Onko tämä taas perinteinen tarina, Suomalainen ehkäpä pulska eikä niin haluttu kantaväestöön kuuluva nainen, meni lankaan ja avioitui arabin kanssa joka sai avioliiton myötä oleskeluluvan, äiti tekee työt ja maksaa kaiken, mies ei saa töitä koska ei ole ammattitaitoa. Sitten alkuihastuksen jälkeen alkaa riidat ja kultturierot tulee voimaklkaasti esiin, nainen uhkaa erolla ja arabi päättää kostaa ja kaappaa lapsen.. näitä keissejä aika vähän julkisuudessa mutta tiedän ystäväni kautta että kaappaaja on yleensä mies ja lähi-dästä. Tarkempaa seulaa rajavartioilta niin ei lapset joudu kaapatuiksi (ei varmaan tarvitse sanoa miten seuloa lähteviä isä tytär/poika pareja.)
Matkustin jokunen vuosi sitten KLM:n lennolla Helsinki-Amsterdan-Detroit 6 vuotiaan tyttäreni kanssa, Amsterdamissa kun siirryimme kentällä Schengen rajan ulkopuolelle EU:sta lähtevien terminaaliin niin rajavartija (passin tarkastaja) kyseli tyttäreltäni nimeä ja kyseli minulta missä äiti on, sanoin että odottaa Detroitissa johon lähtenyt työmatkalle 5 päivää aikaisemmin. Selitin missä hän tarkalleen on, teki joitakin tarkastuksia, en tiedä mitä mutta siinä meni viitisen minuuttia. Tästä tuli hyvä fiilis..joku oikeasti valvoo että kaikki on kun pitääkin olla.
Alla Hesarista tänään:
Yhdeksänvuotiaalle Maarialle jäi 11 kuukauden kaappausajasta käteen vain eri maiden rahaa ja avaimenperä isän matkalaukusta. Joka vuosi noin pari-kolmekymmentä suomalaista lasta on toisen vanhempansa kaappaamana jossain maailmalla. Tapasimme yhden kaapattuna olleen lapsen.
Isä kaappasi Maarian 9-vuotiaana Suomesta. Kaappauksesta on nyt viisi vuotta. Vanhemmat olivat eronneet vuosi sitten ja raskas huoltajuuskiista oli päättymässä.
– Isä sai puhelun ja sitten isä sanoi, että nyt pitää lähteä. Muuten äiti hakee sut maanantaina poliisin kanssa – näin hän mulle sen sanoi, Maaria kertoo.
Vajaan vuoden kestänyt pakomatka alkoi kesällä Virosta. Maaria kertoo, että isä antoi 9-vuotiaan tytön valita, mihin he matkustaisivat.
– Se sanoi, että mä saan päättää mihin me mennään. En usko, että isällä siinä vaiheessa oli mitään suunnitelmia. Luulen, että se alkoi vain suunnitella siinä vaiheessa, mitä tapahtuu, Maaria sanoo.
Mulla oli turvallinen olo, kun oltiin isän kanssa ja äiti oli toisessa maassa ihan kokonaan.
– Isä sanoi, että kyselijöille pitää sanoa, että äiti on kuollut, tai että en ole äidin kanssa yhteydessä ollenkaan. Ja muistan, että junassa isä sanoi, että ei saa sanoa esimerkiksi poliisi tai muuta, kun junassa voi olla vakoojia, Maaria kertoo.
Matkalla turvallinen olo
Paon aikana isä ja tytär kävivät muun muassa Turkissa, Syyriassa, Libanonissa ja Iranissa. Maarian mukaan hän tiesi, että he pakenivat, ja ettei heidän pakonsa ollut lain mukaan oikein. Mutta koko ajan tyttö uskoi hyvään.
– Uskoin koko ajan siihen, että kaappaus oli mulle hyväksi. Että isä tekee tämän, että mulle ei käy mitään.
– Mulla oli turvallinen olo, kun oltiin isän kanssa ja äiti oli toisessa maassa ihan kokonaan. Musta vain tuntui hyvältä, Maaria sanoo.
Isä oli kertonut Maarialle aiemmin, että jos tyttö haluaisi mennä äidin luokse, hän maksaa matkat, mutta isä ei hakisi tyttöään enää takaisin.
