Hei, hyvä S24:n väki.
Ohessa todistukseni, käykää lukemassa :)
http://demoninmetsastajanpaivakirja.blogspot.fi/2015/01/todistus-pastorin-poika.html
Pientä vaihtelua tänne Raamattu-osastolle.
Siunaten,
Pastorin Poika
Ohessa todistukseni, käykää lukemassa :)
http://demoninmetsastajanpaivakirja.blogspot.fi/2015/01/todistus-pastorin-poika.html
Pientä vaihtelua tänne Raamattu-osastolle.
Siunaten,
Pastorin Poika
Vastaukset 58
Vanhimmat
Rauhoita jo hurmahenkesi, kyllä sinä olet jo riittävästi saatanallisen hurmahenkesi vaihtelua tänne tarjoillut.
Tuon saman kaatajahengen, joka sinutkin kaadettuaan puhdisti sinulta kaikki halut totuuteen, kun Saa-tanan enkeli sai asuinhuoneen sinussa, kuten sai sen Paavalissakin:
"Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. [Luuk. 11:24-26]
44 Silloin se päättää: 'Minä palaan kotiini, josta lähdin.'
Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa tyhjillään, lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, silloin se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan.
Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa. Samoin käy tämän pahan sukupolven."
Mitenkäs meinaat iteselvitä tuosta ja ootkos jälkes siivonnut, oot sitten pitelemätön omassa hyvässäs.
Aamen
Jos demonin poika pystyy ajamaan helluntailaisuudesta ulos demonit, kuin helluntailaisuus sen jälkeen enää voi pysyä pystyssä?
itse hurmahenkinen spiritualisti Teuvo syyttää oikeaoppista kristittyä hurmahengeksi.
Sinulla on tuomiohenkesi mukainen hurmossana jokaiselle. Itse kun et näe itseäsi viallisena, vaikka kaikki muut näkevät.
on vain karismaattiselle pastorinpojalle kateellinen, siitä se vain johtuu.
Mietippä hetki sitä, miksi Pyhä Henki esti minulta pääsyn lähellekään tuota saatanallisen oikeanopin kasteallasta:
Se lapsena pelkästä Jumalan armosta saamani kaste oli pätevä. Sen todistaa tämä Pyhän Hengen toiminta kohdallani:
Kun elin 40 vuotta, 48 vuotiaaksi saakka Jumalan vihan alla,
en ollut minkään uskon, enkä minkäänlaisen kasteen kannattaja.
Kasteesta tiesin sen, että minut oli keväällä 1937 kastettu: "Isän
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."
Luterilaisen opin mukaan, kuten maassa tapana on ollut.
Elämä muuttui täysin, kun Jumala vihan pitonsa päätteeksi näki
hyväksi antaa Poikansa ilmestyä 11.8.1985, parantaa menneisyyden
haavat, ja johdattaa Raamatun ääreen hänen totuuttaan tutkimaan.
Ja totuus johdatti minut lopulta siihen paikkaan, missä Kristus
omansa synnistä puhdistaa, ja puhdistettuun sydämeen
iankaikkisuuden sinetiksi Pyhän Henkensä antaa, ja näin toteutui
elämässäni tämä Jumalan ilmoitus:
"Yksi on Herra, yksi Henki, yksi usko, yksi kaste."
Kun Pyhä Henki sitten johdatti luterilaisen seurakunnan kaikkiin toimintoihin viideksi vuodeksi, näyttääkseen vain toteen sen, ettei tämäkään mikään Jumalan seurakunta ole, niin eräänä päivänä ajattelin mennä Raaheen katsomaan minkälaista uskoa se helluntailaisten usko oikein on. Istuin autoon, ja kun oli pihatieltä kääntymässä vasemmalle kohti Raahea, sanoin Pyhä Henki:
"Sinut on jo kastettu!" Eikä autoni suostunut kääntymään vasemmalle kohti Raahea, vaan minun oli vastakkaista tiehaaraa hyväksi käyttäen käännyttävä oikean U-käännöksen kautta takaisin kotiin.
