Katso omaa maatasi suomalainen

Kuluttajan kukkaro köyhtyy ensi vuonnakin säästöjen ja veronkorotusten takia
Kuluttajien ostovoiman negatiivinen kehitys jatkuu ensi vuonnakin, arvioivat ekonomistit. Syynä ovat hallituksen päättämät menoleikkaukset ja veronkorotukset sekä kuntien valtionosuuksien karsiminen. Kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla on vielä täysin avoinna.

Valtion velankasvun taittamiseksi tehdyt sopeutustoimet koko hallituskaudelta tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Summa on yhteensä 7,5 miljardia euroa. Uusia menoleikkauksia ja veronkorotuksia summasta on noin 3,3 miljardia euroa.

Myös kunnissa on tuntuva vyönkiristys edessä, sillä valtionosuuksien leikkaukset kasvavat 1,4 miljardiin euroon. Lisäksi kuntien tehtäviä on päätetty karsia miljardilla, mikä tuo oman lisänsä jo ennestään monen kunnan kurjistuvaan talouteen. Tähän mennessä tehtävälistaa on karsittu noin 300 miljoonalla eurolla, arvioidaan Kuntaliitosta.

Ostovoimaa leikkaavat ensi vuonna muun muassa seuraavat korotukset: ansiotuleverotus kiristyy, asuntolainan korkotulovähennys pienenee, työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksut nousevat, kymmenet kunnat kiristävät kiinteistöveron alarajaa, sähkövero nousee, samoin monet sosiaali- ja terveydenhuollon maksut.

Myös lapsilisistä leikataan. Pääomatuloja sekä perintö- ja lahjaverotusta puolestaan kiristetään.

SAK:ssa on oltu erityisen näreissään työttömyysrahojen ja eläkkeiden indeksikorotusten leikkauksesta. SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan juuri tämä on harmittanut eniten. Ansiosidonnaisen työttömyysrahan leikkaukset ovat suuruudeltaan 50 miljoonaa euroa. Työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen 750 euroon nykyisestä 600 eurosta tekee monelle työssäkäynnistä kalliimpaa.
Kotimarkkinayritysten näkymät heikkenevät

Kotimarkkinoista riippuvaisille yrityksille näkymät synkkenevät niin ikään. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen sanoo, että talouden sopeutustoimet tuntuvat niissä yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia kotimarkkinoista.

– Kyllä koko kotimarkkinan kysynnästä riippuva yritysjoukko kärsii kysynnän puutteesta. Silloin puhutaan kaupan alasta, palvelualoista, ravintoloista ja niin edelleen, sanoo Mustonen.

EK:ssa kuitenkin pidetään tärkeänä velkaantumisen kasvun pysäyttämistä nopeasti. Velan kasvu pitäisi saada taittumaan vuodessa tai kahdessa, Mustonen painottaa.

– Hallitus on tässä puun ja kuoren välissä, koska toisaalta pitäisi pitää kasvua ja kysyntää yllä, mutta toinen puoli kolikkoa on, että Suomi on velkaantunut sellaista tahtia, että sekin pitää pysäyttää.

Kovin suuria muutoksia ensi viikon minihallitusneuvotteluista ei EK:ssa odoteta.
Velanmaksun tahti liian kireä - tuhansia työpaikkoja vaakalaudalla

Palkansaajien ostovoima heikkenee ensi vuonna tuntuvasti. SAK:n mielestä kiristykset ja sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin. Hallituksen rakennepaketin päätökset eivät saa kiitosta ja ajoitus on tässä suhdannetilanteessa liian kireä.

realisti? kirjoitti:

Kuluttajan kukkaro köyhtyy ensi vuonnakin säästöjen ja veronkorotusten takia
Kuluttajien ostovoiman negatiivinen kehitys jatkuu ensi vuonnakin, arvioivat ekonomistit. Syynä ovat hallituksen päättämät menoleikkaukset ja veronkorotukset sekä kuntien valtionosuuksien karsiminen. Kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla on vielä täysin avoinna.

Valtion velankasvun taittamiseksi tehdyt sopeutustoimet koko hallituskaudelta tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Summa on yhteensä 7,5 miljardia euroa. Uusia menoleikkauksia ja veronkorotuksia summasta on noin 3,3 miljardia euroa.

Myös kunnissa on tuntuva vyönkiristys edessä, sillä valtionosuuksien leikkaukset kasvavat 1,4 miljardiin euroon. Lisäksi kuntien tehtäviä on päätetty karsia miljardilla, mikä tuo oman lisänsä jo ennestään monen kunnan kurjistuvaan talouteen. Tähän mennessä tehtävälistaa on karsittu noin 300 miljoonalla eurolla, arvioidaan Kuntaliitosta.

