Suomi ei vetoa turvapaikanhakijoihin
Ruukin ja Punkalaitumen vastaanottokeskusten sulkeminen on silti tuonut ahtautta
Syyrialainen Mahmoud Idrees, 28, odottaa turvapaikkapäätöstä kahden kerrossängyn huoneessa. Siellä hän nukkuu, peseytyy, opiskelee suomea ja soittaa internetpuheluita äidilleen ja siskolleen Latakiaan.
Syyrialainen Mahmoud Idrees lähti syyskuun lopulla kotikaupungistaan Latakiasta.
Hän meni ensin rajan yli Turkkiin ja jatkoi sieltä Kreetalle ja Kreikkaan. Ateenasta hän osti väärennetyn passin 200 eurolla.
Sillä Idrees laskeutui Helsinkiin joulupäivänä. Hän ilmoittautui turvapaikanhakijaksi, ja hänet ohjattiin Helsingin vastaanottokeskukseen Kaarlenkadulle huoneeseen 526 kerrossängyn alapedille.
Artikkeliin liittyvät
Kolme poimintaa: Kielteisiä päätöksiä tehdään runsaasti 2:00
"Syyriassa ei ole tulevaisuutta. En voinut elää siellä. Unelmoin lähdöstä seitsemän tai kahdeksan vuotta", Idrees, 28, kertoo vastaanottokeskuksen kokoustilassa. Ikkunasta näkyy raitiovaunupysäkki ja loskaista asfalttia.
Syyrian sisällissodan laineet eivät vuonna 2014 lyöneet EU:n koillisnurkassa sijaitsevaan Suomeen juuri mitenkään. Syyrialaisia turvapaikanhakijoita tuli 149. Lisäksi Suomi kasvatti hiukan pakolaiskiintiötään ja otti 495 pakolaista Syyriasta.
Viime vuonna Ruotsiin tuli vilkkaina päivinä enemmän syyrialaisia turvapaikanhakijoita kuin Suomeen koko vuonna.
"Ei maahanmuutosta vieläkään oikein vaaliteemaksi ole. Hyvin toisenlaisia nämä luvut ovat kuin vaikka Ruotsissa", sanoo Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen Kaarlenkadulla.
Eurooppaan turvapaikanhakijoita oli tullut viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 600 000. Suomessa hakijoita oli koko vuonna 3 651, ja myönteisiä päätöksiä tehtiin 1 346.
"Kasvu on Euroopassa etenkin joinain kuukausina ollut hurjaa. Meillä se ei näy oikeastaan mitenkään", kertoo turvapaikkajohtaja Riitta Koskela Maahanmuuttovirastosta.
Silti vastaanottokeskusten huoneet ovat ahtaita. Paikat ovat 90-prosenttisesti täynnä. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi hiukan loppuvuoden aikana.
"Ennen joulua lähetettiin bussilla 30 asiakasta suoraan Ouluun, koska täällä ei ollut tilaa. Sama on edessä, jos nyt tulisi kerralla iso porukka", Markkanen kertoo.
Varsinaisesti tilanahtauden taustalla on Ruukin ja Punkalaitumen vastaanottokeskusten lakkauttaminen viime keväänä. Nyt Maahanmuuttovirasto joutuu taas lisäämään kapasiteettia.
"Uusia keskuksia ei perusteta. Mutta näyttää siltä, että muutamissa keskuksissa joudutaan ottamaan lisäpaikkoja käyttöön", sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottojohtaja Jorma Kuuluvainen.
Pakolaisten kuntapaikat ovat edelleen tiukassa, mikä tuo jonkin verran lisäruuhkaa.
Idrees kävelee viidenteen kerrokseen, sanoo siivoojalle "moi" ja esittelee muutaman neliön huoneensa. Edellisenä päivänä kerrossängyn toiselle patjalle tuli irakilainen turvapaikanhakija.
Tämä on Idreesin koti vielä viikon tai pari. Sitten hänet siirretään muualle odottamaan päätöstä. Poliisi on jo haastatellut Idreesiä, ja seuraavaksi ovat vuorossa maahanmuuttoviranomaiset.
"Life story", koko elämäntarina, Idrees kuvailee odotuksiaan. Hän haluaisi opiskella ravintotiedettä, tietotekniikkaa tai elektroniikkaa.
Idreesin velikin hakee turvapaikkaa EU:sta, Saksasta. Äiti ja sisko jäivät Latakiaan.
"Veli olisi joutunut armeijaan. Hän pelkäsi kuolevansa sodassa ja lähti siksi."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1421301619983
Ruukin ja Punkalaitumen vastaanottokeskusten sulkeminen on silti tuonut ahtautta
Syyrialainen Mahmoud Idrees, 28, odottaa turvapaikkapäätöstä kahden kerrossängyn huoneessa. Siellä hän nukkuu, peseytyy, opiskelee suomea ja soittaa internetpuheluita äidilleen ja siskolleen Latakiaan.
Syyrialainen Mahmoud Idrees lähti syyskuun lopulla kotikaupungistaan Latakiasta.
Hän meni ensin rajan yli Turkkiin ja jatkoi sieltä Kreetalle ja Kreikkaan. Ateenasta hän osti väärennetyn passin 200 eurolla.