Tuo auto oli muuten ranskalaisvalmisteinen, väriltään valkoinen ja rekisterinumero OPH-374, jonka ostin 7.1.1989 käytettynä, kun ensin pitkään mietin, otanko tämän vaiko kokonaan uuden, kunnes Pyhä Henki Saarnaajan sanoin hylkäsi uuden hankinnan:
"Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin. Mitä iloa siitä on omistajalleen, paitsi, että saa nähdä sen kuluvan."
O = on
P = paimenena
H = Herra
374 = virsi: "Mitä silloin multa puuttuu, kun Herra huolen kantaa?"
Joten sen pituinen se.
Ja ota huomioon, ettei tälläkään palstalla ole tähän päivään mennessä ilmestynyt ainuttakaan ihmistä, ei miestä eikä naista, joka tuon saatanallisen upotuskasteen jälkeen olisi vielä päässyt ahtaasta portista sisälle ja saanut Pyhän Hengen.
Eikö olekin ihmeellistä?
Vanhan liiton Bileamin kulkuneuvo aasi, teki saman tempun Bileamille, kuin auto minulle.
olet vanhan liiton aasi
C'mon :) Ei Teuvo ole aasi. Hän on mies, joka on Jumalan kirkkautta vailla. Niin kuin me kaikki ollaan. Mitä Teuvo oikeasti tarvitsee, on rakkaus. Ja rukousta. Eikö vaan, Teuvo?
En ole vielä ehtinyt viedä rukouspyyntöä puolestasi hengelliseen piiriin, johonkin seurakuntaan. Mutta lupaan, että heti kun tilaisuus koittaa, muistan mainita sinut seurakunnassa, ja koko seurakunta tulee rukoilemaan puolestasi :)
Siunaukset.
Tiedät kyllä totuudesta monin verroin enemmän kuin kukaan muu kaltaisistasi, jos olet sietänyt siitä lukea.
Jos sinä alat Totuuden Hengen saaneen ihmisen puolesta rukoilla, että hän pääsisi irti hengestään, sinä todella syyllistyt erittäin törkeään Pyhän Hengen pilkkaan.
Mutta ei sillä sinun elämääsi enää mitään vaikutusta ole, koska olet, koska olet jo tullut Jumalan paaduttamaksi.
Tämän viestin jälkeen minulla ei ole enää mitään tarvetta tulla totuudella pilaaman sinun siunailemaasi hurmahenkeä.
Saat rauhassa jatkaa isäsi tapaan, jatkon kyllä tiedät, mutta et usko.
että Teuvon sisässä oleva riivaajahenki raivostui rukouspyynnöstä
Teuvo,
En rukoilisi kenenkään puolesta sen takia, koska kyseessä olisi ns. "hurskas" ihminen. Tekisin sen puhtaasta rakkaudesta. Niin kuin sen, että rukoilisin puolestasi. Eikä aikomuksiini kuulu lopettaa sitä.
Joten, siunausta sinulle ja elämääsi. :)
Se olet Teuvo sinä, jonka tarvitsee rauhoittua. Raivoat ja riehut kaikkia päin!
Jälleen toteutuivat Jeesuksen sanat, jotka hän lausui sinunkaltaisistasi rienaajista:
Matt. 10:25
Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!
Tuo sinun aggressiosi ei ole Jumalasta, vaan lihastasi.
Ihanko totta?
Teuolla rupeaa menemään jutut sekaisin niinkuin sanotaan Siirilläkin oli housut sekaisin, tai sitten on niin kiire ettei varistakaan kerkeä sanomaan kuin jotta ruma lintu.
Pastorin pojalle.
Annetaan ääni Jumalalle :)
Pastorin pojalla ja Jumalalla molemmilla 1 ääni.:)
Alotus aivan hyvä, mutta ei Jumala ihmistä ole luonut vihatakseen, koska niinkin sanotaan, ettei hiskarvakaan katoa päästäsi hänen tietämättään ja näin pitää olla muuten kaikkeus ei pysyisi kasassa, mailma rakentuu Isonkäden ohjauksessa ja on ikuinen, niinkuin henkemmekin.
