Huovinen: "Tämä on eduskuntaurani kummallisin keskustelu"
Perussuomalaiset ja Zyskowicz tyrmäsivät paperittomien terveydenhuollon jyrkin sanoin
http://www.hs.fi/politiikka/a1421152805114
Osa kansanedustajista tyrmäsi jyrkin sanoin tiistai-iltana hallituksen esityksen laiksi, jolla parannetaan laittomasti maassa olevien oikeuksia terveydenhoitoon. Tunteet kuumentanut esitys velvoittaa kunnat laajentamaan terveydenhoitopalveluja paperittomille ulkomaalaisille. Nykyisin heillä on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon.
Uusia palveluja olisivat välttämättömät lyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikaissairauksienkin hoito joissakin tapauksissa. Alaikäiset saisivat samat terveyspalvelut kuin suomalaisetkin.
Kyse on ihmisoikeuksista ja perusoikeuksista, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) sanoi.
Massiivisesta muutoksesta ei hänen mukaansa ole kysymys: laajennettuja palveluja käyttäisi arviolta 1 000 – 2 000 henkeä ja kustannukset olisivat puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Kunta perisi terveydenhuollon palveluja käyttäneeltä maksun, jonka valtio korvaisi kunnalle. Maksukyvyttömyys ei saisi olla este palvelujen antamiselle.
Kiihkeää keskustelua vetivät pääasiassa perussuomalaiset ja kokoomuksen Ben Zyskowicz. He korostivat asian periaatteellisuutta.
"Pitkään aikaan en ole yhtä hölmöä täällä kuullut. Tässä säädetään oma erillinen lakinsa niille, jotka ovat laittomasti Suomessa. Niille jotka ovat laittomasti Suomessa, pitää antaa matkalippu kotimaahansa, tarjota tarvittaessa yösija ja ruoka ja kiireellinen hoito", Zyskowicz paukutti.
"Tämä on täysin kestämätön laki, kustannusvaikutukset ja henkilömäärä täysin alakanttiin. Puoli miljoonaa euroa ei tule riittämään yhtään mihinkään", Hanna Mäntylä (ps) uskoi.
Perussuomalaiset näkivät, että lakimuutos avaa ovet myös laittomasti maassa olevien toimeentulotukeen.
Ministeri Huovinen lausui lopulta oman periaatteensa.
"En pidä kovin paljon sävystä tässä keskustelussa, että joidenkin periaate on tärkeämpi kuin toisten. Tämä on myös minulle periaatteellinen kysymys. "
"Tämä liittyy ihmisoikeuksiin, haavoitetussa asemassa olevien ihmisten asemaan hyvinvointivaltiossa jonka nimi on Suomi. Ei pidä väheksyä sitä periaatteellista näkemystä joka itselläni on."
Koska Huovinen ilmoitti, että joutuu poistumaan kesken keskustelun, salissa alkoi neuvonpito asian jättämiseksi pöydälle. Paikalla olleet olivat vakuuttuneita, että ministerin läsnäolo on välttämätön.
Lopulta Huovinen perui kaikki menonsa ja ilmoitti jäävänsä saliin, mutta asiaa esitettiin silti pöydälle. Varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps) käynnisti keskustelun ajankohdasta milloin asiaan palattaisiin.
"Tämä on eduskuntaurani kummallisin keskustelu", Huovinen sanoi huutoäänestystä muistuttaneesta keskustelusta.
Asiaan palataan parin viikon päästä.
Perussuomalaiset ja Zyskowicz tyrmäsivät paperittomien terveydenhuollon jyrkin sanoin
http://www.hs.fi/politiikka/a1421152805114
Osa kansanedustajista tyrmäsi jyrkin sanoin tiistai-iltana hallituksen esityksen laiksi, jolla parannetaan laittomasti maassa olevien oikeuksia terveydenhoitoon. Tunteet kuumentanut esitys velvoittaa kunnat laajentamaan terveydenhoitopalveluja paperittomille ulkomaalaisille. Nykyisin heillä on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon.
