KOTIMAA
|
NATO
Keskustelu sotilasliitto Natosta kiihtyy Ruotsissa. Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi Itämeren turvallisuustilanteeseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Hänen mukaansa Ruotsin puolueettomuuspolitiikka on ollut jo pitkään ”täyttä lumetta”.
–Etenkin sosiaalidemokraatit ovat yrittäneet vaalia neutralitets-politiikkaa, joka tietenkin on ollut täyttä lumetta jo pitkään, Salonius-Pasternak kertoo.
Hän korostaa, että Ruotsi on sitoutunut EU:n ulkopolitiikkaan.
–Ruotsi ei edes kylmän sodan aikana olisi seurannut sitä [puolueettomuuspolitiikkaa]. Ruotsi on nyt Suomen tapaan sitoutunut EU:n ulkopolitiikkaan, antanut oman solidaarisuuslupauksensa ja tekee hyvin paljon tiedusteluyhteistyötä. Lisäksi sillä on nykyisin asevoimat, jotka on rakennettu yhteisen tekemisen perustalle, ei yksin sotimiselle, Salonius-Pasternak tarkentaa.
Ruotsin maltillisen kokoomuksen uusi johtaja Anna Kinberg Batra vaati eilen sunnuntaina, että Ruotsissa selvitettäisiin Nato-jäsenyyden edellytyksiä. Myös muut porvaripuolueet eli keskusta, liberaali kansanpuolue ja kristillisdemokraatit tukevat Nato-selvityksen tekemistä Ruotsissa.
–Ruotsin hallitus näyttää sopineen siitä, että tehdään selvitys Naton jäsenyyden vaikutuksista, minkälainen ja kenen tekemä on epäselvää. Suomessa niitä on jo monia. Ruotsissa selvityksen tekemiseen on korkeampi kynnys, Salonius-Pasternak toteaa.
Hän uskoo, että Ruotsin Nato-keskustelun vaikutus ilmapiiriin Suomessa on kuitenkin ”rajallinen tässä vaiheessa”.
Naton kannatus on kasvanut nopeasti sen jälkeen kun tilanne Ukrainassa kärjistyi.
Svenska Dagbladetin teettämään kyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi liittyä Natoon. Jäsenyyttä vastusti 42 prosenttia vastaajista.
Vuonna 2013 Nato-jäsenyyttä kannatti vain 31 prosenttia ja 50 prosenttia vastusti, kertoo Svenska Dagbladet.
Myös Suomessa Nato-kannatus on kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin Ruotsissa.
Suomessa 30 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä ja 60 prosenttia vastusti joulukuussa 2014. Vuonna 2013 vain 21 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä ja 70 prosenttia vastusti.
–Jännää nähdä miten kansalaisten keskuudessa vahvasti ja nopeasti kasvanut tuki Nato-jäsenyydelle tulee vaikuttamaan keskusteluun ja päätöksiin Ruotsissa, Salonius-Pasternak kommentoi.
Vaikuttaisiko Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon suomalaisten asenteisiin tai keskusteluun Suomessa?
–Kyllä. Paitsi ehkä niihin, joiden pää on niin syvällä pensaassa, että eivät kykenisi näkemään kyseisen tapahtumasarjan vaikutuksia Itämeren turvallisuustilanteeseen, Salonius-Pasternak vastaa.
Muuttuisiko Venäjän käytös aggressiivisemmaksi, jos Ruotsi liittyisi Natoon?
–Mahdotonta tietää, mutta todennäköisesti kyllä ja muutos tapahtuisi jo paljon ennen itse jäsenyyttä, Salonius-Pasternak vastaa.
Hän uskoo, että Nato-kannatus nousisi myös Suomessa, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
us
|
NATO
Keskustelu sotilasliitto Natosta kiihtyy Ruotsissa. Ruotsin liittyminen Natoon vaikuttaisi Itämeren turvallisuustilanteeseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Hänen mukaansa Ruotsin puolueettomuuspolitiikka on ollut jo pitkään ”täyttä lumetta”.
