Keskusta syyttää jatkuvasti hallitusta maaseudun tyhjentämisetä ja keskittämisestä Helsinkiin.
Kuitenkin Lapin alueella lukumääräisesti eniten ihmisiä keskittyy Rovaniemelle, Pohjois-Pohjanmaalta Ouluun, Keski-Suomesta Jyväskylään, Savosta Kuopioon, Satakunnasta Poriin, Pohjanmaalta Vaasaan, Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoelle, Pirkanmaalta Tampereelle, Varsinais-Suomessa Turkuun...
Miksi Keskusta ei huuda naama punaisena:
LOPETTAKAA KESKITTÄMINEN SEINÄJOELLE
Kuitenkin Lapin alueella lukumääräisesti eniten ihmisiä keskittyy Rovaniemelle, Pohjois-Pohjanmaalta Ouluun, Keski-Suomesta Jyväskylään, Savosta Kuopioon, Satakunnasta Poriin, Pohjanmaalta Vaasaan, Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoelle, Pirkanmaalta Tampereelle, Varsinais-Suomessa Turkuun...
Miksi Keskusta ei huuda naama punaisena:
LOPETTAKAA KESKITTÄMINEN SEINÄJOELLE
Vastaukset 10
Vanhimmat
Helsinki on Länsi-Euroopan MOSKOVA. Keskittynein pääkaupunki Moskovan jälkeen.
Ei sentään, ei 10,5% prosentilla pääse lähellekään
Islantilaisista yli 30% asuu pääkaupungissa
Briteistä 22% asuu pääkaupungissa
Ranskalaisista 20% asuu Pariisin alueella
Norjalaisistakin 12% asuu pääkaupungissa
Irlantilaisista 11% asuun pääkaupungissa
Moskovassa muuten asuu vain noin 7% venäläisistä, eli tästä voimme päätellä että mitä enemmän pääkaupungissa asuu kansasta sen sivistyneempi maa.
Tsarinistinen keskitetty valta on muutakin kuin väestömäärä/pääkaupunki.
Pääkaupunkiseudulla ns. metropolialueella asuu noin 1 milj. suomalaista = 20% väestöstä.
Muillakin Euroopan pääkaupungeilla on vastaavia ns. esikaupunkeja, joiden asukasluvut eivät sisälly pääkaupunkien virallisiin asukaslukuihin.
Syynä siihen, että Suomessa väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle vähemmässä määrin kuin useissa muissa maissa, ovat muun muassa seuraavat seikat:
- Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vasta 1800-luvun alkupuoliskolla
- Pääkaupunkiseudulla ei ole ollut Suomessa yhtä suurta merkitystä teollisuus- ja satamakaupunkina kuin monissa muissa maissa
- Suomen keskeisin poliittinen vaikuttaja itsenäisyyden aikana on ollut maalaisliitto-keskusta, joka on pitänyt tärkeänä koko maan kehittämistä. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on täällä voimistunut vasta, kun keskustan poliittinen vaikutusasema on heikentynyt
Venäjän tsaarit eivät yrittäneet keskittää väestöä pääkaupunki Pietariin syystä, että se sijaitsi strategisesti hankalalla paikalla. Pitivät hyvänä, että muun muassa Moskova ja Kiova kehittyivät siinä rinnalla. Moskovasta tekivät pääkaupungin vasta bolsevikit. Oli Moskova ollut pääkaupunkina kyllä aiemminkin, mutta ennen Pietari Suurta, minkä ajan ei pitäisi liittyä millään lailla Suomeen.
"Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on täällä voimistunut vasta, kun keskustan poliittinen vaikutusasema on heikentynyt"
Mitä sinä höpiset
http://www.yleiskaava.fi/2013/vaestoennusteiden-viisi-vaikuttavaa-tekijaa/vaestonmuutos_kasvuprojekti/#main
1980 - 2014 ollut väestönkehitys aika tasaista, en löytänyt käppyrää mutta voit käydä vaikka wikistä lukemassa niin maaltapako oli voimakkainta 1960 - 1970 luvuilla jolloin Kekkonen ja Kepu olivat voimissaan.
Suomen kaupungistuminen alkoi toden teolla tosiaan 1960 luvun alussa jolloin maataloustyöt koneellistuivat ja maaseutu ei enää elättänyt Suomalasisia. Kaupungistumisen vauhtiin ei ole vaikuttanut millään tavalla mikä puolue on ollut vahvana milloinkin vaan talouden realiteetit.
Kaupungistumisen "syynä" on yksinkertainen asia, kaupungeissa tuottavuus on korkeampaa eli kaupungeissa syntyy ns. suuruuden mittakaavaetua (tämä on sadoilla tutkimuksilla jo todettu). Tosin kepu on yrittänyt tätä Suomen tuottavuuden kasvua rajoittaa mutta ei ole kovin hyvin onnistunut ja hyvä niin, sillä Suomi olisi Albanian veroinen hyvinvointivaltio jos kepu olisi onnistunut politiikassaan.
