Amisten ei pidä muuttaa Helsinkiin

On aloittajan näkemyksessä kyllä paljon perää. Jos sitten jäädään tänne "loukkuun" eli siitä pienestä palkasta menee kaikki mikä tulee, niin varallisuustaso säilyy nollassa koko elämän, mikäli täällä jatkaa asumista.
Eläkeläisenä on edessä sitten leipäjonot ja kurjuus.

Järkevämpi jää asumaan kehyskuntiin ja käy täällä vain töissä.

"...niinkuin samoja töitä ei saisi pienemmistä kaupungeista."

Niin ku' ei saa. Enemmistö ihmisistä asuisi kotiseudullaan jos se vain olisi mahdollista.

"Se on hölmöä, että amiksen käynyt esim. lähihoitaja tai autokorjaaja muuttaa Helsinkiin töiden perässä."

Lähihoitajan virkaan on maakuntakaupungeissa paljon hakijoita (Iisalmeen lähärin virkaan oli 29) - helpommin työllistyy maalla keikkalaiseksi tai sitten Esperi Caren tasoiselle nuukasti maksavalle työnantajalle. Jos hankkii työkokemusta Helsingistä niin voi olla helpompi jatkossa työllistyä maalle vakituiseen virkaan. Kaikki eivät tule jäädäkseen. Uskoisin, että maalla Laakkosen tason työpaikat ovat kiven alla, mutta jos pääsee Laakkosen tasoisen autoliikkeen lipun alle Helsinkiin ja painaa homma pari-kolme vuotta niin sitten löytyy paikkoja maaseutukaupungeista huipputyönantajilta.

"joten hölmöä että lähihoitaja menee stadiin töihin ja pienellä palkalla kitkuttaa ja maksaa 700-800 vuokraa pikku kopperosta. Puhumattakaan, että ostaisi oman asunnon."

Espoo auttaa viran saaneita saamaan kaupungin vuokra-asunnon joten hölmöä saattaa olla valita Helsinki Espoon sijaan. Helsinki kaupungilla yh:t työvoimakapeikkoaloilla kuten sairaanhoitajat saavat Stadin asunnon helposti, mutta lapsetonta lähihoitajaa tuskin autetaan -> Espoo on lähäreille Helsinkiä inhimillisempi paikka. (Vantaasta minulla ei ole tietoja, mutta uskon Vantaan kilpailevan Espoon tavoin Helsingin kanssa eli olevan pienituloisimmille Helsinkiä parempi paikka asua ja kerätä työkokemusta).

Autonkorjaaja repii Helsingissä parhaimmillaan moninkertaista palkkaa verrattuna maalaiskylien autonkorjaajiin. Ja autonkorjaajalla pääkaupunkiseudulla palkka on itseasiassa normaalisti ihan hyvä. Lähihoitajilla puolestaan on usein myös palkka reippaasti päälle 2000 euroa pääkaupunkiseudulla. Siitä jää vuokran jälkeen vielä ihan hyvin rahaa, vaikka Ferraria ei ihan vielä ostetakaan niillä tuloilla. Monelle se riittää, ja joillekin se on jopa melko paljon.

Mitä töiden saamiseen yleisesti ottaen tulee, niin nyt voisi olla sinulla aika herätä todellisuuteen. Niitä töitä ei yksinkertaisesti enää ole, eikä tule ikinä enää olemaankaan. Ellei sitten tule tarvetta jälleenrakentaa esimerkiksi sodan tms. jälkeen.

Näin ollen on minusta ainakin ihan täysin ymmärrettävää, että ihmiset muuttavat mahdollisen työn perässä Helsinkiin, vaikka palkka ei sitten järisyttävä olisikaan. Se on usein kuitenkin enemmän, kuin työttömyyskorvaus.

Eräs puolituttu sai HUSin työsuhdeasunnon muistaakseni Ruoholahdesta saatuaan duunin HUSilta. Vuokra taisi olla alle 800 euroa ja neliöitä 60 (ehkä jopa 70), joten tuo on edullinen. Aviomieskin sai saman tien täällä jotain hommia -- pikkukaupungissa ollut vuosia työttömänä. Ja näillä kummallakaan ei taida itse asiassa olla edes sitä amistutkintoa -- tai ehkä rouvalla on se lähäritutkinto.

Siksipä olenkin mielellään työtön kun sossu ja kela hoitaa asumiskustannukset ja saan vielä rahaa monta sataa elämiseen. On se ihanaa asua esikaupungissa ilmaiseksi ja vapaa-aikaakin on rutkasti. Kuka hittolainen töitä tekee nykyään?

Kovat on vuokrat pikkuluukuissa.
Minä tulin Helsinkiin töihin firman pääkonttoriin muutamaksi vuodeksi. Firma maksaa Lauttasaaressa olevan asunnon 150 neliötä vuokran, joka on 2000€ kuukaudessa. On kuulemma asuntoon nähden edullinen vuokra.

Helsinki on kallis kaupunki enkä tarkoita pelkästään asuntojen vuokria. Myös ruoka, ynnä moni muu jota pitää ostaa. Oikeastaan kaikessa on suurkaupungin hinta.

Helsinki kallis on.

Mm.ruoka maksaa enemmän hesassa.