Asuttiin ystävillä ja tutuilla
Kaappausajan aikana tyttö ja isä asuivat sukulaisten ja tuttavien luona. Syyrian-, Libanonin- ja Iranin-seikkailun jälkeen isä ja tytär yrittivät löytää paikkaansa Japanista ja Kanadasta, mutta kumpikaan ei onnistunut. Japanin-ajasta Maaria muistaa vain sen, että siellä oli erilaista kuin Suomessa.
Isä ja tytär reissasivat Kanadasta vielä takaisin Lähi-itään ja jälleen takaisin Kanadaan. Samaan aikaan Suomessa asunut äiti teki kaikkensa saadakseen tyttärensä kiinni.
– Tiedän, että äiti yritti ja teki vaikka mitä. Mutta en ollut äitiin yhteydessä ennen kuin vasta sen jälkeen, kun tulin Suomeen takaisin, Maaria kertoo.
Mä ihmettelen, että miten äiti jaksoi.
– Äiti on rampannut niitä maita myös, kun on ollut joku vihje, että me ollaan siellä. Mutta me ollaan kai aina ehditty alta pois. Äiti on myös soitellut joka paikkaan ja täällä Suomessa pistänyt hirveät partiot käyntiin, Maaria kertoo.
– Mä ihmettelen, että miten äiti jaksoi. Olin jo vähän toivonut, että se lopettaisi ja jättäisi meidät rauhaan, että voitaisiin olla rauhassa. Mutta en tiedä sitten, miten se sitten jaksoi, Maaria sanoo.
Kiinni Torontossa
Lopulta, kun kansainvälinen etsintäkuulutus oli saatu voimaan, isä ja tytär jäivät kiinni Toronton lentokentällä Kanadassa.
– Me oltiin tosi pitkään kuulusteluissa. Siinä vaiheessa tiesin, että nyt tämä on tässä. Ei se ollut mikään normaali kuulustelu, että mitä teette täällä. Se oli enemmän, että missä mun äiti on ja miksei äiti ole täällä ja onko mulla hänen numeroa ja onko isällä todistusta, että isä saa olla mun kanssa yksin. Siinä vaiheessa mä tiesin, että jäädään kiinni, Maaria kertoo.
Isä tuomittiin
Maarian nimi on muutettu.
http://yle.fi/uutiset/kaapattuna_11_maassa__en_halua_puhua_enka_kuulla_siita/7733227?origin=rss
Matkustin jokunen vuosi sitten KLM:n lennolla Helsinki-Amsterdan-Detroit 6 vuotiaan tyttäreni kanssa, Amsterdamissa kun siirryimme kentällä Schengen rajan ulkopuolelle EU:sta lähtevien terminaaliin niin rajavartija (passin tarkastaja) kyseli tyttäreltäni nimeä ja kyseli minulta missä äiti on, sanoin että odottaa Detroitissa johon lähtenyt työmatkalle 5 päivää aikaisemmin. Selitin missä hän tarkalleen on, teki joitakin tarkastuksia, en tiedä mitä mutta siinä meni viitisen minuuttia. Tästä tuli hyvä fiilis..joku oikeasti valvoo että kaikki on kun pitääkin olla.
Alla Hesarista tänään:
Yhdeksänvuotiaalle Maarialle jäi 11 kuukauden kaappausajasta käteen vain eri maiden rahaa ja avaimenperä isän matkalaukusta. Joka vuosi noin pari-kolmekymmentä suomalaista lasta on toisen vanhempansa kaappaamana jossain maailmalla. Tapasimme yhden kaapattuna olleen lapsen.
Isä kaappasi Maarian 9-vuotiaana Suomesta. Kaappauksesta on nyt viisi vuotta. Vanhemmat olivat eronneet vuosi sitten ja raskas huoltajuuskiista oli päättymässä.
– Isä sai puhelun ja sitten isä sanoi, että nyt pitää lähteä. Muuten äiti hakee sut maanantaina poliisin kanssa – näin hän mulle sen sanoi, Maaria kertoo.
Vajaan vuoden kestänyt pakomatka alkoi kesällä Virosta. Maaria kertoo, että isä antoi 9-vuotiaan tytön valita, mihin he matkustaisivat.
– Se sanoi, että mä saan päättää mihin me mennään. En usko, että isällä siinä vaiheessa oli mitään suunnitelmia. Luulen, että se alkoi vain suunnitella siinä vaiheessa, mitä tapahtuu, Maaria sanoo.
