Mormoneja syytetään vähän väliä nimivarkaiksi sillä perusteella, että olemme varastaneet jonkin nimen kristityiltä. Mutta jos asiaa tarkastelee tarkemmin, niin voidaan todeta ettei mitään nimivarkautta ole tapahtunut, koska kyseistä nimeä ei ollut käytössä 1800-luvun kristillisyydessä tai sitten sen käyttöä voidaan pitää vapaasti käytettävissä oleva nimi.
Tässä muutama esimerkki:
Jeesuksen Kristuksen Kirkko, näyttää olevan joidenkin kohdalla yleinen ärsytyksen aihe. Mutta tähän voidaan sanoa ettei sen nimistä kirkkoa ollut olemassa missään päin maailmaa, jonka vuoksi mormoneja ei voida tässä asiassa syytää varastamisesta.
Nikean ( tai nikealais-konstantinopolilainen) uskontunnustus:
" Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon."
Lähde: http://www.ortodoksi.net/liturgiset.tekstit/rukoukset
Olisi luullut tässä yhteydessä mainittavan "Kristuksen kirkko", mutta sen sijaan sanotaan "katolinen ja apostolinen kirkko". Tästä "katolinen"(suom. yleinen) - nimestä tuli niin tärkeä asia, että vuoden 1054 suuren skisman jälkeen oli kaksi katolista kirkkoa: Roomalais-katolinen lännessä, ja Kreikkalais-katolinen idässä. Tallainen tilanne vallitsi viime vuosisadan loppupuolelle asti, kunnes itäisen kirkon epävirallisesta rinnakaisesta nimestä tuli virallinen nimi: ortodoksinen kirkko.
Uskonpuhdistuksessa tapahtuneen hajaannuksen jälkeen tuli kaiken nimisiä kirkkoja; kuten Luterilainen kirkko, Babtistikirkko, keevarit, Metodistikirkko ym. Ei voida sanoa, että 1800-luvun uskonnollinen ympäristö olisi antanut Joseph Smithille edellytykset keksiä kirkon nimi.
Kirkkomme nimi pohjautuu seuraavaan Mormonin kirjan kohtaan:
3.Nefi 27:
5 Eivätkö he ole lukeneet kirjoituksia, jotka sanovat, että teidän täyttyy ottaa päällenne Kristuksen nimi, joka on minun nimeni? Sillä tällä nimellä teitä kutsutaan viimeisenä päivänä;
6 ja jokainen, joka ottaa päällensä minun nimeni ja kestää loppuun asti, pelastuu viimeisenä päivänä.
7 Sen tähden kaikki, mitä teette, tehkää minun nimessäni; sen tähden kutsukaa kirkkoa minun nimelläni, ja huutakaa avuksi Isää minun nimessäni, niin että hän siunaa kirkkoa minun tähteni.
8 Ja kuinka se olisi minun kirkkoni, ellei sitä kutsuta minun nimelläni? Sillä jos jotakin kirkkoa kutsutaan Mooseksen nimellä, silloin se on Mooseksen kirkko; tai jos sitä kutsutaan jonkun ihmisen nimellä, silloin se on jonkun ihmisen kirkko; mutta jos sitä kutsutaan minun nimelläni, silloin se on minun kirkkoni, jos on niin, että he ovat rakennetut minun evankeliumilleni.
10 ja jos kirkko on rakennettu minun evankeliumilleni, niin silloin Isä ilmaisee siinä omat tekonsa.
1800-luvun kristikunnassa oli radikaalinen ajatus, että kirkon nimeäminen Kristuksen mukaan olisi yksi tapa ottaa hänen nimensä päälle. Yleensäkään mikään muu kirkko ei opeta että meidän pitäisi ottaa Jeesuksen Kristuksen nimi päällemme.
Toinen radikaaliajatus, joka tässä tulee esille, on, että ollakseen Kristuksen kirkko, siinä pitäisi silloin olla Vapahtajamme nimi.