"Alotus aivan hyvä, mutta ei Jumala ihmistä ole luonut vihatakseen --- "
Kuka niin on sanonut?
Henk.kohtainen mielipide tähän on se, että Jumala loi meidät ihmiset, jotta Hän voisi rakastaa meitä. Pastori Rick Warren sanoi tähän tapaan.
Hauskaa, että jotkut teistä ovat tykänneet todistuksestani :) Tai vastaavaa.
Niin kuin artikkelissa sanoin: Jos se olisi minusta kiinni, en ko. todistusta olisi kirjoittanut, koska se on minulle vähän raskas alue. Koin kuitenkin, että se on Herran tahto. Joten, olen vain välikappale tässä :) Pidetään katse Jumalaan kiinnitettynä - Hänelle kunnia kuuluu kaiken suhteen, aina.
No, pakkohan sun oli kirjoittaa, jos se oli herran tahto.
Herrain tahtoahan meidät on opetettu noudattamaan.
Olet aivan oikeassa :) Herra kutsuu meitä täyttämään Hänen tahtonsa.
Hyvin ja älykkäästi kirjoitettu on Pastorinpojan aloitusviesti.Luin sen tarkkaavaisesti,ja nuoruuden kokemuksesi väkivaltaisuuksineen muistuttivat omiani.Vaikka oma elämäni oli väkivaltainen pitempäänkin,liki 30v ikään asti,johtuen asuinympäristöstäni.Ympäristössä missä elämme ja asumme on suuri merkitys sille,miten suhtaudumme elämään ja lähimmäisiimme.Jos lapsella ja ja nuorella ei ole muuta elämänkokemusta kuin ympäristön väkivaltaisuus,helposti uskoo sen,että tämä tilanne on normaalia.Luulin itse niin vielä yli 20 vuotisena,että näin on kaikilla muillakin,sillä se oli ainoa elämä jota olin nähnyt,myös kotonaniJeesus Kristus kutsui konkreettisesti seuraajakseen joskus 80 luvun alkupuolella,mutta melkoista kompurointia on uskonelämäni ollut,ja pahiten vainotuksi olen joutunut omassa kotiseurakunnassani menestysteologiaan uskovien taholta,josta sittemmin erosin.joka olikin oikea päätös.Mitä raamattu sanoikaan kurituksen kärsittyämme.Oma kuritukseni oli kova.Menetin kaiken,ja kaikki rakkaanikin kissaani myöten,nyt jo kuoleman kautta.Nykyään asun yksinäni erakoituneena,ja ystäviä en ole etsinyt sillä en ole milloinkaan saanut pitää mitään hyvää jonka olen saanut,Ymmärrän että menettäisin sen kuitenkin.Äitiäni ja mummoani olen ikävöinyt,he ovat jo kuolleet.Jospa tämä on normaalia elämää,mutta miten se eroaa entisestä?.Eipä muutoin kuin väkivalta on jäänyt pois ympäristöstä,myös minusta.Muutin korpeen asumaan,jossa ihmisiä asuu vain vähän.Merkillistä on muuten ettei minussa ollut vihaa silloin kun elämäni oli kuin hiuskarvan varassa ja olin monesti vaarassa menettää henkeni.Agressioihin vastasin monin verroin agressiivisemmin,mutta nyt kun on kuin tyhjä kuori,ja kaikki on ohitse ja aivan kuin taakse jäänyttä,on jäänyt vain ikäviä ja surullisia muistoja,Pidän hyvin todennäköisenä ja mahdollisena,että jos nyt kuolisin,viiettäisin ikuisuuteni helvetissä.Rukouksiini ei tunnu tulevan vastakaikua.Joskun kävin ahkerasti aamurukouksissakin,mutta yhteenkään rukoukseeni en vastausta saanut.Olen siis kuollut vaikka elän,mutta niinhän se elämä menee,ei mitään uutta auringon alla,ainakaan minulle.En kuitenkaan ole mitenkään erityisesti katkeroitunut,sillä jollen ole saanut liikoja hyvää,en osaa herkkuja kaivata.Yksi hyvä asia kuitenkin on,ja se on nykyinen asuntoni joka on hyvä ja hyvällä paikalla,jossa saan elää yksin elämäni loppuun asti,sekä kaksi kissaani joista pidän hyvää huolta,he ovat minun perheeni,ja muuta en kaipaakaan..
