kuntoon" on ajettu myös elintarviketeollisuutta, ja siinä on onnistuttu varsin hyvin, elintarviketeollisuutemme on nyt kohtalaisen kilpailukykyinen, rajat kun ovat apposen avoinna tätäkin kilpailua vartten.
Kyselet niin samalla tavalla kuin Tuomo. ;-)
Osuustoiminta on hyvä esimerkki keskittymisestä, vaikka se repesikin kahteen jo sata vuotta sitten. Toinen hyvä esimerkki on Kesko. Tässä nämä kolme suurta keskittymäämme ovat.
Kansan tahto oli aikanaan, kun kuluttajaosuuskuntia perustettiin. Kauppiaiden tahto taas toteutui Keskon perustamisessa. Perustamisten jälkeen sitten alkoikin vallan siirto perustajilta keskusliikken johdolle.
Kesko alkoi ensimmäisenä siirtää päätösvaltaa, koska päätösvallan keskittäminen ja yhtenäinen toiminta alentaa kustannuksia ja parantaa voittoja.
1983 mukaan tuli OTK perustamalla E-osuuskunta Ekan, jossa ensimmäisenä Suomessa integroitiin täydellisesti vähittäiskauppa, tukkukauppa ja keskusliike toisiinsa ja synnytettiin ensimmäiset tosi tiukasti ja keskitetysti ohjatut kaupan ketjut.
S-ryhmä noudatti esimerkkiä heiman myöhemmin eikä mennyt päätösvallan keskittämisessä niin pitkälle kuin EKA - nykyinen Tradeka - vaan jätti päätösvaltaa alueosuuskaupoille, mutta synnytti kuitenkin hyvin tiukasti toimivat ketjut, joissa valkoima- ja hintapolitiikka suunnitellaan hyvin keskitetysti niin kuin Keskossakin.
Osuustoiminnalla on edelleen jäseniä, tottakai, ja samoista syistä kuin perustamisvaiheessakin, eli hankkimassa itselleen etuja siitä, että ostot keskitetään. Ostopalautukset kuitteja vastaanhan olivat osuustoiminnan "Plussa-kortti" jo sata vuotta sitten, mihin Kesko tuli mukaan vasta jälkijunassa, reilut 10 vuotta sitten.
Keskittyminen on siis päätösvallan keskittämistä keskusliikkeille, koska niiden "omistajat" osuuskuntien jäsenet ja Keskon osakaskauppiaat eivät käytä muuta valtaa kuin sitä, minkä keskusjohto tuo kokouksiin käsiteltäväksi.
Tästä on siis kaupan keskittämisessä kyse. Kustannustehokkuudesta suuruuden ekonomian avulla, jotta keskittämisellä päästään suurempiin voittoihin, kun kolmen suuren keskinäinen toiminta on hyvin samanlaista.
Hintakilpailuahan meillä ei ole koskaan ollut, koska ei kauppa käytä markkinointiinsa ja tarjouskilpailuihin omaa rahaansa senttiäkään, vaan rahastaa kaikki hinnanalennukset ja mainoskulut tavarantoimittajiltaan osana sopimuskäytäntöään, jolla eri tuotteita hyväksytään valikoimiin.
Tämä on niin lähellä kartellimaista toimintaa, että olen vuosia ihmetellyt, miksei kilpailuasiamies ole siihen puuttunut - nyt onneksi puuttuu.
Mitä maataloustuotantoon ja elintarvikejalostukseen tulee, niin minun mielestäni siinä pitäisi hyvin pian tutkia perheyrittäjyyteen perustuvan lähituotannon ja -jalostuksen mahdollisuudet, mikä edellyttäisi kaupan puolella keskitetyn ostotoiminnan selkeää purkamista alutasolle, että voitaisi avata markkinointikanavat alueelliselle lähituotannolle.
Nythän kauppiaat ja myymälänhoitajat päättävät itse valikoimistaan vain ehkä 10% oalta, kun muu tulee tietokonelaskelmien mukaan keskusliikkeen varastosta, koska se on kustannustehokkainta kkusliikkeelle.
Pienen Suomen tilakoko ja elintarviketeollisuudenkin koko on Euroopan mittakaavassa niin pientä, ettei meillä ole riittävää kilpailukykyä tulevaisuudessa, jos kilpailuun lähetään keskittämisen jatkamisen ja suuruuden ekonomian keinoin. Jos sille tielle mennään, niin se on paperiteollisuuden tie: ulkomaisten elintarvikeyritysten ostaminen - mitä on jo tehty tai kotimaisten yritysten myynti, mitä sitäkin on jo tehty.
