Rantakangas kysyi, onko Rinne valmis sopimaan laajalla poliittisella rintamalla yhteiskuntasopimuksesta, jossa ratkottaisiin sekä ruuhka-Suomen että haja-asutusalueiden ongelmia.
Minusta tämä keskustelu kuuluu vaaliohjelmista käytävään keskusteluun eduskuntavaalien alla. Uskon, että sieltä löytyy sitten eväitä koko porukalle, Rinne toppuutteli.
Kokoomuksen mielipidettä ei erikseen kysytty, mutta kansanedustaja Kimmo Sasi piikitteli keskustan ehdotuksia pyytämättäkin.
Mikä on keskustan kasvumalli – se on se, että jaetaan tukia omille kannattajille ja uskotaan, että sillä syntyy työpaikkoja, Sasi pilkkasi.
Minusta tämä keskustelu kuuluu vaaliohjelmista käytävään keskusteluun eduskuntavaalien alla. Uskon, että sieltä löytyy sitten eväitä koko porukalle, Rinne toppuutteli.
Kokoomuksen mielipidettä ei erikseen kysytty, mutta kansanedustaja Kimmo Sasi piikitteli keskustan ehdotuksia pyytämättäkin.
Mikä on keskustan kasvumalli – se on se, että jaetaan tukia omille kannattajille ja uskotaan, että sillä syntyy työpaikkoja, Sasi pilkkasi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sasi osui napakymppiin, sillä sitähän se keskustan malli on. Hiljattain siitä saatiin näyttöä, kun paljastui että kepulaisten lomabisnekselle on jaettu "tukea" eli on lypsetty kunnalta rahaa ja niillä on ylläpidetty kepuhenkisten työpaikkoja.
Sasikin ehti huomata tuosta Rinteen vastauksesta Rantakankaalle ja muidenkin demariministereiden vastauksista keskustalaisille, että punamultaa ollaan kokoamassa.
Keskustalaiset antoivat Sasin olla, mutta sen sijaan vihreiden Soininvaara ei malttanut olla kuittaamatta Sasille typerää kommenttia.
Kuka haluaa Sasin kanssa mihinkään, ei kukaan, hyvä näin, ei siis maaseudulla kannata kenenkään kokoomusta äänestää.se on nyt selvinnyt, muistammehan Sasin touhut muutenkin, juorulehtien kanssa puuhamisesta, keskustan ollessa hallituksessa.
Noilla puheiden ja kokoomuksen kannatuksen laskun takia Sasi voi hyvinkin tipahtaa seuraavasta eduskunnasta. Hän tarvitsee läpi päästäkseen myös maaseudun ääniä. Pirkanmaan maaseudulla on perinteisesti ollut paljon kokoomuksen kannattajia, mutta heillä on parempiakin vaihtoehtoja.
Sasin isku osui keskustan arkaan paikkaan. Keskusta on työpaikkojen synnyttäjänä täyttä filunkia.
Sasi tarkoitti puheellaan sitä että Keskusta vaati MYÖS pienyrityksille samanlaista veronkevennystä kuin Isot listaamattomat- ja pörssiyritykset sai Kokoomuksen ja Demareiden toimesta.
Katainenhan pilkkasi kokonaisuummaa kustannuksiltaan niin pieneksi että asillä ei mitöän merkitystä. Sasin mielestä sillä on niin paljon merkitystä että sitä pitää vieläkin pilkaten Keksustaa käyttää lyömäöaseena. Pineten yritysten veronkevennys olisi tosiaan ollut tuki pääasiassa "kepuyrityksille". Maaseudun yritykset tosiaankin on lähes kaikki niin pieniä että ne ei yllä Sasin "yritysverouudistuksen" hyötyjiin.
Sasin toinen piikin aihe kohdistui tuoyekehitystukiin. NE pitää suunnata "Nokioille" ja muille pörssiyrtyiksille pääkaupunkiseudulle. Jos niitä muualle suunnataan ne Kepujen rahan jakamista omilleen. Ei se oloe kokoomuksen omilleen jakamaa jos suuri yritys saa yliopstoilta tuitekehitys tukea miljardilla. Se on niormaalia yliopistojen rahoitusta.
Mutta jos Oulun yliopistolle annetaan 100 000 se on SASIN mielestä kepujen rahan jakamista omilleen.
vaalipaniikissa ja mopon keula vähän hyppii..
kaikki ulkomaille..
mihin näkemyksesi perustuu ?
menee suosiolla oppositioon.
Mikä on keskustan kasvumalli – se on se, että jaetaan tukia omille kannattajille ja uskotaan, että sillä syntyy työpaikkoja, Sasi pilkkasi
Paljoko työpaikkoja tuli suurella yritysveron alentamisella? Eihän sasi tietenkään kakon omilleen järjestämiä tukia muistele
Kepun Antti Rantakangas huutaa tämän tästä eduskunnassa pää punaisena. Rantakankaan oman menneisyyden huomioiden hänen kannattaisi pitää suuta soukemmalla.
Kepun Pohjois-Pohjanmaan piirin ex-puheenjohtaja Antti Rantakangas maksaa vapaaehtoista vahingonkorvausta Kärsämäen Osuuspankille toimitusjohtajana aiheuttamistaan tappioista.
Rantakangas erosi pankin toimitusjohtajan tehtävistä epäselvyyksien tultua ilmi ja siirtyi keskustan piirijohtajaksi. Hoitamatta jääneiden luottojen määrä kasvoi Rantakankaan toimitusjohtajana ollessa 22,5 miljoonaan markkaan. Pankin talletuskanta oli 90 miljoonaa markkaa.
Pankin osuuskuntaneuvosto ei antanut Rantakankaalle vastuuvapautta, koska hänen katsottiin toimineen luottoja myöntäessään osittain hallintoneuvoston ohjeiden ja osuuspankkilain vastaisesti.
Osuuspankkien Vakuusrahasto, Kärsämäen Osuuspankki ja Rantakangas ovat ratkaisseet keskustalle kiusallisen asian sopimalla vapaaehtoisesta vahingonkorvauksesta. Korvauksen suuruutta ei kerrottu.