Minä en tätä nykyä pysty millään käsittämään, että ihminen olisi tullut yhjästä. Miten pitää järkeillä, että Jumala lakkaa olemasta?
Miten tullaan ateistiksi?
Uskon nyt..
39143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Samalla tavalla keksit keinon, että osaat nostaa itsesi tukasta kahdella kädellä ilmaan.
Ai, se oli noin helppoa....
Jos et tiedä mistä tulit niin käy kysymässä isiltä ja äidiltä.
Ei ne nekään tiedä. Ne ei pysty muuta kuin naimaan ja toivomaan parasta, mutta sen jälkeen eivät enempää pysty tekemään.
Eivät kykene selittämään edes yhden hiuksen valmistus-prosessia!
No onneksi tietoa on saatavana.
http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/biologia/ihmisen-biologia-bi4
Raamatun kun lukaisee kannesta kanteen, niin toimii. Ja evoluution mekanismien ymmärtämisestä on kummasti apua. Lopulta se johtaa siihen että alkaa kyseenalaistamaan jumalan tarvetta ja kun ei sellaista ole, niin miksi olisi jumalaakaan?
Olen sitä mieltä, että eri uskontojen jumalista voi saada tietoa (mm. sen olemassaolosta) tutkimalla kyseisten uskontojen menneisyyttä ja pyhiä teoksia eksegetiikan pohjalta, ja tutkittuani kristinuskoa luovuin siitä, koska ensiksi katosi usko helvettiin (Raamatun kirjoittajat olivat annihillationisteja) sitten usko kristittyyn taivaaseen ja näiden vieressä lähti ajatus maailmaa hallitsevasta rikkaasta saatananpalvontakerhosta (kyllä uskoin aikoinaan jotain noin järjetöntä...) joka pyrki saamaan pedon merkin jokaisen ihmisen käteen tai otsaan.
Jos olisin aikoinaan rukoillut Krishnaa olisinkohan kristinuskon sijaan kääntynyt hinduksi? Mahdollisesti...
No usein kreationistit väittävät että ihminen tuli tyhjästä, taikavoimilla joku Jumala muka teki ihan tuosta vaan. Evoluutio taas näyttää toteen että lajit ovat kehittyneet vähitellen.
Evoluutio näyttää toteen sen että miten tyhmä ihmisestä voi tulla kun se uskoo olevansa apina.
Kuitenkin tutkitusti älykkäämpi kuin uskovainen...
Pipi, turhaa sananhelinää.
Ateistit ovat uskovaisia.
Ikävä häiritä tietämättömyyttäsi mutta... sinäkin kuulut tähän samaan ihmisapina-lajiin...
Missä on näytöt, puheita piisaa
No minä tulin ateistiksi ihan vaan tajuamalla että en koskaan ole uskonut jumaliin. Ei järkeilyä, ei käsittämisiä, ihan vaan pelkkää uskon poissaoloa alusta alkaen.
Pelkkää uskoa siis.
Kai sen voi noinkin ilmaista. Mutta joku voisi selvittää mulle, mihin siis uskon pelkästään sen perusteella, että en usko jumalien olemassaoloon.
Onhan se vähän tyhmää uskoa 'jumalien' olemassaoloon kun on olemassa Jumala johon voi uskoa.
Tämä tarkennus selvitti KAIKEN. Eikä vastaavanlaista sanakikkailua ole muuten vielä ikinä kuultu tällä palstalla.
Eli siis Jumalaksi kutsumasi olento ei olekaan jumala kunnei kuulu määriteltyyn joukkoon jumalat?
Hienoa, jos sait näsäviisailun tarpesi tyydytettyä - jos siitä on kyse.
os taas kyse on siitä, että et oikeasti ymmärrä, niin selvitän sinulle: ateisti ei tee erityistä erottelua Jumalaan ja 'jumaliin'. Ne on kaikki niitä joiden olemassaoloon ei uskota. Erottelu Vishnu ja 'jumalat' on ateistin kannalta ihan yhtä pätevä kuin sinunkin esittämäsi.