Tämmöisestä tässä on kyse, Tuomo, jos nyt olit Tuomo. ;-))
"Maataloustuotantohan on Suomessa saatu keskustalaisen tukipolitiikan avulla keskitettyksi suurtiloille.."
Jäbä suoltaa ja määkii totaalisia valheita ikään kuin keskusta sanelisi Eu- maatalouspolitiikan suuntaviivat, riippumatta siitä onko puolue oppositiossa ,tai hallitusvastuussa.
Voi sitä asvalttilampaan järjen köyhyyttä.
Tutkimus tulee selvittämään sen, että perustuotannon osuus meidän kuluttajien ruokalaskusta on reilusti alle 10%.
Keskieuroopan maita korkeampi arvonlisäveron osuus on jo vaikutukseltaan merkittävämpi.
Ellet kykene vastaamaan siihen, mistä edellinen kirjoittaa, niin mikset pitäisi päätäsi kokonaan kiinni, koska tuollaisella syyttelyllä paljastat vain oman järkesi olemattomuuden, koska sinun kaltaisiltasi on jo mennyt ohi se vaihe, että voisi puhua edes järjen köyhyydestä.
Perustuotannon osuudesta puhuminen on asian väistelyä, koska ei siitä ole kyse, kun puhutaan kuluttajan maksamien elintarvikkeiden hintatasosta kaupan hyllyllä.
Arvonlisäveron nostaminen keskusteluun sen sijaan oli asiallinen teko.
Maatalouden keskittäminen on vain yksi osa asiasta. olennaisempaa on elintarviketeollisuuden ja kaupan keskittyminen harvojen käsiin, mistä on seurannut, ettei aito hintakilpailu ole Suomessa toiminut.
Ruokalaskussa on siis muutakin kuin tuottajien osuus, eli teollisuuden ja kaupan omiin myyntihintoihinsa sisällyttämät katteet.
ALV:n osuuden huomioon ottaminen on tietysti olennaista rajojen yli tehtävissä hintavertailuissa. Meillähän se on hieman keskitason yläpuolella edelleen, kun kepu ei ole sitä vaalilupauksestaan huolimatta alentanut.
Kepulainen tukipolitiikka on keskittynyt käärimään kuluttajan rahat isäntien taskuihin ensin veroista maksettavina maataloustukina ja sitten osuustoiminnan omistaman teollisuuden voittoina, kun sekä tuotanto että teollisuus on keskitetty samoihin käsiin. Kaupan osuudesta kepulaisille tulee toki vain kolmannes S-ryhmän kautta.
Jos kähmintä korvataan etujärjestöpolitiikalla, niin sylttytehdas on MTK.
Keskustaan voi toki kohdistaa arvostelua siksi, että se on enemmän myötävaikuttanut koko elintarvikeketjun keskittymiseen kuin yrittänyt ylläpitää monimuotoista elintarvikkeiden lähituotantoa ja maaseudun työllisyyttä.
elintarviketeollisuus ei keskittyisi,se häipyisi kokonaan.Kyllä täällä on ollut muunlaisiakin yrittäjiä kun näitä osuustoiminnallisia,mutta monille on aika heikosti käynyt.Yleensä nämä aikanaan esim.E-liike antoi parempia hintoja tuotteista kun nämä viljelijää lähellä olevat,mutta markkinatalouden lait tulivat väliin ja siihen loppui monen kokeilut.Ei pienet pysty kilpailemaan kuin paikallisesti jonkin verran jos heillä on jotain erikoisen hyvää tarjolla.
Jos otetaan esimerkiksi leipomotuotteet niin leipomot ovat muita kun viljelijäin omistamia,mutta niiden tuotteet ovat varmasti niitä jotka eniten nostavat ruokakorin hintaa muuhun Eurooppaan nähden.Vilja on Suomessa Euroopan halvinta joten kuvittelisi leivän ja pullan olevan halpaa,mutta näin ei ole.
Itse ajattelen keskittymisestä niin, että suurten monikansallisten brändien tilalle mahtuisi paikallisia erikoisuuksia helpomminkin kuin sellaisia keskisuuria, Euroopan mittakaavassa pienehköjä tuotebrändejä, joita nykyvaiheeseen keskitetty elintarviketeollisuus pystyy tarjoamaan.
Lihajalostepuolelta epäilen katoavan monen yrityksen meetwurstit, kun eurooppalaiset salamit työntyvät kylmäaltaisiin. Joku HK:n Sininen ja vastaava kärkimerkki saattaa elää pidempäänkin. Lähituotannosta taas löytyisi se mielikuvaetu, että oman maakunnan tuotetta suositaan ehkä herkemmin, jopa korkeammalla hinnallakin kuin saksalaista, tanskalaista, espanjalaista tai italialaista.