Mulla oli turvallinen olo, kun oltiin isän kanssa ja äiti oli toisessa maassa ihan kokonaan.
– Isä sanoi, että kyselijöille pitää sanoa, että äiti on kuollut, tai että en ole äidin kanssa yhteydessä ollenkaan. Ja muistan, että junassa isä sanoi, että ei saa sanoa esimerkiksi poliisi tai muuta, kun junassa voi olla vakoojia, Maaria kertoo.
Matkalla turvallinen olo
Paon aikana isä ja tytär kävivät muun muassa Turkissa, Syyriassa, Libanonissa ja Iranissa. Maarian mukaan hän tiesi, että he pakenivat, ja ettei heidän pakonsa ollut lain mukaan oikein. Mutta koko ajan tyttö uskoi hyvään.
– Uskoin koko ajan siihen, että kaappaus oli mulle hyväksi. Että isä tekee tämän, että mulle ei käy mitään.
– Mulla oli turvallinen olo, kun oltiin isän kanssa ja äiti oli toisessa maassa ihan kokonaan. Musta vain tuntui hyvältä, Maaria sanoo.
Isä oli kertonut Maarialle aiemmin, että jos tyttö haluaisi mennä äidin luokse, hän maksaa matkat, mutta isä ei hakisi tyttöään enää takaisin.
Asuttiin ystävillä ja tutuilla
Kaappausajan aikana tyttö ja isä asuivat sukulaisten ja tuttavien luona. Syyrian-, Libanonin- ja Iranin-seikkailun jälkeen isä ja tytär yrittivät löytää paikkaansa Japanista ja Kanadasta, mutta kumpikaan ei onnistunut. Japanin-ajasta Maaria muistaa vain sen, että siellä oli erilaista kuin Suomessa.
Isä ja tytär reissasivat Kanadasta vielä takaisin Lähi-itään ja jälleen takaisin Kanadaan. Samaan aikaan Suomessa asunut äiti teki kaikkensa saadakseen tyttärensä kiinni.
– Tiedän, että äiti yritti ja teki vaikka mitä. Mutta en ollut äitiin yhteydessä ennen kuin vasta sen jälkeen, kun tulin Suomeen takaisin, Maaria kertoo.
Mä ihmettelen, että miten äiti jaksoi.
– Äiti on rampannut niitä maita myös, kun on ollut joku vihje, että me ollaan siellä. Mutta me ollaan kai aina ehditty alta pois. Äiti on myös soitellut joka paikkaan ja täällä Suomessa pistänyt hirveät partiot käyntiin, Maaria kertoo.
– Mä ihmettelen, että miten äiti jaksoi. Olin jo vähän toivonut, että se lopettaisi ja jättäisi meidät rauhaan, että voitaisiin olla rauhassa. Mutta en tiedä sitten, miten se sitten jaksoi, Maaria sanoo.
Kiinni Torontossa
Lopulta, kun kansainvälinen etsintäkuulutus oli saatu voimaan, isä ja tytär jäivät kiinni Toronton lentokentällä Kanadassa.
– Me oltiin tosi pitkään kuulusteluissa. Siinä vaiheessa tiesin, että nyt tämä on tässä. Ei se ollut mikään normaali kuulustelu, että mitä teette täällä. Se oli enemmän, että missä mun äiti on ja miksei äiti ole täällä ja onko mulla hänen numeroa ja onko isällä todistusta, että isä saa olla mun kanssa yksin. Siinä vaiheessa mä tiesin, että jäädään kiinni, Maaria kertoo.
Isä tuomittiin
Maarian nimi on muutettu.
http://yle.fi/uutiset/kaapattuna_11_maassa__en_halua_puhua_enka_kuulla_siita/7733227?origin=rss
Vastaukset 1
Vanhimmat
Islamissa uskonto periytyy isän mukaan lapsille, vaikka muslimimies olisi naimisissa kristityn naisen kanssa. Jos nainen ei halua kasvattaa lapsiaan islamin uskoon, vaan esim, kristintuskoon, on isän velvollisuus ottaa lapset huostaan vääräuskoiselta vaimolta, jotta lapset kasvatetaan oikeaoppisiksi muslimeiksi..