Ajattelin sinua kun
heräsin
nukahdin.
Katsoimme toisiimme kuin
emme tuntisi
emme näkisi.
Käänsit pääsi minuun päin,
et katsonut silmiin, ohi vain.
Minulla on ikävä,
ikävä jo nyt.
Kaipaan sanojasi,
sinun luonnettasi.
Luulin, että sain sut tuntemaan,
jotain.
Oikeasti jotain.
En voi kuin toivoa, itkeä,
haluaisin vielä tuntea sut,
uudelleen.
Haluaisin että olet mun,
mutta...
Vaivihkaa hain silloin aina katseellani sua,
ajatteletkohan nykyään enää koskaan mua?
Jokainen päivä on ainutlaatuinen
harmi kun vasta tajuan sen.
Miksi kaikki päättyi niin,
emme sanoneet edes näkemiin?
heräsin
nukahdin.
Katsoimme toisiimme kuin
emme tuntisi
emme näkisi.
Käänsit pääsi minuun päin,
et katsonut silmiin, ohi vain.
Minulla on ikävä,
ikävä jo nyt.
Kaipaan sanojasi,
sinun luonnettasi.
Luulin, että sain sut tuntemaan,
jotain.
Oikeasti jotain.
En voi kuin toivoa, itkeä,
haluaisin vielä tuntea sut,
uudelleen.
Haluaisin että olet mun,
mutta...
Vaivihkaa hain silloin aina katseellani sua,
ajatteletkohan nykyään enää koskaan mua?
Jokainen päivä on ainutlaatuinen
harmi kun vasta tajuan sen.
Miksi kaikki päättyi niin,
emme sanoneet edes näkemiin?
Vastaukset 65
Vanhimmat
Kaunista niin kaunista.
Ketä ikävöit?
ihana! kivaa et joku muukin ajattelee noin
Sait mun sydämen sykkimään
ja minut aina hymyilemään
Sitten et enää vastannut
et enää puhunut
Toistin hiljaa nimeäsi
ja kyynel vierähti poskelleni
Luulin, että välitit
tarvitsit ja halusit
Mutta ehkä sä vain hylkäsit
Siis edelleenkin sä osaat kirjottaa tosi koskettavasti. Mikset puhu sille jollekin? Kyseinen henkilö varmasti ilahtuisi..=) Sä vaikutat tosi mukavalta tyypiltä.. Oikeasti.
Ehkä ei ole viisasta puhua... enää.
Ehkä jos minua olisi olemassa kaksi kappaletta, voisin toisen uhrata siihen.
ikävä niin kyllä kannattais etsiä kyseinen henkilö. Itse olen etsinyt yhtä tytsiä vähän aikaa ja minuakin pitäisiä olla kaksi kappaletta niin asiat olisivat helpompia.Toivottavasti löydetään molemmat sitä mitä etsitään.
Sydäntä raapaisee nuo kauniit runonsäkeet, voi kun ne olisivatkin minulle tarkoitettu.
No ainahan voi haaveilla että ne ovat, se on jo melkein kuin olisivat.
Voisivat sanat olla minun kynästäni, kaipaan minäkin häntä jonka kadotin :(
sinä olisitkin se ihminen jolle ne on tarkoitettu
voi kun te jotenkin rohkenisitte laittaa jonkin tuntomerkin..kyllä te osaatte kuvailla.niin ettei koko maailma tunnista.tunnistatko minut?tää netti on raaka
minulla on myös ikävä sinua ja toivon että luet tämän.oletko saanut minun kirjeiäni,lappusiani?ajattele minä en voi olla varma mistään.käytkö "siellä"missä punaiset valot syttyvät iltaisin,missä voit kuulla veden kohinan vaikka et näe vettä.siellä korkealla tuulee ja se vuori on täynnä kaipausta.ja se kallio haluaisi todistaa kun me kaksi olemme sylikkäin,tuletko?
Sinä tiedät
mitä sanani tarkoittavat
Sydäntä polttaa
Sinä et kysy mitään
*unelmoin*
"Mennään", kuiskasit.
Tyttö käveli kuin unessa,
Poika lupasi pitää hänestä huolen.
Tuoda hänet vielä takaisin.
"Kylmä", vastasin.
Poika piti Tyttöä kuin nukkea,
kosketti kymmenellä kymmentä.
Tyttö liikahti, lämpeni, puristi.
Lumihiutaleet, katseet
eivät Heitä haitanneet.
Varovasti, He suutelivat.
Saivat viimein toisensa.