Jos ison, monikansallisen valmistajan tuote onkin edullinen, niin lähituotettu mielletään paremmaksi ja siitä ollaan ehkä valmiit maksamaankin enemmän. En nimittäin näe tulevaisuutta nykyisen kokoisille suomalaisille elintarvikefirmoille, mutta kuvittelen tila löytyvän pienille ja paikallisille. Ne tarjoaisivat lisäksi työllistymisen mahdollisuuksia, kun keskittyvä suurteollisuus rationalisoi ja irtisanoo.
kaikki on kuitenkin kiinni markkinoinnista ja etenkin riittävän myymäläpeiton saamisesta, jossa kauppa on markkinointikanavana avainasemassa.
Leipomoalahan Suomessa on hyvin keskittynyttä, mikä selittää myös hintatason, kun SOK ja EKA ostivat kilpaa paikallisleipomoita 80-luvulla ja lopettivat niitä raivatakseen tilaa omien leipomoidensa tuotteille. Sitten ne fuusioituivat Meiraan ja sieltä, jonnekin, mitä en enää muista.
Pieniä paikallisia leipomoita toki on, mutta huikeasti vähemmän kuin 20-30 vuotta sitten, kun Eurooppa on täynnä perheyrityspohjaisia pienleipomoita ja joka paikkakunnalla on omat erikoisuutensa.
Aika suuri ero toi 23%. En ihmettelisi yhtään jos siihen olisi vähän tarkoitushakuisesti laitettu mukaan myös alkoholin hinta, joka tunnetusti on edelleen korkea pohjoismaissa, vaikka mm. Suomessa sitä on juuri laskettu paljonkin.
Viina ei vissiin ole elintarvikkeiden ruokakorivertailuissa mukana - ei edes olut.
Prosentit on saatu kuluttajahintojen vertailusta, joten eri maiden eri suuruiset alv:t vaikuttavat vertailuun eri tavalla. Niitä ei Hesarin uutisessa oltu putsattu pois.
Pitäishän olut olla mukana. Ei kaikki juo maitoa ruokajuomaksi - Suomessakaan.
Ei muutakun pistä pystyyn oma elintarvikkeiden maahantuontiyritys tukkuportaineen ja vähittäiskauppaketjuineen.
Siinä kun sitten jakelet "halpoja eurooppalaisia" elintarvikkeita suureen mutta vähäväkiseen maahan 17% alv:tä unohtamatta, niin eiköhän se ala pikkuhiljaa valjeta, että miksi elintarvikkeet(kin) ovat tässä maassa hieman kalliimpia.
Ideasi ei ole tästä maailmasta, koska se olisi realistinen vain, jos minulla olisi jossain tuollaisen suuryrityksen tarvitsema pääoma valmiina.
katsos ns. kapitalismissahan on keskittämisen ja keskittymisen idea juuri siinä, että yrityksen suuruuden mukaanaan tuomalla mahdollisuudella hallita markkinoita estetään uusien yrittäjien pääsy markkoille, elleivät ne ole valmiiksi tarpeeksi suuria, ja sellaisia ei juuri ole.
Tosin nyt alamme jo vähän nähdä uusia yrittäjiä, kun Euroopan suurin laatikkomyymäläyrittäjä - Lidl - on tullut tänne, ennen EU-jäsenyyttäme hyvin suljetuille ja suojaisille, harvainvallan hallitsemille markkinoille.
No nyt kun meillä on tämä Lidl, niin miksi aina vain kuuluu itkua ja parkua tästä samasta aiheesta?
Eikö ongelman luulisi olevan poissa?
Toimi tuon avausviestisi hengen mukaan.
Alkupääomakin on tähän hankkeeseen löydettävissä.
Perusta monipuoliseen tuotantoon suuntautunut pikkutila.
Tuota maitoa, lihaa ja viljaa.
Perusta pikkuinen juustola, makkaratehdas ja leipomo.
Rakenna vielä pikkuruinen puoti, jossa kauppaat kättesi töitä.
Pikkutiloja löytyy etelästä ja pohjoisesta.
Sitä puotia ja sen asiakasvirtoja ajatellen se kannattaisi kuitenkin hankkia, Turku-Helsinki-Tampere akselilta.
Euroopan suurin laatikkomyymäläketju on Aldilla-
Lidlin pahin kilpailija Saksassa. Tosin LIDL
harjoittaa tällä hetkellä agressiivista laajentumispolitikkaa ja uusia myymälöitä syntyy
täällä Saksassakin kuin sieniä sateella.