Eikö maalaisliitto-keskustan merkitys Suomen keskeisimpänä vaikuttajana ollut mielestäsi vuoteen 1980 mennessä jo heikentynyt? Minun vaalitilastojeni mukaan oli. Nimimerkki "tsaarin perintö", jolle vastasin, lähti ajatuksessaan pääkaupungin väestökehityksessä liikkeelle itsenäisyyttämme edeltäneeltä ajalta, joten tietysti minäkin vertasin vuosikymmeniä 1970-2010 vuosikymmeniin 1920-1960.
Voit tietysti tuoda esille käppyröitä koko itsenäisyyden ajalta. Niissä lienee suhteellisesti vastaava trendi, mutta absolyyttiset volyymit aivan eri luokkaa.
Väestön siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin on luonnollinen asia syystä, jonka kerrot itsekin toiseksi viimeisessä kappaleessa, eikä siinä ole mitään pahaa. On päinvastoin hyvä, että syntyy työpaikka- ja asutuskeskittymiä, kunhan niitä syntyy tasaisesti eri maakuntiin. Ketjun avaajan, nimimerkki "mitä vatttuan" mukaan juuri näin on käynyt ja taitaa laittaa sen pitkälle keskustan ansioksi.
Ymmärsitköhän oikein avaajan sanoman...
Hän kritisoinee ivallisesti Keskustaa valheellisten mielikuvien luomisesta, mielikuvista että hallitus jotenkin keskittäisi asutusta Helsinkiin. Kuten avauksessa todetaan niin Suomessa väestö siirtyy kaupunkeihin lähinnä alueellisesti, ei valtakunnallisesti ainoastaan helsinkiin. Helsingin seudun västönkasvusta pääosa tulee ulkomailta muuttavista ja syntyvyyden ja kuolleisuuden erosta.
Maakuntakeskuksilla on todella riittänyt vetovoimaa huolimatta siitä, että kokoomus on yrittänyt sitä heikentää ja sen sijaan vahvistaa vain pääkaupunkia ja Uuttamaata.
Tämän minäkin olen tuonut useaan otteeseen tällä palstalla esille, kun pari palstalaista ovat nauranut maakuntakeskuksille pilkallisesti ja kokoomuksen tavoin yrittänyt vakuuttaa, että vain pääkaupunkiseutu kasvaa ja vain sen kasvulla on merkitystä. Palstan vakionimimerkeistä eräs tunnettu on jopa väittänyt, että pääkaupunkiseutu saa uudet asukkaansa pääosin muualta maasta, eikä suinkaan ulkomailta tai että alueen asukasluvun kasvuun ei vaikuta suuri syntyvyys kookkaiden nuorten ikäluokkien ansiosta.
Olet oikeassa siinä, etten välttämättä ymmärtänyt avaajan sanomaa. Avaaja vähättelee muuttoliikettä Helsinkiin, mutta onhan tässä ketjussa yksi kirjoittaja oikein tilastolähtein yrittänyt todistaa toista. Ota tuosta nyt sitten selvää, kun avaaja ei edes laittanut linkkiä siihen keskustan syytteeseen.
Jos keskusta aikoo pysytellä ajamallaan linjalla, sen on pidettävä huoli siitä, ettei työmatkojen verovähennysoikeutta tulevalla hallituskaudella leikata, vaan pikemmin laajennetaan. Maakunnan sisäinen työmatkapendelöinti on mahdollista ja luonnollista toisin kuin kulkeminen töissä Helsingissä.
Eduskunnan kyselytunnillakin Rinne puhui kasvikeskusten kehittämisestä ja niiden vetovoimasta maakuntien kehityksessä.
Kuiutenkin, mitä enemmän kasvukeskuksia on kehitetty, sitä huonommin maakunnat voi.
Tuota kasvukeskuspolitiikkaa on harjoitettu päätä hakattu petäjän kylkeen jo 30 vuotta eikä mitään tuloksia ole saatu aikaan, päin vastoin kasvukesusten ympäristö näivettyy ja samalla kasvukeskuksissakaan ei ntulke sitä kasvua.
Olisiko nyt jo aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja löhteäkin sille Kekkiosen ajan tielle. Maakunnat laitetaankin toimimaan ja hakea sieltä kasvukeskusten veturit. Maakuntien hyvinvointi ja yritystoiminta kasvattaa myös maakuntien keskuksia ja siitä tulee kasvukeskusten vahvituminen. kasvukeskustpolitiikka vetää vain maakunnista ihmiset palvelemaan toinen toistaan.
Kasvukeskusten kautta maakuntien kasvun hakeminen on kuin yritettäisi nousta latvasta puuhun. Sehän ei ole mahdollista.