"On kaksi polkua, yksi elämän ja yksi kuoleman, ja noiden kahden polun ero on suuri.
Elämän polku on tämä: Rakasta Jumalaa, joka teki sinut, lähimmäistäsi kuin itseäsi, ja kaikki, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän, älä tee toiselle.
Ja näiden sääntöjen opetus on seuraava: Siunaa niitä, jotka kiroavat sinua ja rukoile vihollistesi puolesta.
Paastoa niiden puolesta, jotka vainoavat sinua, sillä mitä kiitettävää on siinä, jos rakastat niitä, jotka rakastavat sinua? Eivätkö pakanatkin tee niin? Mutta rakastakaa te niitä, jotka vihaavat teitä ja teillä ei ole vihollista.
Pidättäydy lihallisista ja maailmallisista himoista. Jos joku lyö sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle myös toinen ja olet täydellinen, jos joku vaatii sinua kulkemaan matkan, kulje hänen kanssaan kaksi, jos joku ottaa viittasi, anna hänelle myös takkisi, jos sinulta otetaan omasi, älä pyydä sitä takaisin sillä et ole kykenevä tekemään niin.
Anna jokaiselle, joka pyytää sinulta, äläkä pyydä takaisin, sillä Isä toivoo, että hänen omista lahjoistaan annettaisiin kaikille. Siunattu on hän, joka antaa käskyn mukaan, sillä hän on vapaa syytöksestä, mutta voi sitä, joka ottaa vastaan. Sillä jos ihminen ottaa vastaan toisen, joka on puutteessa, hän on vapaa syytöksestä, mutta se, joka ei ota vastaan puutteessa olevaa, tulee maksamaan teostaan ja tarkoituksestaan, ja kun hän on ahdistuksessa, häntä koetellaan tekojensa mukaan, ja hän ei lähde siitä ennen kuin on maksanut viimeisenkin pennin.
Sillä näissä asioissa on sanottu totuus, ja olkoon almujen antaminen käsissäsi kunnes tiedät, kenelle olet antanut."
Elämän polku on tämä: Rakasta Jumalaa, joka teki sinut, lähimmäistäsi kuin itseäsi, ja kaikki, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän, älä tee toiselle.
Ja näiden sääntöjen opetus on seuraava: Siunaa niitä, jotka kiroavat sinua ja rukoile vihollistesi puolesta.
Paastoa niiden puolesta, jotka vainoavat sinua, sillä mitä kiitettävää on siinä, jos rakastat niitä, jotka rakastavat sinua? Eivätkö pakanatkin tee niin? Mutta rakastakaa te niitä, jotka vihaavat teitä ja teillä ei ole vihollista.
Pidättäydy lihallisista ja maailmallisista himoista. Jos joku lyö sinua oikealle poskellesi, käännä hänelle myös toinen ja olet täydellinen, jos joku vaatii sinua kulkemaan matkan, kulje hänen kanssaan kaksi, jos joku ottaa viittasi, anna hänelle myös takkisi, jos sinulta otetaan omasi, älä pyydä sitä takaisin sillä et ole kykenevä tekemään niin.
Anna jokaiselle, joka pyytää sinulta, äläkä pyydä takaisin, sillä Isä toivoo, että hänen omista lahjoistaan annettaisiin kaikille. Siunattu on hän, joka antaa käskyn mukaan, sillä hän on vapaa syytöksestä, mutta voi sitä, joka ottaa vastaan. Sillä jos ihminen ottaa vastaan toisen, joka on puutteessa, hän on vapaa syytöksestä, mutta se, joka ei ota vastaan puutteessa olevaa, tulee maksamaan teostaan ja tarkoituksestaan, ja kun hän on ahdistuksessa, häntä koetellaan tekojensa mukaan, ja hän ei lähde siitä ennen kuin on maksanut viimeisenkin pennin.
Sillä näissä asioissa on sanottu totuus, ja olkoon almujen antaminen käsissäsi kunnes tiedät, kenelle olet antanut."
Vastaukset 5
Vanhimmat
... ja sillä siisti. Nuo apostolit ovat yhtä kuin kuolevaiset, ei-profetaalliset ihmiset omine maailmankuvineen.
