Viime kesänä, en kyllä ymmärrä miten ihmeessä, jouduin ihastuksen kouriin ihan ilma, että olen nähnyt tyttöä vähään aikaan. Päätin odottaa koulujen alkuun, jotta näkisin, onko tyttö sellainen, joka sopisi minulle. Ja oli: ensimmäisen syksyisen koulupäivän jälkeen olin täydessä rakkaudessa.
Kuukausia, siis kauan, kirjoitin kirjettä, se vain sopi parhaiten tämän tunteen kertomiseen. Sillä olen ujo, harkitsevan hiljainen, mutta hyvin romanttinen mieleltäni. Ja viimein lähetin kirjeen, sopivana hetkenä, mutta VOI EI! – Kirje katosi postissa.(näin minä luulen) Ja se katosi, sillä uskon tytön kykenevän kertomaan minulle, jos jokin olisi vialla.
Tytön suhde minuun on hyvä koulutoveruus. Harrastamme joitain samoja asioita, ja kaveripiirimme ovat täsmälleen samat. Emme kuitenkaan näe muualla kuin koulussa, näissä parissa harrastuksissa ehkä ja ollessani ystäviemme kanssa. Johtuen harkitsevasta hiljaisuudesta ja ujoudesta, en yleisesti muutenkaan puhu hänen kanssaan, paitsi jos jokin todella hyvä aihe löytyy.
------------
Juuri siksi tarvitsenkin sinun apuasi. En tiedä, miten kannattaisi kertoa asioista. Lähettääkö uusi kirje, yrittääkö päästä samaa matkaa harrastuksista kotiin, vai järjestä jotenkin yhdessä olemisen tilaisuus.
Sen tiedän, että en voi pakottaa häntä rakastamaan. Siksi tämä kertominen pitää toteuttaa siten, että kummallekaan jää mitään epäselvää ja ikävää. Ja hänet pitäisi johdatella minun sanoihini varovaisesti, ette yllätä häntä tyyliin "Kivat kengän. Naidaanko?" Ei näin, vaan varovaisesti. Tuliko sinulle jotain mieleen?
Kuukausia, siis kauan, kirjoitin kirjettä, se vain sopi parhaiten tämän tunteen kertomiseen. Sillä olen ujo, harkitsevan hiljainen, mutta hyvin romanttinen mieleltäni. Ja viimein lähetin kirjeen, sopivana hetkenä, mutta VOI EI! – Kirje katosi postissa.(näin minä luulen) Ja se katosi, sillä uskon tytön kykenevän kertomaan minulle, jos jokin olisi vialla.
Tytön suhde minuun on hyvä koulutoveruus. Harrastamme joitain samoja asioita, ja kaveripiirimme ovat täsmälleen samat. Emme kuitenkaan näe muualla kuin koulussa, näissä parissa harrastuksissa ehkä ja ollessani ystäviemme kanssa. Johtuen harkitsevasta hiljaisuudesta ja ujoudesta, en yleisesti muutenkaan puhu hänen kanssaan, paitsi jos jokin todella hyvä aihe löytyy.
------------
Juuri siksi tarvitsenkin sinun apuasi. En tiedä, miten kannattaisi kertoa asioista. Lähettääkö uusi kirje, yrittääkö päästä samaa matkaa harrastuksista kotiin, vai järjestä jotenkin yhdessä olemisen tilaisuus.
Sen tiedän, että en voi pakottaa häntä rakastamaan. Siksi tämä kertominen pitää toteuttaa siten, että kummallekaan jää mitään epäselvää ja ikävää. Ja hänet pitäisi johdatella minun sanoihini varovaisesti, ette yllätä häntä tyyliin "Kivat kengän. Naidaanko?" Ei näin, vaan varovaisesti. Tuliko sinulle jotain mieleen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietenkin minun piti kertoa nämäkin asiat, jotka ovat erittäin tärkeitä.
Tyttö nimittäin on paljon yleisesti poikien kanssa tekemisissä, joka ei sinäänsä ole mikään ihme eikä lainkaan huonoa, paitsi tässä tilanteessa. Ja hänen ystävistänsä todella, todella moni on poikia. Tämä hieman hankaloittaa poikkeavuutta, jotta hänestä havaitsisi, onko hän kiinnostunut minusta.
Toinen, paljon tärkeämpi asia, on kertoa, miksi tahdon hänet.
Haluan hänet, koska hän on vaimokseni soveltuva. Juuri tämä pitkällinen suunnitelma, minä haluan vaimon, joka osaa... no, ei kerrota niitä ominaisuuksia.
Mutta eihän vaimoa hetkessä löydä: paljon voi löytyä, mikä estää meidän kahden pitkällistä yhdessäoloa. Mutta edes tietäisi, mitkä ovat olellisia ominaisuuksia, ja saisi yrittää purkaa latautunutta rakkaudentunnetta.
Mee ja sano sille "mä rakastan sua". Se tekee taatusti vaikutuksen vaikka vastakaikua ei heti tuliskaan. Ku toi rakastamisprojekti menee silleen että ensin sitä toista ajattelee vähän,sitten vähän enemmän kunnes eräänä päivänä huomaa ettei voi olla ajattelematta.
Paitsi jos sä tyrit ja alat nauraa tai jotain. Jos et keksi mitään sanottavaa ton alkurepliikin jälkeen,sano että oot hämmentyny. Se on aika liikuttavaa. Onnea matkaan!
Suomen Posti ei hävitä kirjeitä.
Taitaa nyt olla näin, ettei tyttö sinusta kovinkaan kiinnostunut ole, paitsi kaverina, eikä halua sinua nolata ottamalla asiaa puheeksi.
Jos tyttö on vellihousu eikä haluu "nolata" tai uskalla sanoo kohteliaasti kiitos ei tällä kertaa(mutta katotaan sitte ens viikolla?),kannattaako siitä edes haaveilla?
Rakkaus ei valitettavasti kato kohdetta aina mukavimmalla mahdollisella tavalla.
Totta on ettei ne postit niin vaan häviä.
Kokemuksesta voin kertoa että olet rakentanut tytöstä jonkinlaisen haavekuvan johon olet rakastunut. Oikeasti et tiedä tytöstä yhtään mitään, eikä rakastuneena totuutta pysty näkemään.
Vaikka yrittäisit kertoa mahdollisiman tarkkaan, kaikki yksityiskohdat tuhanteen kertaan tarkistettuna ettei väärinkäsityksiä syntyisi, et silti ymmärrä, että ainoa joka jotain voi käsittää väärin olet sinä!
Valitettava tosiasia on ettei toisten ajatuksia pysty lukemaan. Eikä ihmiset välttämättä edes niitä halua paljastaa, vaikka kuinka kysyisit. Päinvastoin, ihmiset peittävät mielipiteensä ja tunteensa (valkoisilla) valheilla.
Kirjeen lähettäminen oli rohkea teko. Omien tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen on aivan oikein. Et voi kuitenkaan vaatia samaa tytöltä. Voit tietenkin kysyä saiko hän kirjeen, mutta asia kannattaa jättää siihen jos vastakaikua et saa.
TÄYTYY LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ TYTTÖ KYLLÄ KERTOO SINULLE JOS ON KIINNOSTUNUT! Sataprosenttista varmuutta on turha olettaa saavansa, vaikka kuinka inttäisi.