En tiedä näänkö sinua enää koskaan vaikka epätoivoisesti etsinkin, salaa toivonkin. Mutta tiedä että aina tulen ikävöimään sinua. Salaa, rakastin sinua.
kerro nyt herran tähden ketä ikävöit?no,antaa olla et sinä kuitenkaan kai ole se jota toivon...
en mä ole vihainen,vain vähän väsynyt kaipaamaan.kun et koskaan tule.eikä se vielä mitään!kun en koskaan saa tietää pidätkö minusta,edes vähän?eikä nimiä..
eikä kumpikaan tiedä kenesrä on kysymys..voisimpa ajatella jotain muuta.
mutta kun sinussa on se jokin...
..aina jää sanomatta kun erotaan... mutta usko siihen että jos olette tarkoitettu toisillenne niin jossain vielä kohtaatte :):)...Kaipaus on hyvästä mutta jos kohde on väärä niin ei kannata kaipailla vaan muistella hyvällä sitä pientä hyvää hetkeä jonka toiselta sait ja sitä mitä tästäkin kohtaamisesta opit... Muuten tosi kaunista tekstiä :):) osuvaa myös minullekkin....
Ei sanottu edes näkemiin.
Muistatkos sen tunteen?
Tunnetta ikävä.
Toiselle tullee pahamieli!
Mukaasi pyysit tulemaan.
Vierellesi puhumaan.
En ehtinyt.
Pitäisikö mun tietää mitä elämälläni teen.
Minne tämän jälkeen meen.
Etsin rakkautta palavaa.
Kaiken uhraavaa.
Katoavaa ja haurasta.
Tiedän saman minkä sinäkin.
Rakastan ja arvostan sua.
Sinä halvensit mua.
Huomasin et voi mua rakastaa, ehkä vain vahingoittaa, mieleni pahoittaa, minua vaurioittaa.
Sitä rakkaus ei tee.
Siksi hissiin yksin meet.
niin minäkin kaipailen yhtä johannaa:)
mutta lähdit pois minun luotani sanoit puhelimessa että ei tästä tuu mitään!
Niin surullista
mutta totta
rakkaus hoitaa koko jutun kuntoon tarvitsen sinun halausta ihania silmiäsi kun ne katsovat ihan ylös.olet mun ainoa oikea rakkaus
TOINEN EI TIEDÄ ETTÄ MINULLA ON HÄNTÄ KOVA IKÄVÄ
ETTÄ PIDÄN HÄNESTÄ EHKÄ LIIKAAKIN
ENKÄ ENÄÄ EDES USKALLA KERTOA SITÄ HÄNELLE!
...ehkä hän on muuten unohtanut minut.
..sillähän oli silmät kuin
sillillä,
..suu kuin
suzi quatrolla,
pää kuin pähkinänsärkijällä,
miksi eksyit?...unelmoit..
kohtasin aasin aamukusella..siinä toisiamme mulkoilimme,
mulla ohjus kädessäni..aasilla ahven ikenissään...
tule jo..tule jo pieni pissi ja kaarelle jäädy.
(täällä ivalossa on pakkasta-37c)
Jopas on suosittu otsikko! Uskaltaako vai ei ja pitääkö toinen vai ei? Se kai riippuu monestakin tekijästä...ja eräs merkittävä, että mitä menneisyydessä on tapahtunut. Ikää on kai tullut lisää, mikä on varmaankin positiivista. Kai siellä on niin monta tekijää mukana, myös itse persoonatkin...
Sua liikaa rakastin, koskaan en näkemin sulle halunnut sanoa, vaan salaa toivon joskus palaavani siihen hetkeen kun viieisen kerran nähtiin...
En koskaan anna itslleni anteeksi sitä hetkeä kun sinut hylkäsin.
Toivon joskus sut näkeväni, mutt asioita tapahtunut ei muuttaa voi..
Pelkään et seuraava tapaamisemme liikaa surua toisille aiheuttaa, voi kuinka sua rakastin.
Toivottavasti tunnistat kenestä on kyse.
Varjoissa monta rakkautta.
Kaikki yhtä onnetonta.
Ystävänä lähellä.
rakkaana kaukana.
Sanat ovat vaarallisia.
Myrkyllisen kultaisia.
Unohdus helpotus jota ei suoda.
Muistoja pitää vaan lisää luoda.
Hetkeä silti ei vaihtaisi.
mielummin kuolisi.
Kadota ei epätoivon myrskyyn.
Unohtaen kivun syyn.
Muistetaan hetket hyvät.
Sivuun laitetaan kaipuut syvät.
Oikea löytyy piilosta.
Mahdollisesti nurkasta seuraavasta.
Jos sydän asialla oikealla.
Muistaa molemmat silloin taistella.
