Tuolla astetta alenpana arvon nimimerkki viritteli poliittista keskustelua keskustapuolueen vastuusta ruokakorin hintaan.On suorastaan järjen köyhyyttä yrittää puoluepolitisoida tätä tärkeää asiaa.Koklip- oppositiolta on ehkä turha odottaakaan asiallisuutta tältä osin.
Elintarvikeiden hinnat ovat Eurostatin mukaan Suomessa pohjoismaiden halvimmat verrattuna Eu-keskihintatasoon.
Suomen hintataso on 23% keskitason yläpuolella.
Tanskassa vastaava luku on 40%, Ruotsissa 24%. Norjassa ja Islannissa 56%.
Lähimpänä Eu- hintatasoa Suomessa ovat kalatuotteet, maitotuotteet, sokeri ja makeiset, hedelmät ja lihatuotteet.Siis esimerkiksi niiden alojen elintarvikkeet joiden jalostuksesta vastaa tuottajaporras merkittävässä määrin.Meidän kuluttajien on syytä nostaa tälle sektorille kauniisti hattua ja kiittää.
Toisessa äärilaidassa kalleutensa vuoksi ovat, viljatuotteet, vihannekset, virvoitusjuomat ja muut elintarvikkeet. Näiden jalostamisesta vastaa kaupallinen taho.Palkkakustannukset ovat merkittäviä, mutta siellä on liian monta välikättä hamuamassa taloudellista voittoa itselleen. Kauppa ja tukkuporras yhtenä osapuolena.Risuja antaisin sille sektorille.
Eu-maissa keskimäärin arvonlisävero on6-7 %.
Suomessa vero on 17 prosenttia, joka omaltaosaltaan vaikuttaa ruokakorin hintaan.
Jos Suomessa pyritään samaan EU- hintatasoon
pitäisi veroa pudottaa10%.
Palkkakustannukset pohjoismaissa ovat toinen sektori joilla on ratkaisevaa merkitystä ruan hintaan.
Omaltakohdantani olen kohtalaisen tyytyväinen hintatasoon, kun otan myöskin huomioon suomalaisen ruuan puhdauden ja tuoreuden.
PS. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun kokonainen viljalaiva piti palauttaa takaisin lähettäjä maahan. Syynä liialliset ja terveydelle vaaralliset jäämät kasvinsuojeluainesta.
Näitä ylijäämä eri tänne tumpataan mikäli suomalainen kuluttaja ahneudessaan vaatii yhä vain halvempaa ruokaa.
Elintarvikeiden hinnat ovat Eurostatin mukaan Suomessa pohjoismaiden halvimmat verrattuna Eu-keskihintatasoon.
Suomen hintataso on 23% keskitason yläpuolella.
Tanskassa vastaava luku on 40%, Ruotsissa 24%. Norjassa ja Islannissa 56%.
Lähimpänä Eu- hintatasoa Suomessa ovat kalatuotteet, maitotuotteet, sokeri ja makeiset, hedelmät ja lihatuotteet.Siis esimerkiksi niiden alojen elintarvikkeet joiden jalostuksesta vastaa tuottajaporras merkittävässä määrin.Meidän kuluttajien on syytä nostaa tälle sektorille kauniisti hattua ja kiittää.
Toisessa äärilaidassa kalleutensa vuoksi ovat, viljatuotteet, vihannekset, virvoitusjuomat ja muut elintarvikkeet. Näiden jalostamisesta vastaa kaupallinen taho.Palkkakustannukset ovat merkittäviä, mutta siellä on liian monta välikättä hamuamassa taloudellista voittoa itselleen. Kauppa ja tukkuporras yhtenä osapuolena.Risuja antaisin sille sektorille.
Eu-maissa keskimäärin arvonlisävero on6-7 %.
Suomessa vero on 17 prosenttia, joka omaltaosaltaan vaikuttaa ruokakorin hintaan.
Jos Suomessa pyritään samaan EU- hintatasoon
pitäisi veroa pudottaa10%.
Palkkakustannukset pohjoismaissa ovat toinen sektori joilla on ratkaisevaa merkitystä ruan hintaan.
Omaltakohdantani olen kohtalaisen tyytyväinen hintatasoon, kun otan myöskin huomioon suomalaisen ruuan puhdauden ja tuoreuden.
PS. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun kokonainen viljalaiva piti palauttaa takaisin lähettäjä maahan. Syynä liialliset ja terveydelle vaaralliset jäämät kasvinsuojeluainesta.
