Sapatti ja helluntalaisuus

Stork
En ole samaa mieltä siitä, että taas pitäisi separatistisiä ryhmiä perustaa. Hajaannusta on nykyäänkin jo ihan tarpeeksi. Jeesus itse rukoili sen puolesta "että he kaikki yhtä olisivat".

Eri porukoita lisää? kirjoitti:

Stork
En ole samaa mieltä siitä, että taas pitäisi separatistisiä ryhmiä perustaa. Hajaannusta on nykyäänkin jo ihan tarpeeksi. Jeesus itse rukoili sen puolesta "että he kaikki yhtä olisivat".

Lue lisää

Kirkkokuntia on jo ihan tarpeeksi ja tuo "apostolinen kirkko" on siis jo olemassa. Jeesus rukoili ylimmäispapillisessa rukouksessaan myös, että "pyhitä heidät totuudessa". Jumala ei halua sellaista yhteyttä, jossa Raamattua poljetaan tai opetukset korvataan ihmiskäskyillä tai perinnäissäännöillä.

Paavali ei hyväksynyt seurakunnan hajaantumista sen perusteella, että toinen uskova pitää jotain päivää toista parempana ja jollekin toiselle uskovalle kaikki päivät ovat samanarvoisia. (Roomalaiskirje, muistaakseni 14. luku).

Joten ei ole Jumalankaan tahto, että "sapattia viettäville" karismaatikoille tulisi oma seurakunta. Vaikka sellainen olisi jossain päin maailmaa olemassa, niin Suomessa sellainen olisi Jumalan sanan vastainen hajaantuminen.

S.A. kirjoitti:

Paavali ei hyväksynyt seurakunnan hajaantumista sen perusteella, että toinen uskova pitää jotain päivää toista parempana ja jollekin toiselle uskovalle kaikki päivät ovat samanarvoisia. (Roomalaiskirje, muistaakseni 14. luku).

Joten ei ole Jumalankaan tahto, että "sapattia viettäville" karismaatikoille tulisi oma seurakunta. Vaikka sellainen olisi jossain päin maailmaa olemassa, niin Suomessa sellainen olisi Jumalan sanan vastainen hajaantuminen.

Lue lisää

Stork
Ei vapaiden suuntien tarvitse vielä sisäisesti jakautua erilaisiksi helluntailaisiksi, erilaisiksi vapaakirkkolaisiksi, erilaisiksi baptisteiksi jne. Kaikenlainen oma kuppikuntalaisuus ja sen oman erinomaisuuden korostaminen ei varmasti ole Jumalan mielen mukaista käyttäytymistä sisarten ja veljien kesken. Eristäytymisessä on syynä se, että pidetään itseä parempana kuin toista ja missäs kohdin Jumalan sana tällaiseen kehottaa?

S.A. kirjoitti:

Paavali ei hyväksynyt seurakunnan hajaantumista sen perusteella, että toinen uskova pitää jotain päivää toista parempana ja jollekin toiselle uskovalle kaikki päivät ovat samanarvoisia. (Roomalaiskirje, muistaakseni 14. luku).

Joten ei ole Jumalankaan tahto, että "sapattia viettäville" karismaatikoille tulisi oma seurakunta. Vaikka sellainen olisi jossain päin maailmaa olemassa, niin Suomessa sellainen olisi Jumalan sanan vastainen hajaantuminen.

Lue lisää

Suurella osalla on sunnuntai se paras päivä pyhäksi, niin pienille kuin suurillekin, samoin vapaille kuin orjillekin, ja niin rikkaille kuin köyhillekin.

tämä on huomattu ! kirjoitti:

Suurella osalla on sunnuntai se paras päivä pyhäksi, niin pienille kuin suurillekin, samoin vapaille kuin orjillekin, ja niin rikkaille kuin köyhillekin.

Se kun meille rakas Kristuksen Ylösnousemuksen päivä, Herran päivä.

Kaikki kunnia Kristukselle Jeesukselle Herrallemme!

kristityt yhdessä kirjoitti:

Se kun meille rakas Kristuksen Ylösnousemuksen päivä, Herran päivä.

Kaikki kunnia Kristukselle Jeesukselle Herrallemme!

Mitä Raamattu sanoo viikon ensimmäisestä päivästä, eli sunnuntaista?:

Matt.28:1: Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.

Mark.16:2: Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.

Jae 9: Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.

Luuk.24:1: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.

Joh.20:1: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.

Jae 19: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!”

Opetuslapset olivat lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta, ei jumalanpalveluksessa.

Ap.t.20:7: Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
"Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka".