Ostovoimaa leikkaavat ensi vuonna muun muassa seuraavat korotukset: ansiotuleverotus kiristyy, asuntolainan korkotulovähennys pienenee, työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksut nousevat, kymmenet kunnat kiristävät kiinteistöveron alarajaa, sähkövero nousee, samoin monet sosiaali- ja terveydenhuollon maksut.

Myös lapsilisistä leikataan. Pääomatuloja sekä perintö- ja lahjaverotusta puolestaan kiristetään.

SAK:ssa on oltu erityisen näreissään työttömyysrahojen ja eläkkeiden indeksikorotusten leikkauksesta. SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan juuri tämä on harmittanut eniten. Ansiosidonnaisen työttömyysrahan leikkaukset ovat suuruudeltaan 50 miljoonaa euroa. Työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen 750 euroon nykyisestä 600 eurosta tekee monelle työssäkäynnistä kalliimpaa.
Kotimarkkinayritysten näkymät heikkenevät

Kotimarkkinoista riippuvaisille yrityksille näkymät synkkenevät niin ikään. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen sanoo, että talouden sopeutustoimet tuntuvat niissä yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia kotimarkkinoista.

– Kyllä koko kotimarkkinan kysynnästä riippuva yritysjoukko kärsii kysynnän puutteesta. Silloin puhutaan kaupan alasta, palvelualoista, ravintoloista ja niin edelleen, sanoo Mustonen.

EK:ssa kuitenkin pidetään tärkeänä velkaantumisen kasvun pysäyttämistä nopeasti. Velan kasvu pitäisi saada taittumaan vuodessa tai kahdessa, Mustonen painottaa.

– Hallitus on tässä puun ja kuoren välissä, koska toisaalta pitäisi pitää kasvua ja kysyntää yllä, mutta toinen puoli kolikkoa on, että Suomi on velkaantunut sellaista tahtia, että sekin pitää pysäyttää.

Kovin suuria muutoksia ensi viikon minihallitusneuvotteluista ei EK:ssa odoteta.
Velanmaksun tahti liian kireä - tuhansia työpaikkoja vaakalaudalla

Palkansaajien ostovoima heikkenee ensi vuonna tuntuvasti. SAK:n mielestä kiristykset ja sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin. Hallituksen rakennepaketin päätökset eivät saa kiitosta ja ajoitus on tässä suhdannetilanteessa liian kireä.

– Ostovoima näyttää ensi vuonna tosi huonolta palkansaajille. Verotus kiristyy, pienet palkankorotukset. Samaan aikaan työttömiltä leikataan, eläkeläisten indeksikorotuksia leikataan ja lapsiperheiltä leikataan, niin kyllä melkein joka ostoryhmässä ostovoima supistuu, sanoo ekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta.

Työttömyys saattaa lisääntyä tuhansilla ensi vuonna, koska kotimarkkinayrityksiin kohdistuu kysynnän heikentymistä.

– On ihan selvä, kun ostovoima pienenee, että se näkyy kotimaisessa kulutuksessa ja sitä kautta varmasti tuhansia työpaikkoja on vaakalaudalla. Se näkyy kaupassa, palvelualoilla ja teollisuudessa, joka niitä myytäviä tuotteita valmistaa.

Suomen talouden kehitys ei juuri nyt näytä kovin valoisalta, arvioi Kaukoranta. Viennin elpymisestä ei ole suuria merkkejä ja ostovoima on miinusmerkkistä.

SAK toivoo ensi viikon minihallitusneuvotteluissa työllisyystilanteen huomioimista. SAK:ssa pidetään valtiontalouden sopeutusaikataulua liian tiukkana, ja sitä pitäisi myöhentää. Ensi vuodelta pitäisi poistaa eläkkeiden ja työttömyysturvan indeksikorotusten peruminen. Eläkeläisten indeksikorotus on noin prosenttiyksikön kuin tänä vuonna ja työttömyysturvasta leikataan SAK:n mukaan noin 50 miljoonaa.

Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) väläytti jo eilen tiistaina, että eläkkeiden indeksikorotusten perumiseen puututaan minihallitusneuvotteluissa.
Suurimmat säästöt sosiaali- ja terveysmenoista sekä koulutuksesta

Kunnissa on edessä melkoinen säästökuuri valtionsosuuksien leikkausten ja tehtävien karsimisen myötä.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta on tärkeää, että työ saadaan tehtyä, sanoo Ilari Soosalo, joka on kuntatalousyksikön johtaja Kuntaliitosta.

Kuntaliitto ennakoi ensi vuodelle heikentyvää taloutta moneen kuntaan.

– Verotus kiristyy, palveluja sopeutetaan eri tavoin, muun muassa laajuutta katsotaan sekä sitä, missä tuotetaan ja kuinka paljon ja myös laatua, sanoo Soosalo.

Koska kunnat ovat hyvin erilaisia, on vaikea täsmällisesti sanoa, miten ja mistä eri kunnissa säästetään. Suurimmat menoerät ovat kuitenkin sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi.