Uusia palveluja olisivat välttämättömät lyhytkestoiset terveyspalvelut, kuten raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikaissairauksienkin hoito joissakin tapauksissa. Alaikäiset saisivat samat terveyspalvelut kuin suomalaisetkin.
Kyse on ihmisoikeuksista ja perusoikeuksista, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) sanoi.
Massiivisesta muutoksesta ei hänen mukaansa ole kysymys: laajennettuja palveluja käyttäisi arviolta 1 000 – 2 000 henkeä ja kustannukset olisivat puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Kunta perisi terveydenhuollon palveluja käyttäneeltä maksun, jonka valtio korvaisi kunnalle. Maksukyvyttömyys ei saisi olla este palvelujen antamiselle.
Kiihkeää keskustelua vetivät pääasiassa perussuomalaiset ja kokoomuksen Ben Zyskowicz. He korostivat asian periaatteellisuutta.
"Pitkään aikaan en ole yhtä hölmöä täällä kuullut. Tässä säädetään oma erillinen lakinsa niille, jotka ovat laittomasti Suomessa. Niille jotka ovat laittomasti Suomessa, pitää antaa matkalippu kotimaahansa, tarjota tarvittaessa yösija ja ruoka ja kiireellinen hoito", Zyskowicz paukutti.
"Tämä on täysin kestämätön laki, kustannusvaikutukset ja henkilömäärä täysin alakanttiin. Puoli miljoonaa euroa ei tule riittämään yhtään mihinkään", Hanna Mäntylä (ps) uskoi.
Perussuomalaiset näkivät, että lakimuutos avaa ovet myös laittomasti maassa olevien toimeentulotukeen.
Ministeri Huovinen lausui lopulta oman periaatteensa.
"En pidä kovin paljon sävystä tässä keskustelussa, että joidenkin periaate on tärkeämpi kuin toisten. Tämä on myös minulle periaatteellinen kysymys. "
"Tämä liittyy ihmisoikeuksiin, haavoitetussa asemassa olevien ihmisten asemaan hyvinvointivaltiossa jonka nimi on Suomi. Ei pidä väheksyä sitä periaatteellista näkemystä joka itselläni on."
Koska Huovinen ilmoitti, että joutuu poistumaan kesken keskustelun, salissa alkoi neuvonpito asian jättämiseksi pöydälle. Paikalla olleet olivat vakuuttuneita, että ministerin läsnäolo on välttämätön.
Lopulta Huovinen perui kaikki menonsa ja ilmoitti jäävänsä saliin, mutta asiaa esitettiin silti pöydälle. Varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps) käynnisti keskustelun ajankohdasta milloin asiaan palattaisiin.
"Tämä on eduskuntaurani kummallisin keskustelu", Huovinen sanoi huutoäänestystä muistuttaneesta keskustelusta.
Asiaan palataan parin viikon päästä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Helsingin mallista siirrytään täydelliseen palveluun koko maassa:
Pitkään jatkunut kiista paperittomien terveydenhuollosta sai jälleen maanantaina uuden päätepisteen. Kaupunginhallitus päätti äänin 8–7, että Helsinki takaa jatkossa terveyspalvelut raskaana oleville naisille ja kaikille alle 18-vuotiaille samaan hintaan kuin helsinkiläisille.
Paperittomien terveyspalveluiden laajentamista kannattivat vihreät, Sdp ja vasemmistoliitto.
"Tämä on kahdeksas kerta, kun olen itse tästä äänestämässä. Joka kerta selvä enemmistö on ollut sitä mieltä, että hoito halutaan haavoittuvimmille. Tuntuu aika naurettavalta, että asia haluttiin edelleen nostaa äänestykseen", vihreiden valtuustoryhmää johtava Emma Kari sanoi kokouksen jälkeen.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti marraskuun lopussa, että pikkulapsille ja raskaana oleville naisille taataan terveyspalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.
Kaupunginhallitusta johtava Tatu Rauhamäki (kok) kuitenkin käytti otto-oikeuttaan, eli vei asian ylimpien päättäjien ratkaistavaksi. Nyt kaupunginhallitus päätti, että jatkossa hoito tarjotaan myös alle 18-vuotiaille.
