http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/261728-elakepommia-ei-suomeen-tule-eika-tyovoimapulaa
Mikä puolueen lehti?
”Eläkepommia ei Suomeen tule – eikä työvoimapulaa”
Tuoreimman eläkeuudistuksen tavoite on välttää tarve korottaa eläkemaksuja. Paine niiden korottamiselle on kovinta tällä vuosikymmenellä, kun viimeisetkin suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle.
Kun virallinen eläkeikä nyt on 63 vuotta ja todellinen eläköitymisikä keskimäärin noin 61, on kiinnostavaa nähdä, miten rajan nostaminen 65 vuoteen vaikuttaa, sanoo eläkeyhtiö Ilmarisen taloutta ja eläkepolitiikkaa johtava Jaakko Kiander .
Työeläkeyhtiöt ovat kohtalaisen hyvin varautuneet, sillä rahastoissa on noin 170 miljardia euroa, runsaat 30 000 euroa per kansalainen.
Jos ja kun rahastot tuottavat, tuotto pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Rahastoista tosin rahoitetaan vain neljännes eläkkeistä. Loput tulevat eläkemaksuista.
Sote-menojen paine taas on suurimmillaan 2030-luvulla, kun suurten ikäluokkien jäsenet ovat kaikki yli 80-vuotiaita.
Juuri nyt menossa tai tulossa olevalla sote-uudistuksella on määrä valmistautua siihen.
2030-luvulla eläkemenot alkavat kutistua ja terveydenhuollon ja etenkin pitkäaikaishoidon kustannukset kasvaa. Nyt pitkäaikaishoito on vain promillen tai pari bkt:stä, 2030-luvulla reilusti yli prosentin ja myöhemmin vielä enemmän.
Myös tulevaisuuden työpaikat ovat sote-alalla. Se on kasvuala, ja niinpä myös eläkeyhtiöt sijoittavat alan yrityksiin, Kiander sanoi alustaessaan Hyvinkään opiston luentosarjassa keskiviikkona.
Julkisten menojen kasvun ja kestävyysvajeen torjuntakeinot ovat tuttuja: työllisyysasteen ja verojen nosto sekä palvelujen ja etuuksien karsinta ja tehonnosto. Seuraavakin hallitus on valintojen edessä.
Jo nyt Suomessa on alhaalla kansainvälisesti verraten vain yhteisövero.
Kokonaisveroaste on pian 45 prosenttia bkt:sta. Korkeampi on vain Tanskassa.
Kiander arvioi, että sote-palveluihinsa lisää rahaa kaipaaville kunnille tuskin annetaan siivua pääomatulojen verotuksesta. Se nimittäin asettaisi kunnat eriarvoiseen asemaan.
Eniten hyötyisivät jo nyt maan matalinta tuloveroa perivä Kauniainen sekä yrittäjä Eero Lehden ansiosta Kerava, Kiander kärjistää.
Hän hiukan ihmetteli taannoin tehtyä eläkeindeksin leikkausta sikäli, että maksaminen ei olisi ollut pois valtion kassasta. Nyt eläkeläiset ja kunnat menettivät.
Kommentti työuran aikana annetun ”lupauksen pettämisestä” sai hyväksyntää keskimäärin ikääntyneeltä yleisöltä.
Ikääntyvä väestörakenteemme ei siis räjäytä eläkepommia eikä liioin vie työvoimapulaan.
Juuri nyt väki vanhenee nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa, mutta jo 2030-luvulla Suomen väestöllinen huoltosuhde on korkeamman syntyvyyden ansiosta parempi kuin muilla.
Työvoimapulan estää maahanmuutto, jos se jatkuu. Ilman maahantulijoita menettäisimme eläkkeelle noin 20 000 työikäistä vuodessa.
EI NOIN SAA KIRJOITTAA MISTÄ NYT SAADAAN SOME AIHEITA JA HUOMION ESILIINAA.
KYLLÄ TYÖTTÖNYYS JA ELÄKEET SYÖVÄT VERORAHAT.