Näitä ylijäämä eri tänne tumpataan mikäli suomalainen kuluttaja ahneudessaan vaatii yhä vain halvempaa ruokaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
kirjoitat.Kyllä ne maatalouden alat joilla on keskittyminen kaikkein suurinta pystyvät myymään tuotteensa suhteessa edullisemmin.
Ei ole paluuta, ei millään alalla
http://www.mtk.fi/default.asp?path=2918,2953,2955,3201
>>Kyllä ne maatalouden alat joilla on keskittyminen kaikkein suurinta pystyvät myymään tuotteensa suhteessa edullisemmin.
60-luvulla oli vielä mahdollista mennä elintarvikekauppaan kävellen. Nyt on oltava auto ja bensarahaa.
Tästä saamme kiittää keskittyneen kaupan keskusliikkeitä, jotka ovat harvainvaltansa suojassa päässeet rahastamaan kuluttajaa ilman todellista hintakilpailua.
Rahastetuilla voitoilla on rakennettu vuosi vuodelta yhä isompia myymälöitä, koska ne tuottavat keskusliikkeelle enemmän voittoa kuin pienet myymälät. Ja yhä isompien myymälöiden tilalle rakennetaan aina vaan isompia myymälöitä, koska niistä saa vieläkin rasvaisemmat voitot keskusliikkeelle.
Kansa on saatu uskomaan, että pienmyymälät olisivat kalliita ja kannattamattomia, mutta se on silkkaa valhetta.
Eihän pienmyymälöillä ollut mitään kilpailua, joka olisi ne tehnyt kannattamattomiksi ennen kuin oma keskusliike rakensi pienmyymälän naapuriin isomman ja teki oman myymälänsä kannattamattomaksi, joska isommasta myymälästä keskusliike sai isommat voitot.
Näin se pelaa ja bensa palaa, kun kuluttaja kaahaa erikoistarjousten perässä ostamaamn 24% kalliimpaa ruokaa kuin EU:ssa keskimäärin ja menee illalla iloisena kaljalle lähiöpubiin, joka on sen vanhan elintarvikemyymälän huoneistossa.
Ei ole paluuta 60-luvulle, ei. Kaupat on korvattu kapakoilla ja kotiaputyö + kuntien vanhuspalvelut pelaavat, kun yksin elävät ikäihmiset eivät saa enää mistään ruokaa, ellei sitä heille kunnan kustantama ruokahuolto toimita.
Taputetaan kehitykselle kunnon aplodit ja sanotaan, että sellaista se on kun annetaan markkinataloudelle vallat.
Tuo on jo toinen valhe, koska kehityksen syy ei suinkaan ole markkinatalous, vaan sen vastakohta: vapaan kilpailun täydellinen puuttuminen ja kilpaluviraston laiskuus, joka on onneksi nyt korjaantunut.
me kaikki olemme siihen syyllisiä että pikkukaupat ovat lopetettu.Kuljemme suurempien valikoimien perässä,pitää olla mistä valita,ei pikkukaupat pysty pitämään valikoimia suurina.
Toisaaltahan sinäkin kaipaat hintakilpailua ja ulkomaisia ketjuja tänne,samalla pikkukauppoja,ei tänne kaikki sovi yhtäaikaa.
Kun oli kyläkauppoja ostokset olivat ainakin täällä maalla paljon pienemmät kun nyt,elettiin omavaraistaloudessa hyvin pitkälle.
60-luvulla ihmiset kävivät pesemässä autonsa maalla,samoin hiitämässä,nyt on toisin,maalaiset pesettävät autonsa kaupungeissa ja käyvät iltaisin hiitämässä valaistlla ladulla kaupungissa.Kyllä elämäntavat ovat nykyisin kalliitá,ei ole ihme jos ei kaikkien rahat tahdo riittää kaikkeen.
Osuustoiminnalliset liikkeet ovat olleet etunenässä lopettamassa kyläkauppoja,yksityiset ovat sinnitelleet pidempään.
Tottakai me olemme syyllisiä pikkukauppojen lopettamiseen, mutta vasta sen jälkeen, kun keskusliike rakensi sen isomman kaupan isompine valikoimineen - eli rakensi tarpeetonta myymäläkapasitettia, niin sen jälkeen se pikkukauppa kävi tietenkin kannattamattomaksi.
