Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Room. 6:3.
Apostoli tahtoo tässä sanoa: Ajatelkaa, mikä teidät on tehnyt kristityksi! Te olette Kristukseen kastetut. Tiedättekö, mitä tämä merkitsee? Se merkitsee, että te ette ole ainoastaan pestyt ja puhdistetut syntien anteeksisaamisen kautta, vaan lihallinen ihmisenne on sen kautta kuolemaan tuomittu ja kaikkien syntien kanssa upotettu. ja maallisen elämänne tulee nyt olla alituista synnin kuolettamista. Semmoinen on liittomme Kristuksen kanssa. "Olemme hänen kuolemaansa kastetut."
Mutta tämän tulee elämässämme olla todellisuutena, eikä vaan ajatuksina ja sanoina. Se, joka sanoo olevansa Kristuksen oma ja kuitenkin hellii ja puolustaa helmasyntejään, pettää itsensä. Hänen uskonsa on kuollut luulouskoa. Kun meissä tapahtuu kääntymys, uudistamme me liittomme Kristuksen kanssa, johon meitä jo kasteen kautta kutsuttiin. Me olemme hänen kuolemaansa kastetut, ja hänen kuolemansa on synnin kuolema. Ihminen, joka on kääntynyt Jumalan sanan ja Herran omien puoleen tunnustaen uskon armoon, ja kuitenkin elää helmasynneissään, ahneudessa, niin että maallisen omaisuuden hankkiminen on hänelle pääasia, tahi hekumassa, epäsiveellisyydessä, juoppoudessa, kiivaudessa, vihassa, kateudessa, valheessa ja panettelussa, pettää itsensä ja hänen uskonsa on kuollut luulousko. Hänen hurskautensa, kirkossa ja Herran ehtoollisella käyntinsä on silloin ulkokullaisuutta.
Kristuksen kanssa tehty liitto on pyhä liitto. "Me olemme hänen kuolemaansa kastetut". Kristuksen valtakunta maan päällä on tosin täynnä syntiä ja kärsimystä. Sydämesi on alttiina synnin kiusauksille, monasti eksyt ja lankeat, mutta siitä on noustava, jos kerran kuulut Kristuksen valtakuntaan. "Jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus."
Kaikilla Jumalan lapsilla on pyhitetty mieli, joka sotii syntiä vastaan. jos ei omatuntosi sinua soimaa ahneutesi, kunnianhimosi, kateutesi, epäsiveellisyytesi, kiukkusi ja vihasi tähden, vaan elät sovussa syntisi kanssa, hellit ja puolustat sitä, osoittaa tämä, että kristillisyytesi on ala-arvoinen. Jos heikkoudessa kompastumme ja onnettomasti lankeamme, ei silti vielä liittomme Kristuksen kanssa ole rikottu. Mutta kun annamme synnille vapauden, hellimme ja puolustamme sitä, niin silloin on liittomme rikottu.
"Me olemme hänen kuolemaansa kastetut." Synnin kuolettaminen on lihalle katkeraa. Jotta sen totuudessa voisit tehdä, täytyy sinulla olla kuuliainen henki. Kristuksen ihmisluonto kammoksui kuoleman katkeruutta, mutta hänen henkensä oli altis Isän kädestä ottamaan kärsimyksen maljan. Hän sanoi myös uskollisistaan: "Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." Jos kuuliaisuuden henki on jättänyt sydämesi, niin taistelu syntiä vastaan sydämessäsi on orjuuden hengen raskasta työtä, koska et mielelläsi synnistä luovu. Silloin kristillisyytesi kehittyy ulkokullaisuudeksi. Sinun on elettävä uskossa, onnellisessa luottamuksessa ja varmuudessa siitä, että Jumala anteeksi antaa kaikki syntisi. Niin kuuliaisuuden henki säilyy sydämessäsi.
Miten sinun käyneekin taistelussa, onnistut sitten paremmin tahi huonommin synnin vastustamisessa, on armoliitto sittenkin Jumalan puolelta luja. Niin kauan kuin taistelet syntiä vastaan ja pukeudut Kristuksen vanhurskauteen on liittosi luja. Tähän perustuu armovaltakunta, jossa synnit anteeksi annetaan.
Miten huonosti näytätkin edistyvän, niin elät kuitenkin totisesti armossa, jos kuoletat synnin ja uskot Jumalan armoon. Ja niin kauan kuin sydämestäsi uskot armoon, olet sinä myös halukas kuolettamaan synnin ja seuraat uskollista Vapahtajaasi. Lihalle on tämä tie katkera. Kristuksen kuolema oli katkera kuolema. Me olemme "kastetut hänen kuolemaansa." Lihan kuolettaminen on meillekin katkeraa. Tuskan huudolla hän heitti henkensä. Tuskan huuto usein nousee sydämestäsi avuksi huutaessasi Herraa. Mutta, älä väsy! Sinä omistat suuren onnen. Vaelluksesi päättyy ikuiseen kunniaan. Tahtonet sen voittamiseksi jotain kärsiäkin.
Kunniankruunu on paikkana niille, jotka loppuun asti kestävät. Onhan tämä totinen sana: "Sillä jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää. Jos kärsimme yhdessä, saamme hänen kanssaan myös hallita."
Valvo, rukoile ja taistele vielä vähän aikaa, pian saavutat Kaanaan maan. Siellä sinua odottaa voiton kruunu ja seppele. Siis, valvo, rukoile ja taistele!