Rauhamäen mielestä kaupunginhallituksen päätös oli "järjetön".
"Tämä lisää kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille. Tämä johtaa siihen, että kun suuri osa paperittomista on Helsingissä, niin valtiolla ei ole enää mitään intressiä ottaa osaa kustannuksiin", hän sanoi.
Rauhamäen mielestä oli kuitenkin tärkeää, että päätöksen paperittomien hoidosta teki kaupunginhallitus eikä sosiaali- ja terveyslautakunta. Häntä ei kaduttanut otto-oikeuden käyttäminen, vaikka se kääntyikin itseään vastaan.
"Maanantaina ei päätetty enää merkittävistä laajennuksista. Raskaana olevien naisten hoidosta syntyy kuitenkin suurimmat kustannukset", Rauhamäki sanoi.
Paperittomilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka oleskelevat maassa ilman viisumia tai oleskelulupaa.
Heitä arvioidaan olevan Suomessa noin 2 000–3 000, mutta lukumäärä voi olla suurempikin. Valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla.
Paperittomat voivat saada nyt kiireetöntä hoitoa vain vapaaehtoisten lääkärien pyörittämältä klinikalta. Jos tapaus on kiireellinen, hoitoa on joka tapauksessa annettava julkisessa terveydenhuollossa.
Kokoomus haluaisi odottaa kansallisia linjauksia paperittomien hoidosta. Rauhamäen tietojen mukaan THL saa linjaukset valmiiksi tammikuussa.
"Valtio on heidät Suomeen päästänyt, valtio antaa heidän jäädä Suomeen", hän sanoo.
Vihreiden Kari kummastelee Rauhamäen näkemyksiä.
"Kun puhutaan heikoimmassa asemassa olevista, ei ole mitään syytä odottaa. Suomi on sitoutunut lasten oikeuksiin. Kyse on ihmisoikeuksista."
Kari ei myöskään ymmärtänyt kokoomuksen motiiveja tuoda asiaa jälleen äänestykseen.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1386568202006
Entäs jos paperittomat joutuvat RUUHKAKAAOKSEEN! Katsokaan uutisen viimeinen henkilökunnan hätähuuto!
Helsingin sairaaloissa ruuhkakaaos – Ylilääkäri: Varat eivät riitä parempaan
http://www.hs.fi/kaupunki/a1420512894823
Yhtäaikaiset pitkä pyhäkausi, epidemiat ja itseään sekä toisiaan teloneet juhlijat aiheuttaneet "kaaoksen"
Kaupunki6.1.2015 14:55 Päivitetty 7.1.2015 15:41
Joulun ja uudenvuoden ajan ruuhkat ovat vaivanneet muun muassa Meilahden sairaalaa.
"Malmin ja Haartmanin sairaaloissa täydellinen kaaos. Potilaita päivystyksessä käytävillä, odotusajat kohtuuttomia. Osastot täynnä, ylipaikat täytetty myös osastoilla useammalla potilaalla. Potilasturvallisuus uhattuna. Lääketieteen kandidaatteja päivystämässä. Tilanne jatkunut jo toista viikkoa. Aluehallintovirasto olisi saatava paikalle tutkimaan tilannetta."
Näin kirjoittaa Tiinaksi esittäytyvä lukija sähköpostissaan Helsingin Sanomille tiistaina.
Samansuuntainen viesti on luettavissa tiistaina ilmestyneen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksesta. "Lääkärille pääsy kestää liian kauan" -otsikon alla Marja Saastamoinen kirjoittaa, kuinka hänen saattamansa, kaatuessaan polvensa loukanneen 95-vuotiaan isänsä käynti Haartmanin päivystyksessä oli kestänyt yhdeksän tuntia.
Artikkeliin liittyvät
Mielipide: 95-vuotias sotaveteraani odotti yhdeksän tuntia tutkimukseen pääsyä sairaalassa 6.1.2015
"Yhdeksän tuntia ei ole kohtuullinen odotusaika, ei varsinkaan 95-vuotiaalle sotaveteraanille. Henkilökuntaa on syytä lisätä", Saastamoinen vaatii.
