Minä

Yritin etsiä netistä jotain hyvää linkkiä, mutta en löytänyt.

Mutta se että pyhä henki lähtisi myös pojasta tarkoittaa lähinnä sitä että Jeesus olisi Jumala, mikä ei todellakaan ole oikein, hän on Jumalan Poika, viestintuoja isältä. Se että Jeesuksesta tehtiin Jumala, tarkoitti myös sitä että Jeesuksesta tehtiin Jumalankuva, ihmismielelle käsitettävä asia. Tämä taas johti siihen että Jeesuksesta tuli opissa täyddellinen koska hän on Jumala. Jeesuksen sanat unohdettiin ja hänet ripustettiin oppien ristipuulle.

Nikean uskontunnustuksen tietty sanamuoto aiheutti ongelmia ja se oli yksi syy siihen, että kirkko jakaantui.
Miten luterilainen kirkko ajattelee kolminaisuusopin, on määriteltynä Athanasioksen
tunnustukseen.
Luterilaisilla on käytössä kolme uskontunnustusta, joiden sisällöt ja tarkoitukset
ovat kaikissa erit.
Athanasioksen tunnustus sisällöltään seuraa Augustinuksen kolminaisuusoppia. Se laadittiin 500-luvulla selittämään kolminaisuusoppia ja kristologiaa. Luther perusti kolminaisuusoppi-näkemyksensä Athanasioksen tunnustukseen.

Nikaian kirkolliskokouksessa v. 325 Areios esitti, että Kristus ei ollut Jumala ja Poika oli
vähäisempi kuin Isä. Tämä koettiin harhaksi ja niinpä v. 381 Konstantinopolissa kirkolliskokouksessa tämä oppi haluttiin torjua harhaoppina ja uskontunnustusta haluttiin muuttaa koskien nimenomaan Pyhän Hengen olemusta ja asemaa.
Päätös muutoksesta tehtiin vasta v. 451 Khalkedonissa kirkolliskokouksessa, ja tuolloin hyväksyttiin ns. Nikean uskontunnustus.

Augustinuksen oppien ja Athanasioksen uskontunnustuksen mukaan uskottiin, että
Pyhä Henki lähtee sekä Isästä että Pojasta ja tuo oppi oli vastakkainen Areioksen opille.

Nikean uskontunnustukseen lisättiin tämän kiistan tähden sanat "ja Pojasta". Tuon lisäkyksen käyttöön otto vuonna 1054 yhtenä syynä johti idän ja lännen kirkkojen eroon.

Tässä Athanasioksen tunnustus, jossa tuo kysymäsi ongelma selvitetään. Siis se, miten luterilainen kirkko käsittää kolminaisuuden ja Jeesuksen aseman suhteessa Isään. Vastakkaiselle osapuolelle Poika oli vähäisempi kuin Isä, ja Poika ei siten ollut täydellinen Jumala kuten Isä. Lännessä tuo asia uskottiin toisin tavoin ja se millä tavoin lännessä tuo asia uskottiin ja edelleen luterilaisessa kirkossa uskotaan menee näin (Athanasioksen tunnustus) :

Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.

Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.

Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias,
eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.

Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.

Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:

Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.

Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.

Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.

Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.

Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,

astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.

ei noita juttuja tarvitsekaan ymmärtää
se on yksin uskosta