– Jos ajatellaan, että suurin kuntien menoerä on henkilöstömenot, niin sellaiset, joissa henkilöstömenot ovat suurimmat, niin näihin sektoreihin tietysti voimakkaimmin säästöt ja kiristykset osuvat.

Kuntien tehtävien karsinnassa miljardilla ollaan vielä alkutekijöissä. Valmista pitäisi olla vuoteen 2017 mennessä. Ensi vuoden säästökohteista kuntalaiset saavat tarkempaa tietoa vasta loppuvuodesta, kun kunnissa tehdään päätöksiä talousarvioista.

Vaikka maailmataloudessa näkyy orastavia merkkejä elpymisestä ekonomistit arvoivat varovaisesti, että Suomen talous saattaa lähteä kasvuun ensi vuonna.

realisti? kirjoitti:

– Ostovoima näyttää ensi vuonna tosi huonolta palkansaajille. Verotus kiristyy, pienet palkankorotukset. Samaan aikaan työttömiltä leikataan, eläkeläisten indeksikorotuksia leikataan ja lapsiperheiltä leikataan, niin kyllä melkein joka ostoryhmässä ostovoima supistuu, sanoo ekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta.

Työttömyys saattaa lisääntyä tuhansilla ensi vuonna, koska kotimarkkinayrityksiin kohdistuu kysynnän heikentymistä.

– On ihan selvä, kun ostovoima pienenee, että se näkyy kotimaisessa kulutuksessa ja sitä kautta varmasti tuhansia työpaikkoja on vaakalaudalla. Se näkyy kaupassa, palvelualoilla ja teollisuudessa, joka niitä myytäviä tuotteita valmistaa.

Suomen talouden kehitys ei juuri nyt näytä kovin valoisalta, arvioi Kaukoranta. Viennin elpymisestä ei ole suuria merkkejä ja ostovoima on miinusmerkkistä.

SAK toivoo ensi viikon minihallitusneuvotteluissa työllisyystilanteen huomioimista. SAK:ssa pidetään valtiontalouden sopeutusaikataulua liian tiukkana, ja sitä pitäisi myöhentää. Ensi vuodelta pitäisi poistaa eläkkeiden ja työttömyysturvan indeksikorotusten peruminen. Eläkeläisten indeksikorotus on noin prosenttiyksikön kuin tänä vuonna ja työttömyysturvasta leikataan SAK:n mukaan noin 50 miljoonaa.

Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) väläytti jo eilen tiistaina, että eläkkeiden indeksikorotusten perumiseen puututaan minihallitusneuvotteluissa.
Suurimmat säästöt sosiaali- ja terveysmenoista sekä koulutuksesta

Kunnissa on edessä melkoinen säästökuuri valtionsosuuksien leikkausten ja tehtävien karsimisen myötä.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta on tärkeää, että työ saadaan tehtyä, sanoo Ilari Soosalo, joka on kuntatalousyksikön johtaja Kuntaliitosta.

Kuntaliitto ennakoi ensi vuodelle heikentyvää taloutta moneen kuntaan.

– Verotus kiristyy, palveluja sopeutetaan eri tavoin, muun muassa laajuutta katsotaan sekä sitä, missä tuotetaan ja kuinka paljon ja myös laatua, sanoo Soosalo.

Koska kunnat ovat hyvin erilaisia, on vaikea täsmällisesti sanoa, miten ja mistä eri kunnissa säästetään. Suurimmat menoerät ovat kuitenkin sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi.

– Jos ajatellaan, että suurin kuntien menoerä on henkilöstömenot, niin sellaiset, joissa henkilöstömenot ovat suurimmat, niin näihin sektoreihin tietysti voimakkaimmin säästöt ja kiristykset osuvat.

Kuntien tehtävien karsinnassa miljardilla ollaan vielä alkutekijöissä. Valmista pitäisi olla vuoteen 2017 mennessä. Ensi vuoden säästökohteista kuntalaiset saavat tarkempaa tietoa vasta loppuvuodesta, kun kunnissa tehdään päätöksiä talousarvioista.

Vaikka maailmataloudessa näkyy orastavia merkkejä elpymisestä ekonomistit arvoivat varovaisesti, että Suomen talous saattaa lähteä kasvuun ensi vuonna.

Kaupan liiton puheenjohtaja: Alalta vähenee kymmeniä tuhansia työpaikkoja
Keskon pääjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja Matti Halmesmäki ennustaa, että lähiaikoina alalta katoaa 10 prosenttia työpaikoista. Myös Keskolla voivat olla uudet irtisanomiset edessä.



Kesko kertoi tänään alkusyksyn tuloksensa. Tulos kasvoi, mutta liikevaihto pieneni. Ongelmana on, että näin epävarmana aikana ihmiset eivät uskalla kuluttaa, vaan rahaa säästetään varmuuden vuoksi. Myös internet on vähentänyt myyntiä, etenkin elektroniikassa.

