Käsky oli alkuosaltaan hyvin selvä. Kuulutus oikeutti "ampumaan paikalla" armeijan selkäpuolelta tavatut terroristit, sala-ampujat ja murhapolttajat.
Taistelussa vangitut oli lähetettävä ylempien esimiesten kuulusteltaviksi.
Muun sisällön kanssa ristiriidassa oli viimeinen kohta, jossa vankien otto saattoi tapahtua päällikön harkinnan mukaan. Se katsottiin luvaksi ampua myös taistelussa antautuneet. Tätä olivat molemmat osapuolet jo tehneet.
Samana päivänä ylipäällikkö allekirjoitti kiertokirjeen, jossa kiellettiin sotaoikeuksien asettaminen ja kuolemantuomioiden toimeenpano.
Läheskään kaikkia antautuneita punavankeja ei suinkaan ammuttu. Heidän määränsä oli jo helmi-maaliskuun vaihteessa noin 4 000. Samaan aikaan ammuttuja oli vajaa 400.Toinen mokoma ammuttiin maaliskuussa.
Vankien surmaamista tapahtui myöhemmin jatkuvasti, mutta kokonaisuutena se pysyi noin 10 % rajoissa myös Tampereella ja Viipurissa.
Mannerheim kielsi omavaltaiset teloitukset käskyllään 26.3. Se ei tehonnut läheskään kaikkiin alaisiin.
Kokonaan eri asia oli sitten vallatun alueen "puhdistus" huhti-toukokuussa, jolloin paikallisten kenttäoikeuksien ja puhdistuslautakuntien käskyillä ammuttiin yli
6 000 punaista, joista osa ei ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen ja osa oli pysytellyt kapinan ulkopuolella.
Mannerheimin viimeisiä toimia ylipäällikkönä oli 11.5. annettu määräys siirtää punavankien tuomitseminen valtionrikosoikeuksille. Sen läpimeno kesti useita päiviä, mutta teloitettujen määrä romahti toukokuun yli 4 000:sta kesäkuun 263:een.
Mannerheimin katsotaan kuitenkin ainakin kehottaneen puhdistuksiin ja kiitelleen niiden suorittajia.
Taistelussa vangitut oli lähetettävä ylempien esimiesten kuulusteltaviksi.
Muun sisällön kanssa ristiriidassa oli viimeinen kohta, jossa vankien otto saattoi tapahtua päällikön harkinnan mukaan. Se katsottiin luvaksi ampua myös taistelussa antautuneet. Tätä olivat molemmat osapuolet jo tehneet.
Samana päivänä ylipäällikkö allekirjoitti kiertokirjeen, jossa kiellettiin sotaoikeuksien asettaminen ja kuolemantuomioiden toimeenpano.
Läheskään kaikkia antautuneita punavankeja ei suinkaan ammuttu. Heidän määränsä oli jo helmi-maaliskuun vaihteessa noin 4 000. Samaan aikaan ammuttuja oli vajaa 400.Toinen mokoma ammuttiin maaliskuussa.
Vankien surmaamista tapahtui myöhemmin jatkuvasti, mutta kokonaisuutena se pysyi noin 10 % rajoissa myös Tampereella ja Viipurissa.
Mannerheim kielsi omavaltaiset teloitukset käskyllään 26.3. Se ei tehonnut läheskään kaikkiin alaisiin.
Kokonaan eri asia oli sitten vallatun alueen "puhdistus" huhti-toukokuussa, jolloin paikallisten kenttäoikeuksien ja puhdistuslautakuntien käskyillä ammuttiin yli
6 000 punaista, joista osa ei ollut syyllistynyt mihinkään rikokseen ja osa oli pysytellyt kapinan ulkopuolella.
Mannerheimin viimeisiä toimia ylipäällikkönä oli 11.5. annettu määräys siirtää punavankien tuomitseminen valtionrikosoikeuksille. Sen läpimeno kesti useita päiviä, mutta teloitettujen määrä romahti toukokuun yli 4 000:sta kesäkuun 263:een.