Älä Ystävä lannistu. Jaksa loppuun asti, niin kyllä Herra sinusta huolen pitää.
Samanlaista kamppailua se on kai jokaisella, vaikka joidenkin elämä näyttää aivan täydelliseltä ulospäin.
Minäkään en käy missään seurakunnassa. Se aiheuttaa surua minussa. Mutta en vain uskalla mennä, kun olen ihmispelkoinen ja ihmiset ovat niin taitavia satuttamaan toisiaan. Minäkin osaan usein valita juuri ne väärät sanat. Sellaista tämä ihmiselämä on, epätäydellistä.
Koitetaan jaksaa eteenpäin ja katse Kristuksessa. :)
"Minäkään en käy missään seurakunnassa. Se aiheuttaa surua minussa. Mutta en vain uskalla mennä, kun olen ihmispelkoinen ja ihmiset ovat niin taitavia satuttamaan toisiaan."
Niin. No sehän on sitä, että seurakunnan yhteyteen pääsee susia lampaisiin pukeutuneina. Mitä lähemmäksi me käymme maailman päättymistä, sitä kiivaammiksi nuo käyvät. Näitten ei pitäisi ainakaan tulla yllätykseksi :)
Tiedän, että joissakin seurakunnissa on niitä, jotka loukkaavat, sanovat tyhmästi jnejnejne. Lista on pitkä, ja se on pitkä ihan juuri sen tähden, koska ihminen ei yksinkertaisesti ole täydellinen :) Minuakin harmittaa nämä mokat.
Haluaisin kuitenkin rohkaista teitä käymään seurakunnassa. Eikä ole mikään pakko mennä sinne, missä näitä ikäviä juttuja tapahtuu. Ei ole hävytöntä vaitaa toiseen. Rohkaisen, koska Jumala kutsuu meitä käymään kirkossa/seurakunnassa. Raamatussakin puhutaan siitä.
Tiedän ajatuksen: "En tykkää niistä ihmisistä.. Siellä ei ole kiva olla.. Joten vältän menemästä sinne" Jnejne. Jos menisin seurakuntaa ihmisien vuoksi, voisin yhtä hyvinkin mennä jonkun kaverin kotiin ja olla siellä.
Minulla on nykyään ajattelu muuttunut sitä myötä mitä uudistuin uskossani. Ja olen aika varma, että se johtuu ainoastaan siitä syystä, koska olen alkanut viettämään aikaa Jumalan kanssa, kaikkialla! Seurakunnan ulkopuolella; töissä, kaupassa, ihan missä vain.
Minua sillä tavalla harmittaa aika paljon, kun olen ollut niin kauan uskossa, että olen jotenkin tullut sokeaksi sille, kun kuulen, että: "Jumala haluaa viettää aikaa sinun kanssasi - Jumala on varannut sinulle jotakin hienoa!" Harmittaa, että itse lauseiden merkitykset ovat menettäneet arvonsa.
Totuus on se, ettei nuo ole pelkkiä klischeitä; Jumala on meille elävässä uskoville isä. Ja haluaa olla meidän kanssa. Kun opin ymmärtämään tämän, minulla heräsi rakkaus Häntä kohtaan, jota ei voi verrata muihin ihmisiin, ja tuon rakkauden pohjalta minulla on halu tehdä niin kuin isäni minulta toivoo. Ja yksi on se, että menen seurakuntaan. En ihmisien, vaan Hänen vuoksi.
"Muisteloa." -käyttäjälle kiitokset tästä viestistä.