The New English Bible kääntää ajankohdan: lauantai-iltana.

Historioitsija Augustus Neander:"kenties apostolin lähestyvä lähtö kokosi pienen seurakunnan veljelliselle jäähyväisaterialle, joka yhteydessä apostoli piti viimeisen puheensa, vaikka kyseessä ei ollutkaan erityinen sunnuntain jumalanpalvelus".(The History of the Christian Religion and Church s.337)

1 Kor.16:2: Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräystä tehtäisi vasta minun tultuani.

Paavali kehoitta laittamaan sunnuntaisin kotonaan rahaa talteen, kyseessä ei ollut mikään kirkossa kerättävä kolehti.

Raamattu ei anna tukea lepopäivän muutokselle. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi on asetettu upotuskaste ja ehtoollinen. Room 6: 3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

1 Kor. 11: 23 Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."

26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.

Siinä olemme samaa mieltä, että kaikki kunnia Jeesukselle! Kunhan emme tahallamme vääristele Hänen Sanaansa.

Stork kirjoitti:

Mitä Raamattu sanoo viikon ensimmäisestä päivästä, eli sunnuntaista?:

Matt.28:1: Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.

Mark.16:2: Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.

Jae 9: Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.

Luuk.24:1: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.

Joh.20:1: Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.

Jae 19: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Rauha teille!”

Opetuslapset olivat lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta, ei jumalanpalveluksessa.

Ap.t.20:7: Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
"Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka".

The New English Bible kääntää ajankohdan: lauantai-iltana.

Historioitsija Augustus Neander:"kenties apostolin lähestyvä lähtö kokosi pienen seurakunnan veljelliselle jäähyväisaterialle, joka yhteydessä apostoli piti viimeisen puheensa, vaikka kyseessä ei ollutkaan erityinen sunnuntain jumalanpalvelus".(The History of the Christian Religion and Church s.337)

1 Kor.16:2: Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräystä tehtäisi vasta minun tultuani.

Paavali kehoitta laittamaan sunnuntaisin kotonaan rahaa talteen, kyseessä ei ollut mikään kirkossa kerättävä kolehti.

Raamattu ei anna tukea lepopäivän muutokselle. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen muistoksi on asetettu upotuskaste ja ehtoollinen. Room 6: 3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

1 Kor. 11: 23 Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."

26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.

Siinä olemme samaa mieltä, että kaikki kunnia Jeesukselle! Kunhan emme tahallamme vääristele Hänen Sanaansa.

Lue lisää

Raamattu ei varsinaisesti anna tukea lepopäivän muutokselle MUTTA Uuden Testamentin mukaan toinen voi pitää jotain päivää muita parempana, ja jollekin toiselle taas kaikki päivät voivat olla samanarvoisia. Siten sillä ei ole erityistä merkitystä, vaikka ns. kristityssä maailmassa lepopäivää vietetään sunnuntaina.

Mutta siltikin: jollekin sunnuntai voi olla toisia pyhempi päivä, ja joku toinen kristitty pitää kaikki päivät samanarvoisina. Eikä tämä ole Jumalan Sanan mukaan asia, josta sopii kovasti kiistellä.

Eri porukoita lisää? kirjoitti:

Stork
En ole samaa mieltä siitä, että taas pitäisi separatistisiä ryhmiä perustaa. Hajaannusta on nykyäänkin jo ihan tarpeeksi. Jeesus itse rukoili sen puolesta "että he kaikki yhtä olisivat".

Lue lisää

Vaan Jeesuksen rukous perustuu totuuteen, jota te ette seuraa. Siksi separaatio teistä.

S.A. kirjoitti:

Paavali ei hyväksynyt seurakunnan hajaantumista sen perusteella, että toinen uskova pitää jotain päivää toista parempana ja jollekin toiselle uskovalle kaikki päivät ovat samanarvoisia. (Roomalaiskirje, muistaakseni 14. luku).

Joten ei ole Jumalankaan tahto, että "sapattia viettäville" karismaatikoille tulisi oma seurakunta. Vaikka sellainen olisi jossain päin maailmaa olemassa, niin Suomessa sellainen olisi Jumalan sanan vastainen hajaantuminen.

Lue lisää

Höpönlöpön.

S.A. kirjoitti:

Raamattu ei varsinaisesti anna tukea lepopäivän muutokselle MUTTA Uuden Testamentin mukaan toinen voi pitää jotain päivää muita parempana, ja jollekin toiselle taas kaikki päivät voivat olla samanarvoisia. Siten sillä ei ole erityistä merkitystä, vaikka ns. kristityssä maailmassa lepopäivää vietetään sunnuntaina.