Mannerheimin katsotaan kuitenkin ainakin kehottaneen puhdistuksiin ja kiitelleen niiden suorittajia.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Jääkärit oli saksassa kouluettu terrosritijoukko. Jonka tehtävä oli olla haitaksi tsaarin venäjälle. ( saksalaiset kouluttivat suomen jääkärit terroristitoimiin suomessa- suomen autonomi valtiossa - se oli senaikaista suurvaltapolitiikkaa - / saksa-venäjä).
Terroristisin ottein sitten suomessa tuhottiin omaa kansaa. Opit oli menny perille !!!!
Jääkäriliike oli osa itsenäisyyshanketta. Jääkärit koulutettiin rintamasotilaiksi ja
-johtajiksi. Niihin tehtäviin heidät myös sijoitettiin.
Pieni osa sai ns. pommarikoulutusta ja osallistui varastojen tuhoamiseen
P-Suomessa.
Jääkärit olivat valkoisen Suomen sankareita 1918. Heillä oli suuri merkitys armeijan kehittämisessä ja viime sotien voitoissa,
Vieraan vallan etuja ( saksan), ajavia, salaa kolutettuja terroristeja olivat jääkärit.
Ja hienosti suomi sai olla "itsenäinen" kun saksa hävisi 1. maalimansodan.
jääkärien motiivi. "Syvä uskomme on.."
Venäjän tukemat punikit yrittivät tuhota itsenäisyytemme, mutta jääkärit olivat mukana sen estämisessä. Saksan valta oli lyhyt.
- etkö ymmärrä, se on vain viinaan menevän, velkaisen taiteilija vapaamuurari sibeliuksen propaganda laulu, - syvä iskumme on,,,,, jne...
- se on allah akbar.... suuntaista propagandaa.. vain ja ainoastaan.
vrt. sieg heil, toverit, uraaa., ehre is unsere plicht, veljet, muurarit, jne ,, näitä riittää
hissi ei nouse ylimpiin kerroksiin.
Siksi on peruskoulukin jäänyt kesken.
aloit jo pervossa sairaassa ylemmyyden tunnossasi toisia haukkumaan
- oletko ahne pervo kokoomuskepusika ? ahne naivi lahtari pervo , tms elukka ?
tasoa kuin tämä "Grimi-Natzi". Myös hänellä on peruskoulu jäänyt selvittämättä. Keskustelkaa keskenänne.
mikä on se sinun "taso " ???
- aika matalalta tuntuu !!!
1. maailmansodan aikoihin Saksan salaiset aseet olivat Lenin ja suomen Jääkärit. Molemmat toimivat venäjää ja omaa kansaansa vastaan, Saksan tuella. Näin Saksa oli sitten sotkenut tämän suunnan ja teoriassa olisi voitokkaasti edennyt terrorin valtaamiin ja tuhoamiin maihin.
Terrori Lenin-venäjälllä ja jääkäri-suomessa 1918 oli yhtä raakaa ja ahnetta. Ahneet Lahtarit osasivat terrorin, jääkärit olivat se tehokas terrorisolu saksasta.
Sama tilanne jatkuu. Nykyajassa ollaan edelleen saksan uhreina, nyt eu- kautta venäjää vastaan. Ja suomi köyhtyy ja leipäjonot ja massa-työttömyys jatkuu, kun osallistutaan eu- ahneus terroriin.
1918 lahtarii suomessa tuhosi työväestöä noin 40 000. Joukkotuhontana.
Nyt 2015 työväkeä tuhotaan kokoomus-leipäjonoihin ja kokoomus-kepu massa-työttömyyteen. Säälittä ja runsaasti.
Vain eu - propagandaa, markkinatalous uskontoa ja pankkeja sekä modernia pervoilua, homoutta kumartaa suomen ahne lahtari.
Omaa kansaa vihataan. - Miksi ?