Ensin tuli siis keskusliikken ahneempi voiton tavoittelu ja vasta sitten kuluttajan "syyllisyys", kun kuluttaja valitsi keskusliikkeen tarjoaman uuden vaihtoehdon.
Tässä ei siis ole kyse markkinataloudesta eikä kilpailusta, van puhtaasti hallitsevan markkina-aseman käyttämisestä keskusliikkeen kannattavuuden parantamiseen, minkä perässä me juoksemme kuin sopulit.
Kikki kaupat eivät todelakaan enää sovi tämnne. Se juna meni jo. Minä vain kuvailin tapahtumien kulkua havainnollistaakseni sen, mitä tapahtuu, kun keskusliikkeillä ei ole ollut muuta kilpailua kuin se, että ne kilpailevat keskenään yhä uusista kauppapaikoista ja yhä isompien ja enemmän voittoa tuottavien kauppapaikkojen tonteista.
Siinä ei ole markkinataloudesta hajuakaan.
asiakkaiden halu saada aina vain halvempia tuotteita.
Tämä palvelee myös keskusliikeiden halua saada omistajilleen enemmän voittoja.
Ja samalla palvelee myös joidenkin poliittisten piirien halua ajaa kotimainen elintarviketuotanto alas.
Samalla palvelee joidenkin rahakkaiden "sijoittajien" halua saada metsäomaisuus itselle.
Pointti maanviljelyn vastustukseen on juuri halu saada metsät sijoittajille, pois niiltä "ökyisänniltä", vaikka näitä ei taida suomessa paljon olla. Pientilallisia on sen sijaan paljon. Mutta joillekin poliittisille piireille on ökyisännän merkki se että isäntä omistaa metsää 50 hetaaria.
Niinistöhän muutti muuten metsälakia saadaksen itselleen "sijoitusmahdollisuuden" metsään.
Asiakas haluaa halvempia tuotteita vasta sitten, kun hänelle niitä tarjotaan.
Suomalaiset elintarvikkeet ovat kuluttajalle edelleen 24% kalliimpia kuin EU:ssa keskimäärin.
Suomessa ei ole mitään kaupan eri ketjujen välillä käytävää hintakilpailua, vaikka tottakai mainonnassa näkyvä tarjouskilpailu saa luulemaan, että niin olisi.
Kauppa ei kuitenkaan alenna tarjoustuotteiden hintoja niin, että se tinkisi omasta katetuotostaan. Tarjouskampanjoiden hinnanalennukset tingitään tavarantoimittajilta volyymi- ja kampanja-alennuksina ja lisäksi hintamainonnan mainoskuliut laskutetaan tavarantoimittajilta.
Keskusliikkeiden halu saada omistajilleen enemmän voittoja paljastaa juuri sen, miten hallitsevassa markkina-asemassa - oligopolissa - ostaja voi kiristää myyjää sillä uhkauksella, että ellet suostu tarjoamaani hintaan, niin ostan kilpailijaltasi.
Juuri tämä hallitseva markkina-asema hintakilpailun puute kuluttajahintojen tasolla ja sen tuomat suunnattomat voitot kaupan keskusliikkeille, ovat saaneet aikaan myymälärakenteen muutoksen, eli lähikauppojen tappamisen isompien markettien avulla ja nyt näiden tappamisen hypersupermarkettien avulla.
Koko prosessi on toki toteutettu sillä, että tarjoamalla yhä "halvempia" tuotteita, on kansa saatu ajamaan kauempana olevaan isompaan kauppaan, koska siitä kaupasta keskusliike tienaa suhteellisesti eniten.
Luin samat faktat Hesarista aamulla. Pahoittelen, jos annoin sen kuvan, että puoluepolitisoisin asiaa, kun tarkoitin sanoa, että on mielenkiintoista seurata, millaisia kantoja keskusta tulee ottaman ensi syksynä valmistuvaan kilpailuviranomaisten selvitykseen.
Se taas millä tavalla mm. MTK ja keskusta ovat toiminallaan vaikuutaneet jo vuosikymmenten ajan maataloustuotannon keskittymiseen suuriin yksiköihin ja mm. lihan ja maidonjalostuksen keskittymiseen tuottajaosuustoiminnan yrityksille, on minun mielestäni pelkkää tosiasiaa, jota tarkoitukseni oli arvostella nimenomaan keskittymisen ja sitä kautta aidon kilpailun puuttumisen vuoksi, koska vastustan keskittymistä oli en aiheuttaja kuka tahansa.