Mutta siltikin: jollekin sunnuntai voi olla toisia pyhempi päivä, ja joku toinen kristitty pitää kaikki päivät samanarvoisina. Eikä tämä ole Jumalan Sanan mukaan asia, josta sopii kovasti kiistellä.

Lue lisää

Vääristelet Paavalia, joka puhuu paastopäivistä eikä lepopäivästä. JUMALA EI ANNA LUPAA PYHITTÄÄ MITÄÄN MUUTA PÄIVÄÄ KUIN SAPATIN.

pyh! kirjoitti:

Vääristelet Paavalia, joka puhuu paastopäivistä eikä lepopäivästä. JUMALA EI ANNA LUPAA PYHITTÄÄ MITÄÄN MUUTA PÄIVÄÄ KUIN SAPATIN.

Pyh! Kysymys sinulle kirjoitukseesi 21.1.2015 8:29
Voisitko antaa raamatunkohdan, jossa tämä KIELTO on?

S.A. kirjoitti:

Raamattu ei varsinaisesti anna tukea lepopäivän muutokselle MUTTA Uuden Testamentin mukaan toinen voi pitää jotain päivää muita parempana, ja jollekin toiselle taas kaikki päivät voivat olla samanarvoisia. Siten sillä ei ole erityistä merkitystä, vaikka ns. kristityssä maailmassa lepopäivää vietetään sunnuntaina.

Mutta siltikin: jollekin sunnuntai voi olla toisia pyhempi päivä, ja joku toinen kristitty pitää kaikki päivät samanarvoisina. Eikä tämä ole Jumalan Sanan mukaan asia, josta sopii kovasti kiistellä.

Lue lisää

S.A. . . . WIKIPEDIA SUNNUNTAI: Juutalaisen sapatinvieton merkitys on myöhemmin siirretty sunnuntaihin. Tämä tapahtui roomalaiskatolisen kirkon toimesta Laodikean kirkolliskokouksessa 400-luvun alkupuolella.
Tätä ennen, sekä juutalaiset, että kristityt viettivät pyhäpäivänään sapattia lauantaita. Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisellä vuosisadalla myös KAIKKI kristilliset seurakunnat viettivät sapattia lepopäivänään.
300-luvun alussa alkoi Rooman seurakunnasta muotoutua Valtion kirkko, mikä sai loppuhuipennuksensa 500-luvun alussa. Näiden muutosten lomassa kirkko muokkautui osittain silloisen yhteiskunnan mukaisesti. Yksi muutos olise, että kirkko lopetti sapatin vieton ja siirtyi viettämään lepopäivänään ja jumalanpalveluspäivänään sunnuntaita, jonka Keisari Konstantinus oli jo määrännyt Rooman valtakunnan viralliseksi lepopäiväksi.
Monet tutkijat, myös katolinen kirkko sijoittaa tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364 jKr, jolloin katolisessa Laodikean konsiilissa Paavi Liperiuksen johdolla kehoitettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta alkamaan kunnioittaa sunnuntaita.

1700-luvun Luterilainen virsi kertoo. Virsi 135.1. Nää käskysanaa KYMMENEN, ne meille kautta Mooseksen Jumala itse ilmoitti, ja Siinailla kirjoitti. Ah Herra armahda.
136.1. Ken tahtoo olla kristitty, ja kristittynä kuolla, ei SILLE OUTO, PEITETTY, SAA HERRAN LAKI OLLA, JONK ANTOI ITSE JUMALA.

Jumala sanookin: En minä liittoani riko, enkä muuta sitä mikä on minun huuliltani lähtenyt.
Jesaja kirjoittaa: Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt ja hyljänneet iankaikkisen liiton.

S.A. kirjoitti:

Raamattu ei varsinaisesti anna tukea lepopäivän muutokselle MUTTA Uuden Testamentin mukaan toinen voi pitää jotain päivää muita parempana, ja jollekin toiselle taas kaikki päivät voivat olla samanarvoisia. Siten sillä ei ole erityistä merkitystä, vaikka ns. kristityssä maailmassa lepopäivää vietetään sunnuntaina.

Mutta siltikin: jollekin sunnuntai voi olla toisia pyhempi päivä, ja joku toinen kristitty pitää kaikki päivät samanarvoisina. Eikä tämä ole Jumalan Sanan mukaan asia, josta sopii kovasti kiistellä.

Lue lisää

Roomalaiskirje 14:
1 Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. 2 Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. 3 Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä.
5 Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. 6 Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa. 7 Kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. 8 Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. 9 Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra. 10 Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. 11 Onhan kirjoitettu:
-- Niin totta kuin elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.
12 Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.