Saksa löi Venäjän armeijan ja bolsevikit tekivät Saksan kanssa rauhan Brest-Litovskissa.
Terrorin ja kapinan aloittivat punikit ja joutuvat maksamaan siitä kalliisti.
"Omaa kansaa vihataan. - Miksi ? "
Ihan siksi, että ei tunneta sen enempää historiaa kuin nykytilannetta.
Kehno tietopohja panee työntämään valeita kunnes ainakin siihen itse siihen uskoo.
sinulla itselläsi on jarruna rajoittunut idealismi-tietophja, joka on liian kapea. Kärsit ajattelun rajoittumisesta. laajenna tietojasi, älä usko poliittisiin malleihin naivisti. kiitos.
--- ja katso ympärillesi - katso leipäjonoja ja massa-työttömyyttä --- ne on faktaa joka kertoo totuuden.......- ikävää totuutta suomesta.....-- 2015 leipäjonot ja massa-työttömyys, 1918 tammisaaressa pohj euroopan suurin joukkohauta !!!
Grimi-Natzin tasoa. Olitteko samalla luokalla tarkkiksessa?
- sinähän sen tiedät kun omakohtaisesti tunnet sen tarkkis-asian !...
- jutuistasi päätellen... paha omakuva häiriö yhdistyneenä ylimielisyyteen, keskinkertainen ajatuksen lahja, rengin ajatusmaailma.
-----Samaan aikaan ammuttuja oli vajaa 400.Toinen mokoma ammuttiin maaliskuussa.----------
Oikeaa lukumäärää ei tiedä kukaan, ei niitä ammuttuja ammutuiksi tilastoitu vaan taistelussa kaatuneiksi. Senpä takia punaisten sotatappioissa lieneekin n. 2000 tosiasiallisesti teloitettua.
Valkoiset ampuivat vankejaan paikalla vaikka punaiset eivät sitä samaa tehneetkään. Eihän Suinulassa kiinniotetuista 118 valkoisesta terroristista teloitettu kuin vain 15 ja nekin ulkopuolisten punaisten toimesta. Loput 103 kävelivät sodan jälkeen terveinä koteihinsa mutta silti tapaus Suinula esitellään malliesimerkkinä hirveästä punaterrorista. Valkoiset olisivat vastaavassa tilanteessa ampuneet kaikki 118 ja selittäneet, että heillä oli sodan lakien ja M-heimin käskyn perusteella siihen oikeus. Siis sama teko oli punaisten tekemänä mitä kaameinta terroria mutta valkoisten tekemänä täysin oikeutettu juttu. Näin toimii valkoajattelu ja on toiminut jo lähes 100 v.
käynnistivät punikit jo 1917 aikana tappaen noin 150 ihmistä ennen sotatoimien alkua. Tappaminen jatkui noin 20 hengen päivävauhtia. Lisäksi toimeenpantiin toistakymmentä joukkomurhaa.
Suinulassa teloitettiin antautuneita valkoisen armeijan sotilaita, vaikka oli toisin luvattu. Se johti osaltaan ankaraan kostoon.
-------Suinulassa teloitettiin antautuneita valkoisen armeijan sotilaita, vaikka oli toisin luvattu-----
Paaaaaksu vale !! Se porukka ei ollut valkoarmeijan sotilaita vaan pelkkiä siviilejä matkalla pohjoiseen liittyäkseen vasta siellä valkoarmeijaan. Eteläisessä Suomessa ei ollut tammikuussa -18 valkoarmeijaa joten siihen ei kukaan voinut siellä liittyä.
Lisäksi se porukka syyllistyi esim. rautatien rikkomiseen Kangasalan aseman lähellä ja tämä tällainen siviilien tekemänä on raskas rikos. On ollut aina ja on edelleenkin niin paha, että jopa nykyistenkin sotalakien mukaan sellaiset saa heti tavattaessa ampua.
kyse Tampereen suojeluskunnasta, joka oli päällikkönsä johdolla järjestyneenä osastona matkalla valkoisen armeijan yhteyteen.