Keskittyminen nimittäin ei ole markkinatalouden vapaan kilpailun kannalta terve ilmiö, koska se johtaa atomaattisesti kalliimpiin hintoihin, mitä vapaampi kilpailu synnyttäisi. Esimerkiksi leipomoteollisuuden volyymituotteiden keskittyminen muutamalle todella suurelle yritykselle on varmasti osaltaan syy viljatuotteiden huippuhintoihin Suomessa ja siitä on "syytettävä" niiden omistajia.
Monet välikädet eivät minusta ole syy korkeisiin hintoihin, jos kaupasta puhutaan, vaan se on kaupan hallitseva markkina-asema. Kolme suurta ryhmittymää hallitsevat 80% mrkkinaosuutta, missä tilanteessa elintarviketeollisuus on täysin kaupan ostajien armoilla, jos se haluaa tuotteensa hyllyyn, kun ostaminen on keskitettyä.
ALV:n vaikutus on oleellinen. Olisi hyvä, jos keskustan ennen vaaleja virittämä keskustelu elintarvikkeiden alv:n alentamisesta ottaisi jälleen tuulta purjeisiinsa. Palkkakustannukset on toinen hintaan vaikuttava asia, joka on hyvin merkittävästi vaikuttanut myös keskittymiseen, kun ihmistyötä on korvattu aina van isompien tuotantoyksiköiden tehokkuudella.
Elintarvikkeiden laatuvalvonta on myös hyvällä tasolla, vaikka aina välillä sattuukin hälyyttäviä tapauksia, kun joku listeria-bakteeri on päässyt karkuun Valion kuristamissa pikkumeijereissä.
...kenen kepulaisen tekstiä: "Suomalainen kauppa on suurten muutosten edessä.Kaupassa tarvitaan uusi tiikerihyppy. Vastuu isojan päätösten teosta on hyvä kuulua jotka joutuvat ne toteuttamaan.
Lidlin tulo Suomeen on ollut pieni oire. Pohjoismaiset yritykset joutuvat vielä lujille, kun suurer kansainväliset keskusliikkeet rantautuvat näille markkinoille odottamaan idän suurten markkinoiden kypsymistä. Kovan eteen joutuvat myös kotimainen elintarviketeollisuus ja maataloustuotanto"
Kukahan näin on pakissut ?
Ilman keskittämistä Valio,Lihakunta ja muut tuottajien hallitsemat osuuskunnat eivät oli pystyneet vastaamaan EU-olosuhteissa kansainväliseen kilpailuun. Ne ovat joutuneet saneeraamaan ja käymään läpi ankaran kustannusten karsimisen, niitä on saneerattu vastaamaan ajan vaatimuksiin.Ilman näitä toimenpiteitä, niille olisi käynyt niin kuin pienille yksiköille on käynyt, niitä ei ole enään olemassa.
Näiden tuotantolaitosten elinvoimaisuus on taannut tuottajille maksetun tilityshinnan.
Mutta niin kuin tilastot osoittavat niiden tuottamat elintarvikkeet kuluttajan korissa ovat myöskin lähimpinä EU keskitasoa.
Mutta jäbän tuntien on hyvin todennäköistä, että kunhan aikaa menee viikko pari palaa hän kierosilmäisenä koklip politikkona samoine ja harhauttavine olettamuksineen ja otsikoineen, kuin eilinen avaus osoittaa.
En osaa arvata kenen tekstiä tuo on, mutta minusta se on hyvää tekstiä.
Erittelen sen tarkemmin:
>>"Suomalainen kauppa on suurten muutosten edessä.
----------
Kolmen suuren valta murenee ja ne menettävät markkinaosuuttraan jokainen.
>>Kaupassa tarvitaan uusi tiikerihyppy. Vastuu isojan päätösten teosta on hyvä kuulua jotka joutuvat ne toteuttamaan.
----------
Kun toteuttajaporras on myymälätasolla, tulisi päätösvaltaa siirtää enemmän myös myymälätasolle. Tämä merkitsee, että nykyisin hyvin tiukka ketjuohjausta tulee löysentää, jotta eri paikkakuntien erilaisia asiakastarpeita voidaan paremmin ottaa huomioon.