Samaistun sinuun tietyllä tavalla ja haluan mainita sinulle pari asiaa. Ehkä, ja vain ehkä, tämä voisi olla yksiä syitä siihen, miksi olet joutunut olemaan niin paljon yksin. Todistuksessani sanon näin:
"Pohjimmiltaanhan minä olin todella sosiaalinen ihminen, nautin ystävieni seurasta ja sitä vastoin toimiminen olisi syönyt minua todella pahasti. Ja siinä elämäntilanteessa minulla ei ollut muita kavereita ja niitä oli hankalaa repiä mistään muualta. Olisin saattanut voida tutustua joihinkin uskoviin poikiin (seurakunnan nuoriin), mutta tässä vaiheessa minusta tuntui aika kovasti siltä, etten yksinkertaisesti kuulunut joukkoon. Täytyy silti myöntää, että jos olisin keksinyt jotakin tekemistä – vaikkakin yksinäistä sellaista – mihin olisin voinut purkaa aikaani, en pelkästään minä olisi säästynyt aika paljolta turhalta."
Mitenkä minä asian näen, on tämä - sinä olet saattanut säästyä. En tiedä mitä kaikkea tekisin sen eteen, että voisin muuttaa menneitä sillä, että olisin ollut vähintään 100 km päässä sieltä, missä niinä aikoina niitä, joita joko loukkasin henkisesti todella pahasti, tai tein muuten vaan jotakin todella typerää, mikä painaa vieläkin tuntoani, vaikka olenkin saanut kaikki syntini anteeksi.
Todistuksessa sanon, että olin Itävallassa todella sosiaalinen ja se ei olisi tehnyt minulle pahaa, jos olisin vetäytynyt omiin oloihin. Totuus on, että olen vieläkin tuo sama, todella sosiaalinen ihminen, ja kaipaan läheisiä ympärilleni. Sekin on totta, että olen tälläkin hetkellä aika yksinäinen. En ole mitenkään eristyksessä, mutta silti. Olen 24-vuotias isä ja aviomies. Valtaosa kaikista ystävistäni ovat vieläkin sinkkuja, tai juuri saaneet tyttöystävän. Mikä on luonnollinen reaktio tähän? Toki kaverini viettävät enemmän aikaa niitten kanssa, joihin ne voivat samaistua paremmin. Siltä ainakin tuntuu. Siinä mielessä olen aika yksinäinen ja se syö minua aika paljon. Mutta olen yrittänyt löytää Herrassa vastauksia tähän. Yksi on tämä. Tämä tila on aavikossa olemista. Johannes Kastaja oli vapaaehtoisesti aavikossa, jotta tämä voisi viettää aikaa Jumalan kanssa. Tämän pitkään kestäneen yskinäisyyden aikana olen mm. kokenut tuon vision, joka tapahtui 2.4.2013. Se päivä muutti kaiken, koko elämäni, ja olen saanut oppia tuntemaan Hänet aivan uudella tavalla. En kantanut tuolloin pelastusvarmuutta, vaikka olinkin uskossa. Olen varma siitä tänään. Ja se johtuu siitä, koska minun teot eivät kulkeneet käsi kädessä uskoni kanssa. Me ollaan kaikki syntisiä ja saadaan toki ne anteeksi, ehdoitta. Mutta meidän on tehtävä muutos elämässä, vaikka se edellyttäisi meiltä uhrauksia. Mitä kuitenkin haluan sanoa, on se, että tämä n. 4-5 vuotta kestänyt yksinäisyys on ollut minulle siunaukseksi. Ja se nousi voimaan vasta silloin kun sen käsitin, tuon kadotukseen liittyvän vision jälkeen.
" --- ja pahiten vainotuksi olen joutunut omassa kotiseurakunnassani menestysteologiaan uskovien taholta,josta sittemmin erosin.joka olikin oikea päätös."
Uskon, että teit ihan oikein. Menestysteologiassa on aika monta kohtaa, jotka eivät yksinkertaisesti kulje käsi kädessä Raamatun kanssa. Minun käsittääkseni menestysteologian mukaan, jos joku kohtaa jotakin esim. taloudellisesti negatiivista, koetaan samaten, että ko. ihminen on syntinen ja tämän pitää tehdä parannus jne. Mutta mutta.