Tuossa Raamatunteksti johon nähtävästi viittasit ja itse en kyllä huomannut, että siinä olisi puhuttu 10 käskystä yhtään mitään, vaan Paavali puhui paastopäivistä ja antoi siihen ohjeita. Fariseukset paastosivat ennen kahdesti viikossa (Luukas 18:12) maanantaisin ja torstaisin ja kristittyjen keskuudessa alettiin suosimaan keskiviikkoa ja perjantaita. Ei ole kuitenkaan hyvä kiistellä syömisestä ja syömättömyydestä ja siitä asiasta jokaisella on vapaus tehdä oma valintansa. Mutta lepopäiväänhän tämä Raamatunteksti ei viittaa millään lailla, kuten itsekin sen huomaat.

pyh! kirjoitti:

Vääristelet Paavalia, joka puhuu paastopäivistä eikä lepopäivästä. JUMALA EI ANNA LUPAA PYHITTÄÄ MITÄÄN MUUTA PÄIVÄÄ KUIN SAPATIN.

Puhuu paastopäivästä?

Room. 14:5:
"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."

Sitä ENNEN Paavali on puhunut siitä, että toinen syö vain vihanneksia ja toinen syö kaikkea. (jakeet 2-3)

Tämän JÄLKEEN (jakeessa 6) Paavali tekee näistä kahdesta asiasta seuraavan yhteenvedon:
"Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa. "

Kun luetaan Paavalin kirjettä Kolossan seurakunnalle, niin voidaan päätellä Room.14:5 maininnan pitävän sisällään mm. JUUTALAISTEN JUHLIEN, UUDENKUUN tai SAPATIN viettoon liittyvät asiat.

Kol.2:16:
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,"

S.A. kirjoitti:

Puhuu paastopäivästä?

Room. 14:5:
"Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."

Sitä ENNEN Paavali on puhunut siitä, että toinen syö vain vihanneksia ja toinen syö kaikkea. (jakeet 2-3)

Tämän JÄLKEEN (jakeessa 6) Paavali tekee näistä kahdesta asiasta seuraavan yhteenvedon:
"Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa. "

Kun luetaan Paavalin kirjettä Kolossan seurakunnalle, niin voidaan päätellä Room.14:5 maininnan pitävän sisällään mm. JUUTALAISTEN JUHLIEN, UUDENKUUN tai SAPATIN viettoon liittyvät asiat.

Kol.2:16:
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,"

Lue lisää

Kol.2:13-17: "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen".

Kheirografon= kirjallinen sopimus tai velkakirja (suomennettuna kirjoituksen säädöksineen Raamatussa). Sana ”nomos” joka tarkoittaa lakia tai käskyjä ei esiinny kertaakaan koko luvussa, joten kymmentä käskyä ja viikkosapattia se ei voi tarkoittaa. ”syöminen, juominen, juhla, uusikuu ja sapatti” viittavat ennemmin seremonialakiin, jotka esikuvasi Kristusta, kuin kymmeneen käskyyn. Eikö Jeesus pyyhkinyt ristinkuolemallaan pois meidän syntivelkamme taivaan kirjoista? Kun tunnustamme ja hylkäämme syntimme, hän ”antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”.

Tuossa myös Timo Flinkin kirjoitus aiheesta:

https://timoflink.wordpress.com/

Stork kirjoitti:

Kol.2:13-17: "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen".

Kheirografon= kirjallinen sopimus tai velkakirja (suomennettuna kirjoituksen säädöksineen Raamatussa). Sana ”nomos” joka tarkoittaa lakia tai käskyjä ei esiinny kertaakaan koko luvussa, joten kymmentä käskyä ja viikkosapattia se ei voi tarkoittaa. ”syöminen, juominen, juhla, uusikuu ja sapatti” viittavat ennemmin seremonialakiin, jotka esikuvasi Kristusta, kuin kymmeneen käskyyn. Eikö Jeesus pyyhkinyt ristinkuolemallaan pois meidän syntivelkamme taivaan kirjoista? Kun tunnustamme ja hylkäämme syntimme, hän ”antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”.