>>Lidlin tulo Suomeen on ollut pieni oire. Pohjoismaiset yritykset joutuvat vielä lujille, kun suurer kansainväliset keskusliikkeet rantautuvat näille markkinoille odottamaan idän suurten markkinoiden kypsymistä.
----------
Pitää paikkansa. Uudet tulokkaat valtaavat markkinoita jo pelkällä uutuudellaan, kun nykyiset keskusliikkeiden ketjut ovat keskenään lähes identtisiä. Kuka huomaisi mitään, jos myymäläneliöiltään saman kokoisen Keskon marketin ja S-marketin kyltit vaihdettaisi?
>>Kovan eteen joutuvat myös kotimainen elintarviketeollisuus ja maa taloustuotanto"
--------
Elintarviketeollisuus on ollut kovan edessä jo vuosia, kun fuusiot ja keskittämiset ovat vieneet alalta parikymmentätuhatta työpaikkaa eikä kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky ole silti juuri parantunut.
Maataloustuotannossa kannattaisi alkaa keskustella vakavasti luomusta ja lähituotannosta, jos halutaan säilyttää työpaikkoja maaseudulla. Näille tuotteille olisi myös järjestettävä nykyistä helpommat markkinointikanavat, sillä tilaltamyynti pääteiden P-paikat ja torimyynti eivät paljoa lämmitä.
Tuottajaosuustoiminnan yritysten keskittämisille ei ole ollut mitään kuluttajasta lähtevää tarvetta. Alueosuusmeijerit juustoloineen ja alueelliset lihanjalostajat olisivat pärjänneet aivan hyvin tuontijuustoaja ja makkaroita vastaan juuri sillä, että niiden tuotanto on alueellista.
Keskittyminen on olliut tyypillistä kapitalismia - siis tässä omistajan valtaa - kun osuuskunnat ovat hakeneet iselleen maksimaalista tuottoa yrityksistään.
EU-olosuhteiden kilpailuun pystytään parhaiten vastaamaan nimenomaan maakunnallisella tasolla, koska vain sillä tasolla ollaan kansallisesti riittävän omaleimaisia.
Turhaa moitit minua politikoinnista, sillä asiat, joista tässä keskustellaan ovat sellaisia, joihin on pakko hakea ratkaisut aivan lähitulevaisuudessa. Nyt siis on kyse suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuudesta eikä siitä, mikä poliittinen puolue on oikeassa ja mikä väärässä.
kovin helppoa ole niillä suurilla kansainvälisilläkään.Kävin äsken Seinäjoella,Lidlin parkkipaikassa oli sen verran kun jonkin kyläkaupan pihassa pitäisi olla.Toisin oli Prisman ja CityMestarin laita,näiden pihat olivat todella täydet ja kauppa kävi.Luulisi Lidlin voitot menevän siihen värimusteeseen joka niihin mainoksiin menee.
Suomalaiselle maataloudelle on kyllä myrkkyä nämä ulkomaiset kaupat,kyllä he tuovat sieltä myös elintarvikkeet mukanaan.
En koskaan ole käynyt enkä käy asiomassa Lidlissä.
>>Suomalaiselle maataloudelle on kyllä myrkkyä nämä ulkomaiset kaupat,kyllä he tuovat sieltä myös elintarvikkeet mukanaan.
"Alueosuusmeijerit juustoloineen ja alueelliset lihanjalostajat olisivat pärjänneet aivan hyvin tuontijuustoja ja makkaroita vastaa juuri sillä, niiden tuotanto on alueellista."
Täyttä asiattoman"asiantuntijan" satuilua kaikki edellä oleva.
Kaupan keskusliikeiden tukkuportaat olisivat kilpailuttaneet keskenään kilpailevat pienmeijerit taloudelliseen ahdinkoon. Niin kuin siinä kävikin esim Kainuun meijerille.Totta kait tukkuliikkeet ostavat tavaran sieltä mistä halvimmalla saavat.
Valion määräävä markkinaosuus mahdollistaa tuottajille maksettavan hintatason.
Mutta kun Valion meijerituotteet ovat sen lisäksi vielä lähempänä EU-keskihintatasoa, kuin muut suomalaisen kuluttajan elintarvikkeet, ei pitäisi olla mitään syytä haikailla taakse jääneeseen pienmeijeri aikakauteen. Tuskimpa tässä on yksikään puolue minkään vaikean valinnan edessä, tehtiimpä sitten tulevaisuudessa mitä tutkimuksia hyvänsä.