Japash
puhuit menneessä muodossa...siis olet päässyt yli.kumpa minäkin pääsisin.vaan en voi unohtaa sinun ojentuvaa kättäsi johon tartuin.ja kaikki nämä vuodet olen vain kelannut tapahtumia...
jos me ei enää tavata,sanoit ja niin todella kävi.ja mä lupaan että jos me tavataan ja saan tietää et rakastit mua niin mä en edes koske sua jos se loukkaa jotakin.uskoks et mä pystyn siihen.mut anna mun nähdä sut,yhden kerran...
Haluaisin tunnistaa
Haluaisin uskoa
Haluaisin toivoa
että välität
pyytää että kuulen sinusta vielä jotakin
enkä hätääntyneenä sinua tyhjiltä kaduilta etsisi
mutta nyt olen jo niin kaukana.
Kaukana mahdollisuuksista.
Yhdessä.
Odotin, että jokin vielä muuttuu,
jostain kaikki johtuu.
Sinulla on syy.
Mutta koskaan sitä kuullut en, itkin uneen odottaen.
Mikä virheistä sai hylkäämään. Sanonut et enää sanaakaan.
Pelkään sitä minäkin.
Jos olet se miksi mä sua luulen annappa itsestäsi vähän kuvausta, muuten meillä on sattunut vaan aivan samanlainen tapaus.
Missäpäin vaikutat ja silleen....
Kyl me vielä tavataan viimeistään jossakin vaiheessa miehesi työpaikan juhlissa....
Silloin voin sanoa et miehesi ja mun vaimoni ei varmaan pysy housuissaan,,,,koska katseemme ei koskaan mitenkään tuttavallisia ole vaan ne kuuluvat, "tiedäthän millaiselle parille".
T: "R"
Tietäisit kyllä missä olen. Arvaisit ainakin.
Silloin kun sanoit, että mut haluat.
Voi, kun olisin halunnut sanoa "niin minäkin sut".
sydän vai järki?
Sitten kun oli liian myöhäistä,
en voinut enää sitä kertoa.
Vielä kesällä näin sinut. Huomasit kyllä minut.
Ehkä arvioiden toisiamme katselimme.
Kunpa olisin vaan uskaltanut.
Kemi/Torno
*päätään pudistaen*
niin no,eihän minulla ole edes oikeutta sanoa sinua rakkaakseni...mutta näkemiin silti.tahdon kertoa mihin sinussa rakastuin...
kerron sen vielä,ole kärsivällinen.kerron täällä.mutta en paljasta sinua.tahdon että vain sinä ymmärrät.ja syleile vaimoa hellästi.hänellä on ihailtava mies!
nyt on pakko mennä kauppaan kun lapsella nälkä.ja tahdon valita sanani tarkasti.
rakkaani...
Kuka sinä olet
ja
mistä tulet?
Olen etsimässä... Missä olet rohkea ja romanttinen mies34?
minulla ei ole enää sanoja,kun tää kone kuitenkin väittää että lähetän massaviestejä.
ja mä luulen etttä kuvittelen sinun olevan jonkun viestin takana.toiveajattelua,mä luulen.olisitko kaivannut nämä vuodet?tiedän että oot toisen oma.vieläpä hyvän ihmisen.
en tahdo sua omistaa,enkä voikaan.se on jotain muuta,kaipaus vaan lähelle.kuka sen selittää.en tahdo mitään rikkoa,liikaa siihen sinua rakastan.
mutta anna minun kerran nähdä sinut ilman että jompikumpi on liikkeessä,istuu bussissa tai metrossa.en mä mitään yrittäis mikä rakkaitasi satuttais...
kerro mulle mitä mul oli päällä kun oltiin samassa huoneessa viimeisen kerran?
sulla oli shortsit ja paita.molemmat musta ja kengät jalassa.valmiina lähtöön.ja muistatko kuinka mun silmät tummeni kun sun lähdön hetki läheni..
ole kiltti ja kerro se mulle,rakastatko?sitten annan sinun mennä,uskothan.anna mulle se helpotus tähän.sitten minulla on helpompi.kun tietäisin.tiedätkö,epätietoisuus on kaikkein piinaavin.luotatkoo muhun?
Ne vuodet opettivat, ne vuodet rakastivat, meitä kahta nuorta ne hellivät, nyt aika aikuistua, aika ajatella järjellä, silti tunnen sydämesi, se tuntee minut, jos ei enää tässä tarussa, tässä näytelmässä niin seuraavassa, sillä sydän ei koskaan unohda...