Syntymällä. Uskovaisuus tarttuu/tartutetaan ihmiseen vasta myöhemmällä iällä, jos on tarttuakseen.
Tuonkin voin allekirjoittaa, jumaluskon istutti minuun 70- luvun tunnustuksellinen luterilainen uskonnonopetus.
Uskova joka ei millään kykene käsittämään mitään.
Ja sen vuoksi uskoo että Jumala.
Ei siis mitään uutta, mutta aina yhtä säälittävää.
Kun tyhmyreillä on aukkoja päässä ja aukkoja sivistyksessä, syntyy se kuuluisa aukkojen jumala. Pyhä kolminaisuus.
Pyhä kolminaisuus on kuin Bermudan kolmio. Siinä kaikki katoaa, etenkin järki. Tilalle astuu pöllöpäinen usko kaikkeen mahdottomaan.
Ihminen tuli tyhjästä ainakin Raamatun luomiskertomuksen mukaan.
Tai tomusta Jumala immeisen tekaisi.
Tieteellisen selityksen mukaan ihminen ei tullut tyhjästä, vaan kehittyi aiemmista lajeista kuten muutkin lajit.
Mutta kysymys on epäolennainen ateismin kannalta.
Valtaosa uskovista ei kiistä tiedettä ja evoluutiota.
He uskovat Jumalan ohjanneen prosessia, ja ainakin ihmisen erityislaatuisuuden ja elämän alun suhteen he uskovat Jumalan olleen asialla.
Näin itsekin uskoin silloin, kun minulla oli vielä liberaali kristitty luterilainen usko.
Koska erilaiset uskovat esittivät erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä, jotkut ryhmät tiukkoja sääntöjä, halusin tutkia Raamattua löytääkseni sen ydinsanoman.
Luin Raamatun läpi kahteen kertaan ja uskoni kyseisen kirjoituskokoelman jumalalliseen alkuperään karisi.
Näin minusta tuli ateisti, eli uskonnoton.
Suhteeni luonnontieteisiin ja evoluutioon ei ole muuttunut koskaan, niiden kyseenalaistaminen Raamattuun vedoten on henkeäsalpaavaa typeryyttä.
Evoluutio ei ole tiedettä vaan uskoa olemattomiin tapahtumiin.
Niin sinusta tuli ateistiuskovainen koska sinulta puuttui ymmärrys ja näkyy puuttuvan vieläkin.
Perustelemattomien väitteiden jankuttaminen ja vastapuolen solvaaminen on sinun mielestäsi keskustelua?
Annat itsestäsi ja edustamastasi porukasta vastenmielisen kuvan.
Valitse pysvä(edes yhden keskusteluketjun ajan) nimimerkki ja perustele väitteesi ja lopeta solvaaminen, jos aiot keskustella.
Ateismi on harhauskonto ja ateistit ovat harhauskovaisia.
Ateismi on vain uskonpuutetta; se on uskonto samalla tavalla kuin koripallon PELAAMATTOMUUS on harrastus. Ei siis mitenkään. Nostahan pääsi pensaasta...
Onko uskovaisilla jokin - te kun niin tykkäätte tästä sanasta - agenda kutsua ateismia uskonnoksi? Koska argumentti, jos sitä kehtaa edes sellaiseksi kutsua, on kahdesta syystä itsetuhoinen:
1) jos ateismi "haukutaan" uskonnoksi, samalla myönnetään miten älytöntä on itse kuulua uskontoon.
2) toisaalta se osoittaa myös miten tyhmiä - kyllä, tyhmiä - kyseisen väitteen laukojat ovat.
Ateistiksi synnytään ja teismi omaksutaan myöhemmin jos omaksutaan. Osa heistä jotka omaksuva jumalauskon kuitenkin luopuvat siitä myöhemmin.