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on myös Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja. Halmesmäen mukaan koko kaupan ala on nyt suurissa vaikeuksissa.

– Seuraava vuosi on vaikea. Suomessa kauppa työllistää yhteensä yli 300 000 ihmistä. Uskon, että edessä on noin 10 prosentin työpaikkojen vähennys. Se tarkoittaa jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja, hän toteaa.

Keskossa on käynnissä tiukka kulukuuri. Viime syksynä se irtisanoi 210 työntekijää. Halmesmäen mukaan edessä voi olla lisää irtisanomisia.

– Mitään päätöksiä ei tästä ole tehty. Ehkä ei voida kokonaan irtisanomisiakaan välttää. Meillä on kuitenkin paljon kustannuksia eri toimialoilla ja käymme jälleen kerran eri kustannuksia läpi ja katsomme, miten voisimme vielä tehokkaammin tehdä asioita, hän sanoo.

tämän laman ja talousromahduksen suurimmat vaikutukset eivät yhteiskuntiimme tule jäämään pankeista vaan siitä, mitä tapahtuu keskiluokalle.

Länsimaisten demokratioiden kova ydin on riittävän vahvassa keskiluokassa. Oleellisesti keskiluokka luo vapautta siten, että keskiluokalla on enemmän hävittävää kuin voitettavaa levottomuuksissa, katurahvaan vallassa ja vallankumouksissa. Mikään väkivaltakoneisto ei lopulta pysty pitämään muutosta haluavia piilossa jos heitä on kyllin paljon, mutta väkivaltakoneiston apuna toimii kaikilla elämän alueilla keskiluokka, joka kyttää ja kyylää ja on perusluonteeltaan konservatiivista.

Porvariston ja myöhemmin keskiluokan nousu on keskeistä eurooppalaisten valtioiden
IMG_9935
historiassa. Kun raha- ja kulutusvirrat kulkevat monien käsien kautta eikä niin, että harvalukuinen yläluokka pyörittelee keskenään kaikkia asioita, syntyy kehitystä. Uuden idean keksijän ei tarvitse välittää mitään siitä, ymmärtääkö establishmentti sen päälle vai ei, kunhan ostovoimaiset massat ymmärtävät. Toisaalta taas keskiluokan ostovoima on huomattavasti köyhän ostovoimaa arvokkaampaa, sillä köyhä ostaa peruselämisasioita, joissa ei juurikaan enää tuotekehitys jyllää. Se jylläsi näissä asioissa sata vuotta sitten. Eurooppalaiset valtiot yleisesti erottuvat edukseen kilpailussa maailman valtioiden välillä juuri innovatiivisuudellaan.

Keskiluokan nousu on ollut hyödyllistä toisellakin tavalla. Kun keskiluokka on vakaata itsessään, ei tarvita vakauttavia rakenteita. Perinteisesti tällainen vakauttava rakenne on ollut kirkko, jonka tehtävä on ollut pelotella massat kuokkimaan nöyrästi suota niin saattavat saada kirkkaamman kruunun joskus kuolemansa jälkeen. Yksi syy aatteiden ja asioiden nopealle kehitykselle nimenomaan länsimaissa on ollut se, että ajattelu on ollut vapaampaa kuin muualla, mihin on osaltaan vaikuttanut se, kirkkojen rooli yhteiskunnallisina vallankäyttäjinä on ollut vähenemään päin. Kiitos tästäkin kuuluu keskiluokalle, joka ottaa uskonnon omaan hengenravinnon tarpeeseensa sen sijaan, että heille pakkosyötetään hengenravintoa vallankahvan pitämiseksi vallassa.

Vallankahvakin saa länsimaissa valtuutuksensa nimenomaan keskiluokalta, mutta tämä vallankumous on hukannut täydellisesti lapsensa.

Tämä lama poikkeaa edeltäjistään melkein kaikissa muissa suhteissa paitsi nimensä osalta. Aikaisemmin lama on osunut lähinnä duunareihin ja pääomatuloilla eläjiin. Nyt se osuu ennen kaikkea keskiluokkaan. Osumaa tulee useammastakin suunnasta. Tämän laman seurauksena länsimaista vähenee aivan mahdottoman paljon valkokaulustyötä. Pankeista palveluyritysten kautta kännyköiden tuotekehitykseen. Oleellisesti siis poistuu työtä, josta on maksettu melko mukavasti. Uuttakin työtä syntyy, mutta pääasiassa osa-aikaisesti ja minimipalkalla palvelualoille ja myyntiin. Vaikka kännykänsuunnittelija siirtyisi jollekin tämän ajan kasvualalle, hän päätyisi työhön, jossa ansiotaso on pysyvästi selvästi alempi kuin aikaisemmin, sillä uusia töitä tekemään on väkeä vaikka kuinka paljon kun kahvin myynti pikaruokalassa tai nettikaupan myymien tavaroiden postitus eivät vaadi suurensuurta erityisosaamista.