Haartmanin sairaalan ylilääkäri Laura Pikkarainen oli lukenut saman yleisönosastokirjoituksen. Pikkarainen oli tiistaina päivällä takapäivystäjänä Haartmanissa.
Hän on myös todennut valtavan ruuhkan, joka ulottuu kaikkiin Helsingin sairaaloihin.
"En kiellä. Varsinkin viime perjantai [2. tammikuuta] oli erittäin ruuhkainen päivä. Ja ruuhkat jatkuvat. Kaikki Helsingin sairaalat ovat täynnä", Pikkarainen kertoi tiistaina.
Pikkarainen luettelee joukon helsinkiläissairaaloita: Haartmanin lisäksi täynnä ovat Malmin, Laakson, Herttoniemen ja Suursuon sairaalat. Lisäksi Pikkaraisen tiedon mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) erikoissairaanhoidossa tehopaikat ja tehostetun valvonnan paikat ovat täynnä.
Syitä ruuhkaan on monia. Pikkarainen mainitsee muun muassa joulusta uudenvuoden kautta loppiaiseen jatkuneen pitkän pyhäkauden, epidemiat ja juhlijat.
"Liikkeellä on norovirusta. Lisäksi A-influenssakausi on nyt alkanut toden teolla, valitettavasti", Pikkarainen kertoo.
"Viime perjantai oli tavattoman ruuhkainen ja kiireinen päivä. Silloin olivat liikkeellä myös uudenvuoden juhlijat traumojensa kanssa."
Sairaaloiden henkilöstömäärää ja työvuorolistoja laadittaessa tietyt lainalaisuudet osataan ottaa suunnittelussa huomioon. Esimerkiksi maanantait tiedetään keskimääräistä ruuhkaisemmiksi päiviksi, jolloin esimerkiksi lääkäreitä ja hoitajia voidaan etukäteen varata normaalia enemmän töihin.
Nyt kun on ollut pitkään jatkunut, keskelle arkiviikkoja osuneiden juhlapyhien jatkumo, hallinnolliset terveysviranomaiset ovat olleet lomillaan. Suunnittelu on jäänyt vähemmälle ja ruuhkiin on pystytty varautumaan ja myös reagoimaan heikosti.
"Toiminta on ollut lyhytjännitteistä. Ei ole pystytty suunnittelemaan toimintaa seuraavaksi päiväksi. On menty päivä kerrallaan", Pikkarainen valittelee.
Ylilääkäri Laura Pikkarainen pahoittelee HS:n yleisönosastossa kuvattua 95-vuotiaan kohtaloa. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhukset hoidetaan aina ensiksi. Heidän ensisijaisuuttaan korostetaan myöskin uusien lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan koulutuksessa.
"Vanhukset priorisoidaan. Heidän tilansa huononee nopeasti. Se tarkoittaa tietysti samalla, että nuorempien odotus venyy keskimääräistä pidemmäksi", Pikkarainen toteaa.
Keskimääräinen vanhuksen hoitoaika on noin neljä tuntia. Nyt ruuhkat ovat vain olleet niin ankarat, ettei siihen ole kaikkien kohdalla kyetty.
"Siinä [yhdeksässä tunnissa] ovat myös hoidot mukana niin, ettei koko aika ole mennyt odottamiseen. Lisäksi on saattanut olla joitakin muitakin 95-vuotiaita, jotka ovat olleet vielä huonommassa kunnossa", Pikkarainen miettii mahdollisia syitä vanhuksen pitkään Haartmanin käyntiin.
Hän myös kutsuisi kiireapua töihin, jos se olisi mahdollista.
"Kukapa ei lisää henkilöstöä haluaisi. Jos ilmaiseksi tulisivat töihin, heti ottaisin", ylilääkäri Pikkarainen toteaa karun todellisuuden. Hänellä on paitsi lääkärin myös budjettivastuu.
"Vararinki tulee hirvittävän kalliiksi. Helsingin rahat eivät riitä sellaiseen."