Tuossa myös Timo Flinkin kirjoitus aiheesta:

https://timoflink.wordpress.com/

Lue lisää

Tässä 10 käskyn ja siveyslain erot:


SIVEYSLAKI 10 KÄSKYÄ:

Herra itse puhui kansalle (2. Moos. 20:1-22; 5 Moos.4:12,13; 5:6-22)
Jumala itse kirjoitti kivitauluille (2 Moos.24:12; 31:18; 32:16; 5 Moos.9:10; 10:1-4)
Säilytettiin liitonarkissa ( 5 Moos.10:1-5).
Täydellinen laki (Ps19:8; Jaak.1:25)
Vapauden laki, josta on iloa (Jaak.2:11,12; Ps 119:47,77; Room.7:22)
Hengellinen (Room.7:14)
Iankaikkinen ja muuttumaton (Ps.111:7,8; Luuk.16:17)
Osoittaa synnin (Room.3:20; 7:7)
Käytössä tuomiolla (Jaak.2:11,12)
Kristuksen kuolemallaan vahvistama (Jes.42:21; Matt.5:17, 18; Room.3:31).

SEREMONIALAKI:

Mooses opetti kansalle (2.Moos.24:3; 5 Moos. 5:31)
Mooses kirjoitti kirjaan (2 Moos. 24:4; 5. Moos.31:9)
Säilytettiin liitonarkin sivulla (5 Moos. 31:24-26)
Varjolaki (Hebr.10:1-4)
Muodostui taakaksi (Apt.15:1,5,10)
Lihallinen (Hebr.7:16)
Väliaikainen (Hebr.7:12,18)
Osoitti esikuvalliset syntiuhrit (3 Moos. 4 ja 5 luku; Hebr.10:1-4)
Sen perusteella ei tuomita (Kol.2:14-17)
Kristuksen kuollessa poistettu käytännöstä (Ef.2:15; Matt.27:51; Hebr.10:8-14)

Mitä on poistettu uudessa liitossa?

Uhrit (Hepr.10:1)
Ruoat, juomat ja pesot, jotka liittyivät temppelipalvelukseen (Hepr.9:9,10)
Vuotuiset juhlat, uusikuu ja juhliin liittyvät sapatit.(Kol.2:14-17; Gal.4:9,10)
Ympärileikkaus (1 Kor.7:19)

Stork kirjoitti:

Kol.2:13-17: "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen".

Kheirografon= kirjallinen sopimus tai velkakirja (suomennettuna kirjoituksen säädöksineen Raamatussa). Sana ”nomos” joka tarkoittaa lakia tai käskyjä ei esiinny kertaakaan koko luvussa, joten kymmentä käskyä ja viikkosapattia se ei voi tarkoittaa. ”syöminen, juominen, juhla, uusikuu ja sapatti” viittavat ennemmin seremonialakiin, jotka esikuvasi Kristusta, kuin kymmeneen käskyyn. Eikö Jeesus pyyhkinyt ristinkuolemallaan pois meidän syntivelkamme taivaan kirjoista? Kun tunnustamme ja hylkäämme syntimme, hän ”antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”.

Tuossa myös Timo Flinkin kirjoitus aiheesta:

https://timoflink.wordpress.com/

Lue lisää

Stork, kun kerran Jeesus on ristinkuolemallaan pyyhkinyt syntivelkamme pois taivaankitjoista, niin miksikäs sitten adventistisessa teologiassa niitä kaivellaan siellä tutkivassa tuomiossa muka taivaallisessa pyhäkössä???

Stork kirjoitti:

Kol.2:13-17: "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen".

Kheirografon= kirjallinen sopimus tai velkakirja (suomennettuna kirjoituksen säädöksineen Raamatussa). Sana ”nomos” joka tarkoittaa lakia tai käskyjä ei esiinny kertaakaan koko luvussa, joten kymmentä käskyä ja viikkosapattia se ei voi tarkoittaa. ”syöminen, juominen, juhla, uusikuu ja sapatti” viittavat ennemmin seremonialakiin, jotka esikuvasi Kristusta, kuin kymmeneen käskyyn. Eikö Jeesus pyyhkinyt ristinkuolemallaan pois meidän syntivelkamme taivaan kirjoista? Kun tunnustamme ja hylkäämme syntimme, hän ”antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä”.

Tuossa myös Timo Flinkin kirjoitus aiheesta:

https://timoflink.wordpress.com/

Lue lisää

No, jos pidät jotain tiettyä päivää (sapattia/lauantaita) muita päiviä parempana, niin hyvä.

Minä taasen en pidä jotain tiettyä päivää toista parempana, ja sekin on hyvä.

Kukin olkoon omassa mielessään varma, kuten Paavali totesi. Eikä tästä omalta osaltani tämän enempää, kun ei tällaisista asioista oikein kuulu väitellä...