–Etenkin sosiaalidemokraatit ovat yrittäneet vaalia neutralitets-politiikkaa, joka tietenkin on ollut täyttä lumetta jo pitkään, Salonius-Pasternak kertoo.
Hän korostaa, että Ruotsi on sitoutunut EU:n ulkopolitiikkaan.
–Ruotsi ei edes kylmän sodan aikana olisi seurannut sitä [puolueettomuuspolitiikkaa]. Ruotsi on nyt Suomen tapaan sitoutunut EU:n ulkopolitiikkaan, antanut oman solidaarisuuslupauksensa ja tekee hyvin paljon tiedusteluyhteistyötä. Lisäksi sillä on nykyisin asevoimat, jotka on rakennettu yhteisen tekemisen perustalle, ei yksin sotimiselle, Salonius-Pasternak tarkentaa.
Ruotsin maltillisen kokoomuksen uusi johtaja Anna Kinberg Batra vaati eilen sunnuntaina, että Ruotsissa selvitettäisiin Nato-jäsenyyden edellytyksiä. Myös muut porvaripuolueet eli keskusta, liberaali kansanpuolue ja kristillisdemokraatit tukevat Nato-selvityksen tekemistä Ruotsissa.
–Ruotsin hallitus näyttää sopineen siitä, että tehdään selvitys Naton jäsenyyden vaikutuksista, minkälainen ja kenen tekemä on epäselvää. Suomessa niitä on jo monia. Ruotsissa selvityksen tekemiseen on korkeampi kynnys, Salonius-Pasternak toteaa.
Hän uskoo, että Ruotsin Nato-keskustelun vaikutus ilmapiiriin Suomessa on kuitenkin ”rajallinen tässä vaiheessa”.
Naton kannatus on kasvanut nopeasti sen jälkeen kun tilanne Ukrainassa kärjistyi.
Svenska Dagbladetin teettämään kyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että Ruotsin pitäisi liittyä Natoon. Jäsenyyttä vastusti 42 prosenttia vastaajista.
Vuonna 2013 Nato-jäsenyyttä kannatti vain 31 prosenttia ja 50 prosenttia vastusti, kertoo Svenska Dagbladet.
Myös Suomessa Nato-kannatus on kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin Ruotsissa.
Suomessa 30 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä ja 60 prosenttia vastusti joulukuussa 2014. Vuonna 2013 vain 21 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä ja 70 prosenttia vastusti.
–Jännää nähdä miten kansalaisten keskuudessa vahvasti ja nopeasti kasvanut tuki Nato-jäsenyydelle tulee vaikuttamaan keskusteluun ja päätöksiin Ruotsissa, Salonius-Pasternak kommentoi.
Vaikuttaisiko Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon suomalaisten asenteisiin tai keskusteluun Suomessa?
–Kyllä. Paitsi ehkä niihin, joiden pää on niin syvällä pensaassa, että eivät kykenisi näkemään kyseisen tapahtumasarjan vaikutuksia Itämeren turvallisuustilanteeseen, Salonius-Pasternak vastaa.
Muuttuisiko Venäjän käytös aggressiivisemmaksi, jos Ruotsi liittyisi Natoon?
–Mahdotonta tietää, mutta todennäköisesti kyllä ja muutos tapahtuisi jo paljon ennen itse jäsenyyttä, Salonius-Pasternak vastaa.
Hän uskoo, että Nato-kannatus nousisi myös Suomessa, jos Ruotsi liittyisi Natoon.
us
Vastaukset 1
Vanhimmat
selvitystä Natosta. Näin ulkoministeri.
Demarit ja vasemmistoliitto vastustavat Nato-jäsenyyttä, joten Ruotsi ei tule liittymään Natoon.
Naton kannatus Ruotisissa tosin kasvaa vielä nopeammin kuin Suomessa