Keskiluokasta on tehnyt keskiluokkaa ennen kaikkea se, että sen henkisellä pääomalla on
IMG_8017
ollut jotain arvoa. Nyt tämä henkisesti arvokkaiden ihmisten joukko kutistuu, todennäköisesti pysyvästi. Se pudottaa myös väkeä pois elämäänsä tyytyväisestä keskiluokasta.

Eikä tässä kaikki. Hintataso nousee peruselämisessä kovaa vauhtia. Ruuan ja energian hinta on noussut vuodessa enemmän kuin palkat tulevat nousemaan kymmenessä vuodessa. Samoin kävi viime vuonnakin. Kun tämä kulutus ei ole vapaaehtoista, keskiluokan vapaassa käytössä oleva raha hupenee.

Eikä vielä tässäkään kaikki. Köyhät ovat keskiluokan riesana edelleen ja heitä on enemmän kuin ennen, sillä osa ennen juuri ja juuri keskiluokkaan kuuluneista on pudonnut vihreältä oksalta alemmaksi joko työpaikan menetyksen tai hintojen nousun takia. Köyhiä on enemmän ja myös heidän peruselämisensä on kallistunut, joten jäljelle jäävän kapeamman keskiluokan on elätettävä heidät. Ja sitten oli vielä eläkepommi ja väestöpyramidiongelma.

Katoava keskiluokka kirjoitti:

tämän laman ja talousromahduksen suurimmat vaikutukset eivät yhteiskuntiimme tule jäämään pankeista vaan siitä, mitä tapahtuu keskiluokalle.

Länsimaisten demokratioiden kova ydin on riittävän vahvassa keskiluokassa. Oleellisesti keskiluokka luo vapautta siten, että keskiluokalla on enemmän hävittävää kuin voitettavaa levottomuuksissa, katurahvaan vallassa ja vallankumouksissa. Mikään väkivaltakoneisto ei lopulta pysty pitämään muutosta haluavia piilossa jos heitä on kyllin paljon, mutta väkivaltakoneiston apuna toimii kaikilla elämän alueilla keskiluokka, joka kyttää ja kyylää ja on perusluonteeltaan konservatiivista.

Porvariston ja myöhemmin keskiluokan nousu on keskeistä eurooppalaisten valtioiden
IMG_9935
historiassa. Kun raha- ja kulutusvirrat kulkevat monien käsien kautta eikä niin, että harvalukuinen yläluokka pyörittelee keskenään kaikkia asioita, syntyy kehitystä. Uuden idean keksijän ei tarvitse välittää mitään siitä, ymmärtääkö establishmentti sen päälle vai ei, kunhan ostovoimaiset massat ymmärtävät. Toisaalta taas keskiluokan ostovoima on huomattavasti köyhän ostovoimaa arvokkaampaa, sillä köyhä ostaa peruselämisasioita, joissa ei juurikaan enää tuotekehitys jyllää. Se jylläsi näissä asioissa sata vuotta sitten. Eurooppalaiset valtiot yleisesti erottuvat edukseen kilpailussa maailman valtioiden välillä juuri innovatiivisuudellaan.

Keskiluokan nousu on ollut hyödyllistä toisellakin tavalla. Kun keskiluokka on vakaata itsessään, ei tarvita vakauttavia rakenteita. Perinteisesti tällainen vakauttava rakenne on ollut kirkko, jonka tehtävä on ollut pelotella massat kuokkimaan nöyrästi suota niin saattavat saada kirkkaamman kruunun joskus kuolemansa jälkeen. Yksi syy aatteiden ja asioiden nopealle kehitykselle nimenomaan länsimaissa on ollut se, että ajattelu on ollut vapaampaa kuin muualla, mihin on osaltaan vaikuttanut se, kirkkojen rooli yhteiskunnallisina vallankäyttäjinä on ollut vähenemään päin. Kiitos tästäkin kuuluu keskiluokalle, joka ottaa uskonnon omaan hengenravinnon tarpeeseensa sen sijaan, että heille pakkosyötetään hengenravintoa vallankahvan pitämiseksi vallassa.

Vallankahvakin saa länsimaissa valtuutuksensa nimenomaan keskiluokalta, mutta tämä vallankumous on hukannut täydellisesti lapsensa.