Logiikkanne? kirjoitti:

Stork, kun kerran Jeesus on ristinkuolemallaan pyyhkinyt syntivelkamme pois taivaankitjoista, niin miksikäs sitten adventistisessa teologiassa niitä kaivellaan siellä tutkivassa tuomiossa muka taivaallisessa pyhäkössä???

Lue lisää

No se asia ei taida liittyä sapattiin ja helluntailaisiin?? Ehkä pitäisi mennä adventismi palstalle tästä tarkemmin juttelemaan.

Ristillä ihmisen synnin rangaistus maksettiin kokonaan. Jeesus on meidän ylipappimme ja Hän "kaivelee" meidän elämäämme yksilötasolla. Ei sitä nyt niin hirveän monimutkaisesti tarvitse kai ajatella?

Tuossa lainaus nettisivuilta ja linkki lopussa.

Taivaallinen pyhäkkö on suuri johtokeskus, jossa Kristus toimittaa papillista palveluaan meidän pelastuksemme hyväksi. "Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan" (Hepr. 7:25). Sen vuoksi meitä rohkaistaan astumaan "rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme" (Hepr. 4:16).


http://kirjasto.adventist.fi/28-opinkohtaa-palvelus

S.A. kirjoitti:

No, jos pidät jotain tiettyä päivää (sapattia/lauantaita) muita päiviä parempana, niin hyvä.

Minä taasen en pidä jotain tiettyä päivää toista parempana, ja sekin on hyvä.

Kukin olkoon omassa mielessään varma, kuten Paavali totesi. Eikä tästä omalta osaltani tämän enempää, kun ei tällaisista asioista oikein kuulu väitellä...

Lue lisää

Raamatun mukaan lauantai on edelleen lepopäivä uudessa liitossa. Mutta hyvä, kun nämä Paavalin kertomat paastopäivät ja seremonialliset sapatit nyt selvisivät, niin toivottavasti niitä ei enää tulla sotkemaan Herran sapattiin. Siunausta!

Stork kirjoitti:

Raamatun mukaan lauantai on edelleen lepopäivä uudessa liitossa. Mutta hyvä, kun nämä Paavalin kertomat paastopäivät ja seremonialliset sapatit nyt selvisivät, niin toivottavasti niitä ei enää tulla sotkemaan Herran sapattiin. Siunausta!

Lue lisää

No, taisit tulkita kirjoitukseni tahallasi väärin ja väittää minun väittäneen jotain, jota en väittänyt...

S.A. kirjoitti:

No, taisit tulkita kirjoitukseni tahallasi väärin ja väittää minun väittäneen jotain, jota en väittänyt...

Toivotaan sitten, että lukijoille selvisi, mikä ero on 10 käskyllä ja seremonialailla, mistä päivistä (paasto) Paavali puhuu Room. 14 luvussa ja ettei Kol 2 luvussa puhuta 10 käskystä ollenkaan, vaan käsittelee seremonialain asioita. Ja toivottavasti sapattiherätys menee eteenpäin karismaatikkojen keskuudessa edelleenkin!

Stork kirjoitti:

Toivotaan sitten, että lukijoille selvisi, mikä ero on 10 käskyllä ja seremonialailla, mistä päivistä (paasto) Paavali puhuu Room. 14 luvussa ja ettei Kol 2 luvussa puhuta 10 käskystä ollenkaan, vaan käsittelee seremonialain asioita. Ja toivottavasti sapattiherätys menee eteenpäin karismaatikkojen keskuudessa edelleenkin!

Lue lisää

Olennaista on lukea, mitä Paavali kirjoitti noissa kohdissa ja myös se, mitä lukijat ymmärsivät.

Kun Paavali kirjoitti "älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta", niin saattoivatko lukijat ottaa Paavalin sanat vastaan sellaisenaan? Vai tarvittiinko selittäjää joka kertoi, että "tämä ei kuitenkaan tarkoita aivan sitä, mitä Paavali kirjoitti..." Ja sitten puheli perusteluita siitä, miksi Paavalin sanat eivät tarkoittaneet sitä, mitä Paavali kirjoitti.

Kun Paavali kirjoitti, että "toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma", niin saattoivatko lukijat ottaa Paavalin sanat vastaan sellaisenaan? Vai tarvittiinko selittäjää, joka sanoi, ettei Paavali tarkoittanut sitä, mitä kirjoitti, vaan jotain aivan muuta? Että tämä tarkoitti paastopäivää? Tai leivontapäivää? Tai matkustuspäivää?