Herää lopulta Turust ja ala elämään omaa elämää. Onko sulla jonkinlainen viha-rakkaus-suhde mormonismiin?? Eronnut kirkosta joskus aikoinaan? Jollain tavalla haikailet sen perään, koska siellä ovat rakkaat muistosi? Normaali psykologinen tilanne. Kenties saavutat aidon onnen palamaalla takaisin. Luulen, että olisit aidosti onnellisempi silloin... miksi kidutat itseäsi? Hyväksy uskonnon humpuukki/heikkoudet ja ime hyvät siemenes itseesi. Saat sitä kautta rauhan... kenties?
Jossain kohdin puhuit, että olet luterilainen (kenties muistan väärin)? Mutta miksi joku aito lutsku olisi kiinnostunut morkuista, jos jotain tunnesidettä morkku-uskontoon ei olisi jollain tasolla??
Esittämääsi kaunopuhetta on kuultu jo toista sataa vuotta. Ovatko nuo korulauseet Jeesuksesta vai Sidney Rigdonista? Vai 1800-luvun ahdasmielisestä maailmankuvasta?
Eiköhän ole aika herätä prinsessa Ruususen unesta sinunkin? Moraaliarvot mormonismissa ovat tietty kohdallaan, mutta uskonkiihkon pajunköyttä ei tule kenenkään niellä...
Se kellä aivot on, ajatelkoon...
Henkilökohtainen suhteemme suoraan Jumalaan ja Jeesukseen ennen kaikkea. Profeetat ja apostolitkin ovat vain ihmisiä, muistakaa se!
mikäli joku avaa keskustelun kristillisestä aiheesta, keskustelu ei etene alkua pitemmälle.
Usein näyttää olevan siten, että mormoneita on haukuttava yksin ja samoin termein päivästä päivään ja vuodesta toiseen. Toistuviin samansisältöisiin solvauksiin vastauksetkin ovat samansisältöisiä.
Lukijalle ja meikäläiselle tarkkailijalle olisi tavattoman ilahduttavaa, jos joku hieman vaivautuisi ja kehittäisi jotain uutta.
Hyvien sisältörikkaiden kirjoitusten lukeminen mukavaa oli niiden asiasisältö mikä tahansa.
Pistäpä aivonystyräsi toiminaan, saatat hyvinkin keksiä jotain uutta ja mielenkiintoista.
Minä toki olen ev.lut. minulla vaan ei ole pienintäkään tarvetta lokeroitua ja eristäytyä omaan karsinaani. Minun uskoni ei sellaista vaadi, paremminkin se vaatii uskovien yhteyttä.
Minä kirjoitan monille palstoille usein kyseenalaistaviakin kirjoituksia. Enenemän kuitenkin kysyviä. Luulisin ettei ole sivistyksestä kovinkaan kaukana jos hieman tuntee muitakin uskonsuuntia kuin omansa. Vaikeampaa on pysyä ennakkoluulottomana.
tämän piti mennä tuli väärään lokeroon.
Tuo on ihanne, johon voi pyrkiä. Itseltäni ei juuri kukaan tule pyytämään aineellista, sitä kai useimmilla läheisilläni on enemmän kuin minulla. Yhteen aikaan avustin kehitysyteistyökohteita, nälkäpäivän keräykseen ja Pelastusarmeijan patoihin annan, ostan tarpeellista ja vien itselle tarpeetonta Lähetyksen kirpputorille. Mutta mutta...
Eniten saita olen omasta ajastani. Kun joku haluaa soittaa ja puhua murheistaan, jakaa kuormiaan, olen penseä kuuntelemaan. Yhteen aikaan meni liiaksi aikaa näiden "suurta sosiaalista korvaa" tarvitsevien kanssa, eli kuuntelin yli oman jaksamiseni muiden murheita.
Nyt olen päässyt irti näistä autettavista, mutta on hieman huono omatunto.
En ole löytänyt oikein hyvää tapaa palvella lähimmäisiäni, siis sellaista josta ei tuntuisi olevan itselle liikaa vaivaa - eli en suostu kulkemaan myötä kahta virstaa, jos ihminen pyytää yhtä. Yhdenkin kanssa venkoilen, että on kiire.
Siispä tänä iltana muistan tämän asian erityisesti ja rukoilen Jumalalta voimaa ja iloa rakastaa lähimmäistä niin kuin itseäni.