Tämä lama poikkeaa edeltäjistään melkein kaikissa muissa suhteissa paitsi nimensä osalta. Aikaisemmin lama on osunut lähinnä duunareihin ja pääomatuloilla eläjiin. Nyt se osuu ennen kaikkea keskiluokkaan. Osumaa tulee useammastakin suunnasta. Tämän laman seurauksena länsimaista vähenee aivan mahdottoman paljon valkokaulustyötä. Pankeista palveluyritysten kautta kännyköiden tuotekehitykseen. Oleellisesti siis poistuu työtä, josta on maksettu melko mukavasti. Uuttakin työtä syntyy, mutta pääasiassa osa-aikaisesti ja minimipalkalla palvelualoille ja myyntiin. Vaikka kännykänsuunnittelija siirtyisi jollekin tämän ajan kasvualalle, hän päätyisi työhön, jossa ansiotaso on pysyvästi selvästi alempi kuin aikaisemmin, sillä uusia töitä tekemään on väkeä vaikka kuinka paljon kun kahvin myynti pikaruokalassa tai nettikaupan myymien tavaroiden postitus eivät vaadi suurensuurta erityisosaamista.

Keskiluokasta on tehnyt keskiluokkaa ennen kaikkea se, että sen henkisellä pääomalla on
IMG_8017
ollut jotain arvoa. Nyt tämä henkisesti arvokkaiden ihmisten joukko kutistuu, todennäköisesti pysyvästi. Se pudottaa myös väkeä pois elämäänsä tyytyväisestä keskiluokasta.

Eikä tässä kaikki. Hintataso nousee peruselämisessä kovaa vauhtia. Ruuan ja energian hinta on noussut vuodessa enemmän kuin palkat tulevat nousemaan kymmenessä vuodessa. Samoin kävi viime vuonnakin. Kun tämä kulutus ei ole vapaaehtoista, keskiluokan vapaassa käytössä oleva raha hupenee.

Eikä vielä tässäkään kaikki. Köyhät ovat keskiluokan riesana edelleen ja heitä on enemmän kuin ennen, sillä osa ennen juuri ja juuri keskiluokkaan kuuluneista on pudonnut vihreältä oksalta alemmaksi joko työpaikan menetyksen tai hintojen nousun takia. Köyhiä on enemmän ja myös heidän peruselämisensä on kallistunut, joten jäljelle jäävän kapeamman keskiluokan on elätettävä heidät. Ja sitten oli vielä eläkepommi ja väestöpyramidiongelma.

Kaikesta tästä seuraa, ettei ole keskiluokka kuin ennen. Se on olemassa, mutta se on pienempi, köyhempi ja suuremmassa epävarmuudessa elävä. Mikä puolestaan johtaa siihen, että keskiluokan kyky ja halu toimia kulutuksen ja uusien keksintöjen moottorina länsimaissa vähenee. Intiassa on runsaasti uutta keskiluokkaa kuten myös Kiinassa, mutta nähtäväksi jää, kykeneekö brändeihin ja tekijänoikeuksiin keskittyvä länsimainen bisnes hyödyntämään tilaisuuttaan paikoissa, joissa kummallakaan ei ole kovin suurta arvoa.

Vallankahvat sössivät asian ajat sitten kun kuvittelivat, että keskiluokkaisuus itsessään on se asia, joka maailman pelastaa. Kuviteltiin, että vettä voidaan kantaa kaivoon, muttei se ole kovin hyvin toiminut muuallakaan. Keskiluokkaisuus redusoitiin numeroiksi tilastoissa ja unohdettiin, että kyse on pitkälti henkisestä tilasta eikä yksinomaan ansiotasosta suhteessa desiileihin. Keskiluokkaisuus on asia, joka ansaitaan pärjäämällä elämässä pitkäjänteisesti kyllin hyvin ja valitsemalla elämäntavaksi melko perinteinen kodin ympärillä pyörivä maailma. (Tästä myös huomaamme, että vaikka ansiot olisivat mitkä, osa ihmisistä ei yksinkertaisesti edes halua kuulua tähän keskiluokkaan, sillä se on heille liian konservatiivinen tapa elää. Tässä ei ole mitään vikaa vaan omien polkujen kulkijoita kuuluu arvostaa).

Vaikka omien polkujen kulkijoita ja itsenäisiä ajattelijoita kuuluukin arvostaa, keskiluokkaisuus on kuitenkin se yhteiskunnat rauhallisina pitävä liima. Siksi tuon elämäntavan valinneiden olisi kuulunut tai kuuluisi olla vallankahvan erityissuojeluksessa.

Tämä on kuitenkin hukattu ajat sitten kun unohdettiin, mitä
IMG_8200
keskiluokkaisuus oikeastaan edes on. Valtiot ja valtiaat ovat ajat sitten lopettaneet keskiluokan palvomisen ja kaikkien fokus on köyhissä. Kaikki puhuvat lähinnä siitä, miten pienituloisia voidaan auttaa ja paapoa, sillä ajatus on, että kun heitä paapotaan tarpeeksi ja heille annetaan tarpeeksi rahaa, heistä tulee keskiluokkaa. Ei tietenkään tule, sillä kyse ei ole ansiotasosta. Rahan kippaaminen vastikkeetta ihmisille voi tehdä heistä hyvätuloisia, mutta heiltä puuttuu se henkisen kasvun polku ja menettämisen pelko, joka tekee keskiluokasta keskiluokkaa.