Kirkkoa perustaessa v.1830 sen nimi oli "Kristuksen kirkko". (OL20:1)
Vuonna 1838 kirkon nimeksi määrättiin ilmoituksen kautta nykyinen nimi: Myöhempien Aikojen Pyhien jeesuksen kristuksen Kirkko.
Toinen ulkopuolisia ärsyttävä asia in kirkon nimessä lause "Myöhempien Aikojen Pyhien". On kuitenkin ilmeistä, ettei mikään kirkko käyttänyt omista jäsenistä nimitystä "pyhä" 1800-luvulla, vaikka Uuden testamentin mukaan se oli yleinen käytäntö. Voimme todeta sen raamatusta:
Room.1:1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja valittu julistamaan Jumalan evankeliumia, tervehtii kaikkia Roomassa olevia Jumalalle rakkaita pyhiä.*
1:1* Ilmausta "pyhät" käytettiin alun perin Jerusalemin alkuseurakunnan jäsenistä, sittemmin kaikkien seurakuntien kristittyistä.
En lainaa enempiä kohtia, koska alaviiteen huomautus sanoo kaiken. Tosiasia kuitenkin on, että kristittyjen keskuudessa kirkon jäsenistä käytettiin "pyhät"-nimitystä 200-luvulle asti. Jolloinkin 250jKr. nimitystä alettiin käyttämään marttyyreinä kuolleista kristittyjä, joille aletiin osoittaa erityistä kunnioitusta. Nykyisin nimitys "pyhä/pyhimys" tarkoittaa lähinnä Katolisen kirkon jostakin kuolleesta antamaa julistusta.
UT:sta kuitenkin ilmenee eri kohdissa, että pyhiksi kutsuminen ei tarkoittanut, että alkukirkon jäsenet olisivat olleet täydellisiä. Lähes päin vastoin.
Voimme siis todeta, että emme ole syyllistyneet mihinkään nimivarkauteen ottaessamme kirkollemme nykyisen nimen.
Tässä muutama esimerkki:
Jeesuksen Kristuksen Kirkko, näyttää olevan joidenkin kohdalla yleinen ärsytyksen aihe. Mutta tähän voidaan sanoa ettei sen nimistä kirkkoa ollut olemassa missään päin maailmaa, jonka vuoksi mormoneja ei voida tässä asiassa syytää varastamisesta.
Nikean ( tai nikealais-konstantinopolilainen) uskontunnustus:
" Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon."
Lähde: http://www.ortodoksi.net/liturgiset.tekstit/rukoukset
Olisi luullut tässä yhteydessä mainittavan "Kristuksen kirkko", mutta sen sijaan sanotaan "katolinen ja apostolinen kirkko". Tästä "katolinen"(suom. yleinen) - nimestä tuli niin tärkeä asia, että vuoden 1054 suuren skisman jälkeen oli kaksi katolista kirkkoa: Roomalais-katolinen lännessä, ja Kreikkalais-katolinen idässä. Tallainen tilanne vallitsi viime vuosisadan loppupuolelle asti, kunnes itäisen kirkon epävirallisesta rinnakaisesta nimestä tuli virallinen nimi: ortodoksinen kirkko.
Uskonpuhdistuksessa tapahtuneen hajaannuksen jälkeen tuli kaiken nimisiä kirkkoja; kuten Luterilainen kirkko, Babtistikirkko, keevarit, Metodistikirkko ym. Ei voida sanoa, että 1800-luvun uskonnollinen ympäristö olisi antanut Joseph Smithille edellytykset keksiä kirkon nimi.
Kirkkomme nimi pohjautuu seuraavaan Mormonin kirjan kohtaan:
3.Nefi 27:
5 Eivätkö he ole lukeneet kirjoituksia, jotka sanovat, että teidän täyttyy ottaa päällenne Kristuksen nimi, joka on minun nimeni? Sillä tällä nimellä teitä kutsutaan viimeisenä päivänä;
6 ja jokainen, joka ottaa päällensä minun nimeni ja kestää loppuun asti, pelastuu viimeisenä päivänä.