-J-
kun kohtasin sinut...
jospa en olisi koskaan nähnytkään sinua...
kun haluaisin kuljettaa kättäni...
jos olisimme toisessa atmosfäärissä.
kun alan alistua.
jos sinua ei olekaan olemassa,
ainakaan minulle.
ei tässä maailmassa.
leijun avaruudessa,sinua etsien.
Aika parantaa haavat. Kyllä se siitä. Myöhemmin naureskelet itsellesi että olitpa silloin sekaisin.
minä en koskaan naureskele rakkaudelle.minä olen tosissani,sinä et voi olla koska voit sanoa noin.kuoleeko tämä rönsylilja nyt?ja ketään ei onnistanut..
jää vain kaipuun kärsimyskukka.mutta se kukka sylissä ei naurata.
rakastan vain alkuperäistä johannaa silloin nuorta tyttöä muistatko ne kun suunniteltiin lapsia jos ollaan yhessä
Saatanhan olla sekaisin kaipuusta.
Mutta vielä jaksan odottaa. Että nähdään, puhutaan.
Haavoja ei ole, ehkä olisin halunnut,
että niitä olisi viilletty.
Olisin suosiolla unohtanut.
mitä tarkoitat?viiltänyt?älä rankaise itseäsi siitä että olet rakastunut.
ehkä löytyy joku tie,vielä.
nähdä ja puhua.
eikä sitten muuta:)
sovitaanks niin?jos ei voi eikä saa olla muuta.mitäs sanot?
Kannattaako minun tunnustaa
kertoa mitä olen aina salaa tuntenut
JOS nähdään?
moi,sinähän olet se mies joka kaipasi tuolla yläpuolella Johannaa.minä en ole Johanna.
mutta olen sitä mieltä että kannattaa kertoa.
kuka sinä olet?
mies,
enkä Johanna.
...Entä jos kertomalla en voi mitään enää saavuttaa?
Vain ikävää suurta kartuttaa?
miten mä luulin kokoajan että olet mies?!
No,toivottaVASTI LÖYDÄT YHTEYDEN IKÄVÖIMÄÄSI...
tuosta sitten minkä perusteella kuvaa että oisin mies ja naista kaipailisin... :)
toistepäin tällä kertaa!!!
sulla on vaan tarkotus saada tämä rönsylilja elossa.
Au, toi kyllä osu ja uppos... Uppos ku veitsi sulaan voihin.. Melkeen ku oma kirjoitustani. Paitsi etten osaa kirjottaa runoja...
Voimia kaikille, jotka kaipaavat yhtä paljon.. Kai se joskus helpottaa?
ei ole vielä menetetty. Jospa vielä kohdataan, toivon ainakin niin.
Mikä meidät yhteen vielä tuo,
edes kerran?
samanlainen,tuli polttaa sydämmessä,
tuli enkelten...
ei anneta liekin sammua,rakkain,rakkaani mun.
Yhdessä kuljetaan, päivän harmauteen...
Sinne missä kasvaa villejä lupiineja...
Minulla on mielessäni pieni polku metsän siimeksessä raikkaan puron varrella...
Siellä kun auringonsäteet lämmittäessään nostattavat usvaa kasteisesta maasta ja purosta, siellä haluaisin kohdata.
kuin puro?
me ei olla samassa purossa.
puroja on suomessa tuhansia...
tämä puro jonka ohi aion tänäänkin kulkea,on lähellä sitä kalliota jossa sieluni lepää.
siksi tulen sinne aina uudestaan
kerro mitä muuta on puron lähellä!
Kaunis oli aloitusviesti. Ei voi kyllä muuta sanoa.
mulla on osteri housuissa!tule nyt sinne purolle!
vai odotetaanko kevättä,ettei palelluta...
sä hyvin tiedät ettei nämä salamyhkäiset edes halua kohdata toisiaan.tämä on pelkkää...
sanonko mä mitä!
sinua en ainakaan halua kohdata.
Pelottas tuommonen ilme sun kasvoilla.
Kultasein nii mullakis on ikävä sua,
ihan mahdottomasti ain oot mielessäin,
öin ja päivin.Kunpa näkisin sut uudelleen,
uskon,toivon,ja luotan siihen pvään,uskotko
sie..kulta?Rakastan sua vieläkin vaikka,
sattus kaikenlaista..Mul on ikävä sua!Tuuu
mun luo,tiiät mis oon!Odotan sua..kulta
tulla...
Miten löydän, miten uskallan
tulla?
Miten löydän, miten uskallan
miten suosittu viesti tämä onkaan.
voit tulla.uskallat tulla.löytäminen voi olla kyllä hiukan vaikeaa..
sinähän olet nainen ja minä.
eikä me etsitä toisiamme.tämä on mahdotonta!