Jos huomasit, niin omassa viestissäni sanoin, ettei keskittämiselle ole ollut mitään kuluttajista lähtevää tarvetta.
Sinä kirjoitit asiasta aika lailla toisesta näkökulmasta enkä ole kanssasi ollenkaan eri mieltä.
Se, että meijerit,teurastamot, lihanjalostus, leipomot, jne. on kskitetty, fuusioitu ja pienet yksiköt lopetettu johtuu aivan niin kuin sanot, juuri siitä, että kaupan suuret keskusliikkeet kilpailuttavat tavarantoimittajiaan henkihieveriin, koska kaupan kekusliikkeillä on hallitseva markkina-asema myös ostpotoiminnassaan.
Ellet pääse kaupan hyllyyn, niin voit panna lapun luukulle ja lähettää henkilökuntasi kotiin.
Tämä on todellakin koko elintarviketeollisuuden keskittämisen ainoa syy.
Mutta kuluttajasta tämä syy ei ollenkaan johdu - ei pätkääkään - ja tässä olen asiantuntija. ;-)
Pienmeijeriaikakauteen ei varmaan ole syytä haikailla, mutta sen verran olen naivi utopisti, että jaksan puhua elintarvikkeiden lähijalostuksen kehittämisestä ja edistämisestä, koska silloin olisi elintarvikkeen tie "pellolta pöytään" lyhyempi niin kuin se ennen kaiken keskittämistä oli. Jos siis puhutaan puhtaasta suomalaisesta elintarvikkesta, joka laadulla päivittää ulkomaiset kilpailijansa, niin on tässä pieni haikailun paikka.
Ja onhan tämä nyt alue, johon on lupa odottaa keskustan kannanottoa, koska elintarvikeketjussa toimivilta tulee keskustan ydinkannatus. Siinä mielessä hinnanmuodostuksen selvittäminen on minun mielestäni aivan erinomainen asia, koska se saattaa silmiä avatessaan sysätä liikkeelle asioita, jotka meidän kannattaa toteuttaa.
Kyllä siellä kuulemani mukaan on paikallisten yrittäjien tuotteita nykyisin,en ole kuullut ettei myytäisi.Suurin osa tuotteista on kylläkin Saksasta tuotua,niin olen kuullut.Makkarat ovat kai niin pahoja ja rasvaisia ettei paikalliset koiratkaan niihin satu.Nämä suuret ruokatalot Atria ja HK ovat täysin oikealla tiellä samoin Valio,ne pitävät Suomalaisen maatalouden pystyssä.Luomu ja jokin paikallinen muu erikoisuus ovat myös hyviä asioita,mutta maataloupoliittisia ongelmia niillä ei ratkaista.
Muuten koko Suomalainen maatalous,normaalikin on lähes luomua jos verrataan Keski ja Etelä Eurooppalaiseen.
Osuustoiminnalliselle yritystoiminnalle on annettava Suomessa tunnustus siitä ,että se on hyvin nopeasti ymmärtänyt ajan vaatimukset,tehnyt oikeita ratkaisuja joilla on voitu turvata ainakin toistaiseksi maataloutuotanto ja sen alan teollisuus.
Ei ole mitään syytä kiistää asioita, jotka tuot esiin. Taisi olla niin, että nimenomaan S-ryhmä lähti jo vajaat 10 vuotta sitten yhteistyöhön tuottajien kanssa miettimään, miten luomutuotteiden menekkiä edistettäisi S-ryhmässä.
Oletko nyt aivan varma tuon väitteesi todenperäisyydestä.
Itse en ole koko Lidl kaupassa edes käynyt enkä todennäköisesti tule myös käymään jatkossakaan mutta tuo elintarvikeväitteesi kiinnostaa silti.
Sanot että ei myydä Suomalaisia elintarvikkeita,onko tosiaan näin ?
Joko tuttavani jotka ovat liikkeessä asioineet joko valehtelevat tai näkevät huonosti,mene ja tiedä mutta joku ontuu nyt.
On Lidlissä suomalaisia elintarvikkeita, mutta paljon suomalaisia elintarvikkeiden tuotemerkkejä sieltä myös puuttuu, mikä ei johdu Lidlistä.
Verratkaa kaupassa Valion ja Ingmannin hintoja: Valio vie tuottajien ylijäämät, Ingmanni ei.
ts. kuluttaja maksaa viennin
kaupanhyllyssä olevaa hintaa??