Yritystueta ja maataloustuet ovat sylki Saharaan.
Mikä puolueen lehti?
”Eläkepommia ei Suomeen tule – eikä työvoimapulaa”
Tuoreimman eläkeuudistuksen tavoite on välttää tarve korottaa eläkemaksuja. Paine niiden korottamiselle on kovinta tällä vuosikymmenellä, kun viimeisetkin suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle.
Kun virallinen eläkeikä nyt on 63 vuotta ja todellinen eläköitymisikä keskimäärin noin 61, on kiinnostavaa nähdä, miten rajan nostaminen 65 vuoteen vaikuttaa, sanoo eläkeyhtiö Ilmarisen taloutta ja eläkepolitiikkaa johtava Jaakko Kiander .
Työeläkeyhtiöt ovat kohtalaisen hyvin varautuneet, sillä rahastoissa on noin 170 miljardia euroa, runsaat 30 000 euroa per kansalainen.
Jos ja kun rahastot tuottavat, tuotto pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Rahastoista tosin rahoitetaan vain neljännes eläkkeistä. Loput tulevat eläkemaksuista.
Sote-menojen paine taas on suurimmillaan 2030-luvulla, kun suurten ikäluokkien jäsenet ovat kaikki yli 80-vuotiaita.
Juuri nyt menossa tai tulossa olevalla sote-uudistuksella on määrä valmistautua siihen.
2030-luvulla eläkemenot alkavat kutistua ja terveydenhuollon ja etenkin pitkäaikaishoidon kustannukset kasvaa. Nyt pitkäaikaishoito on vain promillen tai pari bkt:stä, 2030-luvulla reilusti yli prosentin ja myöhemmin vielä enemmän.
Myös tulevaisuuden työpaikat ovat sote-alalla. Se on kasvuala, ja niinpä myös eläkeyhtiöt sijoittavat alan yrityksiin, Kiander sanoi alustaessaan Hyvinkään opiston luentosarjassa keskiviikkona.
Julkisten menojen kasvun ja kestävyysvajeen torjuntakeinot ovat tuttuja: työllisyysasteen ja verojen nosto sekä palvelujen ja etuuksien karsinta ja tehonnosto. Seuraavakin hallitus on valintojen edessä.
Jo nyt Suomessa on alhaalla kansainvälisesti verraten vain yhteisövero.
Kokonaisveroaste on pian 45 prosenttia bkt:sta. Korkeampi on vain Tanskassa.
Kiander arvioi, että sote-palveluihinsa lisää rahaa kaipaaville kunnille tuskin annetaan siivua pääomatulojen verotuksesta. Se nimittäin asettaisi kunnat eriarvoiseen asemaan.
Eniten hyötyisivät jo nyt maan matalinta tuloveroa perivä Kauniainen sekä yrittäjä Eero Lehden ansiosta Kerava, Kiander kärjistää.
Hän hiukan ihmetteli taannoin tehtyä eläkeindeksin leikkausta sikäli, että maksaminen ei olisi ollut pois valtion kassasta. Nyt eläkeläiset ja kunnat menettivät.
Kommentti työuran aikana annetun ”lupauksen pettämisestä” sai hyväksyntää keskimäärin ikääntyneeltä yleisöltä.
Ikääntyvä väestörakenteemme ei siis räjäytä eläkepommia eikä liioin vie työvoimapulaan.
Juuri nyt väki vanhenee nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa, mutta jo 2030-luvulla Suomen väestöllinen huoltosuhde on korkeamman syntyvyyden ansiosta parempi kuin muilla.
Työvoimapulan estää maahanmuutto, jos se jatkuu. Ilman maahantulijoita menettäisimme eläkkeelle noin 20 000 työikäistä vuodessa.
EI NOIN SAA KIRJOITTAA MISTÄ NYT SAADAAN SOME AIHEITA JA HUOMION ESILIINAA.
KYLLÄ TYÖTTÖNYYS JA ELÄKEET SYÖVÄT VERORAHAT.
Yritystueta ja maataloustuet ovat sylki Saharaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.