Nyt kun fokus on köyhissä ja ympärillä menee huonosti, tullaan kurjistaneeksi keskiluokka, sillä halutaan ylläpitää rakenteita, jotka tekevät isosta joukosta ihmisiä täysin tarpeettomia, mikä johtaa usein köyhyyteen. Mitä enemmän köyhiä hoivataan, sitä enemmän keskiluokka maksaa. Ja mitä enemmän keskiluokka maksaa, sitä vähemmän se oikeasti on sitä keskiluokkaa, jota tarvitsemme kuluttamaan ja vakauttamaan.

Poliittinen vasemmisto hellii ajatusta siitä, että kunhan rikkaat maksavat, kaikki on hyvin ja ongelmia ei olekaan. Tässä mallissa on ongelmana se, ettei rikkailla ole rahaa kustantaa kaikkien pärtsäämistä. Lisäksi heillä ei ole suurempia haluja tähän vaikka olisi rahaakin, ja rikkaat eivät ole turpeeseen sidottuja toisin kuin keskiluokka, mikä puolestaan erottaa keskiluokan ja rikkaat haitarin toisessa päässä. Lisäksi mallin ongelma on se, ettei ymmärretä kulujen ja verojen vyörymistä loppumaksajalle. Ei esimerkiksi pörssikauppavero osu rikkaisiin, sillä nämä käyvät kauppansa verovapaissa paikoissa. Eläkekassat todennäköisesti pakotetaan maksamaan verot, jolloin maksumies on eläkeläinen tai veronmaksaja (=keskiluokkaa), joka kattaa eläkejärjestelmistä lisäveroina puhalletut summat jotain toista kautta.

Tässä on tämän laman todellinen ongelma.

Kun näivetämme keskiluokan, näivetämme sen elementin, joka lopulta nostaisi meidät lamasta takaisin kasvu-uralle. Ja vain siksi, että talouden ja yhteiskuntien rakenteita ei olla valmiita uudistamaan savupiipputeollisuuden aikakaudelle jämähtäneistä käytännöistään.

Eihän tilanne toivoton ole, mutta nyt alkaisi olla kiire miettiä, miten hyväpalkkainen työ palaisi länsimaihin. Jos se ei palaa, jää palaamatta paljon muutakin, kuten vaikkapa elintaso, hyvinvointivaltio ja vakaa yhteiskunta.

jatkuu.. kirjoitti:

Kaikesta tästä seuraa, ettei ole keskiluokka kuin ennen. Se on olemassa, mutta se on pienempi, köyhempi ja suuremmassa epävarmuudessa elävä. Mikä puolestaan johtaa siihen, että keskiluokan kyky ja halu toimia kulutuksen ja uusien keksintöjen moottorina länsimaissa vähenee. Intiassa on runsaasti uutta keskiluokkaa kuten myös Kiinassa, mutta nähtäväksi jää, kykeneekö brändeihin ja tekijänoikeuksiin keskittyvä länsimainen bisnes hyödyntämään tilaisuuttaan paikoissa, joissa kummallakaan ei ole kovin suurta arvoa.

Vallankahvat sössivät asian ajat sitten kun kuvittelivat, että keskiluokkaisuus itsessään on se asia, joka maailman pelastaa. Kuviteltiin, että vettä voidaan kantaa kaivoon, muttei se ole kovin hyvin toiminut muuallakaan. Keskiluokkaisuus redusoitiin numeroiksi tilastoissa ja unohdettiin, että kyse on pitkälti henkisestä tilasta eikä yksinomaan ansiotasosta suhteessa desiileihin. Keskiluokkaisuus on asia, joka ansaitaan pärjäämällä elämässä pitkäjänteisesti kyllin hyvin ja valitsemalla elämäntavaksi melko perinteinen kodin ympärillä pyörivä maailma. (Tästä myös huomaamme, että vaikka ansiot olisivat mitkä, osa ihmisistä ei yksinkertaisesti edes halua kuulua tähän keskiluokkaan, sillä se on heille liian konservatiivinen tapa elää. Tässä ei ole mitään vikaa vaan omien polkujen kulkijoita kuuluu arvostaa).

Vaikka omien polkujen kulkijoita ja itsenäisiä ajattelijoita kuuluukin arvostaa, keskiluokkaisuus on kuitenkin se yhteiskunnat rauhallisina pitävä liima. Siksi tuon elämäntavan valinneiden olisi kuulunut tai kuuluisi olla vallankahvan erityissuojeluksessa.