Senaatti oli jo aika päivää julistanut suojeluskunnat hallituksen joukoiksi.
Onko punikeissa ketään, jolla on oikeus perehtyä vuoden 1918 historiaan muutenkin kuin punapropagandan väittämiin?
Suomessa ei vallinnut sotatila 1918. Sotatilan aikaiset lait eivät olleet voimassa.
Kaikki asiaan liittyvät teloitukset ja murhat olivat laittomia, niin punaisten kuin valkoistenkin tekemät.
Yhtään surmaa ei käsitelty lainmukaisesti oikeudessa.
Suomen sotatilaan jo 1914.
Pääosa punaisista tuomittiin Suomen rikoslain perusteella valtionrikosoikeuksissa.
Valkoiset saivat syytesuojan.
Venäjän julistukset, lait ja pogromit ja ties mitä vielä lakkasivat viimeistään 31.12.18 kun Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden. Todennäköisesti ne lakkasivat jo 6.12.17.
Joten Venäjän julistuksiin vuodelta -14 ei voi vedota. Jos sanotaan sen olleen voimassa niin silloin kaikki muutkin Venäjän päätökset olisivat olleet voimassa itsenäisessä Suomessa mikä tietenkin on täysin mahdoton ajatus. Siis kaikki lakkasi tai mikään ei lakannut.
asiallisesti, de facto, sotatilassa. Sehän todetaan myös Tarton rauhansopimuksessa heti alkuun.
On selvää, että vasta itsenäistyneellä maalla ei voinut olla sotatilan edellyttämää lainsäädäntöä. Se laadittiin 1919.
Siksihän punavangit tuomittiin Suomen rikoslain perusteella. Autonomian ajaltahan oli omat lait tältä osin.
Kenen kanssa Suomi olikaan sotatilassa? Rauhansopimus tehtiin Saksankin kanssa varmuuden vuoksi. Ennen Tarttoa yritettiin tehdä rauhansopimusta mutta Venäjä itse lähti kesken neuvotteluiden pois sanoen ettei sotatilaa ollut.
Lapin sodan osaltakaan ei ole rauhaa solmittu. On vain todettu sota loppuneeksi.
Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941. Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Kirjaan ne onkin otettu näistä oikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
23.1.1946
Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.
s. 425:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.
s. 426:
Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastaan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
s. 427:
Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
Thede Palm Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Avaajalle vastaan, että: ammuttiin paikalla ja paljon ammuttiin".
paikalla varsinaisen käskyn mukaan. Siis näitä sabotöörejä.
Sen sijaan antautuneita kyllä ammuttiin, muta ei suinkaan sellaisia määriä kuin punikit väittävät.
Antautuneiden enemmistö päätyi alusta alkaen vankileireille.
Miten lahtari kohtelee 2015 kokoomus-leipäjonoon antautuneita ?
- joukkotuhonta 2015 perustuu näännyttämiseen ?- vai itsetuhoon ?
vasemmiston johtaman talouspolitiikan tulosta.
Yleensä elintarvikepula on sosialismin ensi henkäys.
Köyhyys ja kansan ryöstö on markkintalouden voima kannustin ja tapa hoitaa asioita.
Kovin vähän oli paikallisia vankeja ennenkuin sota loppui ja punikit antautuivat suurin joukoin.
Janne Klemolan muistelmissa kerrottiin mitä punikkeina pidetyille tehtiin. Paitsi jos puhui ruotsia.
Lääkärin elämäntaipaleelta -kirjasta eräs tapausTässä tapauksessa ammuttiin aseettomia, tiellä vastaan tulleita "punikkeja", ilman mitään varsinaista syytä!
Suosittelen lukemaan vuoden 1918 tapahtumakuvauksia Janne Klemolan kirjoista. Klemola mm. kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta useaan otteeseen ruotsalaisten vapaaehtoisten olleen erityisen julmia ja verenhimoisia suomalaisia punikkeja kohtaan vuoden 1918 kahinoissa.