Jumala puhui paholaiselle Jobista tähän tapaan: "Oletko pannut merkille palvelijani Jobin? Ei ole maan päällä toista hänen kaltaistaan, niin vilpitöntä ja nuhteetonta ja jumalaapelkäävää, ei ketään, joka niin karttaisi kaikkea pahaa."
Ja kuinka ollakaan, Herra salli sen, että Jobilta viedään miltei kaikki elämästään. Ei rahaa, ei juuri mitään. Yksi kiukutteleva vaimo jäi. Mutta mikä sen tarkoitus oli? Sen sijaan että kertoisin lopputuloksen, jonka kaikki jo tietävät, mainitsen kohdan Raamatusta, joka mielestäni pätee tähän:
(Kirje roomalaisille 8:28 - "Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat --- ")
"Pidän hyvin todennäköisenä ja mahdollisena,että jos nyt kuolisin,viiettäisin ikuisuuteni helvetissä."
En näe sitä pahana asiana että koet näin. Koska olen käynyt tuon itsekin läpi, ja se mitenkä sen läpi kävin, ei ollut ainakaan kivaa. Se silti johti hyvään. Haluan että tiedät tämän, ystäväni; koska koet näin, se voi olla merkki siitä, että Herra kutsuu sinua. Olen lähes 100% varma siitä, että Jumala kutsuu sinua tekemään parannusta, mikä syy siihen ikinä onkaan. Uskon, että Herra on kuullut jokaisen rukouksistasi ja tahtoo viettää sinun kanssasi aikaa. Eikä se ole vain mikään ehkä - Jumala rakastaa sinua ja Hänellä on paljon hyviä ajatuksia sinua kohtaan.
Ymmärrän, että olet rukoillut paljon, mutta kehottaisin sinua viemään tämä aihe nöyränä Jumalalle. Synny uudestaan, uudeksi ihmiseksi, ja ole osa Jumalan ruumista. Ja yksi aika tärkeä juttu - uskon uudistukseni jälkeen, en olisi omin voimin kyennyt nousemaan menneestä minästä, mitenkään. Ja puhun siitä, että olin synkkä ja todella syntinen ihminen. Aina kun omin voimin yritin vastustaa omaa pahuuttani, kaaduin lyhyen matkan jälkeen samaten. Eikä tämä ole mitenkään helppoa, mutta tiedän tämän varmaksi - Jumalaa pitää tavoitella. Tavoittele Häntä, niin Hän tavoittelee sinua. Muistan, kun oli kulunut n. puoli vuotta, kieltäydyin menemästä tämän maailman menojen mukaan ja vieläkin tavoittelin Jumalaa ja yksinkertaisesti anoin sitä, että Hän antaisi minulle rauhan menneestä minästä; täytyin aivan luonnottomalla rauhalla. Kannan tuota rauhaa vieläkin. Enkä päästä siitä irti.
Asiasta toiseen... mitä olet tykännyt tuosta blogspot ilmaisblogista? Suositteletko käyttää? Yritän päästä jyvälle blogiasioista, eikä ole aiempaa osaamista asiasta.
Ei se huono ole :) Mitä ajattelit postailla?
Siunaukset
Ps. Paljon olisi kyllä korjaamista sen suhteen, mutta kyllä sillä kirjoitat.
On jokin sellainen 'tarve' tuottaa tekstiä, näillä näkymin runollisessa muodossa tai jonain 'ajatelmina'... Luultavastihan tulee näkymään teksteissä... elämä, usko, ilmiöt joita näkee maailmassa...ihmisyydessä, uskonnollisuuksissa, varmasti elämän varjopuolista toivon löytymiseen, on se teema jossain muotoa.
Ehkä myös valokuvausta tuon mukaan...haluaisin sitäkin alkaa enemmän harrastamaan. En täysin varma ole siitä mikä tästä muodostuu, se tulee luovuuden virratessa varmaan lopulliseen muotoonsa. Mutta minulla on tähän kirjoittamiseen yleensäkin tämä valtava innostus ja käyttövara jossain jota pitäisi saada tuoda esiin... Yleensäkin kirjoittamisen kautta ilmaisu, on se mikä tuottaa minulle jotain jossa koen, että saan purettua ajatuksia, mitä sisimpäni tuottaa... Eli innokkaana olen tätä juttua tekemässä, toivottavasti saan siitä sen 'luovuuden kanavan', jota koen tarvitsevani...