Tämä on kuitenkin hukattu ajat sitten kun unohdettiin, mitä
IMG_8200
keskiluokkaisuus oikeastaan edes on. Valtiot ja valtiaat ovat ajat sitten lopettaneet keskiluokan palvomisen ja kaikkien fokus on köyhissä. Kaikki puhuvat lähinnä siitä, miten pienituloisia voidaan auttaa ja paapoa, sillä ajatus on, että kun heitä paapotaan tarpeeksi ja heille annetaan tarpeeksi rahaa, heistä tulee keskiluokkaa. Ei tietenkään tule, sillä kyse ei ole ansiotasosta. Rahan kippaaminen vastikkeetta ihmisille voi tehdä heistä hyvätuloisia, mutta heiltä puuttuu se henkisen kasvun polku ja menettämisen pelko, joka tekee keskiluokasta keskiluokkaa.

Nyt kun fokus on köyhissä ja ympärillä menee huonosti, tullaan kurjistaneeksi keskiluokka, sillä halutaan ylläpitää rakenteita, jotka tekevät isosta joukosta ihmisiä täysin tarpeettomia, mikä johtaa usein köyhyyteen. Mitä enemmän köyhiä hoivataan, sitä enemmän keskiluokka maksaa. Ja mitä enemmän keskiluokka maksaa, sitä vähemmän se oikeasti on sitä keskiluokkaa, jota tarvitsemme kuluttamaan ja vakauttamaan.

Poliittinen vasemmisto hellii ajatusta siitä, että kunhan rikkaat maksavat, kaikki on hyvin ja ongelmia ei olekaan. Tässä mallissa on ongelmana se, ettei rikkailla ole rahaa kustantaa kaikkien pärtsäämistä. Lisäksi heillä ei ole suurempia haluja tähän vaikka olisi rahaakin, ja rikkaat eivät ole turpeeseen sidottuja toisin kuin keskiluokka, mikä puolestaan erottaa keskiluokan ja rikkaat haitarin toisessa päässä. Lisäksi mallin ongelma on se, ettei ymmärretä kulujen ja verojen vyörymistä loppumaksajalle. Ei esimerkiksi pörssikauppavero osu rikkaisiin, sillä nämä käyvät kauppansa verovapaissa paikoissa. Eläkekassat todennäköisesti pakotetaan maksamaan verot, jolloin maksumies on eläkeläinen tai veronmaksaja (=keskiluokkaa), joka kattaa eläkejärjestelmistä lisäveroina puhalletut summat jotain toista kautta.

Tässä on tämän laman todellinen ongelma.

Kun näivetämme keskiluokan, näivetämme sen elementin, joka lopulta nostaisi meidät lamasta takaisin kasvu-uralle. Ja vain siksi, että talouden ja yhteiskuntien rakenteita ei olla valmiita uudistamaan savupiipputeollisuuden aikakaudelle jämähtäneistä käytännöistään.

Eihän tilanne toivoton ole, mutta nyt alkaisi olla kiire miettiä, miten hyväpalkkainen työ palaisi länsimaihin. Jos se ei palaa, jää palaamatta paljon muutakin, kuten vaikkapa elintaso, hyvinvointivaltio ja vakaa yhteiskunta.

Suomessa on pula halpatyövoimasta

No nyt se on sitten ratkaistu! Mikä? Työvoimapula tietenkin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Juhana Vartiainen ja Ilmarisen Jaakko Kiander ovat Ylen uutisen mukaan sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan 100 000 maahanmuuttajaa, työvoimaksi.

Lainaus uutisesta: "Taloustutkija Juhana Vartiaisen tuore raportti "Työvoima tehokkaaseen käyttöön" väittää, että työtä syntyy, jos työvoimaa on tarjolla. Siksi työnteon pitää olla kannattavampaa kuin oleilun.

On nostettava eläkeikää, lyhennettävä opiskeluaikoja ja hoitovapaita. Eivätkä nämäkään riitä."

Työtä siis syntyy, jos työvoimaa on tarjolla! Siinä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ratkaisu.

Olen ehkä hieman ilkeä, jos tarkennan tuota Vartiaisen väitettä näin: Työtä on tarjolla, jos halpatyövoimaa on tarjolla.

Perustele! No hitto, samasta jutusta löytyy vastaus ihan suoraan. Annetaan Ilmarisen Jaakko Kianderin kertoa se ihan omin sanoin.

Ensin hän ottaa kantaa hallituksen 200 000 uuden työpaikan tavoitteeseen näin: "Voisin karkeasti arvioida, että noin 100 000 maahanmuuttajaa auttaisi tämän tavoitteen saavuttamaan", Kiander laskee.

Yleensä ulkomaalaisten palkkataso on alempi kuin kantaväestön.

”Kyllä tämä on maahanmuuton yksi taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa.”

Siinähän se on. Kun siis seuraavan kerran kuulette työvoimapulasta, suodattakaa se toiseen muotoon. Suomessa on halpatyövoimapula.

Jari Lindström, kansanedustaja (ps.), Kouvola