Sillä Idrees laskeutui Helsinkiin joulupäivänä. Hän ilmoittautui turvapaikanhakijaksi, ja hänet ohjattiin Helsingin vastaanottokeskukseen Kaarlenkadulle huoneeseen 526 kerrossängyn alapedille.
Artikkeliin liittyvät
Kolme poimintaa: Kielteisiä päätöksiä tehdään runsaasti 2:00
"Syyriassa ei ole tulevaisuutta. En voinut elää siellä. Unelmoin lähdöstä seitsemän tai kahdeksan vuotta", Idrees, 28, kertoo vastaanottokeskuksen kokoustilassa. Ikkunasta näkyy raitiovaunupysäkki ja loskaista asfalttia.
Syyrian sisällissodan laineet eivät vuonna 2014 lyöneet EU:n koillisnurkassa sijaitsevaan Suomeen juuri mitenkään. Syyrialaisia turvapaikanhakijoita tuli 149. Lisäksi Suomi kasvatti hiukan pakolaiskiintiötään ja otti 495 pakolaista Syyriasta.
Viime vuonna Ruotsiin tuli vilkkaina päivinä enemmän syyrialaisia turvapaikanhakijoita kuin Suomeen koko vuonna.
"Ei maahanmuutosta vieläkään oikein vaaliteemaksi ole. Hyvin toisenlaisia nämä luvut ovat kuin vaikka Ruotsissa", sanoo Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen Kaarlenkadulla.
Eurooppaan turvapaikanhakijoita oli tullut viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 600 000. Suomessa hakijoita oli koko vuonna 3 651, ja myönteisiä päätöksiä tehtiin 1 346.
"Kasvu on Euroopassa etenkin joinain kuukausina ollut hurjaa. Meillä se ei näy oikeastaan mitenkään", kertoo turvapaikkajohtaja Riitta Koskela Maahanmuuttovirastosta.
Silti vastaanottokeskusten huoneet ovat ahtaita. Paikat ovat 90-prosenttisesti täynnä. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi hiukan loppuvuoden aikana.
"Ennen joulua lähetettiin bussilla 30 asiakasta suoraan Ouluun, koska täällä ei ollut tilaa. Sama on edessä, jos nyt tulisi kerralla iso porukka", Markkanen kertoo.
Varsinaisesti tilanahtauden taustalla on Ruukin ja Punkalaitumen vastaanottokeskusten lakkauttaminen viime keväänä. Nyt Maahanmuuttovirasto joutuu taas lisäämään kapasiteettia.
"Uusia keskuksia ei perusteta. Mutta näyttää siltä, että muutamissa keskuksissa joudutaan ottamaan lisäpaikkoja käyttöön", sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottojohtaja Jorma Kuuluvainen.
Pakolaisten kuntapaikat ovat edelleen tiukassa, mikä tuo jonkin verran lisäruuhkaa.
Idrees kävelee viidenteen kerrokseen, sanoo siivoojalle "moi" ja esittelee muutaman neliön huoneensa. Edellisenä päivänä kerrossängyn toiselle patjalle tuli irakilainen turvapaikanhakija.
Tämä on Idreesin koti vielä viikon tai pari. Sitten hänet siirretään muualle odottamaan päätöstä. Poliisi on jo haastatellut Idreesiä, ja seuraavaksi ovat vuorossa maahanmuuttoviranomaiset.
"Life story", koko elämäntarina, Idrees kuvailee odotuksiaan. Hän haluaisi opiskella ravintotiedettä, tietotekniikkaa tai elektroniikkaa.
Idreesin velikin hakee turvapaikkaa EU:sta, Saksasta. Äiti ja sisko jäivät Latakiaan.
"Veli olisi joutunut armeijaan. Hän pelkäsi kuolevansa sodassa ja lähti siksi."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1421301619983
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kielteisiä päätöksiä tehdään runsaasti Kotimaa16.1.2015 2:00
1. Suomessa oli kesällä tuhansia ukrainalaisia kausityöläisiä, joiden joukossa oli turvapaikasta kiinnostuneita. He ottivat yhteyttä viranomaisiin ja kysyivät mahdollisuuksistaan, mutta viranomaisten viesti oli, että hakemus tuskin kannattaa. Kriisin katsottiin vaikuttavan vain Itä-Ukrainaan.
Turvapaikkaa anoi lopulta 259 ukrainalaista. Myönteisen päätöksen sai kuusi.
2. Somalian kansalaisille tehtiin 1 722 oleskelulupapäätöstä, vähiten moneen vuoteen. Päätöksistä 1 056 oli kielteisiä ja 657 myönteisiä. Vielä vuonna 2013 päätöksiä tehtiin lähes 3 000.
Määrän väheneminen johtuu siitä, että somalialaisten perheenyhdistämisten hakemusruuhka on purettu. Hakemuksia tuli vuosina 2009–2010 tuhansia ja viime vuosina enää satoja.
3. Suomen kansalaisuutta hakevien määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Vuonna 2011 hakijoita oli 5 600 mutta viime vuonna jo 11 400.
Maahanmuuttovirasto arvioi syiksi muun muassa Suomen kansainvälistymisen ja sähköisten hakemusten suosion. Suurin syy kielteisiin päätöksiin (viime vuonna 1 200) on kielitaidon heikkous.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1421301486343?ref=hs-art-artikkeli
Kyllä rajat kolisevat ja kelakassalla on ruuhkaa:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#kansalaisuus