Ja erehtyivätkö apostolit ja vanhimmat Jerusalemissa kun totesivat, että Pyhä Henki ja he olivat nähneet hyväksi, ettei pakanuudesta kääntyville "ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että karttavat epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta"?
- Ja mikä tästä listasta jäi puuttumaan - murhat, varkaudet jne. - ne olivat varmasti rangaistavia asioita jo pakanakansojen oikeusistuimissakin.

Kyllä nämä Rooman ja Kolossan seurakunnalle kirjoitetut kirjeet olivat varmasti aivan tarpeellisia sille ajalle. Seurakunnissa oli siihen aikaan mukana sekä juutalaisia että pakanoita. (Ja kuten Apostolien teoissa kerrotaan Jerusalemin tilanteesta: nämä "juutalaiset olivat kaikki lain kiivailijoita.") Siksi oli aivan varmasti tarpeen kirjoittaa, ettei sapatinkaan vuoksi kukaan saa tuomita uskovia (viettävät he sitä tai eivät). Ja Roomaan oli tarpeen kirjoittaa, että päivien valikoiminen (oli sitten kyse sapatin vietosta tai uudenkuun juhlista tai mistä vain) ei saa jakaa seurakuntaa: seurakunnassa täytyy hyväksyä kummatkin.

Stork kirjoitti:

Toivotaan sitten, että lukijoille selvisi, mikä ero on 10 käskyllä ja seremonialailla, mistä päivistä (paasto) Paavali puhuu Room. 14 luvussa ja ettei Kol 2 luvussa puhuta 10 käskystä ollenkaan, vaan käsittelee seremonialain asioita. Ja toivottavasti sapattiherätys menee eteenpäin karismaatikkojen keskuudessa edelleenkin!

Lue lisää

Stork -22.1.2015 18:45

Tuossahan se taas tuli ilmi, tuo adventistien käsitys evankelioimisesta: sapattiherätys. Sinänsä kovin omituinen termi.

Siinä missä muu kristikunta ymmärtää Markuksen evankeliumin lähetyskäskyn "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille", adventismi vääntää sen muotoon "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa sapattia kaikille luoduille."

Herätys on kristillisessä kielenkäytössä termi joka tarkoittaa ihmisen heräämistä synnin unesta ja parannuksen tekoa sekä uskoon tuloa. Onko tällaisen adventistisen "sapattiherätyksen" päämääränä siis saada ihmiset sapattiuskovaisiksi - ja muusta ei niin väliä? Sapattiko se siis on evankeliiumin ydin?

Huhuh sentään kirjoitti:

Stork -22.1.2015 18:45

Tuossahan se taas tuli ilmi, tuo adventistien käsitys evankelioimisesta: sapattiherätys. Sinänsä kovin omituinen termi.

Siinä missä muu kristikunta ymmärtää Markuksen evankeliumin lähetyskäskyn "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille", adventismi vääntää sen muotoon "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa sapattia kaikille luoduille."

Herätys on kristillisessä kielenkäytössä termi joka tarkoittaa ihmisen heräämistä synnin unesta ja parannuksen tekoa sekä uskoon tuloa. Onko tällaisen adventistisen "sapattiherätyksen" päämääränä siis saada ihmiset sapattiuskovaisiksi - ja muusta ei niin väliä? Sapattiko se siis on evankeliiumin ydin?

Lue lisää

Niinkuin sanoin 19.1. että Pyhä Henki on kertonut noille omassa kotikaupungissani oleville helluntaiseurakuntalaisille, tai ainakin sille sisarelle, joka minulle tuli asiasta "todistamaan", että sapatti on voimassa myös uudessa liitossa, niin mikä termi sitten olisi parempi kuin herätys, jos Jumala suoraan asian ilmaisee ja ihmiset alkavat tekemään parannusta asiasta?
Apt. 4:12 kertoo: "Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua". Ja se nimi on JEESUS. Pelastuksen tiestä ei pitäisi syntyä erimielisyyksiä toisen suuntien kanssa, mutta pelastettujen tiestä syntyykin erimielisyyksiä herkemmin.

Stork kirjoitti:

Niinkuin sanoin 19.1. että Pyhä Henki on kertonut noille omassa kotikaupungissani oleville helluntaiseurakuntalaisille, tai ainakin sille sisarelle, joka minulle tuli asiasta "todistamaan", että sapatti on voimassa myös uudessa liitossa, niin mikä termi sitten olisi parempi kuin herätys, jos Jumala suoraan asian ilmaisee ja ihmiset alkavat tekemään parannusta asiasta?
Apt. 4:12 kertoo: "Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua". Ja se nimi on JEESUS. Pelastuksen tiestä ei pitäisi syntyä erimielisyyksiä toisen suuntien kanssa, mutta pelastettujen tiestä syntyykin erimielisyyksiä herkemmin.