"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska"
Janne Klemola kertoo muistelmakirjassaan tapauksen, jossa punikki pelasti itsensä ja 2 kaveriansa ruotsalaisraakimusten teloittaessa heti muut samasta 10 punikin porukasta vangiksi jäänyttä. Vain yksi armahdettiin kotipaikkansa vuoksi. Usein on väitetty ruotsin kielen osaamisen pelastaneen jopa hengen. Eräissä jutuissa on viitattu vuoden 1918 tapahtumiin ja sanottu ruotsia puhuneiden säästyneen jopa teloitukselta. Nyt on sitten vastaava tapaus kerrottuna Klemolan muistelmissa.
Janne Klemola, joka lääkärinä oli mukana kaikissa sodissamme, kansalaissodassa jopa rintaman molemmilla puolilla, on kirjoittanut mm. kirjan Lääkärin elämäntaipaleelta.
Tapahtumapaikka on siis Koskella. Vangit hän saa matkallaan Heinolasta Koskelle. Siellä Klemolan ottamat 10 punaista vankia pikatuomitaan ja vain 1 armahdetaan koska hän oli Lempäälästä. Turusta, Porista ja Varsinais-Suomesta olevat vangit ammutaan heti paikalla navetan seinää vasten.
Tuossa kirjassa, sivuilla 111-113 hän kertoo tapauksesta, jossa 3 punavankia tuotiin kuulusteltavaksi. Paikalla oli ruotsalaisten joukkojen upseereita ja jokunen suomalainen jääkäri ja Klemola, joka oli pyydetty molempia kieliä puhuvana tulkiksi. Suomalainen jääkäri olisi halunnut antaa vangeille lopullisen tuomion välittömästi, mutta jostain syystä vangit tuotiinkin elävinä kuultaviksi ja tuomiolle. Tilanne näytti jo pahalle punaisten kohdalta, mutta äkkiä eräs vangeista alkoikin puhumaan ruotsia ohi tulkin ja kertomaan tarinaa, kuinka heidät oli väkisin pakotettu mukaan punaisten joukkoihin. Hän sanoi olevansa työnjohtaja jostakin kartanosta ja Helsingin pitäjästä. Tämä "työnjohtaja" puhui toiset kaksi punikkia vapaiksi. Klemola sanoo hämmästyneensä vankien neuvokkuutta ja ruotsalaisen upseerin tuomio oli lyhyt: EIVÄT he VOI olla punikkeja kun he puhuvat ruotsiakin!
"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska"
Lääkärillä oli naurussa piteleminen ja Jääkäri kihisi kiukusta tilanteen selvittyä hänelle. Hetken perästä tämä neuvokas ***** olikin puolta vaihtaneena hevosmiehenä ja burchina ruotsalaisella komentajalla, joka hänet armahti kielensä takia!. Ne 2 muutakin pelastuivat.
Tampereella tapahtuneeseen punaisten sairaalaan kohdistuneeseen joukkoteloitukseen vuonna 1918 liittynee sellainen episodi, jossa yksi hoitajana ollut nainen pelastui alkaessaan hädissään puhumaan ruotsia. Tämä juttu kerrottaneen muistaakseni Heikki Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle.
Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat kiinnostaa.
Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966 Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970 Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971
Tänään 21.1. tuli kertausta telkkarista. Valkoiset tappoivat Viipurin valtauksen jälkeen yli 200 Viipurin asukasta, siis siviiliä. Mukana oli naisia ja lapsia. Ainoa rikos oli se, että puhui venäjää. Siis kansanmurha, tosin vain paikallinen.
Niitäkään ei ammuttu paikalla vaan vietiin linnan vallihaudan rinteeseen että luodit eivät osuisi viattomiin. Siis suomalaisiin.
empä tiedä oliko tuo nyt niin kovin paha juttu,
saivat täysin ansionsa mukaan ja ajat olivat kovat