Toivo?

Siitä se vasta alkaa. Kaikki on ihmettä.

"Jeesus Kristus teissä, kirkkauden toivo."
Jeesuksen sanat uskoville.

Jos toivon menettää?
Niin, jos me menetämme sitä tai tätä - monta kertaa toivon menettäminen ehkä on se laakso ja koetuksen koulu, jossa löydämme suuremman ja puhtaamman toivon, sen mistä Paavalin sanat kertovat:
Jeesuksen Kristuksen, elämämme todellisen toivon, jossa ja jolle kaikki on mahdollista.

Näin ollen tie elämän toivoon ei kuljekaan ihmisen mahdollisuuksien kautta. Vaan? Oman mahdottomuutensa tunnistamisen kautta.

Silloin ei enää vaadi Jumalalta sitä tai tätä.
Vaan alkaa elää. Armossa.
Tämä ei ole automaatio eikä toteudu yhdenkään kristityn kohdalla ilman laaksoja joissa Jumalan käsi särkee "omat toivot".
Silloin avautuukin Jumalan mahdollisuus Aakorin laaksoon toivon oveksi.

- - -

Mitä kauemmin uskova hangoittelee ja kapinoi Jumalan "särkevää" työtä vastaan, sen kauemmin kestää, että myös Hänen "eheyttävä" työnsä pääsee käyntiin.

Eräs veli, taisi olla joku Hairface, puhui tässä taannoin Sininauhan hartaustilaisuudessa, että "kun Jumala lyö, Hänellä on vain yksi tarkoitus, päästä parantamaan".
Jos esimerkiksi haavan päällä on kova kuori, toki tuo kuori täytyy ensin murtaa, että päästään käsiksi haavaan?

Elimistössä kipu on signaali, joka ilmoittaa kehon epätasapainosta tai sairaudesta.
Usein pyrimme "hoitamaan" signaalia, eli oireita. Rakastamme nautinnollisuutta ja onnea niin paljon että yritämme kytkeä varoitusjärjestelmän pois päältä, voi meitä! -
Jospa etsisimme onnen sijaan enemmän totuutta, voisi se onnikin sitten löytyä,
ikäänkuin kaupan päälle.

Lähtökohta ihan arkiseen, pienen ihmisen onneen maailmassa, asioidensa ja ihmissuhteidensa keskellä, saattaisi siis olla tässä:
"Onneni on olla Herraa lähellä"?

Kyse ei siis lopulta olekaan siitä mitä me menetämme.
Kyse on siitä, että Jeesus ei menetä. Ainakaan Hän ei tahdo menettää - yhtäkään niistä, jotka on omikseen ottanut.

Omien virheidensä keskelläkin, kun on omasta tai toisten syystä menettänyt jotain tärkeää ja kallista, voi nostaa katseensa Jeesukseen:
Herra Jeesus Kristus, vaikka minä epäonnistuin ja epäonnistun, kiitos että sinä ONNISTUIT ja aina onnistut.

Se on jo tapahtunut tosiasia Golgatan ristillä.
Todellisen ja täydellisen sovintokuoleman kautta, jonka todisteena
on ylösnousemus elämäksi kaikille - jotka kuolivat
yhdessä Hänen kanssaan, elääkseen nyt
täysin Hänessä
ja Hänelle.
Jeesus Kristus onnistui.

- - -

En jää katsomaan taakseni. Mitä menetin.
Katson sinuun, Jeesus, nähdäkseni eteenpäin.
Kuljen kipujeni kanssa,
myös syyllisyyteni minun täytyy kantaa,
kiittäen.
Sinä et vaadi minua hyvittämään, et korvaamaan
menneitä rikoksiani sinua ja ihmisiä vastaan, ei, sillä sinä
olet jo maksanut kaikki.
Siksi en jää katsomaan taakseni. Auta minua, Herra!
Kaikkien särkyneiden asioiden keskellä,
jotka eivät ehkä koskaan
enää tule eheiksi,
kaikkien mahdollisuuksien jälkeen, jotka alttiisti annoit
ja minä ne rikoin -
Herra -
Halleluja! Olet sinä, elävä toivo:
kannat minua, joka kipuani kannan.
Siksi en jää yöhön.

Aamu sarastaa.
Ei minun sydämestäni, toiveideni täyttymisestä.
Aamu sarastaa! Golgatalta,
jossa minut löysi Kristus, ainoa
joka ei koskaan hylännyt eikä koskaan hylkää.
Rakastaa minua! Enkä ymmärrä miksi.

Todellinen onni. Siinä se on.
Jeesus, Jumalan Poika - Anteeksiantamus tässä ja nyt.
Siksi jaksan elää, toivottomuudessani, kuunnellen
toivoa
sydäntäni syvemmällä, jossain
johon en itse yllä:
pelastuksen laulua minulle annettua.
Auta, Herra. Auta -
ilman sinua me hukumme.
Tiedän, että olet aina tässä, mutta joskus minusta tuntuu
kuin et olisi.

- - -

Missä kohden Raamattua sanotaan?
Että Jeesus pelastaa meidät koska tunnemme Hänen nimensä ja RIIPUMME Hänessä kiinni?
Viinipuun oksa eli köynnös saa elämänvoiman riippuvaisuutensa - ei ponnistelujensa - kautta.

Kun Herra sitten lahjaksi antaa meille hyvää, tahdomme elää sitä todeksi kiitollisin mielin, ymmärtäen ettei se ole omaa aikaansaannostamme ja että emme voi Häneltä mitään ansaita, niin kunnioitamme Jumalan lahjoja - ja opimme säilyttämään ne
puhtaassa ja vilpittömässä
sydämessä.

Paljon siunausta pikku-martalle.
Jeesus ei menetä toivoaan meidän suhteemme.

P.S.
Jeesus ei nuhdellut Marttaa varsinaisesti siitä, että hänellä oli tekoja ja touhua, yrittämistä ja järkeilyä, vaan että häneltä kaiken tuon keskellä oli kadonnut kuunteleva asenne.
Tekeminen ei aina ole kuuliaisuutta.
Kuuliaisuuden perusta näet on kuuntelemisessa - ja kuulemisessa.
Siis sydämen asenteessa -

Toivotan sinulle KOKO SYDÄMESTÄNI kaikkea hyvää, parasta mitä taivas
koskaan voi antaa!
Jos ihminen voisi jotain ansaita, sanoisin että olet sen ansainnut, eheän ja turvallisen elämän.
No, haluan uskoa että Jeesus on sen ansainnut sinulle.
Kaikkea HYVÄÄ ja
kauniita unia.

- - -

Jeesus. Sinä
Aakorin Laakson Toivon Ovi.
Jos sinun täytyy lyödä, voidaksesi
parantaa -
lyö Rakkautesi kädellä.

Murskaa kuoret
ihmissydämen haavojen päältä.
Että niihin pääsisi valo
ja tuuli. Avaran taivaasi
alla.

Väsyneet silmät
Tietokoneen ruudulla kirjain kirjaimelta
Nytkin parhaillaan
Käsi

Joka tahtoisi hyväillä
Kirjoittaa
Aikaansa odottava
Oppii tyytymään

Kun tiedän
Jumala nämä kädet minulle antoi
Ei myöskään väheksy elämäni tarpeita Hän
On läsnä

Voin olla tyydytetty silloinkin
Kun minulla vielä on tarpeita ja kaipausta
Sillä armo täyttää vajaukseni
Ja ymmärryksen taivas