Viattomien lasten ei tulisi kärsiä likaisista äideistä!
Hygieniapassi pakolliseksi ensi vuoden alusta
Elintarvikkeiden kanssa ammatikseen työskentelevät tarvitsevat ensi vuoden alusta hygieniaosaamistodistuksen. EU-määräys koskee niitä, jotka käsittelevät työssään pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Passin avulla hygieniaosaamista yhtenäistetään koko unionin alueella.
Todistus täytyy olla esimerkiksi ruoanvalmistuksessa ja -jakelussa työskentelevillä, mutta myös esimerkiksi elintarvikkeita esittelevillä konsulenteilla.
Hygieniakokeita on järjestetty jo parin vuoden ajan. Uusilta työntekijöiltä passi on vaadittu jo vuoden 2003 alusta, vanhoilla työntekijöillä sama osaaminen on oltava vuoden 2005 alusta.
Elintarvikeviraston mukaan osaamistodistuksen on tähän mennessä suorittanut jo runsaat 200 000 työntekijää eli enemmän kuin etukäteen oli arveltu. Joukossa on kuitenkin paljon myös vapaaehtoisesti osaamisensa testanneita.
Testejä järjestävät Elintarvikeviraston hyväksymät testaajat. Koe sisältää 40 kysymystä hygieniasta, joista on osattava vastata oikein 34 kysymykseen.
Hygieniapassi pakolliseksi ensi vuoden alusta
Elintarvikkeiden kanssa ammatikseen työskentelevät tarvitsevat ensi vuoden alusta hygieniaosaamistodistuksen. EU-määräys koskee niitä, jotka käsittelevät työssään pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Passin avulla hygieniaosaamista yhtenäistetään koko unionin alueella.
Todistus täytyy olla esimerkiksi ruoanvalmistuksessa ja -jakelussa työskentelevillä, mutta myös esimerkiksi elintarvikkeita esittelevillä konsulenteilla.
Hygieniakokeita on järjestetty jo parin vuoden ajan. Uusilta työntekijöiltä passi on vaadittu jo vuoden 2003 alusta, vanhoilla työntekijöillä sama osaaminen on oltava vuoden 2005 alusta.
Elintarvikeviraston mukaan osaamistodistuksen on tähän mennessä suorittanut jo runsaat 200 000 työntekijää eli enemmän kuin etukäteen oli arveltu. Joukossa on kuitenkin paljon myös vapaaehtoisesti osaamisensa testanneita.
Testejä järjestävät Elintarvikeviraston hyväksymät testaajat. Koe sisältää 40 kysymystä hygieniasta, joista on osattava vastata oikein 34 kysymykseen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ainakin joillain paikkakunnilla Amica-henkilöstöravintoloissa valmistetaan kotikaljat ja pullataikinat suoraan vesihanasta laskettuun lämpimään kraanaveteen. Vettä ei siis keitetä, vaan se on kuumennettu vesiboilerissa. En perkele joisi ja söisi mokomia sotkuja, kun joskus on sattunut näkemään avatun boilerin.
Hupaisaa asiassa on sekin, että noin menetellään jopa Tornion Lapin Kullan tehtaan Amica-henkilöstöravintolassakin. Ruokailijoilla tuskin on tietoa siitä miten kotikaljat ja pullat on tehty. Tuskin kukaan laskee teevesiäkään suoraan hanasta?
Aivan sama mitä kaljan tekoon käytetään, mutta pulla kuitenkin paistetaan ennen syömistä, joten kyllä raanavettä voi käyttää.
Olen melkoinen hygieenikko, mutta rajansa kaikella. Juomaveden keitän jääkaappiin kannuun, mutta suoraan raanasta useimmat ottavat juomavedenkin. Vesi on tukittu ja todettu juomakelpoiseki.
Paistamisessa voi bakteereja kuolla, mutta muut epäpuhtaudet pysyvät. Vuosia vanhat kuumavesiboilerit ovat sisältä saman näköisiä kuin vanhan vessanpöntön vesisäiliöt, ottaisitko käyttöveden sieltä vaikkapa pullataikinaan? Kuumavesiboilerissa veteen voi liueta kupariakin vastuksista ja se kupari ei paistamisessa mihinkään katoa. Lisäksi kun säiliö on sisältä ruosteinen ja limainen, niin ei tiedä mitä törkyä sieltä hanasta tulee. Hanavesien kylmä vesi on eri juttu ja se onkin yleensä juomakelpoista sellaisenaan.
sivistyneessä osassa maatamme lämmin käyttövesi on samaa vettä kuin kylmäkin, se vain tulee lämmönsiirtimen tai varaajassa olevan kierukan kautta. Ei silti kiertäähän se vähän aikaa putkistossa sekin, muillekin vesikauhuisille tiedoksi.
Riippuu tietysti millaisessa laitteistossa se vesi lämmitetään, mutta en jaksa uskoa, että henkilöstöravintoloiden työntekijä olisivat vaivautuneet ottamaan asiasta selvää, että onko putkistosta tuleva kuuma vesi kelvollista ruokien ja juomien valmistukseen. Pääsyynä lämpimän hanaveden käyttöön on ainainen kiire.
Niissä vesiboilereissa ja putkistoissa lämmitettävän veden laatu voi olla aivan toista kuin saman veden kylmäpuolella.
Terveystarkastajat eivät ainakaan minun nähden koskaan ottaneet näytteitä kuumavesipuolelta, vaan aina kylmästä vedestä ja sitäkin piti ensin juoksuttaa minuuttikaupalla.
vaikka kyseisessä paikassa vesi olisi kovinkin tarkkaan tutkittu, ollaanko sitä vaan väheksymässä työntekijöitä vailla mitään todellista tietoa?
Niitä paikkoja on useita ja ainakin joissakin laitteet ovat jo aika vanhoja. En myöskään väheksy työntekijöitä, vaan lähinnä yrityksen johtoa, enkä ihmettelis vaikka määräys lämpimän hanaveden käytöstä olisi annettu juuri johdolta. Kyseisellä yrityksellä on kaikki mukamas niin tarkoin laskettu, että työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia ehtiä edes vesiä keittelemään.
Omavalvonta ei myöskään ole asianmukaisessa kunnossa, joten helppo on päätellä, ettei ole mikään muukaan.
Jos on talossa kuumavesiboleri vielä olemassa, niin ei pidä puhua kotiäitien veden käytöstä.
Miesväen välinpitämättömyydestä voi puhua. Onneksi en edes enää muistanut noiden boilereiden olemassa oloa. Korkea lämpö on kuitenkin se joka tappaa bakteereja parhaiten, kun on kyse ruoka-aineista. - Migroaaltouunit pannaan, jos pelkää saavansa vaikkapa jersiniabakteerin, johon voi kuolla.