Palstalla on kerrottu useasti kuinka se käy ex-teistien toimesta. Joillekin prosessi on nopea, joillakin se kestää vuosikausia mutta ulkoa annettujen totuudeksi esitettyjen väitteiden kyseenalaistaminen on ymmärtääkseni merkittävin tekijä.
Koulutus on yksi tekijä, varsinkin korkeakoulu- ja yliopistokoulutus koska näissä nimenomaan opetetaan järkeen perustuvaa tiedon käsittelyä ja tämä uuden ajattelumallin omaksuminen saa pohtimaan uskoaan uudesta näkökulmasta jolloin lopputulos voi olla ateismi tai agnostismi.
Mutta ihmisillä on mitä erinäisimpiä syitä uskostaan luopumiseen, sen menettämiseen.
Usko voi myös vain hiipua, se menettää huomaamatta merkitystään ja jossakin vaiheessa ihminen huomaa ettei hän enää edes usko.
Eikä kai ihan harvinaista että tiukan fundamentalistinen 'oikean uskon' lahko saa huomaamaan touhun järjettömyyden vaikka tarkoitus tiukan fundamentalistisella opilla on täysin toinen: sitouttaa lujasti lahkon oppeihin. Ja siinä sitten katoaa usko tyystin joiltakin mutta osa säilyttää uskonsa mutta kadottaa uskon lahkon oppeihin.
Ei sinusta ateistria tule, olet liian typerä sellaiseksi.
Ei ihminen mistään tyhjästä ole tullut, eikä savikakustakaan sanan voimalla.
Helposti, ei tee tarpeettomia oletuksia niin jumaliakaan ei tarvita.
Väärin asetettu kysymys, todella nurinkurinen. Kun ihmislapsi syntyyn iin ei hän tiedä jumalasta mitään, joten ei voi sellaiseen mielikuvutusolentoon uskoakaan.
Eli oikea kysymys kuuluu: "Miten tullaan uskovaiseksi?"
Uskovaisten harjoittamalla armottomalla aivopesulla, jota valtio on vielä avustamassa ja tukemassa.
Minä olen lapsena, nuorena ja suurimmanosan aikuisuuttani uskonut Jumalaan.
Minut kasvatettiin luterilaisuuteen.Lapsuudenerheeni ei ollut erityisen uskonnollinen, vaan vanhempani olivat enemmänkin poliittisesti aktiivisia. Kristinusko oli minulle kuitenkin koko kouluajan erityisen kiinnostava ja 17v tein uskonratkaisun ja menin helluntaiseurakuntaan uskoa kokemaan. No, ne muutamat vuodet mitä siinä porukassa vietin, voisin antaa elämästäni pois, suoraan sanottuna ei ollut kovin kivaa aikaa. Mukaviin ihmisiin kyllä tutustuin, mutta se maailmankuva oli pahasti vinksahtanut, näin jälkeenpäin ajateltuna.Fundamentalismin järjettömyys tuli nähtyä ja koettua.
Tämän jälkeen vietin toista vuosikymmentä erittäin kivassa ev.lut. porukassa, joka korjasi kyllä monella tavalla asioita. 40vuotiaana saatuani lapsia, aloin tutustumaan ateismiin ja uskontokritiikkiin.Niin moni asia oli nähty ja koettu omakohtaisesti ja piti paikkansa, että Jumalausko jäi turhana pois kokonaan. Lyhyesti kerrottuna tällä tavalla minusta tuli agnostinen ateisti.
Pakkohan sen ihmisen on tulla tyhjästä, ei se teidän kuuluisa jumalannekaan mistään "apteekin hyllystä" aatamia hakenut.
Äiti sekä isä kertoivat ekaluokkalaiselle pojalleen sitten viimein, mistä oikeesti lapset tulee, ettei vain koulussa saisi vääränlaista tietoutta.
Poika hetken ihmeteltyään sanoi, > Kumma juttu, meidän luokalla on eräs poika, joka on tullut Lappeenrannasta.
Joten se siitä ihmisen ilmestymisestä sitten.