Sain juuri tänään kauan odottamani sotilaskantakortin isoisoenostani. Hän siis kuului ikänsä puolesta nostoväen I. luokkaan, ja kutsuttiinkin sodan loppuvaiheilla rintamalle.
Sotilasarvoltaan sotamies, 41-vuotias äijä tuolloin, joka palveli Pitkärannan rintamalla, haavoittuen ja lopulta nukkui pois haavoihinsa. Joukko-osastona mainitaan EK/III/JR 64 kahdessa näistä papereissa, ja kyseinen joukko-osasto siis palvelikin kyseisellä, Laatokan pohjoispuolisella rintamalla.
Isompi kysymys on sitten se, miksi esikunta otti hänet palvelukseensa, ja mihin tehtäviin? Olisiko siihen voinut vaikuttaa se, että hän oli asevelvollisuutensa suorittanut Karjalan Kaartin rykmentissä, palvellen kiitettävästi siellä? Vai otettiinko hänet hanttihommiin, esim. hevosmieheksi?
Vastausta odotellessa kiitos!
Sotilasarvoltaan sotamies, 41-vuotias äijä tuolloin, joka palveli Pitkärannan rintamalla, haavoittuen ja lopulta nukkui pois haavoihinsa. Joukko-osastona mainitaan EK/III/JR 64 kahdessa näistä papereissa, ja kyseinen joukko-osasto siis palvelikin kyseisellä, Laatokan pohjoispuolisella rintamalla.
Isompi kysymys on sitten se, miksi esikunta otti hänet palvelukseensa, ja mihin tehtäviin? Olisiko siihen voinut vaikuttaa se, että hän oli asevelvollisuutensa suorittanut Karjalan Kaartin rykmentissä, palvellen kiitettävästi siellä? Vai otettiinko hänet hanttihommiin, esim. hevosmieheksi?
Vastausta odotellessa kiitos!
Vastaukset 15
Vanhimmat
huoltohommissa. Niihin sen ikäiset yleensä pantiin, ellei sitten halunnut itse tappelemaan.
Kiitos! Siis tarkoitatte varmaan näillä hanttihommilla ajomiestöitä, vartiointia, linnoitustöitä ym?
Mutta eikö yleensä esikuntakomppaniassa ole myös nämä sotilaspoliisit, jotka katsovat, että hommat tehdään ja ollaan nuhteettomasti?
olivat Talvisodan aikana armeijakuntien esikuntien alaisia. Jatkosodassa oli myös divisioonassa sotilaspolisijoukkue.
Talvisodan pataljoonan esikuntakomppaniassa ( 118 m) oli komentojoukkue, viestijoukkue, talousjoukkue sekä lääkintä- ja taisteluvälineryhmät.
Se ei suinkaan ollut hanttiporukka, vaan mahdollisti pataljoonan johtamisen ja huollon. Ilman niitä ei taistella.
Hanttitöillä en tarkoita sitä että sitä pitää missään nimessä vähätelläkään. Ehkäpä tarkempana olisi voinut olla sotimisen ulkopuoliset tehtävät, sitä tukevat muut tehtävät tai jtn sen sellaista.
Mutta tämä kaveri, annan tästä linkin menehtyneen tiedostoon, tuskin kuului komentojoukkueeseen, vaan todennäköisemmin johonkin noista kolmesta muusta.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=410&raportti=1
Ps. Koska kantakortista ei ilmene, missä toimessa hän palveli, voisiko se löytyä jostain muualta, esim. Rykmentin henkilöstölistoilta tai jostain muusta?
Kiitos
Vielä sellainen kysymys, keitä kaikkia esikunnissa palveli? Kiväärimiehiä, ajomiehiä, linnoitusmiehiä, tst-lähettejä, keittäjiä vai mitä eri tyyppejä siellä palveli?
Kiitos
Esikunnat palvelivat johtamista. Siksi niissä oli eri alojen asiantuntijaupseereita.
Heitä tukivat yleensä erikoiskoulutetut aliupseerit ja miehet.
Oli siis kirjureita, lähettejä, viestimiehiä ja ennen kaikkea eri alojen huoltomiehiä.
Tuolla edellähän toimialoja on lueteltu.
Esitän tarkennuksia koska mistään ei löydy tietoa, missä asemassa hän oli, ainoastaan joukko-osasto ja sot. arvo löytyvät.
Löytyykö sitten mistään mitään esimerkiksi henkilöstöluetteloa kyseisestä joukko-osastosta? Olen tutkinut kyseistä asiaa pääni puhki ja haluan saada vastauksen, mitä tämä tyyppi teki.
Oliko sillä jotain koulutusta siviilistä, esim. sähkö- tai puhelinpuolelta, ehkä jotain muuta, tälläiset erikois-osaajat sijoitettiin joskus esikuntiin, koska niillä saattoi olla tarvetta niihin.
Esikuntahan johtaa taistelua ja se ei onnistu, jos ei käskyt kulje ja tilanne ole tiedossa, esim. tiedustelu, huolto ja viestitoimintoja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkipataljoonan_määrävahvuus#Pataljoonan_esikunnan_m.C3.A4.C3.A4r.C3.A4vahvuus
No ammatiltaan kyseinen herra oli työmies/maanviljelijä. Ja asevelvollisuutensa suoritti Karjalan Kaartin rykmentissä kiitettävin paperein, mutta sekin oli jo aikas vanha asia kun sekin suoritettiin vuosien 1919-1920 välisenä aikana.
Olet toki oikeassa sen puolen että Esikunta on välttämätön tekijä sodankäynnissä. Mutta olen aina luullut että lähinnä upseerit sitä komppaniaa hoitavat.
miehittävät esikunnan ja heitä avustava henkilöstö esikuntakomppanian.
Erikoiskouluttamaton nostomies oli todennäköisesti hevosmies tai jonkin huoltoryhmän rukkastöissä.
"Mutta olen aina luullut että lähinnä upseerit sitä komppaniaa hoitavat. "
Esikunta ja Esikuntakomppania ovat täysin eri asia!
Selvä! Ei tarvitse olla töykeä!
Lähetti, viestimies jne.....
Tehtäviä on lukemattomia.
Eiköhän esikuntakomppaniassa sotamies voinut saada samanlaisia tehtäviä kuin sotamies muissakin osastoissa. On voinut kuljettaa hevosella kenttäpostia ja muita esikunnan omia kuljetuksia; olla rakentamassa esikunnalle korsuja ja suojakaivantoja, mikä merkitsee montunkaivuuta, hirsien kaatoa, kuljetusta, veistämistä yms. rakennushommia; pystyttää puhelinpylväitä, ojankaivuuta jne.
Ei mitään hanttihommia, vaan tarpeellisia hommia, joita maanviljelijät ja maatalojen pojat hyvin osasivat. Näitä töitä jouduttiin tekemään kaikissa joukko-osastoissa. Ei sota ole koko ajan vihollisen sihtaamista, vaan töissäkin pitää olla.