Lue lisää

"Pyhä Henki" on kertonut...? Joskus ihmiset perustelevat myös omia näkemyksiään ja joskus myös toiveitaan sillä, että "Jumala" on heille puhunut. Olen esimerkiksi kuullut sellaisesta, että "Jumala" oli sanonut henkilölle, että hänen ei tarvitse mennä kasteelle...

Näkeehän sen Raamatusta lukemalla, ettei uudelle kasteelle pidä kenenkään mennä, jos on jo kerran kastettu.

joka USKOO ja kstetaan se pelastuu. Ensin täytyy tulla uskoon ja uskoa totuus, sitten kaste. Pieni liraus vettä päänpäälle ei ole riittävä. Jos kastetaan, niin kastetaan kunnolla kokonaan upottamalla veteen, ja omasta tahdosta.

Huhuh sentään kirjoitti:

Stork -22.1.2015 18:45

Tuossahan se taas tuli ilmi, tuo adventistien käsitys evankelioimisesta: sapattiherätys. Sinänsä kovin omituinen termi.

Siinä missä muu kristikunta ymmärtää Markuksen evankeliumin lähetyskäskyn "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille", adventismi vääntää sen muotoon "menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa sapattia kaikille luoduille."

Herätys on kristillisessä kielenkäytössä termi joka tarkoittaa ihmisen heräämistä synnin unesta ja parannuksen tekoa sekä uskoon tuloa. Onko tällaisen adventistisen "sapattiherätyksen" päämääränä siis saada ihmiset sapattiuskovaisiksi - ja muusta ei niin väliä? Sapattiko se siis on evankeliiumin ydin?

Lue lisää

Paavin ajatus on, sunnuntain asettamisesta koko maailman lepopäiväksi, maailman pelastamiseksi.

Ei ota paavi huomioon Jumalan antamaa sapattia.

1234567---

Anonyymi kirjoitti:

Paavin ajatus on, sunnuntain asettamisesta koko maailman lepopäiväksi, maailman pelastamiseksi.

Ei ota paavi huomioon Jumalan antamaa sapattia.

1234567---

Lue lisää

Jatkan: Kotimaa24. 3.8.2014. Paavin kymmenen ohjetta onneen. 5:des ohje: Pyhitä lepopäivä, sunnuntai on perheen aikaa.

Uutinen COP27- ilmastokonferenssista, jossa maailman johtavat tahot pyrkivät löytämään ratkaisuja ilmaston lämpenemisen estämiseen. Paavi Franciscus lähetti terveisensä kokoukseen ja muistutti ajatuksestaan sunnuntain asettamisesta koko maailman lepopäiväksi maailman pelastamiseksi, kuten hän esitti jo vuonna 2015.

Paavi ei ottanut huomioon Jumalan antamaa sapattia. Raamatusta kuitenkin luemme 2. Moos.31:12. Ja HERRA PUHUI MOOSEKSELLE SANOEN: 13 PUHU ISRAELILAISILLE JA SANO: PITÄKÄÄ MINUN SAPATTINI, SILLÄ SE ON MERKKINÄ MEIDÄN VALILLÄMME, MINUN JA TEIDÄN, SUKUPOLVESTA SUKUPOLVEEN, TIETÄÄKSENNE, ETTÄ MINÄ OLEN HERRA, JOKA PYHITÄN TEIDÄT.

1234567---

Heluntalainen valehtelee aina !

Jumalaa kunnioittamaton henki, ei yhdy tähän sapatti virteen.

PSALMI 92. YLISTYSLAULU VANHURSKAAN JUMALAN KUNNIAKSI. . . . VIRSI, SAPATINPÄIVÄ-LAULU. . . . HYVÄ ON HERRAA KIITTÄÄ JA VEISATA KIITOSTA SINUN NIMELLESI, SINÄ KORKEIN.

1234567---

Anonyymi kirjoitti:

Jumalaa kunnioittamaton henki, ei yhdy tähän sapatti virteen.

PSALMI 92. YLISTYSLAULU VANHURSKAAN JUMALAN KUNNIAKSI. . . . VIRSI, SAPATINPÄIVÄ-LAULU. . . . HYVÄ ON HERRAA KIITTÄÄ JA VEISATA KIITOSTA SINUN NIMELLESI, SINÄ KORKEIN.

1234567---

Lue lisää

Helluntalaiset eivät yhdy tähän sapatti virteen. Heillä on toisenlainen julistus.