Vuonna 1968 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen, Keskustapuolueen, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, Ruotsalainen Kansanpuolueen sekä Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattisen Liiton hallitusohjelmassa kuitenkin sovittiin peruskoulun kieltenopetuksessa toisin kun lain valmistelutyön aikana oli ajateltu. Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä. Peruskoulu-uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972–1977. Päätöstä perusteltiin Suomen virallisen kaksikielisyyden turvaamisella, mutta perusteluiksi esitettiin myös pohjoismaista yhteistyötä ja työllistymistä muissa Pohjoismaissa. Myös sillä, että peruskoulun rinnalla oli vielä pitkään oppikoulua käyviä oppilaita, joille toinen kotimainen kieli oli pakollista ensimmäisestä luokasta alkaen, oli merkitystä. Vuonna 2003 eduskunta päätti Vanhasen I hallituksen esityksestä vakinaistaa vuosia jatkuneen ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun, ja sen myötä toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskirjoitusten osalta vapaaehtoiseksi.
Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua. Nykyisin kahden kielen pakollisuus hyväksytään yleisesti ja erimielisyyttä aiheuttaa vain se, mitä kieltä tulisi opettaa englannin lisäksi. 1990-luvulla myös yleiseurooppalainen suuntaus on seurannut Suomen mallia, jossa oppivelvollisuusikäisille opetetaan kahta vierasta kieltä: Euroopan komission asettama tavoite on, että jokainen Euroopan unionin kansalainen pystyisi kommunikoimaan vähintään kahdella vieraalla kielellä oman äidinkielensä lisäksi.[12]
Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua. Nykyisin kahden kielen pakollisuus hyväksytään yleisesti ja erimielisyyttä aiheuttaa vain se, mitä kieltä tulisi opettaa englannin lisäksi. 1990-luvulla myös yleiseurooppalainen suuntaus on seurannut Suomen mallia, jossa oppivelvollisuusikäisille opetetaan kahta vierasta kieltä: Euroopan komission asettama tavoite on, että jokainen Euroopan unionin kansalainen pystyisi kommunikoimaan vähintään kahdella vieraalla kielellä oman äidinkielensä lisäksi.[12]
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kieliopetus on ollut Suomessa uraa uurtavaa koko maailmassa. Ilman ruotsinkielisyyttä Suomessa olisi päädytty vain englannin opettamiseen suurimmalle osalle nuorisoa. Fennot olisivat olleet erittäin tyytyväisiä. Mutta toisaalta, mistä he sitten olisivat päässeet fennoilemaan?
Sanoppas se. Fennot ovat nyt motivoituneita ja onnellisia.
Päätöstä perusteltiin Suomen virallisen kaksikielisyyden turvaamisella, mutta perusteluiksi esitettiin myös pohjoismaista yhteistyötä ja työllistymistä muissa Pohjoismaissa.
Hyvät perustelut. Ne ovat pitäneet kuin kutinsa kohta 47 vuotta. Mutta maailma muuttuu ja fennot tekevät päätöksiä edelleen. Joskus tuntuu, että fennot olivat fiksumpia 47 vuotta sitten kuin nykyään.
Ainakin siinä fennot ovat nykyään heikoilla, ettei heillä ole mitään muuta tavoitetta kuin lopettaa pakkoruotsi.
"Mutta toisaalta, mistä he sitten olisivat päässeet fennoilemaan?"
RKP:n kellokkaiden svekoilu tiettyine kannattajineen, noin 60 prosenttia sen kannattajista, aiheuttaa oikeutettua fennoilua. Pakkoruotsi ei koske RKP:n kannattajia ja kielivähemmistöä, joten asia ei kuulu RKP:lle ollenkaan. Sen on parempi pitää näppinsä erossa enemmistön kieliasioista, jos se vaan itsekkäässä röyhkeydessään ja härskiydessään siihen suinkin pystyy.
Svekoilun vastavoimana on aina ollut fennoilu 1800-luvulta lähtien. Svekoilijat ovat aina lopulta hävinneet ottelun. Fennoilun päämäärä kieltenopetuksessa on englanti ja sen rinnalla pakkoruotsin sijasta tarjolla oleva valinnainen vieras kieli (merkityksessä kieli, joka ei ole äidinkieli).
"Kieliopetus on ollut Suomessa uraa uurtavaa koko maailmassa."
Sen seurauksena Suomen kielivaranto on supistunut lähes kokonaan englanniksi ja pakkoruotsiksi. Se on uraauurtavaa vain negatiivisessa merkityksessä, koska se on vahingoittanut Suomea.
Peruskoulua on kehuttu maailman parhaaksi alallaan. PISA- pisteissäkään ei ole jääty kuin aasialaisille. Suomi on monissa globaaleissa maa-analyyseissa maailman paras maa muitten Pohjoismaitten ohella. Ilman hyvin toimivaa Peruskoulua ei oltais menestytty.
Mistä se kielivaranto on supistunut? Miten sitä on mitattu?
Ei ole supistunut vaan on kasvanut huimaavasti. Kaikki, jotka ovat eläneet 60 luvulla tietävät tämän. Vain valhefennot valehtelevat muuta.
Näin nimimerkki "Supistunut": "Mistä se kielivaranto on supistunut? Miten sitä on mitattu?"
Näin truefennulin: "Ei ole [kielivaranto] supistunut vaan on kasvanut huimaavasti."
Kielivaranto on kaventunut englanniksi ja kaikkien pakkoruotsiksi. Tavoitteena on kielivaranto, joka muodostuu englannista ja pakkoruotsin sijasta kaikista niistä kielistä, joita kunnalla on tarjota valinnaisesti opiskeltavaksi, ruotsi yhtenä valittavien joukossa. Tarjonta olisi mahdollista yläasteen 7. luokalta alkaen, kunhan ruotsi asetetaan samalle viivalle valinnaisten kielten joukkoon.