Täällä Saksassa on vielä jokaisessa kadunkulmassa
pieniä lihakauppoja,jotka teurastavat ja toimittavat sellaisia lihatuotteita,joita asiakkaat haluavat. Sama pätee juustoloihin ja
leipomoihin.
Asiakkaat ovat valmiita maksamaan
korkeampia hintoja kuin supermarketeissa,koska
arvostavat hyvää palvelua ja sitä,että heidän
toiveitansa kuunnellaan.
Minne ovat tällaiset puodit hävinneet Suomessa??
En tiedä, ovatko pienet yhden tuoteartikkelin elintarvikepuodit mihinkään Suomesta hävinneet. Arvelen, ettei niitä ole täällä koskaan merkittävästi ollutkaan.
Suomen kaupungeissa Helsinkiä myöten lähes jokaisella porvarilla on karjaa 1800-luvun loppupuolelle asti. Siitä kertovat vielä nykyäänkin lukuisat Haka-alkuiset tai -loppuiset kaupunginosanimet. Palvelusväki lypsi ja teurasti karjan, leipoi ostetuista jauhoista porvarin keittiössä leivät ja nisut, valmisti makkarat sun muut herkut.
Varsinaisesti vasta tuon porvareiden omavaraistalouden jälkeen - paljolti teollistumisen ja työläisperheiden kaupunkiasumisen takia - meille syntyi päivittäinen torikauppa. Lähiseudun maalaisisännät toivat torille myyntiin voita, leipää ja lihaa. Kaupunkien fröökynät testasivat voin laadun kynsäisemällä pitkillä kynsillään maistipalasen ja valitsivat mieleisensä tuottajan. Lihaa myytiin tavalla, joka ei läpäisisi nykyistä elintarvikelainsäädäntöä. Olennaisinta tämän teeman kannalta on, että torikaupassakin kaikki tarvitsemansa tuotteet sai aivan lähietäisyydeltä toisistaan.
Toki elintarvikkeita on saanut yhtä pitkään kauppaliikkeistäkin. Ne olivat kuitenkin Suomessa voittopuolisesti ns. siirtomaatavaraliikkeitä, joista on saanut vähän kaikkea. Erillisiä lihapuoteja ja konditorioita yms. on ollut hyvin vähän. Maitokauppoja sentään on erinäisistä syistä johtuen ollut.
En oikein tiedä syytä suomalaisten mieltymiseen keskitettyyn elintarvikehankintaan. Hyppääminen räntäsateessa jokaisen tavaran perässä erikseen ei kai oikein sovi suomalaiseen mentaliteettiin. Täällä tuntuu nykyään olevan tarvetta siihenkin, että alkoholin myynti vapautettaisiin eli myös erilliset viinakaupat lopetettaisiin. Suomalainen ei oikein jaksa tehdä eri reissua viinakauppaan, vaikka autokin on jo keksitty.
Ei Lidl mitään ongelmia poista, vaan paljastaa niiden olemassaolon. Jokaisella paikkakunnalla, missä Lidl on avannut ovensa on muiden ketjujen kokonaishintataso pudonnut.
Annat hyvin paljastavia ehdotuksia siinä mielessä, että kuvailet hyvin erinomaisesti, mitä pitää tehdä, jotta olisi mahdollista tunkeutua elintarvikemarkkinoille, jota suuret kapuman ketjut hallitsevat.
Ei sinne muuten pääse, kuin tekemällä kaiken tuon itse eikä sekään onnistu, ellei ole pääomia vallan mahdottomasti. Pääomia ei nimittäin tarvita vain yrityksen käynnistämiseen ja normaaliin pyörittämiseen, vaan myös siihen, että pystyy aikanaan vastaamaan niihin isojen ketjujen vastaoimenpiteisiin, joilla ne aikovat syödä uuden yrittäjän ulos markkinoilta.
Pienpuodit ovat hävinneet Suomesta itsenäisen tukkukaupan häviämisen myötä.
Kesko, S-ryhmä ja Tradeka ovat tiukasti integroituneita yrityksiä, jossa kaupan vertikaalit tasot - keskusliike, ostotoiminta, tukkukauppa, vähittäismyymälät - on sulautettu yhteen.
Tukon kaaduttua, ei Suomessa enää ole elintarvikkeiden itsenäistä tukkukauppaa, muuta kuin tori- ja hallikauppiaden tarpeita varten.
Marketit ovat vieneet tarjonnallaan asiakkaat, jotka eivät enää aikoihin ole Suomessa ostaneet leipää, lihaa, kalaa erikoisliikkeistä. Myös pienleipomoiden määrä on vähentynyt huimasti 20 vuodessa. teurastamotoiminta on täysin tuottajaosuustoiminnan monopolina, ja kalaa suomalaiset ovat aina syöneet suht. huonosti.