7 Sen tähden kaikki, mitä teette, tehkää minun nimessäni; sen tähden kutsukaa kirkkoa minun nimelläni, ja huutakaa avuksi Isää minun nimessäni, niin että hän siunaa kirkkoa minun tähteni.
8 Ja kuinka se olisi minun kirkkoni, ellei sitä kutsuta minun nimelläni? Sillä jos jotakin kirkkoa kutsutaan Mooseksen nimellä, silloin se on Mooseksen kirkko; tai jos sitä kutsutaan jonkun ihmisen nimellä, silloin se on jonkun ihmisen kirkko; mutta jos sitä kutsutaan minun nimelläni, silloin se on minun kirkkoni, jos on niin, että he ovat rakennetut minun evankeliumilleni.
10 ja jos kirkko on rakennettu minun evankeliumilleni, niin silloin Isä ilmaisee siinä omat tekonsa.
1800-luvun kristikunnassa oli radikaalinen ajatus, että kirkon nimeäminen Kristuksen mukaan olisi yksi tapa ottaa hänen nimensä päälle. Yleensäkään mikään muu kirkko ei opeta että meidän pitäisi ottaa Jeesuksen Kristuksen nimi päällemme.
Toinen radikaaliajatus, joka tässä tulee esille, on, että ollakseen Kristuksen kirkko, siinä pitäisi silloin olla Vapahtajamme nimi.
Kirkkoa perustaessa v.1830 sen nimi oli "Kristuksen kirkko". (OL20:1)
Vuonna 1838 kirkon nimeksi määrättiin ilmoituksen kautta nykyinen nimi: Myöhempien Aikojen Pyhien jeesuksen kristuksen Kirkko.
Toinen ulkopuolisia ärsyttävä asia in kirkon nimessä lause "Myöhempien Aikojen Pyhien". On kuitenkin ilmeistä, ettei mikään kirkko käyttänyt omista jäsenistä nimitystä "pyhä" 1800-luvulla, vaikka Uuden testamentin mukaan se oli yleinen käytäntö. Voimme todeta sen raamatusta:
Room.1:1 Paavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija, kutsuttu apostoliksi ja valittu julistamaan Jumalan evankeliumia, tervehtii kaikkia Roomassa olevia Jumalalle rakkaita pyhiä.*
1:1* Ilmausta "pyhät" käytettiin alun perin Jerusalemin alkuseurakunnan jäsenistä, sittemmin kaikkien seurakuntien kristittyistä.
En lainaa enempiä kohtia, koska alaviiteen huomautus sanoo kaiken. Tosiasia kuitenkin on, että kristittyjen keskuudessa kirkon jäsenistä käytettiin "pyhät"-nimitystä 200-luvulle asti. Jolloinkin 250jKr. nimitystä alettiin käyttämään marttyyreinä kuolleista kristittyjä, joille aletiin osoittaa erityistä kunnioitusta. Nykyisin nimitys "pyhä/pyhimys" tarkoittaa lähinnä Katolisen kirkon jostakin kuolleesta antamaa julistusta.
UT:sta kuitenkin ilmenee eri kohdissa, että pyhiksi kutsuminen ei tarkoittanut, että alkukirkon jäsenet olisivat olleet täydellisiä. Lähes päin vastoin.
Voimme siis todeta, että emme ole syyllistyneet mihinkään nimivarkauteen ottaessamme kirkollemme nykyisen nimen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"syyllistyneet mihinkään nimivarkauteen "
Olet oikeassa nimivarkaudesta ei ole kysymys, jos alkaa keksimään uusia nimiä.
Ei kokonaisuutena ole ollut Jeesuksen Kristuksen kirkkoa, mutta kaikki oikeat kristityt kirkot ovat luonnollisesti Jeesuksen Kristuksen kirkkoja, mormonit eivät. Selvä nimivarkaus. Smithin opilla ei ole juurikaan tekemistä kristinuskon kanssa opillisessa mielessä.