Ehkä noilla ilmaisblogeilla on hyvä lähteä liikkeelle ainakin ja ainahan sitä voi muuttaa suunnitelmia kun oppii tekemään niillä, luultavastihan on ainakin helpompia aloittajille siitä lähteä...
Kaikkea hyvää toivotan, blogikirjoitteluun ja elämän arkeen sinullekin.
"Ehkä myös valokuvausta tuon mukaan...haluaisin sitäkin alkaa enemmän harrastamaan."
Kannattaa. Opiskelin valokuvausta sellaiset kaksi vuotta, jonka ohella opiskelin myös valokuvien käsittelyä. Sen pohjalta minusta meinasikin tulla valokuvaava/kirjoittava toimittaja, mutta suunnitelmat muuttuivat. Olen pyrkinyt pitämään sitä harrastuksen pohjalta, koska valokuvaus/kuvien muokkaaminen on omalla tavalla terapeuttista touhua. Palkitsevaakin.
"Ehkä noilla ilmaisblogeilla on hyvä lähteä liikkeelle --- "
Ehdottomasti.
"Kaikkea hyvää toivotan, blogikirjoitteluun ja elämän arkeen sinullekin."
Ja Herran siunausta sinulle :)
Asiallinen aloitus ansaitsee olla palstalla.
Jep jep
MiIksi tämä on yhtäpitävä pastorin pojan todistusten kanssa?
– Asuin 15 vuotta Itävallassa, jossa isäni oli pastorina. Muutimme 15 kertaa, joten tämä muuttaminen tuntuu jatkumolta. Ollaan päätetty juurtua pariksi vuodeksi nykyiseen asuntoon, ennen kuin ostetaan asuntosäästötilillä omakotitalo, Johannes sanoo.
Satuhäät 23.2. Yle TV2 klo 21. (Iltasanomat tänään)
"Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi." Tässäpä paljastuu pastorin pojan varjelema salaisuus."
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1423749558748.html?pos=feedteaser
Asiahan on teidän kahden arvailujen varassa.
Totuus ei kaipaakaan kommentteja, kun vaikeneminen on myöntymisen merkki. Onhan hänen omat kommenttinsa yhtäpitävät tuon lehtikirjoituksen kanssa, jopa hänen omaa kuvaansa myöten, kun sekin ennen palstauudistusta täällä näytillä oli.
Jos kerran on itse halunnut tulla julkisuuteen, niin omituiselta tuntuu nuo horinasi. ""Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi." Tässäpä paljastuu pastorin pojan varjelema salaisuus."
Raamattu sanoo myös näin rakas exhellari:
"12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13 Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian." - Sananlaskut 11:12,13
Ehkä olisi viisainta pysyä vaiti, mutta minun heikkouteni on että välillä tekee mieleni sekaantua tiettyihin asioihin. Toivottavasti joskus vielä pääsen tästä huonosta tavastani eroon.
En halua halveksia sinua exhellari enkä tätä palstaa ja täällä kirjoittajia, mutta mitä sinä ajattelisit ihmisestä joka paljastasi sinun nimesi ja henkilöllisyytesi tämän kaltaisella palstalla kuin Raamattu keskustelu? Miltä sinusta tuntuisi että täällä pyörivät ihmiset alkaisivat tonkimaan ja arvostelemaan sinun yksityiselämääsi? Kestäisitkö sinä sen?
Minulla on kuitenkin vahva usko siihen että pastorin_poika kestää ihailtavasti tälläisetkin koitukset joita hänen lähimmäisensä hänen eteensä asettavat. Kaikki me teemme virheitä ja rikomma aika-ajoin toisiamme vastaan, mutta ihaninta kaikesta on että annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Siunausta Raamatun osoittamalla tiellä. Sillä on hyvä kulkea kun kunnioitamme ja rakastamme toinen toisiamme.
"Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat." - Matteus 7:12
Mitenkähän häneltä tämän julkisuuden jälkeen onnisuu demonien metsästys, kun ei enää pystykään tekemään sitä salassa?
"Pientä vaihtelua tänne Raamattu-osastolle.
Siunaten,
Pastorin Poika"
Antaa hänen vain siunailla kohtaloaan. Olemme saanet hänet haltuumme.
Siis mitä siunailemista hänen kohtalossa on, ja millä tavalla olemme saaneet hänet haltuumme?
Et vaikuta läheskään tasapainoiselta ihmiseltä
Ihmettelen, että minkä vuoksi tuo kommentti kuulostaa kamalasti siltä, että olisin yrittänyt pitää jotakin salassa? :D Satuhäät ei liity Raamattu palstaan, saati sitten blogiini millään tavalla. Joten.. Mistäköhän tämä outo kohu johtuu?
"Ehkä olisi viisainta pysyä vaiti, mutta minun heikkouteni on että välillä tekee mieleni sekaantua tiettyihin asioihin. Toivottavasti joskus vielä pääsen tästä huonosta tavastani eroon."
Kiitos, että "sekaannuit", vaikka en sitä sellaisena näe ^^ Jaat arvokkaita kohtia Raamatusta ja arvostan, että niitä jaat. Sinun kaltaisia pitäisi olla enemmän. Varsinkin näillä kulmilla.
"Asuin 15 vuotta Itävallassa, jossa isäni oli pastorina. Muutimme 15 kertaa, joten tämä muuttaminen tuntuu jatkumolta."
Njaa-a :D Me muutettiin Itävallassa lähes vuoden välein. En ole ihan varma, että oliko se ihan 15 kertaa. Saatetaan puhua n. 10-13 kerrasta. Mutta kyllä noita virheitä/kirjoitusvirheitä syntyy ^^ Iltalehti kirjoitti, että oltaisiin menty naimisiin 19-vuotiaana, vaikka mentiinkin 18-vuotiaana. Mutten usko, että sillä väliä.
Miten olisi jos palattaisiin takaisin Raamatun pariin? :D Sillä nimellä tätä palstaa kuitenkin kutsutaan. (Tiedän, ettei todistukseni käsittele itse Raamattua, mutta se koskee hengellisiä asioita kaikesta huolimatta.)
Toivon, ettei julkisuuteni televisiossa häiritse ketään, koska tiedän että täällä on paljon mukavaa väkeä, joitten kanssa on ihan kivaa jutella. Miten olisi?
Lisään tuohon vielä - asuttiin 15 vuotta Itävallassa. Asia ei siitä miksikään muutu ^^ Mikä tuohon muuttamiseen liittyy - n. 10-13 kertaa muutettiin laskujeni mukaan :) Lähes vuosittain. Paitsi Kärntenin Maria Saalissa asuttiin.. pari-kolme vuotta?
Juuh ^^ Mutta, se siitä aiheesta.
0maa nimeäsi olet salannut pelosta, jos se tulee julkisuuteen, sinun työsi vartijana ja demonien metsästäjänä vaikeutuu.
Yllätyin kun luin tunnustuksesi että olet ex-hellari Teuvo. Hyvänen hyssyrät sentään, sehän on totta. Oletkohan kipeä?
Vai näet sinä taas näkyjä, ei siellä terve ihminen näe Teuvosta puhuttavan mitään:-)
Näithän sinäkin niitä ufoja sieltä tutkastasi, kunnes sait potkut.
Sinun valehteluun on jo niin totuttu, ettei niitä kukaan noteeraa
Kuin myös sinun kaltaisiasi :) Pysytään Jumalan rakkaudessa toinen toisiamme kohtaan ja annetaan toinen toisillemme anteeksi, jos joku meitä vastaan rikkoo, sillä laupeudessa ja armollisuudessa toisiamme kohtaan me täytämme täydellisyyden mitan ja osottaudumme taivaallisen Isämme lapsiksi, joka itse on meidät pelastanut armosta ja on rakastanut meitä antaen meidän syntimme anteeksi.
Siunasta sinulle ja koko perheellesi veljeni.