Meillä siis ei ole juuri lainkaan sellaista perheyrityspohjaista vähittäiskauppayrittämistä, jossa kaupan valikoimista päättäisi 100 prosentisesti kauppias, joka kävisi ostamassa myytävät tuotteensa itsenäisiltä tukkuliikkeiltä, jotka puolestaan ostaisivat tuotteensa teollisuudelta ja maahantuojilta.
Kun koko elintarvikekauppa on 80 prosenttisesti vain kolmen suuren keskusliikkeen käsissä, niin meillä on sitten yksinomaan sellaisia vähittäiskauppoja, joita nämä kolme keskusliikettä ovat nähneet hyväksi perustaa.
Asuin pikkupoikana 50-luvulla Helsingissä, juuri Pitkänsillan pohjoispuolella, Hakaniemessä. Vieressä oli tori ja kauppahalli. Siitä huolimatta samassa talossa, jossa asuin oli kivijalassa kolme elintarvikekauppaa: maitokauppa, siirtomaatavarakauppa ja leipäkauppa - siis samassa talossa.
Samasta korttelista löytyi lisäksi kolme muuta maitokauppaa, kaksi lihakauppaa ja toinen sekatavarakauppa ja toinen leipäkauppakin. Muita kauppoja olivat autokauppa, pari paperikauppaa, uksi kirjakauppa, lastenvaunukauppa ja neljä parturi-kampaamoa.
Avioiduttuani 60-luvulla asuin Alppilassa, jossa oli mm. aivan erinomainen kalakauppa, useita lihakauppoja, leipäkauppoja, yksi konditoria-kahvila ja tuohon aikaan jo itsepalveluun siirtyneitä elintarvikkeiden lähikauppoja kerrostalojen kivijalassa.
Jokaisessa pienessäkin korttelissa oli useampi pienmyymälä, joka myi jotain elintarvikkeita.
Tämä oli mahdollista siitä syystä, että helsingissä toimi tuolloin vielä useita itsenäisiä tukkukauppiaita, joilta nämä itsenäiset lähikauppiaat saattoivat ostaa tuotteen hyllyihinsä.
Keskon keskittyminen ja osuustoiminnan vastaveto Keskon markkinoiden valtaukseen tuhosi yksi kerrallaan nämä pienkauppiaat ja myös niiden tukkuliikkeistä ison osan, kun loput sitten kaatuivat Tukon mukana Keskon ostettua sen vajaa kymmenen vuotta sitten.
Aldi on suurempi kuin Lidl, en muistanut sitä.
Suomalaisista laatikkomyymäläketjuista on tietääkseni ainakin Siwa perustettu Aldin innoittamana, muistaakseni myös Alepa on hakenut alkuvaiheessaan vaikutteensa Aldista.
Olen käynyt kauan sitten Hannoverissa Aldissa ja silloin hämmästelin, että myymälässä oli kalusteita vain seinustoilla, jossa oli hyllut erilaista pientavaraa varten, mutta keskilattialla tuotteet olivat edelleen kuormalavoilla, tukkupakkaukset avattuina.
Tästä lienee peräisin nimitys "laatikkomyymälä".
Keskustelu rönsyili pari päivää pitkällekin kaupan rakenteisiin, elintarviketeollisuuden tulevaisuuteen ja matalouden keskittymisiin, jotka kaikki liittyvät minun mielestäni hyvin läheisesti politiikkaan nyt, kun kilpailuviranomainen on lähtenyt selvittämään elintarvikkeiden hinnanmuodostusta.
Olen kirjoittanut vastaavasta aiheesta aiemminkin, sinsimmäisen kerran varmaan jo yli 7 vuotta sitten, kun Kesko osti tukon ja Tukon ent. pääjohtaja, Uolevi manninen, kirjoitti Irtiotto-kirjassaan keskittyneen kaupan ja elintarviketeollisuuden kilpailusuhteista.
Kun asia siis nyt on viranomaisen selvityksen kohteena, siitä tulee väistämättä myös poliittinen kysymys. ja kun elintarviketuotanto, -teollisuus ja -kauppa ovat monilta osiltaan keskustan kannattajien arkipäivää, niin minusta aiheesta on paikallaan keskustella nimenomaan keskustan palstalla.
Palataan siis asiaan, kunhan selvitys kertoo jotain uutta. Kiitokset kaikille kommentoijille tähänastisesta. Vastaan kyllä mielelläni, mikäli ketjuun tulee vielä uusia viestejä.