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor1-17.html
Apostoli tahtoo tässä sanoa: Ajatelkaa, mikä teidät on tehnyt kristityksi! Te olette Kristukseen kastetut. Tiedättekö, mitä tämä merkitsee? Se merkitsee, että te ette ole ainoastaan pestyt ja puhdistetut syntien anteeksisaamisen kautta, vaan lihallinen ihmisenne on sen kautta kuolemaan tuomittu ja kaikkien syntien kanssa upotettu. ja maallisen elämänne tulee nyt olla alituista synnin kuolettamista. Semmoinen on liittomme Kristuksen kanssa. "Olemme hänen kuolemaansa kastetut."
Mutta tämän tulee elämässämme olla todellisuutena, eikä vaan ajatuksina ja sanoina. Se, joka sanoo olevansa Kristuksen oma ja kuitenkin hellii ja puolustaa helmasyntejään, pettää itsensä. Hänen uskonsa on kuollut luulouskoa. Kun meissä tapahtuu kääntymys, uudistamme me liittomme Kristuksen kanssa, johon meitä jo kasteen kautta kutsuttiin. Me olemme hänen kuolemaansa kastetut, ja hänen kuolemansa on synnin kuolema. Ihminen, joka on kääntynyt Jumalan sanan ja Herran omien puoleen tunnustaen uskon armoon, ja kuitenkin elää helmasynneissään, ahneudessa, niin että maallisen omaisuuden hankkiminen on hänelle pääasia, tahi hekumassa, epäsiveellisyydessä, juoppoudessa, kiivaudessa, vihassa, kateudessa, valheessa ja panettelussa, pettää itsensä ja hänen uskonsa on kuollut luulousko. Hänen hurskautensa, kirkossa ja Herran ehtoollisella käyntinsä on silloin ulkokullaisuutta.
Kristuksen kanssa tehty liitto on pyhä liitto. "Me olemme hänen kuolemaansa kastetut". Kristuksen valtakunta maan päällä on tosin täynnä syntiä ja kärsimystä. Sydämesi on alttiina synnin kiusauksille, monasti eksyt ja lankeat, mutta siitä on noustava, jos kerran kuulut Kristuksen valtakuntaan. "Jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus."
Kaikilla Jumalan lapsilla on pyhitetty mieli, joka sotii syntiä vastaan. jos ei omatuntosi sinua soimaa ahneutesi, kunnianhimosi, kateutesi, epäsiveellisyytesi, kiukkusi ja vihasi tähden, vaan elät sovussa syntisi kanssa, hellit ja puolustat sitä, osoittaa tämä, että kristillisyytesi on ala-arvoinen. Jos heikkoudessa kompastumme ja onnettomasti lankeamme, ei silti vielä liittomme Kristuksen kanssa ole rikottu. Mutta kun annamme synnille vapauden, hellimme ja puolustamme sitä, niin silloin on liittomme rikottu.
"Me olemme hänen kuolemaansa kastetut." Synnin kuolettaminen on lihalle katkeraa. Jotta sen totuudessa voisit tehdä, täytyy sinulla olla kuuliainen henki. Kristuksen ihmisluonto kammoksui kuoleman katkeruutta, mutta hänen henkensä oli altis Isän kädestä ottamaan kärsimyksen maljan. Hän sanoi myös uskollisistaan: "Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." Jos kuuliaisuuden henki on jättänyt sydämesi, niin taistelu syntiä vastaan sydämessäsi on orjuuden hengen raskasta työtä, koska et mielelläsi synnistä luovu. Silloin kristillisyytesi kehittyy ulkokullaisuudeksi. Sinun on elettävä uskossa, onnellisessa luottamuksessa ja varmuudessa siitä, että Jumala anteeksi antaa kaikki syntisi. Niin kuuliaisuuden henki säilyy sydämessäsi.
Miten sinun käyneekin taistelussa, onnistut sitten paremmin tahi huonommin synnin vastustamisessa, on armoliitto sittenkin Jumalan puolelta luja. Niin kauan kuin taistelet syntiä vastaan ja pukeudut Kristuksen vanhurskauteen on liittosi luja. Tähän perustuu armovaltakunta, jossa synnit anteeksi annetaan.
Miten huonosti näytätkin edistyvän, niin elät kuitenkin totisesti armossa, jos kuoletat synnin ja uskot Jumalan armoon. Ja niin kauan kuin sydämestäsi uskot armoon, olet sinä myös halukas kuolettamaan synnin ja seuraat uskollista Vapahtajaasi. Lihalle on tämä tie katkera. Kristuksen kuolema oli katkera kuolema. Me olemme "kastetut hänen kuolemaansa." Lihan kuolettaminen on meillekin katkeraa. Tuskan huudolla hän heitti henkensä. Tuskan huuto usein nousee sydämestäsi avuksi huutaessasi Herraa. Mutta, älä väsy! Sinä omistat suuren onnen. Vaelluksesi päättyy ikuiseen kunniaan. Tahtonet sen voittamiseksi jotain kärsiäkin.
Kunniankruunu on paikkana niille, jotka loppuun asti kestävät. Onhan tämä totinen sana: "Sillä jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää. Jos kärsimme yhdessä, saamme hänen kanssaan myös hallita."
Valvo, rukoile ja taistele vielä vähän aikaa, pian saavutat Kaanaan maan. Siellä sinua odottaa voiton kruunu ja seppele. Siis, valvo, rukoile ja taistele!
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor1-17.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se oli siinä.